Anna kristillisiä neuvoja taitavasti
KYPSILLE kristityille tehdään näinä arveluttavina aikoina usein seuraavanlaisia kysymyksiä: ”Poikani on kapinallinen. Miten voin hallita häntä?” ”Olen tehnyt synnin. Mitä minun on tehtävä?” ”Mieheni ei anna meille riittävästi rahaa ruokaan ja vaatteisiin. Olisiko väärin, jos hankkisin työtä?” ”Tyttäremme haluaa mennä naimisiin totuuden ulkopuolella. Onko meidän annettava suostumuksemme?” ”Olin liian nuori ymmärtääkseni, mitä tein. Pitäisikö minut kastaa uudelleen?” Nämä ovat tyypillisiä ongelmia, mitkä vaativat kristillistä neuvontaa.
Ne, joita pyydetään antamaan ohjeita tällaisissa asioissa, tietävät sen sisältävän vakavan vastuun. Se on myös velvollisuus, mikä täytyy täyttää taitavasti. Jumalan sana huomauttaa yhä uudelleen tästä vastuusta kypsille kristityille ja erityisesti niille, joilla on valvonta-asema seurakunnassa. Me luemme esimerkiksi Paavalin kirjeistä: ”Mutta meidän, vahvojen, tulee kantaa heikkojen vajavaisuuksia, eikä elää itsellemme mieliksi.” ”Veljet, jos joku tavataan jostakin rikkomuksesta, niin ojentakaa te, hengelliset, häntä sävyisyyden hengessä; ja ole varuillasi, ettet sinäkin joutuisi kiusaukseen.” ”Rohkaiskaa alakuloisia, holhotkaa heikkoja, olkaa pitkämieliset kaikkia kohtaan.” – Room. 15:1; Gal. 6:1; 1. Tess. 5:11, 14.
Voidakseen täyttää tämän velvollisuuden taitavasti kypsän kristityn ei tarvitse huolehtia psykologian opinnoista, niin kuin monet uskonnonopiskelijat tekevät. Psykologien ja psykiatrien joukossa vallitsee yhtä suuri hämminki ja ristiriitaisuus kuin kristikunnan uskonlahkojenkin keskuudessa. On paljon parempi olla tietämättä mitään sellaisesta maallisesta viisaudesta kuin turmella tai halveksia Jumalan sanaa sen takia. – 2. Kor. 4:2.
MITÄ NEUVOJA TARVITSEE
Voidakseen antaa taitavia kristillisiä neuvoja neuvojalla täytyy olla ehdoton usko Raamattuun sinä jumalallisena ilmestyksenä, mikä on ”hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa”. (2. Tim. 3:16) Se on ensimmäinen vaatimus. Seuraavana tulee Raamatun periaatteitten ja Raamatun erityisistä asioista antamien neuvojen hyvä tuntemus. Neuvojan täytyy ymmärtää, että henkeytetyt kirjoitukset ovat Jehovan kansan järjestön perusohjeet. Hänen velvollisuutensa on pitää aina voimassa Jehovan yksinvaltius ja vanhurskaat lait. Voidakseen tehdä tämän tehokkaasti taitava neuvoja tarvitsee kypsyyttä, ymmärrystä, hyvää arvostelukykyä ja tasapainoa. Kristityn neuvojan tulee sen lisäksi kantaa Jumalan hengen hedelmiä omassa elämässään. Nämä ovat rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, usko, lempeys ja itsehillintä. – Gal. 5:22, 23, Um.
Kristityn, joka neuvoo, ei pidä nauttia eikä ylpeillä vikojen löytämisestä, vaan iloita totuuden löytämisestä asiassa. Hänen on oltava aina helposti lähestyttävä ja tahdikas, mutta hän ei kuitenkaan sovittele koskaan kristillisissä periaatteissa peläten tunteitten loukkaamista. Hän ei saa osoittaa puolueellisuutta. Hän ei ole pomo, oikukas eikä äärimmäisyyksiin menevä. (Mark. 10:42–44; 1. Piet. 5:3) Hänen itsensä täytyy esimerkillisellä tavalla noudattaa niitä kristillisiä periaatteita, joita hän suosittelee toisille. Silloin hän pystyy antamaan neuvoja arvovaltaisesti ja luottavaisesti, tietäen, että Raamatun periaatteet ovat todella toteutettavissa. – 1. Tim. 4:12.
