10. luku
Pitääkö Jumala sinua henkilökohtaisesti tärkeänä?
1, 2. Mistä me tiedämme, että Jumala ei näe ihmisiä pelkkänä ’’kasvottomana” massana vaan on kiinnostunut jokaisesta yksilöstä?
MILLAISENA Jumala näkee ihmiskunnan? Pelkkänä ihmismassana vai yksilöinä? Vai suosiiko hän jotakin valittua ja nimenomaista ryhmää ja on välittämättä muista?
2 Jumalalle jokainen ihminen on tärkeä erillisenä yksilönä (Apostolien teot 17:26, 27) Hän ”haluaa kaikkien ihmisten pelastuvan ja pääsevän selville totuudesta”. (1. Timoteukselle 2:4, Uusi testamentti nykysuomeksi) Kun apostoli Pietari näki, miten Jumala hyväksyi pakanoita kristilliseen seurakuntaan, hän huudahti: ”Tosiaankin minä havaitsen, että Jumala ei ole puolueellinen, vaan jokaisessa kansassa se [yksilö], joka pelkää häntä ja toteuttaa vanhurskautta, on hänelle otollinen.” – Apostolien teot 10:34, 35; 15:8, 9.
3. Miten Jeesus Kristus osoitti kiinnittävänsä huomion jokaiseen yksilöön samalla tavalla kuin hänen Isänsä kiinnittää?
3 Jumala lähetti Jeesuksen Kristuksen antamaan itsensä ”vastaaviksi lunnaiksi kaikkien puolesta”. (1. Timoteukselle 2:6) Hän ’maistoi kuolemaa jokaisen ihmisen puolesta’. (Heprealaisille 2:9) Olisiko näin ollen johdonmukaista, että Jumalan Poika olisi välinpitämätön ikään kuin hän sanoisi: ’Annoin elämänvereni jokaisen puolesta, mutta mitä tämä yksi ihminen minulle merkitsee? Minua ei liikuta, menettääkö hän elämänsä vai ei’? Ei ikinä! Jokainen yksilö saa osakseen huomiota ja tilaisuuden elää.
4. Mikä asema Jeesuksella Kristuksella on ihmissukuun nähden, ja miten hän sai tämän aseman?
4 Lunastusuhrinsa perusteella Jeesus on ihmiskunnan ”lunastaja”. Luojana Jehova Jumala omistaa ihmissuvun. Mutta kapinallisen Aadamin lapsina ihmiset on ”myyty synnin alaisuuteen”, ”synnin orjiksi”. (Roomalaisille 7:14; 6:16, 17) Sellaisina heidät täytyy sovittaa eli saattaa takaisin hyvään suhteeseen Jumalan kanssa. (Roomalaisille 5:10) Voidakseen auttaa heitä Jeesuksen piti ostaa heidät, tulla heidän uudeksi perheenpääkseen eli isäkseen, ”viimeiseksi Aadamiksi”, koska ensimmäinen Aadam oli myynyt heidät synnin alaisuuteen. (1. Korinttolaisille 15:45) Tämä oikeustoimi esikuvattiin Mooseksen laissa, 3. Mooseksen kirjan 25:47–49:ssä.
5. a) Miten Jeesus sai ”vallan tuomita”? b) Millaisen tuomion hän langettaa?
5 Jumala on siis antanut Jeesukselle Kristukselle ”vallan tuomita, koska hän on Ihmisen Poika”. (Johannes 5:27) Toisin sanoen, tullessaan maan päälle ihmisten kaltaiseksi mutta kuitenkin synnittömänä Jeesuksesta tuli heidän lähisukulaisensa, jolla oli oikeus ja hinta ihmiskunnan lunastamiseen. (Filippiläisille 2:7; Roomalaisille 8:3) Hänen arvonimensä ”Ihmisen Poika” osoittaa tämän. (Heprealaisille 2:11, 14, 15) Täysin oikeudenmukaisena tuomarina hän ei suhtaudu vähätellen kehenkään. Hän sanoi: ”Se tuomio, jonka minä langetan, on vanhurskas, koska en etsi omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on lähettänyt minut.” (Johannes 5:30) Sen tähden hän ei tuomitse ulkonäön perusteella eikä hän tuomitse ihmisiä massana, vaan kunkin ihmisen omien olosuhteitten ja asenteen mukaan. – Jesaja 11:3, 4; Heprealaisille 4:15.
