’Taistele hyvä taistelu uskon puolesta’
1. Miten Paavali saattoi puhua arvovaltaisesti uskon puolesta taistelemisesta?
NÄILLÄ apostoli Paavalin Timoteukselle kirjoittamilla sanoilla: ”Taistele hyvä uskon taistelu”, oli tosi merkitys Paavalille. Hänen oma heimonsa, juutalaiset, oli vainonnut, piessyt monilla raipoilla ja kivittänyt häntä ja pannut hänet vankilaan. Hän koki haaksirikon, oli vaaroissa maantierosvojen taholta, vaaroissa valheveljien puolelta, vietti unettomia öitä, kärsi nälkää, janoa, niin, kaikenlaisia koettelemuksia ja ahdistuksia. Ollessaan kaikessa tässä puristuksessa häntä lisäksi ahdisti ”huoli kaikista seurakunnista”. (2. Kor. 11:23–28) Nämä Paavalin sanat: ”Taistele hyvä uskon taistelu”, eivät ole siis turhia sanoja. Tekisitkö sinä samoin kuin Paavali hyvän uutisen takia? Sinä tekisit, jos sinulla olisi samanlainen usko kuin Paavalilla ja Timoteuksella oli, ja sinä hankkisit ’lujan otteen iankaikkisesta elämästä, mihin sinut kutsuttiin, ja sinä antaisit hyvän julkisen julistuksen monen todistajan edessä’. – 1. Tim. 6:12, Um.
2. Miksi se tarvitsee kärsivällisyyttä, jonka tehtävänä on toisten opettaminen, ja miten apostoli Paavali osoitti erityisesti tämän selityksillään?
2 Paavali opetti Timoteukselle lähettämissään kirjeissä tätä antautunutta nuorta kristittyä suorittamaan velvollisuutensa Kristuksen tosi seuraajana. Valvojana ja veljenä hänen piti opettaa niille, joiden yhteydessä hän oli, vain sitä tervettä oppia, minkä hän oli saanut Jumalan sanasta. Hän ei saanut olla joutavan puheen eikä omien ajatustensa täyttämä. Timoteus tunsi totuuden, ja hänen täytyi opettaa totuutta eikä mitään muuta. Tämä opettaminen vei aikaa ja vaati kärsivällisyyttä, koska Jumalan kansaan kuuluvat eivät ole maailmallisesti viisaita, erittäin älykkäitä, vaan päinvastoin vaatimattomia henkilöitä. Juuri siten Paavali kirjoitti korinttolaisille: ”Ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista, vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään, ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on, ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä.” (1. Kor. 1:26–29) Timoteuksen piti vahvistaa uskoa noissa oppimattomissa, merkityksettömissä ja köyhissä ihmisissä ja saattaa heidät sitten siihen tilaan, että he voivat antaa ”hyvän julkisen julistuksen monen todistajan edessä”. Suoritatko sinä tällaista kristillistä työtä? Sinun pitäisi!
3. Mitä Raamattu osoittaa niistä, jotka on valittu tekemään Jehovan työtä?
3 Me näemme Jumalan omasta sanasta, että ne, jotka olivat korkeasti oppineita ja huomattavimpia ihmisiä maailmassa, eivät olleet kutsuttuja. Katso niitä, jotka Jumalan Poika valitsi: kalastajia, veronkokoojia, miehiä, joita kirjanoppineet ja fariseukset halveksivat. Kun ylipapit ja fariseukset lähettivät tavallisia poliiseja ottamaan Jeesuksen ja tuomaan hänet heidän luokseen, niin nämä tulivat takaisin ilman Jeesusta ja sanoivat: ”Ei ole koskaan ihminen puhunut niin, kuin se mies puhuu.” Fariseukset vuorostaan vastasivat: ”Oletteko tekin eksytetyt? Onko kukaan hallitusmiehistä uskonut häneen tai kukaan fariseuksista?” (Joh. 7:45–48) Ei näilläkään miehillä, joilla oli suuri viisaus ja korkea oppineisuus, joilla oli Heprealaiset kirjoitukset saatavina kääröissä, miehillä, joiden otaksuttiin olevan Jumalan edustajia, ollut uskoa Jumalan Poikaan. He väittivät, etteivät hallitusmiehet eivätkä fariseukset olleet uskoneet häneen. Ovatko asiat muuttuneet paljonkaan meidän aikanamme? Ketkä osoittautuvat tosi kristityiksi?
