Hyviä ’kodissa työskentelijöitä’
PAAVALI, Jeesuksen Kristuksen apostoli, kehotti kerran vanhahkoja kristittyjä naisia antamaan hyvän esimerkin nuoremmille hengellisille sisarilleen. Muun muassa se saisi nuoremmat naiset olemaan ”kodissa työskenteleviä”. – Tiit. 2:3–5.
Mitä sanonta ”kodissa työskenteleviä” merkitsee sinulle? Vastatessaan tähän kysymykseen eräs nuori kristitty nainen sanoi: ”Minusta sanontaan ’kodissa työskenteleviä’ sisältyy paljon. Ilmeisesti se merkitsisi kotinsa pitämistä siistinä ja puhtaana. Mutta siihen sisältyisi myös työskenteleminen perheestään huolehtimiseksi niin, että perheen jäsenillä olisi terveellisiä aterioita nautittavaksi ja sopivia vaatteita päälle pantavaksi. Hyvin yksinkertaisesti sanottuna hän [’kodissa työskentelevä’] täyttäisi hyvää vaimoa ja äitiä koskevan kuvauksen, jonka Sananlaskujen 31:10–31 esittää.” Eräs vanhahko kristitty nainen sanoi ilmaisun ”kodissa työskenteleviä” tuovan hänenkin mieleensä saman kohdan Raamatun Sananlaskujen kirjasta.
Siitä löydämme ”Lemuelin, . . . kuninkaan, sanat”, mahdollisesti kuningas Salomon sanat. Tämä kuvaus ”kelpo vaimosta” perustui ”sanoihin, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä”. (Sananl. 31:1) Mutta nämä sanat eivät heijasta vain ihmisviisautta, sillä ne olivat Jumalan henkeyttämät. Siksi se, mitä siinä sanotaan, edustaa Jumalan näkemystä, ja kristittyjen naisten, jotka haluavat olla hyviä ’kodissa työskentelijöitä’, kannattaa varmasti tarkastella niitä huolellisesti.
”KELPO VAIMON” ARVO
Ensin kuningas Lemuel käsittelee hyvän vaimon arvoa. Mikä on perheenemännän rahallinen arvo? Yhdysvaltain sosiaaliturvahallinto yritti jonkin aikaa sitten päätellä sitä niiden palkkojen perusteella, joita tuossa maassa maksetaan esimerkiksi lasten kaitsemisesta ja ruoanlaitosta. Vuoden 1972 tasoa olevien laskelmien mukaan, jotka on kuvailtu ”hyvin varovaisiksi”, perheenemännän arvo on suurimmillaan ikävuosina 25–29, jolloin hänen vuosittainen rahallinen arvonsa laskettiin 6 417 dollariksi (noin 25 000 markaksi). Jotkut voivat tietysti epäillä, voiko perheenemännän arvoa lainkaan määritellä, kun otetaan huomioon vanha sanonta: ”Mies voi työskennellä auringon noususta auringon laskuun, mutta naisen työ ei ole koskaan tehty.”
Vaikka joku ei hyväksyisikään tällaisia tilastollisia laskelmia tai tätä vanhaa sanontaa, niin hyvää vaimoa tulisi epäilemättä pitää suuressa arvossa. Kuningas Lemuel selitti: ”Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä [koralleja, UM] paljon kalliimpi. Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu. Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.” (Sananl. 31:10–12) ”Kelpo vaimo” on tosiaan paljon arvokkaampi kuin suuressa arvossa pidetyt koriste-esineet, joita käsityöläiset valmistavat meristä otetuista värikkäistä koralleista. Hän on myös luotettava ja tekee hyvää miehelleen koko heidän yhteisen elämänsä ajan. Mutta mitkä ovat hänen toimensa?
HÄNEN TALOUSTOIMENSA
Kuningas Lemuel kuvaili ”kelpo vaimon” muinaisessa Israelissa. Mutta nykyajan kristityt naiset voivat hyödykseen tutkia olosuhteitaan sellaisen hyvän vaimon toimintojen valossa. Jos käytettävissäsi on Raamattu, miksi et lukisi siitä heti Sananlaskujen 31:10–31:tä? Jospa sitten astuisimme ajassa taaksepäin ja tarkastelisimme lähemmin ”kelpo vaimon” askareita.