Jotta kypsä kristitty voisi antaa taitavia neuvoja, hänen on myös kuunneltava. Hänen täytyy muistaa, että ”aika on olla vaiti ja aika puhua”. (Saarn. 3:7) Kuunteleminen tulee ensiksi, kuten sananlasku sanoo: ”Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.” (Sananl. 18:13) Tämän ei pitäisi osoittautua liian vaikeaksi, koska se, joka on ollut kylliksi ahdistuksessa tullakseen etsimään neuvoa, on tavallisesti erittäin halukas puhumaan. Rohkaise häntä tekemään se. Kuuntele ja paina ongelma hyvin mieleesi. Osoita, ettet ole siinä arvostellaksesi vaan auttaaksesi. Anna hänen tuntea, että tajuat omat rajoituksesi ja puutteellisuutesi, ettet ole yli-ihminen. Tämä auttaa empivää puhumaan, ja hän purkaa ongelmansa vapaammin.
Käyttämällä kysymyksiä saadaan toisinaan tosiseikat valoon, ja häiriintynyt näkee pulmansa asiallisemmin. Ne auttavat myös neuvojaa näkemään pinnan alle ja siten paremmin ymmärtämään, mikä neuvo vaikuttaa parhaiten. Tiedustele, onko tuo hämmentynyt tutkinut Raamattua löytääkseen ratkaisun ongelmaansa. Onko hän etsinyt neuvoa Vartiotornin julkaisuista? Onko hän soveltanut sieltä löytämiään neuvoja omaan tapaukseensa tai päässyt mihinkään johtopäätökseen? Tekemällä kysymyksiä voit auttaa häntä näkemään sen kohdan, mikä kaipaa parannusta hänen puoleltaan, ilman että osoitat sitä hänelle suoraan. Jos hän sanoo pulman ja ilmeisen vastauksen itse, niin hän voi nähdä paremmin parannuskeinon oikeutuksen, sillä hän on ollut osallinen ongelman havaitsemisessa ja parannuskeinon määräämisessä.
Sinä huomaat, että toisinaan ei tarvita mitään muuta kuin myötätuntoista kuuntelua, kun ahdistettu jakaa taakkansa kanssasi. Se saattaa olla koetus, mikä on kestettävä, tai tilanne, mitä ei voida muuttaa Jumalan uuden maailman tällä puolella. Mutta etusi on rohkaista ja neuvoa, miten tuo taakka voidaan tehdä niin keveäksi kuin mahdollista. Osoita Jehovan rakkaus ja Jeesuksen kehotus heittää taakkamme hänen kannettavikseen. Auta ahdistuksessa olevaa saamaan lohtua ja voimaa Raamatun lupauksista. – 2. Kor. 1:3–7; 2. Tess. 3:13.
MIKÄ PERIAATE ON KYSYMYKSESSÄ?
Jotta voisit antaa taitavia neuvoja ongelman paljastuessa, sinun täytyy kysyä itseltäsi: Mikä Raamatun periaate on tässä kysymyksessä? Mikä Raamatun periaate on jätetty huomioon ottamatta tai tullut rikotuksi? Mitä periaatetta tulee soveltaa tähän erityiseen tapaukseen? Mitä Raamatun ohjetta ei ole noudatettu? Kannusta soveltamaan sitä ohjetta ja tottelemaan sitä sivuutettua periaatetta. Tämä tulee tehdä lempeydessä, ymmärtäen, tahdikkaasti ja rakkaudesta. (1. Tess. 2:7, 8) Toisinaan on parannuskeinona yksinkertaisesti käytännöllinen näkökanta asiasta, mutta usein se on vaikeata sille, jonka ongelma se on.
On mahdollista, että kysyjä on joutunut itsepetoksen uhriksi – mikä on hyvin helppoa. Raamattu ottaa tämän huomioon sanoessaan: ”Petollinen on sydän ylitse kaiken ja pahanilkinen; kuka taitaa sen tuntea?” ”Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään puhtaat, mutta Herra tutkii henget.” (Jer. 17:9; Sananl. 16:2) Neuvoja ei voi seurata petosta. Hän ei voi horjua tunteen mukaan. Osoita Raamatun neuvo pelottomasti. Joissakin tapauksissa saatetaan tarvita lujuutta. Jos näin on, nuhde on paikallaan, mutta anna se ystävällisesti kohdellen rikkojaa kuin isää, äitiä, veljeä tai sisarta, millainen tapaus kulloinkin on kysymyksessä. – Saarn. 7:5; 1. Tim. 5:1, 2.
