Vainotut kristityt – ”teatterinäytelmä maailmalle”
”Minusta näyttää, että Jumala on pannut meidät apostolit viimeisiksi näytteille kuolemaan määrättyinä, koska meistä on tullut teatterinäytelmä maailmalle ja enkeleille ja ihmisille.” – 1. Kor. 4:9, Um.
1, 2. Mitä monet pelkäävät? Millä he voivat lohduttautua?
JEESUKSEN ja apostolien tavalla kärsiminen on ajatus, joka pelottaa monia. He tietävät kyllä, että monia ihmeellisiä etuja on niiden osana, joilla on hengellinen, ylevä elämänkatsomus, mutta he eivät usko itse henkilökohtaisesti kykenevänsä kestämään niitä voimakkaita hyökkäyksiä, joiden he kuvittelevat mielessään tapahtuvan joskus uskoaan vastaan.
2 Onko sinulla sellainen pelko? Jos on, niin harkitse: Eikö ollut lohduttavaa saada edellisestä kirjoituksesta tietää, että sinä voit olla hengellinen ihminen? Todella, ’tavallinen ihminen’ niin kuin sinä – kauppias, metsätyömies tai perheenemäntä – voi omata ”Kristuksen mielen”. Sinä huomaat yhtä rohkaisevaksi tietää, että sinäkin voit menestyksellisesti kestää missä koetuksessa tahansa, mikä saattaa kohdata sinua miltä taholta hyvänsä tätä lihallista maailmaa.
3. Mitä Jeesus sanoi seuraajiensa pitävän odottaa?
3 Kristityn on odotettava, ettei maailma pidä hänestä. Jeesus selitti: ”Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talosta tai veljistä tai sisarista tai äidistä tai isästä tai lapsista tai pelloista, ja joka ei saisi satakertaisesti: nyt tässä ajassa taloja ja veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja, vainojen keskellä, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää.” (Mark. 10:29, 30) Se, mitä hän sanoi, osoittautui todeksi apostolien kohdalla. Samoin se tulee osoittautumaan todeksi aidoista kristityistä, tosi hengellisistä ihmisistä, nykyään. Mutta voidaan kysyä: miksi apostolit, hengelliset miehet, joutuivat kärsimään ”vainoja”?
4. Miksi ensimmäisen vuosisadan kristittyjen joukossa olevat hengelliset ihmiset kärsivät vainoa?
4 Jeesus vastaa rukouksessaan Jehovalle, Isälleen: ”Maailma vihaa heitä [hänen askeleissaan kulkevia], koska he eivät ole maailmasta, . . . Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus. Niinkuin sinä olet lähettänyt minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät maailmaan; . . . maailma ei ole sinua tuntenut, . . . nämä ovat tulleet tuntemaan, että sinä olet minut lähettänyt.” – Joh. 17:14, 17, 18, 25.
5. Selitä, miten lihallinen maailma vihasi varhaiskristittyjä.
5 Apostolit, Jeesuksen valmentamat hengelliset miehet, ’eivät olleet maailmasta’. Siitä syystä se vihasi heitä. Noiden hengellisten miesten ja lihallisen maailman välinen selvä vastakohtaisuus kävi ilmeiseksi kaikille luoduille. Kun Jeesus lähti maalliselta näyttämöltä, niin apostolit kuluttivat itseään uupumatta suorittaessaan saarnaamis- ja opettamistehtäväänsä ”aina maan ääriin saakka”. (Matt. 28:16–20; Apt. 1:6–8) Heidän työnsä sai voimakasta vastustusta alusta alkaen. Ensiksi vastustus tuli heidän omien maanmiestensä taholta. (Apt. 5:40; 12:1–5) Kun työ laajeni Juudean ja Samarian ulkopuolelle, niin syntyi ristiriitoja pakanajumalien kannattajien kanssa, jotka pelkäsivät, että heidän palvonnan kohteitaan ”ei pidetä minäkään”. – Apt. 19:23–40; 14:1–7.