6. Miten apostolit Paavali ja Pietari korostavat Jumalan toimenpiteiden yksilöllisyyttä?
6 Jumalan toimenpiteet, varsinkin se tapa, jolla hän on käyttänyt Jeesusta Kristusta, paljastavat, että hän haluaa kaikkien ihmisten tulevan sellaiseen asemaan, missä he voivat saada hänen siunauksensa. Heihin sisältyy väärintekijöitä yksilöinä. Apostoli Paavali kirjoitti niille, jotka harjoittivat vääryyttä: ”Halveksitko hänen huomaavaisuutensa ja kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä rikkautta, koska et tiedä, että Jumalan huomaavaisuus pyrkii johdattamaan sinua katumukseen? . . . Ja hän antaa kullekin hänen tekojensa mukaan.” Myös apostoli Pietari kiinnitti huomion Jumalan toimenpiteiden yksilöllisyyteen viitatessaan Häneen ”Isänä, joka tuomitsee puolueettomasti kunkin työn mukaan”. – Roomalaisille 2:4–6; 1. Pietari 1:17.
TILAISUUS JOKAISELLE
7. Miksi on väärin jonkun sanoa, että hän on liian paha saadakseen anteeksi ja tullakseen Jumalan palvelijaksi?
7 Joku voi kuitenkin sanoa: ’Minun ei nyt kannata yrittää palvella Jumalaa. Minä olen niin paha, etten voi saada anteeksi. Minulla ei ole mitään toivoa.’ On vakava erehdys ajatella tällä tavoin. Tietenkään kukaan ei ole arvollinen oman ansionsa perusteella saamaan mitään huomiota osakseen Jumalalta. (Roomalaisille 5:6–10) Jos täydellisyyttä vaadittaisiin, ei kenelläkään olisi mitään mahdollisuutta. Mutta Jumala on huomaavaisuudessaan kirjoituttanut muistiin esimerkkejä, jotka osoittavat, ettei hän hylkää ketään katuvaa riippumatta hänen menneistä pahoista teoistaan. Hän vaatii ainoastaan, että henkilö on halukas oppimaan, mitä hänen olisi tehtävä, ja ponnistelemaan vilpittömästi päästäkseen sopusointuun Hänen kanssaan. – Jesaja 1:18; Ilmestys 22:17.
8–10. a) Mainitse kaksi esimerkkiä, jotka ovat lohduttavia niille, jotka ovat tehneet väärin mutta jotka haluavat kääntyä Jumalan puoleen. b) Miten Hesekielin 33:14–16 ja Kolossalaiskirjeen 3:5–8 osoittavat, että Jumalan edessä on ratkaisevaa se, mitä me teemme nyt, eikä se, mitä olemme tehneet menneisyydessä?
8 Apostoli Paavali oli sellainen esimerkki. Hän oli aikaisemmin ollut mukana kristittyjen suoranaisessa murhaamisessa. (Apostolien teot 7:58, 59; 9:1, 2) Paavali itse sanoo: ”Luotettava ja täyden hyväksynnän ansaitseva on se sana, että Kristus Jeesus tuli maailmaan pelastamaan syntisiä. Näistä minä olen huomattavin. Minulle osoitettiin kuitenkin armoa siitä syystä, että Kristus Jeesus voisi minussa huomattavimmin osoittaa kaiken pitkämielisyytensä näytteeksi niille, jotka tulevat perustamaan uskonsa häneen, mikä koituu ikuiseksi elämäksi.” – 1. Timoteukselle 1:15, 16.
9 Juudan kuningas Manasse oli toinen esimerkki hyvin pahasta miehestä. Hän johti kansan äärimmäiseen epäjumalanpalvelukseen ja kapinallisuuteen Jumalaa vastaan. Kansa ei koskaan toipunut siitä. (2. Kuningasten kirja 21:11, 16) Mutta Manasse itse katui myöhemmin ja Jumala kuuli hänen rukouksensa. – 2. Aikakirja 33:11–13, 16, 17.
