Karta hyödyttömiä kysymyksiä

OLETKO huomannut, miten usein apostoli Paavali kehotti kristittyjä kavahtamaan teoriointia ja hyödyttömiä kysymyksiä? Hän kirjoitti Timoteukselle: ”Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.” (2. Tim. 4:3, 4) Kirjeessään Tiitukselle Paavali varoitti: ”Vältä mielettömiä riitakysymyksiä ja sukuluetteloita ja kinasteluja ja kiistoja laista, sillä ne ovat hyödyttömiä ja turhia.” (Tiit. 3:9) Toisaalla apostoli varoittaa, että kristittyjen tulee välttää ”järkeisoppia ja tyhjää petosta”, ”turhia jaarituksia”, ”valhetiedon epäpyhiä ja tyhjiä puheita”, ”taruja” ja ”vieraita oppeja”. – Kol. 2:8; 1. Tim. 1:6; 6:20; 2. Tim. 4:4; Hepr. 13:9.

Nämä toistetut varoitukset eivät olleet turhia. Jo Timoteuksen aikana johtivat Hymeneus ja Filetus eräitä pois tosi uskosta opettamalla, että ylösnousemus oli jo tapahtunut. (2. Tim. 2:17, 18) Toisella ja kolmannella vuosisadalla kerskuivat gnostikot, jotka tunnustivat kristillisyyttä, että yksin he olivat luodanneet tiedon syvyydet. He väittivät mietiskelyn avulla löytäneensä ”syvyyksiä”, mitkä olivat tuntemattomia tavalliselle kristitylle. Koska he olivat haluttomia rajoittumaan Jumalan paljastamaan totuuteen ja koska he vakuuttivat, että on mahdotonta tavoittaa Kristuksen oikeita oppeja, niin he alkoivat tuoda kristillisyyteen itämaisia ja kreikkalaisia filosofisia ajatuksia korkeamman tiedon nimellä. Seurauksena oli vaikeatajuisia ihmistekoisia oppeja, ja monet kääntyivät vääriin taruihin. Seuraava apostoli Johanneksen lausunto osoittautui oikeaksi: ”Kuka ikinä menee edemmäksi eikä pysy Kristuksen opissa, hänellä ei ole Jumalaa.” – 2. Joh. 9.

RUNSAS TIETO

Nyt on siinä hengellisessä paratiisissa, mistä Jehovan todistajat iloitsevat, käynyt toteen seuraava Jumalan lupaus: ”Monet sitä tutkivat, ja ymmärrys [tosi tieto, Um] lisääntyy.” (Dan. 12:4) Tämän tosi tiedon lähde selitetään Jesajan ennustuksessa, mikä myös on täyttymässä nykyään: ”Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, kukkuloista korkeimpana, ja kaikki pakanakansat virtaavat sinne. Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: ’Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Herran sana’.” – Jes. 2:2, 3.

Niin, Jehova Jumalalta, hänen Sanastaan ja järjestöltään tulee se opetus, mikä auttaa kristittyjä vaeltamaan hänen polkujaan palvoen Isää hengessä ja totuudessa. (Joh. 4:24) ”Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni”, kirjoitti psalmista. (Ps. 119:105) Lisääntyvän raamatullisen tiedon valaisemana ”vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka”. – Sananl. 4:18.

Mutta nykyään Jehovasta saatavissa olevan tosi tiedon runsaus ei vähennä seuraavan neuvon huomioon ottamisen tarvetta: ”Jokainen Jumalan sana on taattu; hän on niiden kilpi, jotka häneen turvaavat. Älä lisää hänen sanoihinsa mitään, ettei hän vaatisi sinua tilille ja ettet valhettelijaksi joutuisi.” (Sananl. 30:5, 6) Jumalan sanassa ei ole mitään oman mietiskelyn eikä selittelyn kuonaa, vaan kaikki on puhdasta kultaa. ”Mutta”, Paavali varoittaa, ”Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja.” (1. Tim. 4:1) Kun me olemme nyt Jumalan vanhurskaan uuden maailman kynnyksellä, niin on tärkeätä ”varmistautua kaikesta, pitää kiinni siitä, mikä on erinomaista.” (1. Tess. 5:21, Um) Jokaisen meistä täytyy nyt samoin kuin Timoteuksen aikanakin käsitellä totuuden sanaa oikein karttaen turhia puheita. – 2. Tim. 2:15, 16.

