-
Jumalan kätketty viisaus – pyhä salaisuusVartiotorni 1963 | 15. kesäkuuta
-
-
ei Joosefista mitään tiennyt”, ja vähintään kahdeksankymmentä vuotta, Mooseksen syntymisajasta maastalähtöön, kansan elämä oli ”katkeraa ankarassa orjuudessa . . . sortovallan alaisuudessa”. Siinä ei ollut tilaisuutta kansalliseen kehitykseen. Sitten tulivat ne kymmenen vitsausta ja maasta lähtö, ja lopulta koko Israel ”ja myös paljon sekakansaa”, mikä lähti sen mukana, meni turvallisesti Punaisen meren yli – kaikkien Egyptin sotajoukkojen jäädessä heidän jälkeensä kuolleina. Vähemmän kuin kolme kuukautta jälkeenpäin ”Israel oli . . . leirissä (Siinain) vuoren kohdalla”. Tämä oli mitä tärkeintä aikaa Israelin historiassa. Se merkitsi todellisuudessa erillisen ja riippumattoman kansallisen olemassaolon alkua tuolle kansalle. Mutta miten se kehittyi, kun otamme huomioon, että israelilaisilta puuttui kokemusta kansaa koskevissa ja hallitusasioissa? – 2. Moos. 1:8; 1:14; 12:38; 19:1, 2.
18. Miten suuren osan Pentateukista Mooses luultavasti kirjoitti ollessaan Siinailla?
18 Tapahtui seuraavaa. Ensiksi Jumala antoi kymmenet käskyt ja suuren määrän ”oikeudenpäätöksiä”, mitkä koskivat sellaisia asioita kuin orjuutta, loukkauksen sovitusta, varastamis-, viettely-, lainaamis- jne. tapauksia sekä sapattien ja juhlien viettoa. Mutta ei tässä kaikki. Muutamia päiviä myöhemmin Mooses meni jälleen vuorelle ottamaan vastaan lisäohjeita ja ”oli vuorella neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä”. Millaisin tuloksin? Kaikki todistukset viittaavat vahvasti siihen, että Mooses kirjoitti 1., 2. ja 3. Mooseksen kirjan sekä kenties 4. Mooseksen kirjan alkuluvut ollessaan Siinain vuorella. – 2. Moos. 21:1; 24:18.
19. Mitä tuo yksi mies, Mooses inhimillisesti puhuen aikaansai Israelille?
19 Jos meidän olisi katsottava kaiken tämän kertomuksen olevan inhimillistä alkuperää, niin kuin yleensä ymmärretään, niin meidän olisi sanottava, että yksi mies, Mooses, kirjoitti muutamassa kuukaudessa laajasisältöisen ja yksityiskohtaisen esityksen Israelin yhteiskunnallisesta ja uskonnollisesta elämästä kansana. Tuo yksi ainoa mies ei ainoastaan kirjoittanut kymmeniä käskyjä ja lukemattomia yhteiskunnallista laatua olevia säädöksiä, vaan hän antoi myös kirjoitetut ohjeet, jotka käsittivät kaikki pienimmätkin yksityiskohdat Israelin uskonnollisessa elämässä ja palvonnassa. Tähän sisältyi arkin rakentaminen, tabernaakkeli ja sen kalusto, ympäröivä esipiha, pappien ja ylimmäisen papin vaatteet, heidän virkaanasetusmenonsa sekä täysin yksityiskohtaisesti käytettävät aineet, niiden väri ja mitat jne. Sitäpaitsi on 3. Mooseksen kirjassa kaikki lait, mitkä säätävät ihmisten pääsyn Jumalan luo, ja erilaiset uhrit.
20. Miksi on mahdotonta antaa tästä kaikesta kunniaa yhdelle ihmiselle?
20 Suoraan sanoen on mahdotonta panna tätä kaikkea yhden ihmisen ansioksi. Yksityiskohtien suunnattoman määrän ohella on kokonaisuus erittäin korkeatasoinen. Yksikään ihminen tai hallitus ei ole saanut aikaan mitään sen veroista eikä päässyt lähellekään sitä. On myönnettävä, että patriarkallisessa yhteiskunnassa, jota Jumala hoiteli ennen Moosesta, oli vakiintuneita lakikokoelmia, mutta suuri osa Mooseksen työstä oli sen laatuista, että se varasi uuden palvontajärjestelmän kansalle, joka oli kohoava täyteen kukoistukseensa kansana. Ei voida myöskään myöntää hetkeäkään, että vaikka ”Mooses kasvatettiin kaikkeen egyptiläisten viisauteen”, hän olisi jäljitellyt heidän pakanallista elämäntapaansa ja palvontamuotoaan. – Apt. 7:22.
21. Mikä muu todistus osoittaa, että Mooses ja kaikki raamatunkirjoittajat olivat Jehovan hengen henkeyttämiä kirjoittamaan?