10 Jumalan edessä on ratkaisevaa se, mitä ihminen tekee nyt ja tulevaisuudessa, eikä se, mitä hän on tehnyt menneisyydessä. – Hesekiel 33:14–16; Kolossalaisille 3:5–8.
11. Voiko ihminen oman vanhurskautensa avulla tai elämällä kymmenen käskyn tai Mooseksen lain mukaan ansaita Jumalan suosion ja elämän?
11 Toisaalta kenenkään ei pitäisi ajatella, että hän voisi saada Jumalan suosion omalla hyvyydellään tai vanhurskailla teoillaan. (Roomalaisille 3:10) Siten hän kieltäisi sen tosiasian, että hän on syntinen. (1. Johannes 1:8–10) Sellainen harhaanjohdettu yksilö hylkää Kristuksen uhrin tarpeettomana. Se on yritys saavuttaa omavanhurskaus teoilla – ’velvoittaa’ Jumala hyväksymään hänet hänen oman henkilökohtaisen ’hyvyytensä’ takia. (Roomalaisille 4:2–8) Ihmiset, joilla on tällainen asenne, eivät todellisuudessa palvele Jumalaa, vaan asettavat oman mittapuunsa Jumalan mittapuun tilalle. Tällaisen yrityksen turhuuden todistivat juutalaiset, jotka koettivat vanhurskautua Mooseksen lain avulla. – Roomalaisille 10:1–3; Heprealaisille 10:1, 2.
12. Miten Jeesus osoitti, että Jumala ei ole puolueellinen tai auta vain niitä, joilla on rahaa tai asema?
12 Jumala ei myöskään suosi vain jotakin tiettyä ihmisluokkaa. Eikö hänen Poikansa, Jeesus, tuntenut myötätuntoa kaikkia kohtaan? Vai käyttikö hän esimerkiksi parantamiskykyään vain suosikkiensa tai niiden hyväksi, jotka saattoivat antaa hänelle rahaa? Ei, vaan on monia kertomuksia siitä, että kaikenlaisista sairauksista kärsivät ihmiset tulivat joukoittain hänen luokseen, ja hän paransi heidät kaikki. – Matteus 14:14.
JEHOVA ’MIELISTYY’ HÄNTÄ PALVELEVIIN
13. Miten Aabrahamin ja muiden esimerkit osoittavat Jumalan rakkauden suuruuden ja kestävyyden?
13 Jehova on aina halukas antamaan apuaan ja rakastamaan jokaista, joka ottaa sen vastaan. Ja hänen rakkautensa suuruus ja kestävyys ovat paljon suuremmat kuin se, mitä me voimme ilmaista toisiamme kohtaan. Huomaa, miten Jumala rakasti Aabrahamia, Iisakia ja Jaakobia, jotka olivat epätäydellisiä ihmisiä, mutta palvelivat häntä kokosydämisesti. Vuosisatoja myöhemmin Mooses kertoi Israelin kansalle: ”Sinun isiisi Herra mielistyi ja rakasti heitä.” (5. Mooseksen kirja 10:15) Hän suvaitsi kansan itsepäisyyttä vuosisatoja juuri tämän rakkauden takia. – 5. Mooseksen kirja 7:7, 8.
14. Voiko yksilö, joka vilpittömästi ja totuudessa huutaa avukseen Jumalaa, luottavaisena odottaa Hänen apuaan?
14 Jehovan rakkaus niitä kohtaan, jotka palvelevat häntä nykyään, on aivan yhtä suuri ja kestävä. (Roomalaisille 8:38, 39) Hän niin sanoaksemme odottaa tilaisuutta ’mielistyäkseen’ jokaiseen, joka vilpittömästi ja totuudessa huutaa häntä avukseen. (Jaakob 4:8) Raamattu sanoo: ”Sillä Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle.” (2. Aikakirja 16:9) ’Hänen korvansa ovat kohdistettuina heidän rukoukseensa.’ – 1. Pietari 3:12.