AJAN HYÖDYTÖN KÄYTTÖ

Jumalan sanan oikea käsittely vaatii meitä erottamaan hyödylliset kysymykset hyödyttömistä. Meillä on luonnollisesti kysymyksiä menneestä, nykyisestä ja tulevasta. Jehova on varannut Raamatussa oikeat vastaukset kysymyksiin, mitkä koskevat meitä tänä aikana. Joskus voi maallinen historia täyttää aukot yksityiskohdista, joita ei esitetä Raamatussa. Mutta on toisia kysymyksiä, joihin ei maallinen historia eikä Raamattu anna vastausta. Meidän ei ole viisasta eikä turvallista mietiskellä sellaisia kysymyksiä.

Joku saattaisi hyvässä uskossa kysyä esimerkiksi: Mitä Jehova teki ennen kuin hän loi Jeesuksen, jonka välityksellä hän teki kaiken muun? Jos Aadam ja Eeva olisivat katuneet, olisiko Jumala antanut heille anteeksi? Mitä tapahtui niiden ruumiille, jotka tuhoutuivat vedenpaisumuksessa? Tekivätkö ne kalliit lahjat, joita tuotiin Jeesus-lapselle, Joosefin ja Marian rikkaiksi heidän elämänsä loppuajaksi? Mitä Jeesus teki kahdennentoista ja kolmannenkymmenennen ikävuotensa välisenä aikana muutakin kuin puusepäntyötä? Miten Jehova olisi lunastanut ihmiskunnan, jos Jeesus ei olisi osoittautunut uskolliseksi? Miten kauan Jeesuksen matka taivaaseen tarkalleen kesti? Tällaisten asioitten miettimiseen voitaisiin kuluttaa paljon aikaa.

Samoin on mahdollista kuluttaa arvokasta aikaa tulevaisuutta koskevien asioitten miettimiseen. Joku voisi kysyä: Minä vuonna Harmagedon alkaa? Saavatko uskolliset enkelit lopulta kuolemattomuuden? Onko Harmagedonin jälkeen tehtaita ja koneita? Pitävätkö miehet jälleen partaa? Mikä on vaihtovälineenä uudessa maailmassa? Osallistuvatko nyt lastensynnyttämisiän sivuuttaneet naiset suvunjatkamistoimeksiantoon? Jos antautuneet vanhemmat ja lapset sattuvat kuolemaan ennen Harmagedonia, niin kumpi vanhemmista kasvattaa ylösnousseet lapset, koska ylösnousseet puolisot eivät mene uudelleen naimisiin? (Luuk. 20:35) Nämä ovat tyypillisiä kysymyksiä, joihin Jehova ei ole antanut vastauksia tänä aikana. Onko sinun mielestäsi kristittyjen viisasta ottaa aikaa hyödyllisemmästä Raamatun tutkimisesta harkitakseen vastauksia? Ajattele, mitä vaaroja siihen saattaa sisältyä.

VAARAT

Hyödyttömien kysymysten välttäminen sisältää enemmän kuin ajansäästöä. Se voi pelastaa elämäsikin. Jotkut lankesivat pois uskosta, kun he kuuntelivat Hymeneuksen ja Filetuksen mietiskelyjä. Jos sinä kuuntelet jonkun mieliselitystä siitä, mitä tapahtui menneisyydessä tai mitä tapahtuu tulevaisuudessa, niin voisit ymmärtää väärin Jehovan päätöksen ja päätellä, että sinä et haluakaan enää olla osallinen siitä päätöksestä. Voisit havaita seuraavasi ihmisten filosofiaa Kristuksen asemesta. (Kol. 2:8) Eivätkä nämä ole ainoat hyödyttömiin kysymyksiin liittyvät vaarat.