4. Ketkä ovat sen tähden niitä, jotka etupäässä on valittu suorittamaan Jehovan työtä nykyään?
4 Katso ympäri maailman. Tarkista kansojen hallitsijat ensimmäisen maailmansodan alettua vuonna 1914. Pane merkille: Saksan keisari Vilhelm, niin sanottu kristitty, joka tavoitteli maailmanhallintoa; Adolf Hitler, katolinen Saksan diktaattori, joka allekirjoitti sopimuksen paavin kanssa vuonna 1933; ja Mussolini, joka katolisen kirkon siunaamana valtasi Etiopian. Ovatko nämä diktaattorit näytelleet tosi kristittyjen osaa? Käviväthän he kirkossa? Mutta luuletko Jumalan kutsuneen nämä miehet Kristuksen Jeesuksen perijätovereiksi? Olivatko nämä hallitsijat asemissaan ”jumalallisella oikeudella”, ja vaelsivatko he Herramme ja Pelastajamme, Jeesuksen Kristuksen, askeleissa? Hän ei valinnut ’hallitusmiehiä ja fariseuksia’ kokonaisuudessaan seuraajakseen, vai valitsiko? Hän ei näytä valinneen heitä nytkään. Jeesuksen uskolliset seuraajat Pietari ja Johannes, Matteus ja muut eivät kuuluneet hallitsevaan luokkaan. Paavali oli tosin kääntynyt fariseus, mutta miten todet olivatkaan hänen sanansa: ’Ei monta mahtavaa kutsuttu’! Sitä paitsi sanoi Jaakob asiasta näin: ”Eikö Jumala ole valinnut niitä, jotka maailman silmissä ovat köyhiä, olemaan rikkaita uskossa ja sen valtakunnan perillisiä, jonka hän on luvannut niille, jotka häntä rakastavat?” (Jaak. 2:5) Henkilöiden, jotka koettavat vaeltaa kristittyinä, tulee pitää nämä raamatunpaikat mielessään ja vaeltaa nöyryydessä sekä osoittaa rakkautta lähimmäistään kohtaan.
5. Miten se, joka on rikas tämän maailman tavarasta, taistelee ankarasti uskon puolesta?
5 Mitä sen, joka on mukana politiikassa, liikemaailmassa tai uskonnossa, on todella tehtävä taistellakseen hyvän taistelun uskon puolesta? Jos joku rikas ja mahtava tulee tuntemaan totuuden ja julistautuu tosi kristityksi, niin kuunnelkoon Paavalin Timoteukselle kirjoittamia kovia sanoja: ”Kehoita niitä, jotka nykyisessä maailmanajassa ovat rikkaita, etteivät ylpeilisi eivätkä panisi toivoansa epävarmaan rikkauteen, vaan Jumalaan, joka runsaasti antaa meille kaikkea nautittavaksemme, kehoita heitä, että tekevät hyvää, hyvissä töissä rikastuvat, ovat anteliaita ja omastansa jakelevat, kooten itsellensä aarteen, hyvän perustuksen tulevaisuuden varalle, että saisivat todellisen elämän.” (1. Tim. 6:17–19) Rikkaita tulee auttaa ymmärtämään, että tämä elämä nykyisessä pahassa maailmassa on ohimenevä ja ettei kukaan voi ’saada todellista elämää’, ennen kuin hän antaa todella elämänsä Jehova Jumalan palvelukseen ja vaeltaa Kristuksen Jeesuksen askeleissa saarnaten Jumalan valtakunnan hyvää uutista. Jeesus sanoi: ”Joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun ja evankeliumin tähden, hän pelastaa sen.” (Mark. 8:35) Uskollisena kristittynä oleminen ei merkitse sellaiseen ”kirkkoon” kuulumista, jolla on hieno rakennus. Kristittynä oleminen merkitsee Jumalan sanan mukaan elämistä ja ’hyvän julkisen julistuksen antamista monen todistajan edessä’. Teetkö sinä näin? Jollet, niin sinä voit tehdä siten. Sen tekeminen vaatii uskoa ja rohkeutta, mutta se voidaan tehdä, ja ne tekevät siten, jotka rakastavat todella Jehova Jumalaa ja hänen valtakuntaansa.
