ja kuolema koitui ihmiskunnan pelastukseksi? Apostoli vastaa jälleen:

”Hän oli velvollinen tulemaan kaikissa suhteissa ’veljiensä’ kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi Jumalaa koskevissa asioissa armollinen ja uskollinen ylimmäinen pappi, uhratakseen sovitusuhrin kansan syntien edestä. Sillä sen nojalla, että hän itse on kärsinyt koetukselle pantuna, hän kykenee tulemaan niiden avuksi, jotka pannaan koetukselle.” – Hepr. 2:17, 18.

IHMISSUKU KRISTUKSEN OSTAMA

17–19. a) Missä huonossa tilassa ihmissuku oli? (Room. 7:14; Ps. 49:7–10) b) Miten Jeesuksesta tuli vastaus ihmiskunnan onnettomaan tilaan?

¹⁷ Kun Aadam kapinoi Jumalaa vastaan, hänestä tuli Jumalan vihollinen, ja niin hän menetti elämänsä ja sai aikaan jälkeläistensä syntymisen syntisinä – myytyinä synnin ja kuoleman orjuuteen. (1. Moos. 3:17–19; Ps. 51:7) Lapset eivät olleet sen tähden tahallisia synnintekijöitä. Heidät voitiin lunastaa. (Room. 8:20) Jeesuksen Kristuksen oli Pappina uhrattava sen arvoinen ja laatuinen uhri, joka vaadittiin synnin sovitukseksi. Yksikään Aadamin jälkeläisiin kuuluva ihminen ei voinut tehdä sitä rahalla eikä elämänsäkään uhraamisella – hinta oli liian suuri, sillä vaadittiinhan Aadamin vastine, täydellinen ihmiselämä. Kristus varasi nämä välttämättömät ”vastaavat lunnaat kaikkien puolesta”. (1. Tim. 2:5, 6) Hän tuli antamaan sen, mitä Laki oli esikuvannut alempiarvoisilla eläinuhreillaan.

¹⁸ Kertomus esittää Jeesuksen sanoneen lähestyessään Jumalaa kasteensa aikaan: ”’Uhria ja uhrilahjaa et tahtonut, mutta sinä valmistit minulle ruumiin [täydellisen ihmisruumiin]. Kokonaispolttouhreja ja syntiuhria et hyväksynyt.’ Silloin minä sanoin: ’Katso! Olen tullut (kirjakääröön [Lain kirjakääröön, erityisesti kuninkaille, kuten 5. Mooseksen kirjan 17:19, 20:ssä] on kirjoitettu minusta) tekemään sinun tahtosi, oi Jumala.’” – Hepr. 10:5–7; Ps. 40:8, 9.

¹⁹ Jumala on siis tehnyt kaiken, mitä me saamme – kaikki toiveemme – riippuvaisiksi Jeesuksesta Kristuksesta. Sitä, mitä tämä suuri Kuningas on tehnyt ja tulee tekemään hyväksemme, tarkastellaan edelleen seuraavassa artikkelissa.

Raamatun sanaleikeistä hyötyminen

Raamattuun sisältyy sanaleikkejä, ts. alkuperäisessä heprean kielessä on käytetty samoin ääntyviä erimerkityksisiä sanoja ydinajatuksen esittämisessä. Niitä ei huomaa helposti käännöksistä, mutta niihin voidaan kiinnittää huomiota alaviitteissä tai reunahuomautuksissa. Tällaiset sanaleikit auttoivat ilmeisesti sanoman painamisessa syvälle kuulijoiden tai lukijoiden mieleen. Huomion kiinnittäminen niihin voi auttaa meitä ymmärtämään paremmin raamatunkohdat, joissa ne esiintyvät.

Ottakaamme esimerkiksi Jeremian 1:11–13, mistä luemme: ”Minulle tuli tämä Herran sana: ’Mitä sinä näet, Jeremia?’ Minä vastasin: ’Minä näen mantelipuun oksan’. Herra sanoi minulle: ’Sinä olet nähnyt oikein; sillä minä valvon sanaani toteuttaakseni sen’.”

Joku voisi kysyä: Mitä yhteyttä on ”mantelipuulla” ja ’valvomisella’? Alkukielessä tähän sisältyy sanaleikki. Mantelipuun heprealainen nimi merkitsee kirjaimellisesti ’valvojaa’. Tämä on sopiva nimitys, koska mantelipuu on ensimmäisiä puita, jotka kukkivat talvilevon jälkeen.

Edellä oleva on vain yksi monista Raamatun sanaleikeistä. Jotta et jäisi vaille niiden tarjoamaa hyötyä, niin katso alaviitteet tai reunahuomautukset, jos käyttämässäsi Raamatussa sellaisia on. Voit tehdä joitakin erittäin kiinnostavia ja hyödyllisiä löytöjä.