”TEATTERINÄYTELMÄ MAAILMALLE” – MISSÄ MERKITYKSESSÄ?
6, 7. Mitä Paavali tarkoittaa sanoessaan 1. Kor. 4:9:ssä, että apostolit olivat ”teatterinäytelmä maailmalle”?
6 Apostoli Paavali kuvailee havainnollisesti 1. Kor. 4:9:ssä (Um) kristittyjen kokemaa kärsimystä:
”Sillä minusta näyttää, että Jumala on pannut meidät apostolit viimeisiksi näytteille kuolemaan määrättyinä, koska meistä on tullut teatterinäytelmä maailmalle ja enkeleille ja ihmisille.”
7 Paavali ei sanonut tässä apostolien olevan näytelmä vain elämän tavallisissa asioissa, eikä hän sanonut, että kun toiset ihmiset näkivät apostolien viettävän rehellistä, rakentavaa elämää, niin he tulivat vakuuttuneiksi siitä, että kristillinen elämäntapa oli oikea. Ei, hän käsittelee sitä kärsimystä, mitä apostolit kokivat, ikään kuin he olisivat häpeällisesti paljastettuina teatterissa kaikkeuden nähtävinä. ”Teatterinäytelmä”, jota apostolit esittävät Raamatussa, sanoo Uuden testamentin teologinen sanakirja (Theological Dictionary of the New Testament), ’ei ole inhimillisten mittapuitten mukaan ylväs vaan murheellinen ja halveksittava’.
8, 9. a) Miten Tertullianuksen ja James Moffattin käännökset auttavat meitä näkemään sen, että kun Paavali sanoo apostolien olleen ”teatterinäytelmä”, niin hän puhui heidän kestämästään kärsimyksestä? b) Oliko Paavali koskaan kirjaimellisella areenalla?
8 Tertullianuksen kolmannella vuosisadalla tekemä käännös 1. Kor. 4:9:stä auttaa meitä saamaan tämän eloisan kuvan kärsivistä kristityistä, kun se sanoo heitä ”petojen kanssa taistelemaan määrätyiksi ihmisiksi”. (On Modesty, 14. luku) He olivat, niin kuin sanotaan 20. vuosisadalta olevan oppineen James Moffattin melko vapaasti kääntämässä Raamatussa, ”kuin tuomitut gladiaattorit areenalla!” Sen tähden voidaan kuvitella riemukulkue Rooman aikoina. Viimeisenä tulee niiden apostolien ja muiden kristittyjen uskollinen joukko, joita johdetaan kuin halveksittuja rikollisia areenalle, missä katselijat nauttivat täysin siemauksin heidän kärsimyksistään ja kuolemastaan.
9 On luonnollisesti mahdollista, jollei todennäköistäkin, että apostoli Paavali toisten varhaiskristittyjen tavalla todellisuudessa joutui vastatusten petojen kanssa areenalla siitä päätellen, mitä hän sanoo 1. Kor. 15:32:ssa: ”Jos minä ihmisten tavoin olen taistellut petojen kanssa Efesossa . . .” Paavali oli tosin kohdannut ’petomaisia’ ihmisiä kuvaannollisessa ”teatterissa” (Um) Efesossa. (Apt. 19:29–40) Mutta huomaa, että 2. Kor. 1:8–10 kertoo hänen puhuvan ”ahdistuksesta, jossa me olimme Aasiassa [missä Efeso sijaitsi]” ja jossa, Paavali jatkaa, ”me jo luulimme olevamme kuolemaan tuomitut, . . . vaan Jumala . . . pelasti meidät”. Tämä näyttää vihjaavan siihen, että Paavali oli yhteen aikaan kirjaimellisten petojen edessä Efeson areenalla.