15. Kun Jehova Jumala katselee meitä, niin mitä hän tähyilee?
15 Kun Jehova katselee maata ja näkee ihmisten kokevan monenlaista ahdinkoa, hän tuntee syvää myötätuntoa ihmisiä kohtaan. Hän haluaa auttaa heitä. Vaikka hän ei jätä väärintekemistä huomioon ottamatta, niin hän ei tähyile ihmisten virheitä, vaan heidän hyviä ominaisuuksiaan. (Psalmi 130:3) ’Hän muistaa heidät tomuksi.’ – Psalmi 103:14.
16, 17. a) Miten Jeesus osoitti, että hän todella halusi auttaa ihmisiä? b) Millaisia tunteita Jehovalla ja hänen Pojallaan on ihmisiä kohtaan nykyään?
16 Maan päällä ollessaan Jumalan Poika halusi käyttää voimaansa ihmisten auttamiseen. Kun eräs lepratautinen sanoi hänelle: ”Jos vain haluat, niin sinä voit puhdistaa minut”, niin Jeesus ”liikuttui säälistä, ja hän ojensi kätensä, kosketti häntä ja sanoi hänelle: ’Minä haluan. Puhdistu.’” Ja niin hän paransi hänet. – Markus 1:40, 41.
17 Kun Jeesus paransi ihmisiä, jotka tulivat etsimään häneltä apua, niin tähän liittyi syvä myötätunto. Samaan tapaan Jumala ja hänen Poikansa ilmaisevat tänä aikana huolenpitoa ja rakkautta jokaista kohtaan, joka on pysähtynyt jokapäiväisen elämänsä tapahtumissa ajattelemaan hyvää uutista Jumalan tarkoituksesta. Tutkitko sinä juuri tällä hetkellä Jumalan sanaa vilpittömänä etsijänä oppiaksesi tuntemaan hänet paremmin? Jos niin on, se todistaa jo itsessään, että hän on kiinnostunut sinusta. Miten näin voidaan sanoa varmasti?
ME TARVITSEMME JUMALAN APUA VOIDAKSEMME YMMÄRTÄÄ
18, 19. a) Jos joku tutkii vilpittömästi Jumalan sanaa, niin miten hän saa apua? b) Miksi me tarvitsemme Jumalan hengen apua?
18 Tämä lausunto on tosi, koska Jumala näkee jotakin sydämen hyvyyttä jokaisessa, joka vilpittömästi tutkii hänen Sanaansa. Siksi hän avaa tuon ihmisen mielen ymmärtämään. Jeesus sanoi: ”Kukaan ei voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka on lähettänyt minut, vedä häntä.” (Johannes 6:44) Sinä et voi ymmärtää Jumalan tarkoituksia ilman Jumalan hengen, hänen näkymättömän toimivan voimansa, apua, joka voi vaikuttaa mieleesi ja ohjata sitä.
19 Apostoli Paavali kirjoitti: ”Ei . . . kukaan ole tullut tuntemaan Jumalan asioita paitsi Jumalan henki. [Toisin sanoen, Jumalan henkeä tarvitaan välttämättä Jumalan ajatusten ja tarkoitusten meille välittämiseen.] Mutta me emme saaneet maailman henkeä, vaan sen hengen, joka on Jumalasta, jotta tuntisimme sen, mitä Jumala on huomaavaisesti meille antanut.” (1. Korinttolaisille 2:11, 12; vrt. Apostolien teot 16:14.) Ilman tätä apua tämän maailman hämminki, sen uskon puute ja sen henki, joka vastustaa Jumalaa, voittaisi sinut, sillä ”usko ei ole kaikkien omaisuutta”. – 1. Korinttolaisille 2:14; 2. Tessalonikalaisille 3:2.