OMAKSU VASTUU
6. Miten Jehovan palvelijat täyttivät ensimmäisellä vuosisadalla vastuunsa todistajina?
6 Jehovan todistajilla ympäri maailman on vastuu jokaisen kristityn ja sellaisen hyväntahtoisen ihmisen auttamisesta, joka etsii totuutta ja vanhurskautta, ”taistelemaan hyvä uskon taistelu” ja ”saamaan lujan otteen iankaikkisesta elämästä”. (1. Tim. 6:12, Um) Miten Jehovan todistajat auttavat ihmisiä löytämään tämänkaltaisen uskon, jonka puolesta taistella? Ensiksi täytyy henkilön kuulla hyvä uutinen. Mutta jotta hän kuulisi sen, täytyy olla saarnaaja. (Room. 10:13–15) Kristuksen aikana opetuslapset kuuntelivat opettajaansa, ja sitten heitä opetettiin menemään talosta taloon. Jeesus sanoi: ”Jatkakaa sanoen heille: ’Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle.’” (Luuk. 10:9, Um) Hänen seitsemänkymmenen seuraajansa pienen joukon on täytynyt käyttää paljon tunteja puhuakseen Jumalan valtakunnasta ihmisille, joita he eivät olleet tavanneet koskaan aikaisemmin. Mutta se oli Jumalan tahto. Kun pyhä henki laskeutui helluntaipäivänä 120 henkilöön ylähuoneessa, niin Pietari puhui tuhansille kiinnostuneille, ja 3 000 henkeä otti ”hänen sanansa vastaan” sydämestään ja antoi elämänsä Jehovan palvelukseen hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta ja kastettiin. Heistä tuli tosi kristittyjä, ”ja he pysyivät apostolien opetuksessa”. (Apt. 2:41, 42) Heidän on täytynyt mennä kaikkiin Jerusalemin koteihin lyhyessä ajassa ja palata sieltä kotiin helluntain jälkeen hajaantuakseen kautta maan, missä tuhannet muut kuulivat hyvän uutisen ja tulivat kristilliseen seurakuntaan. Kristuksen tosi palvelus oli alkanut!
7. Miksi Jehovan todistajat pitävät kirjaa ajasta, minkä he käyttävät Jumalan valtakunnasta puhumiseen, ja miten paljon aikaa he käyttivät palvelusvuonna 1962 puhuen ihmisille tätä tärkeää uutista?
7 Niinä päivinä, joina Kristuksen opetuslapset saarnasivat hyvää uutista, ei pidetty muistiinpanoja saarnaamistyössä käytetystä ajasta. Mutta jotta Vartiotorni-seura tietäisi nyt, missä saarnaamistyötä on suoritettu, se pitää merkintöjä tunneista, mitkä Jehovan todistajat käyttävät puhuen ihmisille Jumalan valtakunnasta. Kahdessatoista kuukaudessa, syyskuun 1:sestä 1961 elokuun 31:nteen 1962, Jehovan todistajat käyttivät 142 046 679 tuntia Valtakunnan hyvän uutisen saarnaamiseen julkisesti. Se on 9 351 139 tuntia enemmän kuin he käyttivät edellisenä vuonna kenttäpalveluksessaan. Missä he käyttivät kaiken tämän ajan saarnaten? Katso sivuilla 66–69 olevaa taulukkoa, niin näet lueteltuna 139 maata, suojelualuetta, meren saarta ja siirtomaata, joissa Jehovan todistajat saarnasivat hyvää uutista kaupungeissa, kylissä, maanteillä, virastoissa, liiketaloissa, missä hyvänsä, kaikkialla, kun heillä oli tilaisuus puhua ihmisille.
