Kilpailu ”sääntöjen mukaan”

TÄMÄ elämä tarjoaa paljon hyvää ja haluttavaa. Ja on aivan luonnollista, että terveet, voimakkaat ja toiveikkaat ihmiset tähyilevät sellaisen saavuttamista. Ei ole väärin pyrkiä eteenpäin, menestymään. Apostoli Paavali sanoo esimerkiksi selvästi, että on kiitettävää, jos haluaa valvojaksi kristilliseen seurakuntaan: ”Jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen.” – 1. Tim. 3:1.

Mutta vaikka ei olekaan väärin pyrkiä vastuullisempaan asemaan yrittäen menestyä arvokkaissa asioissa, niin on ehdottomasti väärin, jos joku on niin huolissaan tavoitteittensa toteutumisesta, että hän toimii häikäilemättömästi jokaista tiellään olevaa kohtaan ja rikkoo sääntöjä. Esimerkiksi valvojan virkaan pyrkiminen on hyvä, mutta on aivan väärin suunnitella sen viran saamista juonittelemalla, herjaamalla toista tai suunnittelemalla hänen kukistamistaan.

On tarpeetonta sanoa maailman olevan täynnä ihmisiä, jotka tekevät juuri niin, ja siitä syystä laittomuus rehottaa ja monien rakkaus Jumalaan on jäähtynyt. Kun oikein syvennytään asiaan, niin kaikki pahanteko, kaikki moraalittomuus, kaikki rikollisuus, kaikki kansojen ja kansain muodostamien blokkien väliset riidat johtuvat siitä, että ihmiset ja kansat kieltäytyvät kilpailemasta sääntöjen mukaan. – Matt. 24:12.

Säännöt ovat tarpeen kaikkien asianosaisten rauhan ja hyvinvoinnin takia. Säännöt rajoittavat sinun vapauttasi naapurisi hyväksi, samoin kuin ne rajoittavat naapurisi vapautta sinun hyväksesi. Toisin sanoen, jotta kaikki voisivat nauttia vapaudesta, kunkin vapauden täytyy olla suhteellinen. Näin ollen ilmenee heti, että tämä kilpaileminen sääntöjen mukaan soveltuu kaikkiin suhteisiimme lähimmäisemme kanssa ja – mikä on pääasia – suhteisiimme Luojan, sääntöjen Tekijän, kanssa.

Sääntöjen mukaan toimiminen on näin ollen oikein. Vain siten tekemällä meillä voi olla kirkas omatunto, mikä ei ole merkityksetön asia. Joka kerta, kun torjut kiusauksen rikkoa sääntöjä, kiertää niitä jonkin henkilökohtaisen edun vuoksi, olkoonpa se suuri tai pieni, sinä saat palkan moraalisessa voimassa, tyydytyksessä sekä lisääntyneessä itsekunnioituksessa, ja se on totisesti sen arvoinen. – 1. Tim. 1:19.

Edelleen, kilpaileminen sääntöjen mukaan on ainoa oikea, mitä voit tehdä suhteissasi lähimmäiseesi tai naapuriisi. Sinä haluat toisten olevan oikeudenmukaisia toimiessaan sinun kanssasi, joten sinunkin tulee menetellä oikeudenmukaisesti toimiessasi heidän kanssaan. Sinä et tahdo, että toiset käyttävät sinua epärehellisesti hyväkseen, joten sinunkaan ei pidä haluta käyttää heitä epärehellisesti hyväksesi. ”Niinkuin te tahdotte ihmisten teille tekevän, niin tehkää tekin heille.” – Luuk. 6:31.