Panehan ensiksi merkille, miten tämä nainen on kiinnostunut perheensä käyttämästä vaatetuksesta. ”Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.” (Sananl. 31:19) Todennäköisesti vasemmassa kädessään hän pitää kehräpuuta, johon kuidut (ehkä pellava- tai villakuontalo) on kiinnitetty löyhästi. Ne liitetään värttinään, lyhyempään puuvarteen, jonka toisessa päässä on koukku pitelemässä kuituja ja lähellä toista päätä painava kiekko. Oikealla kädellä nainen pyörittää riippuvaa värttinää antaen siten kuiduille kierrettä. Mikä hänen tarkoituksensa on? Tämä kelpo vaimo valmistaa jopa itse lankansa!
”Hän puuhaa villat ja pellavat”, sanoo Lemuel, ”ja halullisin käsin askartelee.” (Jae 13) Heprealaisten keskuudessa useimmat vaatteet oli tehty villasta tai pellavasta. Todennäköisesti tämä ”kelpo vaimo” ostaa parasta raaka-ainetta, mitä hän voi saada kohtuullisimpaan hintaan. Sitten hän työskentelee halullisin käsin valmistaakseen sen hyviksi vaatteiksi perheelleen. Tämä työ tuottaa hänelle mielihyvää!
Tämän naisen huonekunnan jäsenet omistavat paksut kaksinkertaiset vaatteet, jotka suojelevat heitä kylmällä, talvisella säällä. Hän itse on pukeutunut kallisarvoisiin vaatteisiin, vaikkakaan hänen hienot vaatteensa eivät ole prameita eivätkä säädyttömiä. (Vertaa apostolin neuvoon, jonka mukaan kristittyjen naisten tulee ’kaunistaa itsensä huolitellulla puvulla, häveliäästi ja tervemielisesti’. [1. Tim. 2:9]) Hänen aviomiehensä on puettu vanhinten seuraan soveliaalla tavalla, eikä vaimon uutteruus jää heiltä huomaamatta. Hän on jopa valmistanut alusvaatteita ja vöitä, joita hän voi myydä kauppiaille ja siten ansaita.
Lemuel sanoo sen seuraavasti: ”Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan [kaksinkertaisiin vaatteisiin, UM]. Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa. Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa. Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.” – Jakeet 21–24.
Aivan yhtä uuttera kelpo vaimo on varatessaan terveellistä ruokaa perheelle. Samoin kuin kauppa-alukset tuovat hyviä tuotteita kaukaa, tämä nainen yrittää hankkia parhaita ravintoaineita, vaikka hänen täytyisi hankkia ne kaukaisista paikoista. ”Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.” – Jae 14.
Tämän naisen tapana ei ole nukkua niin kauan, että aurinko jo paistaa kirkkaasti. Hän nousee ennen päivänkoittoa, ehkä aloittaakseen leivän leipomisen. Huonekuntaan kuuluvien nuorten naisten ei tarvitse valittaa ruoan eikä työn puutetta. Tämä kelpo vaimo pitää huolen siitä, että heillä on syötävää ja tehtäviä suoritettavana. ”Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen [nuorille naisilleen, UM] heidän osansa.” – Jae 15.
Tämän naisen aviomies on uskonut vaimolleen joitakin puolia taloudenpidosta. Vaimo hoitaa kaikki nämä asiat miehensä hyväksymyksellä ja ohjauksessa. Esimerkiksi maapalsta on myytävänä huomattavasta hinnasta, mutta vaimo ostaa sen vasta huolellisen harkinnan jälkeen. Omalla uutteruudellaan ja järkevillä ponnisteluillaan hän on koonnut jonkin verran varoja, niin että hän pystyy hankkimaan maapalstan. Hän saattaa tehdä ulkotöitäkin. Ainakin hän pitää huolen siitä, että hankittu maapalsta käytetään hyödyllisesti. Hänestä sanotaan: ”Hän haluaa [on harkinnut, UM] peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.” – Jae 16.