8, 9. a) Esitä pääpiirtein 1) erikoistienraivaajien, 2) tavallisten tienraivaajien ja 3) seurakunnanjulistajien työ. b) Kuinka monta oli kullakin palveluskentällä vuonna 1962, ja mikä oli evankeliuminpalvelijain keskimäärä joka kuussa palvelusvuonna?
8 Kuka suoritti kaiken tämän saarnaamisen? Tosi kristityt, Jehovan todistajat, miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, jotka kaikki ovat antautuneet tekemään Jehova Jumalan tahdon. Nämä evankeliuminpalvelijat kävivät talosta taloon, ja missä he voivat järjestää tutkistelun ihmisten kanssa näiden kodeissa, siellä he tekivät sen. Niitä, jotka käyttävät 150 tuntia tai enemmän kenttätyössä joka kuussa, sanotaan erikoistienraivaajiksi. Jotkut näistä ovat lähetystyöntekijöitä, jotka ovat suorittaneet Vartiotornin Raamattukoulun Gileadin. Vuoden aikana oli kaikkiaan keskimäärin 6 934 erikoistienraivaajaa työssä joka kuussa. Sitten oli 26 626 tienraivaajaa, jotka käyttivät noin 100 tuntia joka kuussa pelastussanoman selittämiseen. He työskentelivät omien seurakuntiensa alueella tai menivät paikkoihin, missä tarve oli suuri, kertomaan hyvää uutista, eristetyille seuduille, kuten erikoistienraivaajat tekevät. On myös niitä kristittyjä, joilla on maallinen toimi ja perhe huolehdittavanaan. He voivat olla puuseppiä, maanviljelijöitä, henkisen työn tekijöitä tai tehdastyöläisiä. He eivät voi järjestää aikaansa käyttääkseen 100 tai 150 tuntia kuussa palvelukseen, mutta he pyrkivät käyttämään vähintään kymmenen tuntia joka kuussa saarnaamistoimintaan, mitä suoritetaan kaikissa osissa maailmaa. Näitä Jehovan todistajia oli 337 360 työskentelemässä ahkerasti kaikissa osissa maailmaa. Heitä kutsutaan seurakunnan julistajiksi.
9 Tästä näemme, että joka kuussa oli keskimäärin läpi vuoden 920 920 eri henkeä, kaikki Jehovan todistajia, jotka saarnasivat ja opettivat Jumalan sanasta ja iloitsivat käyttäessään aikaa kertoakseen Jumalan valtakunnasta toisille ihmisille. He rakastavat rauhaa ja vanhurskautta ja haluavat kertoa toisille siitä.
10–12. a) Mikä uusi julistajahuippu saavutettiin? b) Kuinka suuri tämä lisäys on prosenteissa? c) Miksi näyttää olleen vähennystä rautaesiripun takaisessa työssä? d) Miksi meidän tulee iloita suoritetusta työstä?
10 Oli paljon muitakin ihmisiä, jotka olivat Jehovan todistajain yhteydessä vuoden varrella ja jotka käyttivät jonkin aikaa eri kuukausina puhuen toisille tästä ihmeellisestä toivosta ja siitä, mitä he olivat oppineet Jumalan sanasta. Siitä syystä saavutettiin eräissä kuukausissa hyvän uutisen julistajien määrässä huippuja, ja niin oli kerran tai useammin 989 192 eri henkeä kenttäpalveluksessa. Me toivomme heidän jatkavan tässä suurenmoisessa työssä, Kuninkaan ja Valtakunnan julistamisessa.
11 Puhuessamme näistä evankeliuminpalvelijoista on huomautettava, että palvelusvuonna 1962 oli keskimäärin joka kuussa 36 333 palvelijaa enemmän kentällä kuin edellisenä vuonna, mikä merkitsee 4,1 prosentin lisäystä. Mutta huomaa taulukkoa tarkastellessasi, että siinä on kaksitoista maata, joista on epäviisasta mainita, miten monta julistajaa niissä kussakin on, ja näissä maissa tapahtui 9,6 prosentin vähennys. Tämä johtuu noista maista saatujen raporttien niukkuudesta. Uskomme kumminkin vakavasti, että raportin pienuus johtuu vain ilmoitusvaikeuksista Jehovan työntekijäin välillä maissa, joissa Jehovan todistajain täytyy työskennellä maan alla. Monissa rautaesiripun takaisissa maissa on ollut huomattavaa kasvua. Jos totalitaarisen hallinnon alainen paikallishallitus tietäisi tarkkaan, kuinka monta Jehovan todistajaa kussakin maassa oli, niin se painostaisi heitä ankarammin.
