Tajuatko näkemäsi merkityksen?

VAILLA LUONNOLLISTA KIINTYMYSTÄ

ETKÖ pidä täysin luonnollisena, että ihmiset ovat kiintyneitä lähiomaisiinsa – veljiinsä ja sisariinsa, vanhempiinsa, aviopuolisoonsa ja lapsiinsa? Pikkulapsistakin on täysin luonnollista osoittaa kiintymystä jokaiselle, yhtä lailla sukulaisille kuin muillekin.

Nykyistä maailmaa ei kuitenkaan ole liiaksi siunattu rakkaudella ja kiintymyksellä. Naapureihin suhtaudutaan välinpitämättömästi, vieraita ihmisiä kohdellaan kuin he olisivat pelkkää ilmaa, ja perhepiiristä puuttuu aivan liian usein se luonnollinen kiintymys, jota me odottaisimme löytävämme sieltä. Mistä tällainen johtuu?

Luonnollinen kiintymys lapsiin

Menneinä vuosisatoina useimmat tytöt leikkivät mielellään nukeilla ja odottivat sitä aikaa, jolloin heillä olisi omia ”eläviä nukkeja”. Äitiys oli luonnollista. Katsottiin, että naisilla on eräänlainen ”äidinvaisto”. Eräs äskettäin Ranskassa julkaistu kirja kuitenkin hyökkää tätä käsitystä vastaan väittäen sen olevan vain taru, jonka miehet ovat keksineet taatakseen naisten pysymisen valtansa alla.

Ilmeisesti monet naiset ovat nykyään samaa mieltä. Muut kiinnostuksen kohteet tallaavat helposti jalkoihinsa kaiken sen kiintymyksen, jota heillä voisi olla lapsiin – sekä ennen heidän syntymäänsä että sen jälkeen. Ja vaikka nämä naiset voivat järkyttyä kovastikin nähdessään ihmisten pahoinpitelevän lapsia, silti heistä ei ole lainkaan järkyttävää, että monissa maissa abortin saa melkein aina sitä vaadittaessa. Mutta eikö abortti ole pahimmanlaatuista lapsen pahoinpitelyä?

Tällä vuosisadalla luonnollinen kiintymys lapsiin on vähentynyt siinä määrin, että sveitsiläinen sanomalehti Weltwoche-Report sanoi äskettäin: ”Ellen Keyna 79 vuotta sitten lapsen vuosisadaksi julistama vuosisata voi hyvinkin päättyä pahoinpidellyn lapsen vuosisatana. Lasten ruumiillinen pahoinpitely on lisääntynyt kauhistuttavasti kautta maailman . . . Ruumiillisen pahoinpitelyn lisäksi tapahtuu henkistä pahoinpitelyä, mikä ei voi olla vähemmän julmaa.”

Se vahinko, jota lasten joko ruumiillinen tai henkinen pahoinpitely aiheuttaa, voi myöhemmin kostautua sitä harjoittaneille vanhemmille. Kuvittele miltä eräästä isästä, joka ei juuri osoittanut luonnollista kiintymystä lapsilleen, on täytynyt tuntua, kun hänen korkeakouluun lähdössä oleva poikansa sanoi hänelle, ”että jos hänen olisi pakko elää elämänsä uudelleen, hän haluaisi kokeilla sitä teddykarhuna – silloin häntä voitaisiin syleillä.”

Mitä on tapahtunut luonnolliselle kiintymykselle?

Luonnollinen kiintymys aviopuolisoitten kesken

Kun nuoret eivät saa kotona kaipaamaansa – ja ansaitsemaansa – luonnollista kiintymystä, he voivat yrittää etsiä sitä muualta. Tämä voi osaltaan selittää sen, miksi joissakin maissa on yhä enemmän teini-ikäisiä, jotka solmivat avioliiton tai elävät avoliitossa.

Mutta löytävätkö tällaiset nuoret yhdyselämästä sitä luonnollista kiintymystä, jota he eivät saaneet kotona? Jotkut löytävät. Se, että sadattuhannet heistä myöhemmin eroavat tai hankkivat asumuseron, on kuitenkin selvä osoitus siitä, että heidän välillään vallitseva kiintymys ei aina ole niin luonnollista kuin on odotettu.