10. Luettele kärsimykset, jotka Paavali sanoo Kristuksen seuraajien kestäneen.
10 Mutta 1. Kor. 4:9:ssä Paavali esittää kuvauksen. Hän sanoo, että ’ihmiset ja enkelit’ – kaikkeuden tarkkailijat – olivat niiden halpamaisuuksien, vastustuksen ja vainon katselijoina, joiden alaiseksi hän ja hänen toverinsa joutuivat suorittaessaan evankeliuminpalvelustaan. Hän jatkaa selittäen yksityiskohtaisesti heidän kokemaansa kärsimystä.
”Me olemme houkkia Kristuksen tähden, mutta te [eräät Korintossa] älykkäitä Kristuksessa, me olemme heikkoja, mutta te väkeviä; te kunnioitettuja, mutta me halveksittuja. Vielä tänäkin hetkenä me kärsimme sekä nälkää että janoa, olemme alasti, meitä piestään, ja me kuljemme kodittomina, me näemme vaivaa tehden työtä omin käsin. Meitä herjataan, mutta me siunaamme; meitä vainotaan, mutta me kestämme; meitä parjataan, mutta me puhumme leppeästi; meistä on tullut kuin mikäkin maailman tunkio, kaikkien hylkimiä, aina tähän päivään asti.” – 1. Kor. 4:10–13. Vrt. Hepr. 10:32–34.
11. Kuka salli alistaa apostolit sellaiseen näytelmään?
11 Apostolien kantamasta kärsimyksestä huolimatta silloiset hengellismieliset ihmiset olisivat tienneet, että Jumala tuki apostoleita. Heidän rakentavat ponnistelunsa todistivat sen. Sellaiset ihmiset tiesivät myös, kuten Paavali sanoi, että ”Jumala on pannut meidät apostolit viimeisiksi näytteille kuolemaan määrättyinä”. (1. Kor. 4:9, Um) Jumala salli tosiaan apostolien näyttää alhaisilta maailman mittapuitten mukaan.
12, 13. a) Ketkä voivat siis nyt odottaa saavansa kärsiä? b) Mikä kysymys herää?
12 Kun Jehovan todistajat suorittavat nykyään maailmanlaajuista evankeliuminpalvelustaan, niin he kärsivät samalla tavalla. Se ei merkitse sitä, että Jumala olisi hylännyt heidät. Edellisessä kirjoituksessahan osoitettiin selvästi, että ihminen tarvitsee Jehovan todistajain nykyajan seurakuntaa voidakseen olla hengellinen ihminen. Totuutta ei löydetä niiltä, jotka ovat suosituimpia maailmassa. Apostoli Paavali muistuttaa meille: ”Kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi.” – 2. Tim. 3:12.
13 Mutta herää kysymys: eivätkö monet, jotka sanovat olevansa ”kristittyjä” eivätkä ole Jehovan todistajia, kärsi myös vainoa nykyään? Kyllä, monet, jotka väittävät olevansa ”kristittyjä”, kärsivät nykyään. Pakanoita ja ateistejakin vainotaan. Mutta miksi he kärsivät? Todella hengelliset ihmiset uskovat juuri samat asiat kuin Jeesus ja hänen apostolinsakin ja kannattavat niitä, joten he kärsivät vastustusta samoista syistä kuin nämä.
ONKO KRISTIKUNTA NYKYINEN ”TEATTERINÄYTELMÄ MAAILMALLE”?
14. Kärsivätkö kristikunnan kirkot? Miksi?
14 Edustavatko mitkään kristikunnan kirkoista tosi kristillisyyttä? Ovatko ne hengellisten ihmisten muodostamia ja kärsivätkö ne sen tähden vihaa ja vainoa samasta syystä kuin ensimmäisen vuosisadan kristityt? Monet kristikunnan kirkot tuntevat nykyään tuskaa. Ne menettävät jäseniä ja rahaa. Niiden vaikutus on vähenemässä. Mutta se ei johdu siitä, että ne kärsivät vanhurskauden tähden niin kuin apostolit. (Vrt. 1. Piet. 2:19–21.) Mistä tiedämme sen? Harkitsehan seuraavaa:
15. Minkälainen on kirkkojen suhtautuminen apostolien suhtautumiseen verrattuna, kun on kysymys siitä, onko tappaminen oikein vai väärin?