Sääntöjen mukaan toimiminen on myös viisas tapa, sillä ajan pitkään käy toteen, että ”rikos ei kannata”. Väärinteon hetkellä voi näyttää siltä, että se menestyy, mutta ”ei ole mitään salattua, mikä ei tule ilmi, eikä kätkettyä, mikä ei tule tunnetuksi ja joudu päivän valoon”. Apostoli Paavalikin huomautti neuvoessaan kristittyä toveriaan Timoteusta: ”Eihän sitäkään, joka kilpailee, seppelöidä, ellei hän kilpaile sääntöjen mukaisesti.” – Luuk. 8:17; 2. Tim. 2:5.

Perityn itsekkyyden takia ”ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka”, joten meidän on oltava varuillamme ja vahvistettava itseämme, jotta kilpailisimme aina sääntöjen mukaan. (1. Moos. 8:21) Yksi suurimmista avuista on usko ja luottamus Jehovaan. Luota Jumalaan, että saat jokapäiväisen leipäsi, ettei hän hylkää sinua, kun kieltäydyt antamasta perään kunniattomille menetelmille. ”Herra . . . ei . . . kiellä hyvää niiltä, jotka nuhteettomasti vaeltavat.” – Ps. 84:12.

Toinen suuri apu on arvostus. Kun kiinnität katseesi edessä olevaan tavoitteeseen tai toimit jonkin halutun asian saavuttamiseksi, niin älä aliarvioi niitä siunauksia, joita sinulla on. Älä ole jumalattoman Ahabin kaltainen, joka oli kurja, vaikka olikin Israelin kuningas, koska oli kiinnittänyt sydämensä toisen miehen viinitarhaan. Se vähä, mitä hänellä ei ollut, merkitsi hänelle enemmän kuin se paljo, mitä hänellä oli. Ainoa keino, millä hän voi saada sen viinitarhan, oli sen omistajan murhaaminen, ja se tehtiin. Mutta millaisella hinnalla! Kauhistava kuolema kohtasi sekä häntä itseään että hänen jumalatonta puolisoaan, jonka neuvoa hän noudatti. – 1. Kun. 21:1–26.

Vielä eräs suuri apu kaikille, jotka haluavat kilpailla sääntöjen mukaan, on vaatimattomuus. Älä tähtää liian korkealle, älä ahnehdi suurta rikkautta äläkä paljoa omaisuutta, niin tunnet vähemmän kiusausta sääntöjen rikkomiseen, väärintekoon tavoitteittesi saavuttamiseksi. Jehova ei käske ilman hyvää syytä: ’Vaella nöyrästi [vaatimattomasti, Um] Jumalasi edessä.’ Ja sananlaskujen viisas tekijä huomauttaa osuvasti, että ”viisaus on vaatimattomien seurassa”. Israelin kuningasta kiellettiin kokoamasta ”itsellensä ylenpaljon hopeata ja kultaa”. Ja apostoli Paavali varoittaa, että ”ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen”. – Miika 6:8; Sananl. 11:2, Um; 5. Moos. 17:17, Um; 1. Tim. 6:9.

Kaikkein suurin apu on rakkaus, rakkaus Jumalaan ja lähimmäiseen. (Mark. 12:29–31) Rakkaus Jumalaan saa sinut haluamaan hänen miellyttämistään ja pelkäämään hänen suosionsa menettämistä ja auttaa sinua siten kilpailemaan sääntöjen mukaan, vaikka näyttäisikin siltä, että sinä voisit selviytyä niiden rikkomisesta ihmisten edessä. Lähimmäisenrakkaus estää sinua rikkomasta sääntöjä hänen vahingokseen, sillä ”rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa”. – Room. 13:10.

Tämä vanha maailma on sekaisin poliittisesti, uskonnollisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti, koska se on sellaisten ihmisten täyttämä ja hoitelema, jotka eivät välitä kilpailla sääntöjen mukaan. Mutta sääntöjen mukainen kilpaileminen on viisasta ja oikein. Usko Jumalaan, siunaustesi arvostaminen, vaatimattomuus ja rakkaus auttavat sinua kilpailemaan sääntöjen mukaan omaksi onneksesi ja hyvinvoinniksesi.