12 On todella kiinnostavaa osoittaa taulukosta sivulta 69 myös se, että 177:ssä näiden erittäin vaikeitten alueitten ulkopuolella olevassa maassa oli 46 798 julistajan lisäys. Se merkitsee 6 prosentin kasvua julistajissa, jota vastoin kasvu oli koko maailmassa, ottaen huomioon rautaesiripun takaiset vähennykset, ainoastaan 4,1 prosenttia. Näin ollen on siis palvelusvuonna 1962 suoritettu todella erinomaisesti niiden kokoamista, jotka rakastavat totuutta ja vanhurskautta, ja se on ihmeellistä meidän silmissämme. Ajattelehan vaikeuksia, joita on Venäjällä, Puolassa, Espanjassa, Portugalissa, Etiopiassa ja muissa osissa maapalloamme! Monissa paikoissa on kuitenkin Jehovan todistajiin kohdistettu vaino voitettu, ja se johtuu siitä, että he turvaavat Jehova Jumalaan.
KIRJALLISUUDEN LEVITYS JA RAAMATUNTUTKISTELUT
13, 14. Esitä lyhyesti kiinnostavat seikat kirjallisuuden levittämisestä.
13 Nämä uskolliset kristityt, jotka käyvät talosta taloon, eivät ainoastaan saarnaa huulillaan, vaan myös jättävät raamatullista kirjallisuutta ihmisille, jotta he ymmärtäisivät paremmin Jumalan sanaa. Jehovan kansa levitti vuoden 1962 kahdessatoista kuukaudessa 4 680 233 Raamattua ja kirjaa ja 11 664 763 kirjasta 189 eri maassa 158 kielellä. Kristus Jeesus käski: ”Tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.” (Matt. 24:14) Hän ennusti tämän työn, mitä Jehovan todistajien piti tehdä ja mitä he tekevät.
14 Muita julkaisuja, joita Jehovan todistajat käyttävät levittääkseen Jumalan valtakunnan hyvää uutista, ovat lehdet Vartiotorni ja Herätkää! He saivat saarnatessaan talosta taloon 1 386 404 uutta tilausta. Tämä oli 63 709 tilausta enemmän, kuin saatiin edellisenä vuonna. Sinä olet saattanut usein nähdä Jehovan todistajia kadunkulmissa esittämässä lehtiä Vartiotorni ja Herätkää! ohikulkijoille, tai he ovat saattaneet tulla kotiisi tai liikkeeseesi tarjoamaan sinulle näitä lehtiä. Tehdessään tätä työtä he levittivät 112 788 689 Vartiotornia ja Herätkää!-lehteä. Vartiotornia painetaan 65 kielellä ja Herätkää!-lehteä 25 kielellä.
15, 16. Osoita, mitä tehtiin raamatuntutkistelujen ja yleisten esitelmien hyväksi.
15 Jumalan kristittyjen palvelijoitten työ ei pääty raamatullisen kirjallisuuden levittämiseen. Jehovan todistajat palaavat ihmisten koteihin ja tarjoutuvat vastaamaan heidän raamatullisiin kysymyksiinsä. Monet ihmiset haluavat mielellään Jehovan todistajain käyvän säännöllisesti heidän luonaan, niin että voidaan johtaa raamatuntutkisteluja heidän omissa kodeissaan. Jehovan todistajat johtivat joka viikko 654 210 Raamatun kotitutkistelua ympäri maailmaa. Miten erinomainen tapa auttaa perhettä, isää, äitiä ja lapsia sekä naapureita, jotka saattoivat tulla vieraisille! Miten muuttuneen näkemyksen maailman olosuhteista saavatkaan ne, jotka tutkivat Jumalan ennustuksen sanaa! Tällaisten tutkistelujen avulla kokonaiset perheet voivat ”taistella uskon hyvän taistelun”.