15 Apostolit uskoivat olevan väärin murhata tai vihatakaan. (1. Joh. 4:20, 21; Ilm. 21:8) Eivätkö kristikunnan kirkot ole ummistaneet silmänsä maailman joukkomurhille taistelutantereilla, jopa tukeneet ja yllyttäneet niitä? Richard O’Connorin kirja Blach Jach Pershing auttaa vastaamaan tähän kysymykseen. Se kertoo Amerikan yhtymisestä ensimmäiseen maailmansotaan:
”Ketkään eivät olleet itsepintaisempina vaatimassa Amerikkaa lähtemään sotaan kuin Jumalan papit. New Yorkin kirkkojen liitto julisti maaliskuun 11. päivän ’sotasunnuntaiksi’. Rannikolta rannikolle sotaisat saarnaajat kielsivät Kristuksen olleen pasifisti, sodan olevan paha ja saksalaisten tappamisen olevan kymmenen käskyn rikkomista. Evankelista Billy Sunday ilmaisi puhuessaan väkijoukolle Times Squarella vain heidän ajatuksiaan eloisammin, kun hän huusi: ’Jos helvetti voitaisiin kääntää ylösalaisin, te löytäisitte sen pohjasta leiman: ”Valmistettu Saksassa”!’”
Maissa, joissa kristikunnan kirkoille tai johtohenkilöille asetetaan rajoituksia, se johtuu tavallisesti heidän sekaantumisestaan politiikkaan. Niinpä luemme New York Times -lehdestä (21.10.1973): ”Chilen sotilasviranomaiset määräsivät tänään karkotettavaksi kolme ulkomaalaista pappia. Nuo papit – kaksi espanjalaista ja yksi ranskalainen – olivat sekaantuneet ’äärimmäisyysliikkeen toimintoihin’ virallisten tietolähteitten mukaan.” – Sivu 9.
16, 17. Uskovatko ja toimivatko kristikunnan kirkot apostolien tavalla, kun kysymyksessä on a) moraali? b) valehteleminen?
16 Apostolit inhosivat aviorikosta, haureutta ja homoseksuaalisuutta sekä poistivat läheisyydestään ne, jotka jatkoivat sellaisia tapoja. Paavali sanoi selvästi: ”Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha.” (1. Kor. 5:11–13; 6:9–11) Mutta milloin olet viimeksi kuullut, että joku olisi erotettu kirkostasi – tai mistään kristikunnan kirkosta – sellaisten tapojen vuoksi?
17 Varhaisessa apostolisessa seurakunnassa ei suvaittu valehtelijoita. (Apt. 5:1–11) Mutta kuinka monesta poliittisesta johtohenkilöstä ja liikemiehestä uskot, ettei hän koskaan valehtele? Eivätkö he ole kuitenkin enimmäkseen jonkin kirkon – ehkä oman kirkkosi – jäseniä?
18. Miksi voimme siis sanoa, että kristikunta ei ole ”teatterinäytelmä maailmalle”?
18 Vastaukset näihin kysymyksiin ovat päivänselvät. Ne monet järjestöt, jotka suvaitsevat tällaisia tapoja, vaikka ulkonaisesti tunnustautuvatkin ”kristillisiksi”, eivät ole ”teatterinäytelmä maailmalle”. Ne päinvastoin sulautuvat maailmaan. Kristikunta on osoittautunut ”maailman ystäväksi” ja siten myös ”Jumalan viholliseksi”. Jumala sanoo sellaisia ”avionrikkojiksi”. – Jaak. 4:4.