20. Miten syvästi Jumala arvostaa sitä, joka ahkerasti yrittää oppia tuntemaan ja palvelemaan häntä?
20 Vastatessaan yrityksiisi ymmärtää asioita Jumala ilmaisee toista erinomaista ominaisuutta sinua kohtaan. Tuo ominaisuus on arvostus. Epäilemättä sinä tunnet arvostusta ja ilmaiset sitä niistä hyvistä palveluksista, joita toiset tekevät sinulle. Mutta ihmisen tuntema arvostus ei ole läheskään niin syvällistä ja sydämellistä kuin Jumalan arvostus niitä kohtaan, jotka ilmaisevat uskoa häneen ja kunnioittavat hänen Sanaansa. Hän iloitsee heistä. Puhuihan Jeesus siitä, miten taivaassa iloitaan yhdestä syntisestä, joka katuu eli hylkää väärät tavat miellyttääkseen Jumalaa. (Luukas 15:10) Jeesus sanoi, että jos joku antaa kupillisen kylmää vettä sellaiselle, jonka hän tietää Jumalan palvelijaksi, hän ei jää vaille palkkaa. (Matteus 10:42) Jumala tarkkailee ja arvostaa jokaista, joka kunnioittaa hänen nimeään ja kohtelee hänen kansaansa huomaavaisesti. Siksi hänen sydämensä kiintyy sellaiseen ihmiseen ja hän suo hänelle apunsa. – Harkitse esimerkkiä, josta kerrotaan Markuksen 14:3–9:ssä.
21. Miten eräät pakanat Vähässä-Aasiassa osoittivat, kuinka meidän pitäisi suhtautua Jumalan hyvyyteen?
21 Meidän puolestamme olisi täysin aiheellista ilmaista arvostavamme Jumalan hyvyyttä, kun hän auttaa meitä tuntemaan tarkoituksensa ja antaa meille tilaisuuden ikuisen elämän saamiseen. Ihmisen tulisi olla kiitollinen siitä, että Jumala on nähnyt hyväksi sallia hänen tulla samanlaiseksi kuin ne, joille Paavali saarnasi eräässä Vähän-Aasian kaupungissa. Siellä juutalaiset, jotka väittivät palvelevansa Jumalaa, vastustivat totuutta. Mutta kertomus sanoo: ”Kuultuaan [että heillä on tilaisuus saada Jumalan hyväksymys] kansoista olevat [pakanat] alkoivat iloita ja kirkastaa Jehovan sanaa, ja kaikista niistä, jotka olivat asetetut ehdolle ikuiseen elämään, tuli uskovia.” (Apostolien teot 13:48) Nuo ihmiset arvostivat Jumalan hyvyyttä. Tämä arvostus auttoi heitä tulemaan sellaisiksi ihmisiksi, jotka Jumala mielihyvin hyväksyy.
YLÖSNOUSEMUS, TODISTUS JUMALAN KIINNOSTUKSESTA
22. Miten Jehovan ylösnousemusvaraus osoittaa hänen olevan hyvin syvästi kiinnostunut yksilöistä?
22 Voimakas todistus Jumalan kiinnostuksesta jokaiseen yksilöön on hänen ylösnousemusvarauksensa ’vanhurskaille ja epävanhurskaille’. (Apostolien teot 24:15) Voidakseen herättää ihmisen kuolleista Jumalan on tiedettävä hänestä kaikki. Vain tällaisen tiedon avulla voi Jumala palauttaa saman henkilön, jolla on sama persoonallisuus, niin että hän on oleva oma itsensä ja tunnistaa itsensä. Se merkitsee, että Jumalan on ennallistettava tuon henkilön olemuksen joka ikinen yksityiskohta. Tämä käsittää hänen ulkonäkönsä, hänen perinnölliset taipumuksensa, ympäristön ja kokemusten häneen tekemän vaikutuksen ja koko hänen muistinsa. Millaista kiinnostusta ja huolenpitoa tämä kuvastaakaan!
23, 24. a) Miten vähäpätöinen ihminen voi merkittävällä tavalla tallentaa muistoja ihmisestä ja miten tämä auttaa meitä ymmärtämään, kuinka helposti Jumala voi herättää ihmisen kuolleista? b) Muistaako ja herättääkö hän ihmisiä, jotka ovat olleet kuolleina tuhansia vuosia?