Kristitty, joka ryhtyy esittämään olettamuksiaan lavalla tai raamatuntutkisteluryhmässä, vetää asiaankuulumattomasti huomion puoleensa. Henkilökohtaiset selitykset voivat aiheuttaa hajaannusta ajatuksissa ja johtaa kinasteluihin tyhjänpäiväisistä asioista. Vasta Jehovan seurakunnan yhteyteen tulleet voivat kompastua siihen, mikä saattaa näyttää rakkauden ja yksimielisyyden puutteelta. Jos me muodostamme otaksumaan perustuvia tilanteita ja mietiskelemme sitten vastauksia näin aiheutuneisiin pulmiin, niin emmekö itse asiassa lisää jotain Jehovan sanoihin? Ei ole viisasta tehdä ratkaisuja tai johtopäätöksiä vähäisistä vihjeistä tai pelkästään todennäköisillä perusteilla asioissa, jotka sisältävät iankaikkisen elämämme. Me emme voi palvoa Jehovaa hengessä ja totuudessa, jos palvontamme perustuu teorioille. Totuus ja teoria eivät ole samaa merkitseviä. Paavalin henkeytetty neuvo kuuluu viisaasti näin: ”Jos joku muuta oppia opettaa eikä pitäydy meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen terveisiin sanoihin eikä siihen oppiin, joka on jumalisuuden mukainen, niin hän on paisunut eikä ymmärrä mitään, vaan on riitakysymyksien ja sanakiistojen kipeä, joista syntyy kateutta, riitaa, herjauksia, pahoja epäluuloja, alituisia kinastuksia niiden ihmisten kesken, jotka ovat turmeltuneet mieleltään ja totuuden menettäneet.” – 1. Tim. 6:3–5.

HANKI TÄSMÄLLISTÄ TIETOA

Mikä on tarkalleen sanoen ”se oppi, joka on jumalisuuden mukainen”? Paavali ilmaisee sen Tiitukselle lausumissaan tervehdyssanoissa: ”Paavali, Jumalan orja ja Jeesuksen Kristuksen apostoli Jumalan valittujen uskon ja sen totuuden täsmällisen tuntemuksen mukaan, mikä on yhtäpitävä jumalisen antaumuksen kanssa sen iankaikkisen elämän toivon perusteella, jonka Jumala, joka ei voi valehdella, lupasi ennen kauan kestäviä aikoja.” (Tiit. 1:1, 2, Um) Niin, Jehovan totuudensanan täsmällisen tuntemuksen hankkimisen ja sen levittämisen toisille tulee olla huolenamme näinä Harmagedonia edeltävinä päivinä Paavalin Filippissä oleville kristityille ja valvojille sekä apulaispalvelijoille lähettämän kirjeen mukaan: ”Sitä minä rukoilen, että teidän rakkautenne tulisi yhä runsaammaksi [täsmällisessä, Um] tiedossa ja kaikessa käsittämisessä, voidaksenne tutkia, mikä paras on, että te Kristuksen päivään saakka olisitte puhtaat ettekä kenellekään loukkaukseksi, täynnä vanhurskauden hedelmää, jonka Jeesus Kristus saa aikaan, Jumalan kunniaksi ja ylistykseksi.” – Fil. 1:9–11.

Jehovan ”uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija, jonka hänen herransa on asettanut pitämään huolta palvelusväestään, antamaan heille ruokaa ajallansa”, tuo alituisesti huomioosi pelastumisellesi tärkeitten asioitten täsmällistä tietoa ja ymmärtämistä. (Matt. 24:45) Jokainen Vartiotornin ja Herätkää!-lehden numero sisältää runsaasti ravintoa rakentumiseksesi uskossa ja rakkaudessa. Lisäksi ovat paikallisten Jehovan todistajain seurakuntien hoitamat raamatuntutkisteluryhmät lähistöllä, ja niissä saadaan Jumalan päätöksen ymmärtämystä käyttämällä sellaisia tutkistelun apuvälineitä kuin kirjaa ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä”.