Jokainen huomioitsija voi nähdä, että tämä nainen on ahkera ja kyvykäs. ”Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.” (Jae 17) Tämä hyvä vaimo ei pelkää ponnistelua, vaan työskentelee tarmokkaasti. Lisäksi ”hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin”. Hänen toimintansa on hyödyllistä, ja hän saattaa kiinnittää erikoishuomiota sellaisiin toimiin, jotka ovat tuottoisimpia. Tämä nainen on niin uuttera, ettei ”sammu hänen lamppunsa yöllä”. (Jae 18) Tämä voi olla kuvaannollinen ilmaisu, joka merkitsee, että hän työskentelee ahkerasti myöhään yöhön ja nousee jopa ennen päivänkoittoa tekemään lisää työtä.
Koska tämä nainen hoitaa asioita taitavasti ja hänen ponnistuksensa ovat palkitsevia, hän tuntee olevansa turvassa eikä ole levoton tulevaisuuden suhteen. Sen sijaan hän on luottavainen ja tervemielinen ja hänellä on voimaa, jota tarvitaan elämän vaikeuksien kestämiseen. Tosiaankin ”vallalla [voimalla, UM] ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle”. – Jae 25.
Kelpo vaimo myös ajattelee ennen kuin puhuu, eikä hänen sanoissaan ole määräilevää sävyä. Hän voi tuoda jonkun mieleen Abigailin, joka ”oli hyvin ymmärtäväinen ja vartaloltaan kaunis”. (1. Sam. 25:3) Kelpo vaimo puhuu huomaavaisesti, puhuupa hän sitten lapsille, palvelijoille tai muille. Uskollisena vaimona ja äitinä hän auttaa miestään opettamaan lapsia ja myös kannustaa nuoria ottamaan vastaan isänsä hyvän kurituksen ja opetuksen ja noudattamaan sitä. Hän ei selvästikään ole toimeton tai laiska nainen. ”Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus”, sanoo kuningas Lemuel. ”Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.” – Jakeet 26, 27.
Tämä erinomainen vaimo on myös antelias ja tekee hyvää huonekunnan ulkopuolella oleville. ”Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä” yrittäessään olla avuksi. (Jae 20) Tämä nainen ei ole itsekäs, vaan varsin rakkaudellinen ja antelias.
”KELPO VAIMON” PALKKA
Kelpo vaimolla on paljon tehtäviä. Mutta hän saa runsaan siunauksen ja palkan hyvistä töistään. Hänen ahkeruutensa, ymmärtäväisyytensä, viisautensa ja muut hyvät ominaisuutensa tekevät hänet rakkaaksi hänen perheensä jäsenille. ”Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä: ’Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä’.” (Jakeet 28, 29) Perheen pojat ovat kiitollisia niin hyvästä äidistä, ja hänen aviomiehensä on onnellinen, kun hänellä on niin erinomainen nainen vaimona.
Sairaus ja ikä voivat saada sulouden ja kauneuden katoamaan. Mutta tällä naisella on kestävää sisäistä kauneutta, koska hän on omistautunut Jehova Jumalalle ja hänellä on terve pelko olla miellyttämättä häntä. Kelpo vaimon rakkaus Jumalaa kohtaan sekä hänen hyvät työnsä tuottavat hänelle kiitosta ja ylistystä. Hänen hyvistä teoistaan puhutaan hyväksyvästi jopa porteissa, kaupungin uutiskeskuksessa! Hän tuo mieleen Ruutin, jolle Booas sanoi: ”Minun kansani portissa jokainen tietää sinut kunnialliseksi naiseksi.” – Ruut 3:11.
Kelpo vaimo ei ole saanut asiattomasti ylistystä toisilta; hän on saanut sen ”tekojensa” vuoksi. Hän on siis ansainnut sellaisen arvonannon. Niinpä kuningas Lemuel sanoo päättäessään kuvauksen ”kelpo vaimosta”: ”Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää! Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.” – Jakeet 30, 31.