Kristityn valvojan luo voi tulla joku, joka on käynyt ärsyttävän väittelyn jonkun kanssa tai joka väittää itseään loukatun. Ota ensiksi tarkoin selville, mikä loukkauksen otaksutaan olevan. Jos asia on todella vähäpätöinen, niin voit auttaa häntä huomaamaan sen ja päättää siten asian siihen. Ellei se ole, niin kysy, onko Jeesuksen kiistojen selvittämisestä vakiinnuttamaa menettelyä noudatettu. (Matt. 18:15–17) Onko hän henkilökohtaisesti yrittänyt päästä yhteisymmärrykseen toisen kanssa? Erimielisyys voidaan luultavasti selvittää tällä tavoin ennen kuin siitä tulee ongelma, joka vaatii valvojan huomiota.
Neuvoa etsivä olisi voinut hyvin usein löytää neuvon Vartiotorni-seuran julkaisuista, kuten Vartiotorni-lehdestä. Kristitty voi esimerkiksi kysyä, onko hänellä ja hänen perheellään Raamatun mukaan vapaus olla minkäänlaisessa yhteydessä läheisen sukulaisen kanssa, joka on erotettu. Neuvojan tulee antaa hänelle selvä vastaus ja varmistaa periaatteen ymmärtäminen. Kehota sitten kysyjää katsomaan Vartiotornin julkaisujen hakemistosta (engl.) otsikkoa ”Erottaminen”. Sen alta hän löytää kohdan ”seurustelu erotetun kanssa”, minkä jälkeen viitataan eräisiin Vartiotornin (engl.) numeroihin. Tämän hakemiston lisävihkoja tulee aina tarkastaa viimeisimmän tiedon löytämiseksi. Kehota kysyjää suorittamaan ehdottamasi lukeminen hänelle antamasi vastauksen vahvistukseksi. Hän saa siten paljon hyödyllistä tietoa. Kehota häntä ilmoittamaan myöhemmin itsellesi, mitä hän on oppinut. Se auttaa häntä käyttämään arvostelukykyään, mikä on kovin tarpeellista hänen oman vastuutaakkansa kantamiseksi kristittynä. Tämä on yksi tapa seurakunnan auttamiseksi saavuttamaan kypsyyden ja ykseyden uskossa. – Ef. 4:13, 14.
Kun avioliitossa oleva kristitty etsii neuvoa aviollisissa pulmissa epäuskoisen puolison suhteen, neuvojan ei tule syrjäyttää sitä mahdollisuutta, että antautunut kristitty saattaa olla soveltamatta Raamatun periaatteita avioliitossaan. (Luuk. 6:41, 42) Vallitseva hankaus saattaa johtua molemminpuolisesta epäviisaasta menettelystä. Voidaan käyttää kysymysmenetelmää sen selville saamiseksi, onko jokin Raamatun periaate jätetty huomioon ottamatta. Onko kristitty vaimo tunnustanut täysin epäuskoisen aviomiehen perheen pääksi? Unohtaako hän osoittaa syvää kunnioitusta ja kohteleeko hän sen sijaan miestään kuin tämä olisi erotettu henkilö? Onko hän arvostanut miehensä palvontavapautta omassa kodissaan? Onko hänen todellinen koristuksensa kristittynä vaimona ollut ”hiljaisen ja rauhaisan hengen katoamattomuudessa; tämä on Jumalan silmissä kallis”? (1. Piet. 3:4) Jos mies on uskova, niin onko hän täyttänyt vastuunsa perheen päänä pitäen huolta omistaan ja rakastaen vaimoaan niin kuin omaa ruumistaan? Onko hän noudattanut Jehovan ja Kristuksen esimerkkiä vai onko hän ollut käskevä ja tahditon?
Jälleen neuvoja voi suullisten ohjeitten lisäksi osoittaa kysyjälle, miten hän löytää hyödyllisiä neuvoja mainitusta hakemistosta otsikon ”Avioliitto” alta. Sinä löydät siitä sellaisia kohtia kuin ”erimielinen huonekunta”, ”aviomiehen osa” ja ”vaimon osa”. Huomaa viitteet sanoihin ”Aviomies” ja ”Vaimo”, joissa on lueteltu enemmän tietoja sellaisten kohtien alla kuin ”huomaavaisuus vaimoa kohtaan”, ”epäuskoinen vaimo”, ”rakkaus aviomiestä kohtaan” ja ”alamaisuus miehelle”. Ne, joilla ei ole Vartiotornin julkaisujen hakemistoa omalla kielellään, voivat käyttää muiden Vartiotorni-seuran kirjojen hakemistoja ja sisällysluetteloita. Niissä on ohjeita, mitkä ansaitsevat enemmän kuin tilapäistä huomiota, ne ansaitsevat rukoillen suoritettua tutkistelua!