Ajattele myös monia esimerkkejä miesten tai vaimojen pahoinpitelyistä. Eräs uutiskuvalehti sanoi äskettäin: ”1800-luvulla eläneelle näytelmäkirjailijalle John Howard Paynelle koti oli ”suloinen koti” (Home Sweet Home). Tämän päivän Amerikassa koti on aivan liian usein areena, jolla tuupitaan, tönitään, lyödään, potkitaan, huudetaan, kidutetaan ja tapetaan . . . joka vuosi 8 miljoonan amerikkalaisen kimppuun käyvät oman perheen jäsenet.”

Englantilaisten tilastojen mukaan joka kahdeksas murha on sellainen, että siinä mies tai vaimo tappaa oman puolisonsa.

Kysymme siis uudelleen: Mitä on tapahtunut luonnolliselle kiintymykselle?

Luonnollinen kiintymys ikääntyviin vanhempiin

Pienten lasten varttuessa se luonnollinen kiintymys, jota useimmilla heistä on ollut vanhempiinsa ja isovanhempiinsa, voi viiletä. Yhtäkkiä vanhemmat ihmiset ovatkin ”poissa pelistä” ja ”toivottoman vanhanaikaisia”; he ovat helposti jopa ”tiellä”. Aivan liian usein heidät työnnetään vanhainkoteihin, ei aina siksi että se olisi välttämätöntä, vaan mukavuussyistä.

Eräs sveitsiläinen sanomalehti sanoi tästä käytännöstä: ”Vanhainkodit eivät ole etupäässä yhteiskunnallisia laitoksia vaan osoitus meidän sosiaalisesta ajattelustamme ja käyttäytymisestämme. Sen, miten me arvostamme vanhojamme – tai kenties emme arvosta heitä – paljastaa se, missä määrin me ilmaisemme käytännöllistä ihmisystävällisyyttä. Niin sanotuissa ’kehitysmaissa’ vanhat nauttivat suurinta arvonantoa. Näissä maissa ei ole vanhainkoteja, ei ainakaan niissä maissa, joita kulttuurimme ei ole vielä vallannut kokonaan. Tässä suhteessa meillä on yhä jotakin opittavaa. Todellisuudessa hyvin paljon opittavaa.”

Miten sopivaa onkaan jälleen kysyä: mitä on tapahtunut luonnolliselle kiintymykselle?

Miksi luonnollinen kiintymys on vähentynyt?

Jumalan alkuperäinen tarkoitus oli, että kaikki ihmiset kuuluisivat yhteen yksimieliseen ihmisperheeseen, jossa kiintymys häneen ja lähimmäiseen olisi ollut aivan luonnollista. Jumalan vastustaja, Saatana Panettelija, kuitenkin rikkoi tämän ykseyden jo Eedenin puutarhassa ja yrittää nyt kaikin keinoin tehdä tyhjäksi Jumalan tarkoituksen sen ennallistamiseksi hänen valtakuntansa välityksellä.

Varsinkin ensimmäisen maailmansodan jälkeen poliittiset ja yhteiskunnalliset levottomuudet ovat repineet rikki yhteiskuntaa. Monissa maissa aineellista omaisuutta pidetään tärkeämpänä kuin ihmissuhteita. Usein moraaliset ja uskonnolliset mittapuut ovat rappeutuneet lähes olemattomiin. ”MINÄ” kirjoitetaan yhä useammin suurin kirjaimin ja ”sinä” pienin kirjaimin. Kaikki nämä tekijät ovat vaikuttaneet syvästi nykyajan perheisiin.

Luonnollisen kiintymyksen väheneminen varsinkin perhepiirissä on, kuten Raamattu selittää 2. Timoteuksen kirjeen 3:1–5:ssä, yksi selvä osoitus siitä, että me elämme tämän asiainjärjestelmän ”viimeisissä päivissä”. Jumalan aikaansaama uuden maailman yhteiskunta on pian korvaava nykyisen ihmisyhteiskunnan, jolle on tyypillistä se, että se on ”vailla luonnollista kiintymystä”.

Ota selvää, mitä Jumala vaatii niiltä, jotka haluavat olla osa uuden maailman yhteiskuntaa. Ota varteen hänen kehotuksensa, joka on Sananlaskujen 4:4:ssä: ”Noudata minun käskyjäni, niin sinä saat elää.” Saat silloin elää jatkuvasti, ja voit nauttia elämästä aikana, jolloin kiintymyksen osoittaminen sinulle läheisiin ihmisiin on luonnollisinta, mitä voi olla.

[Alaviitteet]