16 Jehovan todistajat eivät käyttäneet auliisti ainoastaan omia varojaan matkustellessaan eri osiin alueellaan saarnaamaan ja johtamaan Raamatun kotitutkisteluja, vaan myös Jehovan todistajain paikallisseurakunnat käyttivät miljoonia nykymarkkoja huolehtiakseen yleisistä esitelmistä kaikissa osissa maailmaa. He järjestivät 793 136 yleistä esitelmää. Vuoden lopussa oli 22 166 Jehovan todistajain seurakuntaa järjestettyinä 1 752 kierrokseen. Kierrokset oli ryhmitelty 209 piiriin. Kierros- ja piiripalvelijat, jotka Pennsylvaniassa rekisteröity Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseura määrää kuhunkin näistä seurakunnista, vierailevat niissä säännöllisesti auttaakseen niitä niiden ongelmissa ja palveluksessa.
MUITA KIINNOSTAVIA SEIKKOJA
17. Millaisen tuotannon Beetel-perheet aikaansaivat työllään eri osissa maailmaa?
17 Maailman tärkeimpiin maihin perustetuissa 87 haaratoimistossa ja -kodissa työskentelee 1 423 evankeliuminpalvelijaa. Paitsi että he huolehtivat Beetel-kodeista ja Vartiotorni-seuran toimistoista, heillä oli etu painaa ja lähettää 6 438 898 sidottua kirjaa ja Raamattua, 15 871 445 paperikantista kirjasta, 100 361 485 Vartiotorni-lehteä ja 90 658 305 Herätkää!-lehteä. Monet näistä Beetel-perheen jäsenistä ovat saaneet nauttia maansa seurakunnanpalvelijoitten seurasta näiden ollessa Valtakunnan Palveluskoulussa haaratoimistossa. Tämä neliviikkoinen koulutus- ja kertauskurssi on auttanut seurakuntien valvojia arvostamaan selvemmin velvollisuuksiaan ja vastuutaan huostaansa uskottuja Jehovan lampaita kohtaan.
18, 19. a) Kuinka paljon oli muistonvietossa, ja miten monet osallistuivat leipä- ja viinivertauskuviin? b) Koska 69 649 kastettiin, niin mitä meidän kaikkien tulee muistaa?
18 Kaikki Jehovan todistajat ympäri maailman viettävät erästä erittäin tärkeätä juhlaa kerran vuodessa, ja se pidetään Herramme ja Pelastajamme Jeesuksen Kristuksen kuoleman vuosipäivänä. Kaikki Jehovan todistajat kokoontuivat hänen muistokseen muistonviettoon, minkä jotkut tuntevat Herran viimeisenä ehtoollisena, mihin Jeesus osallistui opetuslastensa kanssa. Tässä yhdessä kokouksessa huhtikuun 17. päivänä 1962 oli läsnä 1 639 681 henkeä. 12 714 läsnäolijaa osallistui vertauskuviin, leipään ja viiniin, mitkä kuvaavat Kristuksen Jeesuksen lihaa ja verta, ja nämä 12 714 vertauskuvia nauttinutta ilmaisivat toisille kuuluvansa Kristuksen voideltuun ruumiiseen, vielä maan päällä olevaan jäännökseen. Se merkitsee sitä, että vertauskuviin osallistui 570 henkeä vähemmän, koska niin monta oli vuoden varrella päättänyt maallisen vaelluksensa kuolemassa.