19. Mikä odottaa vielä kristikuntaa?
19 Näin ollen ne tuskat, joita kristikunnan kirkot nykyään kokevat, eivät johdu Jeesuksen ja apostolien askeleiden seuraamisesta. Ne korjaavat sitä, mitä ovat kylväneet; se on ansaittua. Niiden nykyinen kärsiminen on vain esimakua siitä, minkä on määrä kohdata sitä väärän uskonnon koko maailmanmahtia, joka kuvaillaan Ilmestyskirjassa pedon selässä istuvalla runsaasti koristetulla portolla. Väärä uskonto yrittää tuon porton tavoin vallita petomaisia kansoja. Mutta Ilmestyskirjassa mainittu ”peto” kääntyy sitä vastaan ja tuhoaa sen. Kaiken väärän uskonnon lopun aika on lähellä. Ne, jotka kuuluvat siihen nyt, eivät ole vanhurskauden tähden kärsiviä hengellisiä ihmisiä. Heillä on hyvä syy olla huolissaan, jopa peloissaan. – Ilm. 16:12–21; 17:15–18; 18. luku; vrt. Hes., 24. luku; Matt. 13:42.
JEHOVAN TODISTAJAT – NYKYAJAN ”TEATTERINÄYTELMÄ MAAILMALLE” VAINOSSA
20–22. Miten Jehovan todistajat kärsivät?
20 Jehovan todistajat ovat toisaalta kärsineet paljon nykyaikoina. Heitä vihattiin väkivaltaisesti natsi-Saksassa. Eräs uutislehti, joka on julkaistu Hartfordin (Connecticut, USA) arkkihiippakunnan ekumeenisten asioitten komission puolesta, tunnustaa tämän seikan sanoen: ”Saksan juutalaiset . . . eivät olleet Hitlerin keskitysleirien ainoat uhrit. Kaikki tunnetut [Jehovan] todistajat Saksassa vangittiin myös. Heille tarjottiin sitten vapaus, jos he vain olisivat alistuneet ja peruuttaneet sanansa. . . . Heitä eivät horjuttaneet hirttämiset, eivät ampumiset eikä julma ruumiillinen tai henkinen kidutus. Heidän SS-vangitsijainsa viha oli pirullinen, koska todistajat eivät vain vaientaneet ääntään.”
21 Miten todistajia kohdellaan nyttemmin, nykyisten hallitusten alaisuudessa? Kirjasta Aspects of Religion in the Soviet Union 1917–1967 (Mielipiteitä uskonnosta Neuvostoliitossa 1917–1967) luemme: ”Jehovan todistajat ovat yleisesti kiellettyjä.” Muissakin maissa on todistajista tullut erikoista huomiota herättänyt näytelmä. Oletko tiennyt esimerkiksi, että Jehovan todistajain Jumalan palvonta on Turkissa ”rikos”? Heitä vastaan kohdistetaan täysin valheellisia syytöksiä. Yksityiset todistajat saavat Turkissa raskaita sakkoja, jotka nousevat niin suuriksi, että ne käsittävät suurehkon osan henkilön vuosituloista.
22 Malawissa Afrikan mantereella Jehovan todistajat ovat olleet kiihkeän vihan kohteena useita vuosia. Miehiä on lyöty, onpa joitakuita murhattukin. He ovat menettäneet työpaikkansa ja nähneet vaimoaan raiskattavan. Tuhansia on ajettu kuin karjaa pois paitsi kodeistaan myös maasta.
23, 24. a) Kärsivätkö todistajat siksi, että he olisivat sekaantuneet kansojen politiikkaan, tai siksi, että he olisivat moraalittomia? b) Miksi he sitten kärsivät?
