Liikemaailmassa esimerkiksi ei mielellään hyväksytä naisten muodin liian jyrkkiä muutoksia. Newyorkilaisen vaatetussuunnittelijan John T. Molloyn mielestä toimessa käyvät naiset, jotka jättävät huomioon ottamatta perinteellisen liikeympäristön vaatetuksensa valinnassa, todellisuudessa pukeutuvat ”vahingokseen”. Hän pitää parhaana työasuna hameen ja sopivan jakun yhdistelmää. ”Jakkupuku on kenen tahansa virkanaisen puvuston käyttökelpoisin perusasu, ja leninki ja jakku on melkein yhtä hyvä yhdistelmä”, hän sanoo.

Monet eivät omaksu näin tiukkaa asennetta, mutta kannattavat maltillisiin kuoseihin palaamista, koska monet nuoret naiset nykyään työtä hakiessaan tulevat haastatteluihin sinisissä farmareissa, avoselkäisissä puseroissa ja muissa huolettomissa asuissa monien työhönottajien tyrmistykseksi.

Monille naisille housupuku on hyvin käytännöllinen ja mukava asu ostoksilla tai epävirallisissa tilaisuuksissa. Mutta joillakin alueilla ihmiset eivät pitäisi sitä hyväksyttävänä esimerkiksi mentäessä uskonnollisiin kokouksiin. Kristityn naisen on sen vuoksi viisasta harkita niitä asenteita, jotka vallitsevat sillä alueella, jolla hän asuu. Täten hän voi, lainataksemme Raamatun sanoja, ’suositella itseänsä jokaisen ihmisen omalletunnolle’. – 2. Kor. 4:2.

Sen lisäksi, että Raamattu suosittelee toisten ottamista huomioon, se neuvoo kristittyjä naisia ’kaunistamaan itsensä huolitellulla puvulla, häveliäästi ja tervemielisesti, . . . hyvillä teoilla, mikä sopii naisille, jotka tunnustavat kunnioittavansa Jumalaa.’ (1. Tim. 2:9, 10) Kun kristityn naisen puku saa toiset epäilemään, elääkö hän uskonsa mukaan, hänen vaatetuksensa ei ilmeisesti enää ole häveliästä. Ratkaiseva tekijä tässä ei ole, onko kysymyksessä leninki, hame vai pitkät housut, vaan se, mitä sillä paikkakunnalla odotetaan henkilöltä, joka ’tunnustaa kunnioittavansa Jumalaa’.

Joitakin vaatteita, esimerkiksi pitkiä housuja, saattavat käyttää sekä miehet että naiset. Kun näin tapahtuu, tulee olla varovainen, ettei pukeudu siten, että on vaikea erottaa miestä naisesta. Tämä olisi sopusoinnussa sen lain hengen kanssa, joka on kirjoitettu 5. Mooseksen kirjan 22:5:een: ”Nainen älköön käyttäkö miehen tamineita.”

Naisen pukeutuminen häveliäästi riippuu siis monista seikoista. Tärkeitä ovat hänen asenteensa, makunsa, kankaan valitseminen ja tilanteen mukaan pukeutuminen. Hänen pitäisi tietää, mikä sopii hänelle, ja pysyä siinä huolimatta siitä, mikä pukeutumisen suuntaus tai muotivillitys on vallalla. Viimeiseksi mutta ei vähäisimpänä on mainittava, että hänen hiljaisen, lempeän, häveliään käytöksensä tulisi loistaa kaikille ja hänen vaatteittensa pitäisi heijastaa sellaista häveliäisyyttä.

”Kuin ohdake”

”Kuin ohdake, joka on osunut juopuneen käteen, on sananlasku tyhmäin suussa”, sanoo Sananlaskujen 26:9. Päihtynyt ihminen voi vahingoittaa itseään tai toisia ikään kuin piikkisellä ohdakkeella. Samaten ihminen, jolta puuttuu ymmärrystä, voi aiheuttaa vahinkoa käyttämällä väärin sananlaskua, soveltamalla sitä väärällä tavalla.