23 Joku voi sanoa: ’Se tuntuu mahdottomalta.’ Mutta nykyäänkin ihmiset voivat valmistaa ihmisestä kuvanauhan tai elokuvan. Sitten he voivat hänen kuolemansakin jälkeen heijastaa sen valkokankaalle ja nähdä tuon henkilön teot ja liikkeet sekä kuulla hänen äänensä. Näin voidaan tallentaa satoja yksityiskohtia. Jos ihmiset voivat tehdä tämän, eikö Jumala, jolle ”on kaikki mahdollista”, voisi tallentaa ne tuhannet yksityiskohdat, jotka muodostavat persoonallisuuden? – Matteus 19:26; Job 42:2.
24 Epätäydellisinä ihmisinä mekin tunnemme monia yksityiskohtia hyvästä ystävästämme, niin että me voimme kuvailla häntä melko täsmällisesti. Ajan mittaan tämä kuva kuitenkin haalistuu. Jumala, joka voi nähdä paljon syvemmälle, tuntee täysin kaikkien ihmisten jokaisen yksityiskohdan. Hän tietää, mitä kunkin sydämessä on. (Heprealaisille 4:13) Ja vaikka joku on ollut kuolleena vuosisatoja, Jumalan muistikuva hänestä ei himmene. – Job 14:13–15.
25. Koskeeko ylösnousemus sellaisia ihmisiä, joita ei ole haudattu, vaan jotka ovat hukkuneet mereen, joutuneet petojen ruoaksi jne.?
25 Tästä johtuu, että miljardit haudoissa olevat ihmiset ovat kuitenkin Jumalan mielessä yksityiskohtaisen selvinä. (Sananlaskut 15:11) Nekin, joita ei ole haudattu, vaan jotka ovat hukkuneet mereen tai palaneet tai tuhoutuneet jollakin muulla tavalla, ovat aivan yhtä elävinä hänen muistissaan. – Ilmestys 20:13.
26. Mitä Jeesus tarkoitti puhuessaan Jehovasta ’Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalana’ ja lisätessään sitten: ”Hän ei ole kuolleiden Jumala, vaan elävien, sillä he ovat eläviä hänelle”? (Luukas 20:37, 38)
26 Niistä, jotka Jumala on päättänyt herättää kuolleista, Jeesus sanoi: ”Hän ei ole kuolleiden Jumala, vaan elävien, sillä he kaikki ovat eläviä hänelle.” (Luukas 20:38) Hänen voimansa ja viisautensa tekevät hänen tarkoituksensa niin varmoiksi, että hän ”tekee kuolleet eläviksi ja kutsuu olemattomat, ikään kuin ne olisivat”. – Roomalaisille 4:17.
27. Miten voimme olla varmoja siitä, että Kristukselle on annettu valta ja voima herättää kuolleet?
27 Jumala on antanut Jeesukselle Kristukselle voiman herättää kuolleista. Ollessaan maan päällä hän antoi monta näytettä tästä voimasta. – Luukas 7:14, 15; 8:49–56; Johannes 11:39, 43, 44.
28. a) Miten me voimme suhtautua arvostavasti siihen, mitä Jehova on tehnyt hyväksemme? b) Tulisiko kenenkään normaalin ihmisen ajatella olevansa älyllisesti kykenemätön oppimaan Jehovan tarkoituksia Raamatusta?
28 Voisiko siis kukaan sanoa aiheellisesti, etteivät Jumala ja hänen Poikansa ole kiinnostuneita hänestä? Herättääkö tämä Jumalan huolenpito ja kiinnostus vastakaikua sydämessäsi? Sinä voit ilmaista arvostuksesi häntä kohtaan oppimalla tuntemaan häntä paremmin ja rohkaisemalla toisia tekemään samoin. Ja sinä opit tuntemaan hänet sitä paremmin, mitä enemmän ponnistelet vilpittömästi hankkiaksesi tietoa hänestä. Hän on antanut sinulle ”älyllisen kyvyn” sen tekemiseen. – 1. Johannes 5:20.
[Kuva s. 108]
Näkeekö Jumala ihmiset vain kasvojen muodostamana massana . . .
[Kuva s. 109]
. . . vai onko Jumala kiinnostunut meistä yksilöinä?
[Kuva s. 117]
Ihmiset voivat tehdä filmejä, jotka säilyttävät henkilön liikkeet ja äänen kauan hänen kuolemansa jälkeen. Jumala muistaa vielä enemmän ja voi herättää kuolleet