23 Mutta miksi he ovat kärsineet tällä tavalla? Siksikö, että he olisivat yrittäneet hoitaa niiden eri maiden poliittisia asioita, joissa he asuvat? Ei! Ovatko he hylänneet ne korkeat periaatteet, joiden puolesta Jeesus ja hänen apostolinsa seisoivat? Katsohan, mitä eräs ulkopuolinen, ennakkoluuloton huomioitsija sanoo todistajien käyttäytymisestä. Bryan Wilson Oxfordin yliopistosta Yhdysvalloista mainitsee heidän kärsimyksistään Afrikassa:
”Kielto . . . saattaa kuitenkin maksaa enemmän kuin miltä näyttää. Todistajat . . . ovat olleet ainutlaatuisen menestyksekkäitä siinä, että he ovat saaneet kannattajajoukkonsa pitämään kiinni ankaran moraalin ja itsekurin mittapuista. He juurruttavat ihmisiin ahkeran työn, täsmällisyyden, kohtuullisuuden ja itsekunnioituksen arvoja. Heidän jäsenensä saavuttavat sellaisen perhesuhteiden tason, joka on erittäin poikkeuksellinen Itä-Afrikassa. Heidän opetusmenetelmänsä ovat äärimmäisen tehokkaat moraalisissa samoin kuin opillisissa asioissa . . . Afrikan poliitikot tuomitsevat toistuvasti puheissaan heimojärjestelmän. On paradoksaalista, että todistajat ovat ehkä paremmin kuin mikään muu ryhmä onnistuneet heimosyrjinnän poistamisessa nopeasti omien käännynnäistensä keskuudesta.” – New Society, 12.7.1973, s. 75.
Jehovan todistajat eivät ilmeisestikään ole uhka laille ja järjestykselle. He ovat tosi kristittyjä. He saavuttavat ne elämän olosuhteet, jotka mikä hyvänsä valistunut kansa haluaa asukastensa keskuuteen.
24 Jehovan todistajat edustavat todellakin tosi kristillistä seurakuntaa. Tämän todistaa se, miten he äärimmäisen tunnollisesti koettavat soveltaa Raamattua omassa elämässään. Heidän nykyinen seurakuntansa on rakenteeltaan samanlainen kuin se, jota apostolit ja profeetat valvoivat ensimmäisellä vuosisadalla. (Ef. 2:20–22) Sen jäsenet opettavat samoja totuuksia. Jehovan todistajat ovat nykyinen ”teatterinäytelmä maailmalle” kärsiessään samoista syistä kuin Jeesus ja hänen apostolinsa. Ja järjestönä he tietävät saavansa jatkuvasti osakseen ahdistusta aina tämän pahan asiainjärjestelmän loppuun asti. – 2. Tess. 1:6–10.
TAHDOTKO SINÄ ASTUA NYKYAJAN AREENALLE?
25. Mikä kysymys on jokaisen ihmisen edessä?
25 Mutta jokaisen yksilön edessä on kysymys: ”Olenko minä henkilökohtaisesti halukas ottamaan vastaan saman vastustuksen ja osallistumaan nykyiseen ’teatterinäytelmään maailmalle’, jota nykyiset hengelliset ihmiset esittävät?” Sinä voit, jos tahdot, panna sydämellesi Paavalin Timoteukselle antaman neuvon: ”Älä siis häpeä todistusta Herrastamme äläkä minua, hänen vankiaan, vaan kärsi yhdessä minun kanssani [osaltasi, Um] vaivaa evankeliumin tähden, sen mukaan kuin Jumala antaa voimaa.” – 2. Tim. 1:8.
26. Miten voi kestää vastoinkäymistä tosi hengellisenä ihmisenä?
26 Mutta sinä voit kysyä: miten kukaan voi kestää sellaista vastoinkäymistä? On ainoastaan yksi keino, johon turvautumalla voi pysyä lujana kristittynä ’kärsiessään vaivaa’: täytyy olla hengellinen ihminen, nähdä asiat Jumalan näkökannalta. Sellainen ihminen tietää kärsivänsä totuuden tähden. (Matt. 5:11) Mutta jos lihallinen ajattelu vaikuttaa hänen elämässään ja hänellä on maailmallinen näkemys, niin sekin, joka saattaa väittää tuntevansa totuuden tien, saattaa puristuksessa järkeillä ja sovitella. Se voisi johtaa hänet iankaikkiseen perikatoon. Kun nyt on suhteellisen rauhaisaa suurimmassa osassa maailmaa, on sen tähden aika toimia innokkaasti ”Kristuksen mielen” kehittämisessä ja antaa sen ohjata kaikkea elämässämme. Aherra tehdäksesi itsestäsi sellaisen ihmisen, jonka Jumala hyväksyy milloin hyvänsä.