19 Samalla kun Kristuksen ruumiin jäännös vähenee, ”muiden lampaitten” suuri joukko, jota Jehova Jumala Poikansa Kristuksen välityksellä kokoaa kaikista kansoista, sukukunnista ja kielistä, kasvaa. Nämäkin samoin kuin jäännöksen jäsenet, jotka olivat antaneet elämänsä Jumalan palvelukseen, ovat vertauskuvanneet antautumisensa Jumalan palvelukseen vesikasteella. Tämän teki 69 649 henkilöä. Näin suuren joukon kastaminen yhtenä ainoana vuotena asettaa suuren vastuun niille, jotka ovat jo totuudessa. Se muistuttaa mieleemme, mitä Paavali sanoi Timoteukselle: ”Taistele hyvä uskon taistelu, hanki luja ote iankaikkisesta elämästä, mihin sinut kutsuttiin ja mitä varten sinä annoit hyvän julkisen julistuksen monen todistajan edessä.” (1. Tim. 6:12, Um) Tässä annetaan vastuu Jumalan palvelijoille. Nämä vastakiinnostuneet henkilöt, jotka ovat kuulleet totuuden ja osoittaneet arvostusta, aloittavat palvelustyön saarnaten hyvää uutista, mutta toisinaan he viilenevät. Heidän kiinnostuksensa häipyy. Siitä syystä Paavali kehotti nuorta valvojaa Timoteusta taistelemaan hyvän uskon taistelun. Koska hän oli valvoja, niin hänen piti luonnollisesti auttaa monia muita tekemään samoin.
20. Miten joku saa ”lujan otteen iankaikkisesta elämästä”, ja miten hän auttaa toisiakin saamaan sen?
20 Toisaalta ei yksin valvojilla ole vastuuta ihmisten auttamisesta pysymään kristittyinä ja jäämään Jehovan näkyvään järjestöön. Toistensa auttaminen on jokaisen kristityn velvollisuus Jehovan järjestössä. Meidän rakkautemme kohdistuu tosin Jumalaan, ja Jeesus sanoi, että meidän tulee rakastaa Jumalaamme Jehovaa koko sydämestämme, mielestämme, sielustamme ja voimastamme, mutta hän sanoi myös, että meidän tulee rakastaa lähimmäistämme niin kuin itseämme. Jos me todella teemme näin, niin meidän täytyy kristittyinä rakastaa ja auttaa lähimmäisiämme käymään hyvä uskon taistelu. Miksi kristittyjen tulee haluta tehdä näin? Koska kristittyjen täytyy kyetä sanomaan Paavalin tavalla: ”Minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille sitä, mikä hyödyllistä on, ja opettamasta teitä sekä julkisesti että huone huoneelta.” (Apt. 20:20) Kristityt eivät koskaan saa ’lujaa otetta iankaikkisesta elämästä’, jolleivät he palvele jatkuvasti Jumalaa kaikin tavoin päivästä toiseen. On näin ollen välttämätöntä auttaa toinen toistaan erityisesti näinä vaarallisina aikoina, päivinä, joista on vaikea selviytyä, päivinä, joina jokaisen käsi on lähimmäistä vastaan, päivinä, joina suurimman osan rakkaus kylmenee, päivinä, joina moraalittomuus on vallalla. Paavali antoi siis erinomaisen kehotuksen Timoteukselle. Jokaisen kristityn tulee auttaa veljeään ’taistelemaan hyvä uskon taistelu, hankkimaan luja ote iankaikkisesta elämästä’. Tämä on täysin sopusoinnussa sen tekstin kanssa, minkä Jehovan todistajat ovat valinneet vuodelle 1963: ’Usko sielusi pelastukseksi.’ (Hepr. 10:39) Nämä ajatukset mielessämme ei ole toivottavaa ainoastaan, että ne, jotka ovat nyt Jehovan todistajia, säilyttävät lujan otteen tosi elämästä, vaan myös että sadattuhannet, niin, miljoonat muutkin, jotka yhä haparoivat kohti valoa, löytävät sen, jos Jumala hyväksi näkee. Valon vieminen heille on Jehovan todistajilla oleva suuri vastuuvelvollisuus. Heidän täytyy viedä totuus ja valo Jumalan sanasta maan ääriin asti. He tekevät tämän Jehovan ansaitsemattomasta hyvyydestä aina tämän asiainjärjestelmän loppuun asti. Jeesus on sanonut, että se tehdäänkin. Hän lausui: ”Tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.” – Matt. 24:14.
[Taulukko s. 66-69]
JEHOVAN TODISTAJAIN MAAILMANLAAJUINEN RAPORTTI PALVELUSVUODELTA 1962
(Ks. painettu julkaisu)