TASAPAINOINEN ELÄMÄ
Kelpo vaimo piti epäilemättä kodin siistinä ja miellyttävänä. Puhtautta tähdennettiinkin Jumalan kansan keskuudessa. Esimerkiksi papit velvoitettiin olemaan ruumiillisesti ja palvontamenojen mukaan puhtaita, kun he palvelivat Jehova Jumalan edessä. (2. Moos. 30:17–21) Jokainen perheen jäsen arvostaa puhdasta, siistiä kotia. Mutta kaikki voivat tietysti auttaa sen pitämisessä sellaisena olemalla itse siistejä. Toisaalta huomaavainen ’kodissa työskentelijä’ on viisas, jos hän omaksuu tasapainoisen näkemyksen eikä vaadi sellaista siisteyttä, että hänen miehensä ja lapsensa käyttävät vain vaivautuneesti joitakin huonekaluja niille aiottuun tarkoitukseen.
Kelpo vaimon elämään liittyi tasapainoinen toiminta. Hän ei käyttänyt niin paljon aikaa yhteen toimintaan, että olisi laiminlyönyt muita tärkeitä tehtäviä. Esimerkiksi hän valmisti vaatekappaleita, joista hän myi osan hankkiakseen ansiota. Mutta hän ei antanut tässä toiminnassa menestymisen vetää itseään pois muusta välttämättömästä työstä, kuten ruoan varaamisesta huonekunnalleen. (Sananl. 31:13–15, 21–24) Mikä hyvä esimerkki ”kodissa työskenteleville” kristityille!
Useimmat ihmiset muinaisessa Israelissa aloittivat päivän toiminnan auringon noustessa ja lopettivat sen hämärän tullessa. Psalminkirjoittaja sanoi: ”Aurinko nousee, . . . Silloin ihminen menee töihinsä ja askaroitsee iltaan asti.” (Ps. 104:22, 23) Mutta monille – kuten kelpo vaimolle – työpäivä alkoi ennen auringon nousua. (Sananl. 31:15) Joka tapauksessa, kun aviomies lähti kotoa työhön, hän voi luottaa siihen, että hänen kelpo vaimonsa pitäisi hyvää huolta talousasioista. Päivän päättyessä hän ei halunnut olla poissa kotoa siksi, että se olisi epämiellyttävä paikka, jonka laiska vaimo oli laiminlyönyt. Sen sijaan hänen puolisonsa oli tasapainottanut toimintansa niin, ettei hän ollut millään tavoin laiminlyövä eikä siten tehnyt ketään onnettomaksi.
Aviomies oli siis innokas palaamaan miellyttävään, hyvin hoidettuun kotiinsa. Siellä hän voi viettää miellyttäviä hetkiä rakastavan, kyvykkään vaimonsa ja lastensa kanssa. Hänen vaimonsa ei toki työskennellyt joka hetki. Tasapainoinen elämä vaatii jonkin verran rentoutumistakin. Joskus käytiin hyödyllisiä keskusteluja, joihin ehkä silloin tällöin sekoittui huumoria, sillä on myös ”aika nauraa”. – Saarn. 3:1, 4.
Koska kelpo vaimo tasapainotti monet vastuuvelvollisuutensa, hänellä oli aikaa tehdä hyvää köyhille ja kärsiville. (Sananl. 31:20) Samoin ”kodissa työskentelevät” kristityt suunnittelevat toimintansa niin, että heillä on aikaa tehdä hyvää toisille, kuten kertoa heille Jumalan valtakunnan hyvää uutista. – Matt. 24:14.
Kristityt naiset, jotka hartaasti haluavat täyttää kuningas Lemuelin esittämän Jumalan henkeyttämän kuvauksen ”kelpo vaimosta”, saavat onnea ja paljon siunauksia. He nauttivat siten tyydytystä aviomiehensä hyväksymyksen saamisesta. (1. Kor. 7:34) Vaikka he eivät työskentelekään vain saadakseen ylistystä, he saavat kiitosta aviomiehiltään, lapsiltaan ja muilta. Kaikkein tärkeintä on se, että nämä kristityt naiset saavat ilon, joka tulee Jehova Jumalan miellyttämisestä hyvinä ’kodissa työskentelijöinä’.