21 On vielä pari muutakin huomion arvoista seikkaa. Kun kansa tarvitsee usein sukupolvien ajan kehittääkseen lakijärjestelmän ja havaitsee sitten, että sitä on soviteltava ja muutettava, niin Mooseksen välityksellä annetut lait eivät tarvinneet mitään tällaista korjailua hivenenkään vertaa. Toiseksi, Paavali sanoo: ”Laissa on . . . tulevan hyvän varjo”, ja ottaa Heprealaiskirjeessään monia lainkohtia ja osoittaa, miten ne sattuvasti kuvaavat ’itse taivaallisia’. Miten Mooses olisi nyt voinut ennalta nähdä ja ohjata kirjoittamaansa niin, että se esikuvasi sellaista, mistä hänellä ei ollut mitään tietoa? Todellakin, miten apostoli Paavali tai kukaan muukaan olisi kyennyt näkemään omia hengenkykyjään käyttämällä Jehovan uuden välikappaleen taivaallisen mallin, mikä heijastuu niin kauniisti tuosta muinaisesta laista? Kuinka vakuuttavasti se osoittaakaan, että sekä Mooses että Paavali ja kaikki toisetkin raamatunkirjoittajat olivat Jehovan pyhällä hengellä henkeytetyt kirjoittamaan hänen suuren Kirjansa! – Hepr. 10:1; 9:23.
22. Millä tavalla lakikokoelma kirjoitettiin uudelleen yhdellä sanalla, ja mikä suhde tällä on Mooseksen kirjoituksiin?
22 Mitä tapahtui sitten Mooseksen jälkeen? Yli tuhat viisisataa vuotta myöhemmin selittää eräs toinen raamatunkirjoittaja, miten tuo lakiliitto poistettiin. Hän sanoo, että Jumala ”pyyhki pois sen kirjoituksen [eli liiton] säädöksineen, joka oli heitä vastaan . . . sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin [kidutuspaaluun, Um]”. Sama raamatunkirjoittaja kirjoittaa sitten toisessa kohdassa inhimillisesti puhuen uudelleen koko lakikokoelman yhdellä sanalla – RAKKAUS! Hän todistelee ja osoittaa, että ”rakkaus [on] lain täyttämys” ja että ”kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: ’Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi’.” Tämä ei ole sellaista rakkautta, minkä ihmiset tuntevat ja mikä on parhaasta päästä tunnekysymys, vaan se nähdään esimerkillisenä Jehovassa itsessään, sillä apostoli Johannes sanoo, että ”Jumala on rakkaus”. Tämä ei ole ehkä yhtä havainnollista kuin kaikki se, mitä Mooses esitti, mutta se menee paljon syvemmälle. – Kol. 2:14; Room. 13:10; Gal. 5:14; 1. Joh. 4:16.
23. Mitkä siunaukset ja toiveet odottavat niitä, jotka ottavat todella Raamatun vastaan Jumalan sanana?
23 Katselemmepa me siis miltä puolelta hyvänsä tätä asiaa, niin kun me kerran löydämme oikean näkökulman, me voimme ymmärtää paremmin kuin koskaan aikaisemmin, että tosiaan ”jokainen kirjoitus . . . on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta” ja on katoamaton muistomerkki ”Jehovalle, totuuden Jumalalle”. Me voimme luottaa täysin sekä Sanan, koko Raamatun, luotettavuuteen että kaiken sen toteutumiseen, mitä se on ennustanut. Jehovan todistajain uuden maailman yhteiskunta, kansa, joka on täysin antautunut Jehovalle ja joka hyväksyy hänen Sanansa koko sydämestään, kokee parhaillaan jotain näistä hyvistä asioista, ja sinäkin voit saada niistä osasi. Jehova itse ilmaisi sen sanoen: ”Minun sanani . . . ei . . . minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin. Sillä iloiten te lähdette, ja rauhassa teitä saatetaan.” – 2. Tim. 3:16; Ps. 31:6, Um; Jes. 55:11, 12.
24. Mikä muu kysymys herää Raamatun yhteydessä?
24 Kun pyritään arvioimaan oikein jokin kirja tai kirjakokoelma, niin kuin Raamattu, niin on suureksi avuksi, jollei suorastaan välttämätöntä tutustua tekijän persoonallisuuteen. Miten se voi tapahtua? Meidän kannattaa kiinnittää tähän erikoista huomiotamme Raamatun ja sen Tekijän ollessa kysymyksessä.
-
-
Perimätieto vastoin RaamattuaVartiotorni 1963 | 15. kesäkuuta
-
-
Perimätieto vastoin Raamattua
Viime vuosisadalla elänyt Dublinin arkkipiispa Richard Whately tunnusti inhimillisen perimätiedon heikentävän vaikutuksen sanoessaan: ”Katolilaisten säilyttämä perimätieto on Raamattua alempi ja siitä riippuvainen, samaan tapaan kuin jotkin loiskasvit puussa, joka elättää niitä. Edelliset riippuvat kiinni jälkimmäisessä ja nojaavat siihen, peittävät sitten vähitellen sen omilla lehdillään, kunnes vähä vähältä heikentävät sitä ja sitten tukahduttavat sen.” (The New Dictionary of Thoughts) Ei ole ihme, että Jeesus tuomitsi inhimillisen perimätiedon lausuessaan: ”Miksi te itse rikotte Jumalan käskyn perinnäissääntönne tähden?” – Matt. 15:3.
-