Itsensä Raamatun lukeminen joka päivä on hyödyllistä ajan käyttöä pyrittäessä lukemaan se lopulta kannesta kanteen. Kun tässä lukemisessa tai muussa Raamatun tutkistelussa herää kysymyksiä, niin voit katsoa Vartiotornin julkaisujen sisällysluetteloita löytääksesi selittävää ja pohjaavaa tietoa. Näissä julkaisuissa on raamatunpaikkaluettelo, ja kun tarkastat lähdejulkaisuja siihen merkittyjen raamatunkohtien mukaan, voit saada hyödyllistä tietoa. Asiahakemisto on myös avain hyödyllisen raamatuntutkistelun loputtomiin tunteihin, kun käytät käsillä tai paikallisessa Valtakunnansalissa olevia Vartiotornin julkaisuja.

Kun pysyttelet edistyvän Raamatun totuudenvalon tasalla, niin muista, että tutkistelusi tarkoituksena on saada tietää, miten raamatunkohdat soveltuvat sinuun ja henkilökohtaiseen suhteeseesi Jehova Jumalaan ja hänen Kristuksen hallitsemaan valtakuntaansa. Kysy itseltäsi tutkiessasi: ”Olenko ammentanut kaiken, mitä tähän raamatunpaikkaan tai kappaleeseen sisältyy? Miten tämä jae tai ajatus soveltuu siihen terveelliseen opetukseen, minkä olen jo saanut? Ymmärränkö minä tämän raamatunkohdan opettamat periaatteet? Olenko huomannut sen profeetallisen sisällön? Mitä kristillistä oppia se opettaa? Vaikuttaako tämä opetus kanssakäymiseeni toisten kanssa? Miten?” Pane merkille kaikki kiinnostavat aiheeseen liittyvät tosiasiat. Keskitä huomiosi sen ”vahvan ruoan” ”sulattamiseen” niin hyvin kuin voit, mikä on tarpeellista kristilliselle kypsyydellesi ja voitollesi uskon taistelussa. – Hepr. 5:14.

Kun varmistaudut tärkeistä asioista ja rakennat uskosi Jumalan sanan täsmälliselle tiedolle, niin kykenet saarnaamaan ja opettamaan arvovaltaisesti niin kuin Jeesus teki. (Matt. 7:28, 29) Sinun sanasi ovat painavat ja vakaumukselliset ja auttavat sinua täyttämään kristillisen velvollisuutesi toisten rakentamiseksi totuudella ja rakkaudella. (Ef. 4:15) Kun kartat teorioiden rakentelua ja hyödyttömiä kysymyksiä, niin se ilmaisee nöyryytesi ja halukkuutesi odottaa Jehovan aikaa, jolloin hän varaa sinulle lisää tietoa mistä asiasta hyvänsä, jos hänen tahtonsa on se. Hän voi tehdä tämän helposti valistamalla edelleen ymmärrystämme Raamatun suhteen, antamalla siinä ennustettujen tapahtumien toteutua tai herättämällä kuolleitakin yksityiskohtaisine tietoineen, mitä heillä on menneistä tapauksista. Odottamalla Häntä ja hänen järjestöään kaikki Jehovan todistajat puhuvat sopusointuisesti ollen sopivasti yhteen liittyneet, niin että heillä on ”sama mieli ja sama ajatus” hänen ylistyksekseen ja meidän iankaikkiseksi hyvinvoinniksemme. – 1. Kor. 1:10.

Käyttäkäämme siis viisaimmin aikamme karttaen hyödyttömiä kyselyjä ja muistaen aina Paavalin neuvon: ”Ei yli sen, mikä kirjoitettu on.” – 1. Kor. 4:6.