Avioliittoa koskevat neuvot ovat ohimennen sanoen tavallisesti tehokkaampia, kun seurakunnan valvoja tai joku muu kypsä neuvoja voi puhua miehelle ja vaimolle yhdessä – ehkä sen jälkeen kun on kyselty asiaa ensin molemmilta erikseen ja henkilökohtaiset näkemykset esitetty. Kehota epäuskoista puolisoa saapumaan keskusteluun. Ole halukas kuuntelemaan kumpaakin puolta. Käytä kysymysmenetelmää auttaaksesi heitä näkemään, mitä kohtia kumpikin voi parantaa avioliiton menestymiseksi.
TÄHYILE APUA TARVITSEVIA
Jehova lupasi Jesajan 1:26:nnessa: ”Minä palautan sinun tuomarisi muinaiselleen ja sinun neuvonantajasi sellaisiksi, kuin alkuaan olivat.” Tämä lupaus on pidetty asetettaessa nykyään valvojia kristilliseen seurakuntaan. (Apt. 20:28) Sinä haluat yhtenä valvojana tähyillä niitä kristittyjä, jotka ovat hengellisesti sairaita, heikkoja tai joukosta pois harhaantuneita. (Hes. 34:1–16) Tällä etsinnällä on hyvät seuraukset, minkä vahvistaa erään ulkopuolisen lausunto Jehovan todistajista: ”Nämä ihmiset ovat todella hyviä kristittyjä: kun eräs heidän veljistään ei ollut ollut heidän mukanaan viime päivinä, niin he tulivat vahvistamaan häntä, ja katso, miten onnellinen hänestä on nyt tullut. Jos meidän pappimme olisivat tehneet samoin, me emme olisi ehkä eksyneet kirkosta pois. Aion tutustua tähän uskontoon perusteellisemmin.”
Sinun täytyy kristittynä neuvojana aina muistaa, että ”vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras”. (Jaak. 5:16) Rukoile ahdistuksessa olevan kanssa, sen lisäksi että annat lievittävää neuvoa Jumalan sanasta. Pyydä Jehovaa antamaan tuolle henkilölle henkeään ja viisautta Raamatun periaatteitten soveltamiseksi sekä voimaa sen kestämiseksi, mitä ei voida nopeasti korjata. (Jaak. 1:5; Fil. 4:13) Valvojan tulee olla erityisesti tietoinen tilanteista, joissa vaaditaan kristillisen rakkauden soveltamista. On vaikea kuvitella pulmaa, mitä ei voitaisi auttaa suuremmalla Jumalaan ja lähimmäiseen kohdistuvalla rakkaudella. Rakkaus ei epäonnistu koskaan. – 1. Kor. 13:4–8, Um.
Äärimmäisen vaikea pulma saattaa vaatia sinua ottamaan asian harkittavaksi. Apua voidaan pyytää joko kierrospalvelijalta, jos hän vierailee seurakunnassa, tai haaratoimistosta. Sinä tarvitset ehkä aikaa suorittaaksesi joitakin lisätutkimuksia paikallisesti. Tässä yhteydessä on tärkeätä muistaa, että kuten sinä määräät raamatuntutkistelun, kokouksissa käynnin ja säännöllisen kenttäpalveluksen suunnitelmat toisille, niin sama kaava on tarpeellinen sinullekin. Kiinnitä alituista huomiota tutkisteluusi ja palvelukseesi. (1. Tim. 4:15, 16) Pysyttele ajan tasalla Jumalan sanan lisääntyvässä ymmärtämisessä. – Sananl. 4:18.
Näin tehden sinä kykenet antamaan taitavasti kristillisiä neuvoja. Sinä osoitat olevasi Jehovan kansalle ”turvana tuulelta ja suojana rankkasateelta, . . . kuin vesipurot kuivassa maassa, kuin korkean kallion varjo nääntyvässä maassa”. – Jes. 32:2.