27. Mitä taipumusta hengellinen ihminen haluaa välttää? Millainen elämänkatsomus hänellä sen sijaan tulee olla?
27 Ei ole viisasta kehittää synkkää, sairaalloista pelkoa tulevien koetusten suhteen ja hautoa sitä. Ei ole myöskään järkevää piinata itseään ajattelemalla, mitä ilkeyksiä vihollinen voisi jonakin päivänä tehdä Jumalan kansalle. Sen sijaan kristitty todistaa uskollisuutensa Jumalalle päivästä toiseen. Apostolien kestämä vastustus ei ollut vain suoranaista väkivaltaista vainoa. Muista, että Paavali sanoi, kuten 1. Kor. 4:10–13 osoittaa: ”Me olemme heikkoja . . . halveksittuja . . . me kärsimme sekä nälkää että janoa, olemme alasti, meitä piestään, ja me kuljemme kodittomina . . . Meitä herjataan . . . meitä parjataan.”
28. Millä muulla tavalla tosi kristityt voivat kärsiä nykyään kuin saamalla osakseen vihollisen suoranaista väkivaltaista vainoa?
28 Tosi kristittyjen täytyy nykyään kestää samanlaista kohtelua. Sitä eivät aiheuta aina ”viholliset” vaan kenties ne, joita me rakastamme, oman huonekuntamme jäsenet (1. Piet. 2:18–3:6) tai ihmiset, joiden kanssa olemme yhdessä kasvaneet aikuisiksi. Kristitty saattaa toisinaan olla syrjitty työpaikassaan korkeitten periaatteittensa takia. Tai hän voi tuntea, että hänen on luovuttava suuripalkkaisesta huomattavasta asemastaan, koska se on ristiriidassa hänen raamatullisesti valmentuneen omantuntonsa kanssa. Hän saattaa tästä syystä joutua kiihkeän painostuksen ja ivallisen kohtelun alaiseksi. Tai nuorta kristittyä saattavat hänen luokkatoverinsa pilkata, koska hän puolustaa kuin kristitty sitä, minkä hän tietää oikeaksi. Jos kristityt kykenevät kohtaamaan kaiken tällaisen kohtelun nykyään – niin kuin tapahtuukin joka päivä – niin miksi olla ylen peloissaan tulevaisuudesta? Hengellinen ihminen tietää voivansa ottaa vastaan kaiken, minkä Jumala sallii, samoin kuin apostolitkin voivat. Hengellinen ihminen pyrkii sen tähden apostolien ja Jeesuksen itsensä tavalla olemaan rohkea ja iloinen. – Joh. 16:33; Room. 12:12; Kol. 1:24; 1. Piet. 1:6, 7; 3:14; 4:12–16.
29. Mitkä odotteet ovat aidosti hengellisen ihmisen edessä?
29 Hengellisenä ihmisenä olemista ei siis voida verrata vain pinnalle liimattavaan viiluun. Sen täytyy kuvastua kaikesta, mitä tehdään. Syvennä jatkuvasti antaumustasi Jehovalle. Jos teet näin, kykenet kohtaamaan kaikki pulmat ja vainot, jotka saattavat olla edessäsi. Kun kestät vainossa, niin olet mukana ”teatterinäytelmässä maailmalle” läpi koko tämän asiainjärjestelmän lopun. Niin, sinä varjellut hengellisenä ihmisenä Googin keskitetyssä hyökkäyksessä niiden kimppuun, ’jotka asuvat maan navassa’, ja saat elää suurenmoiseen uuteen asiainjärjestelmään. – 1. Kor. 4:9, Um; Hes. 38:12; Ilm. 21:1–4.
[Kuva s. 302]
Tosi kristityt ovat ”teatterinäytelmä maailmalle” sen vainon kohteina