Kokoukset Kristuksen kuoleman jälkeen
1. a) Estikö Jeesuksen Kristuksen kuolema hänen seuraajiensa kokoontumisen? b) Miten Kristus antoi rohkaisua heidän kokouksissaan vaikeina aikoina?
NIIDEN usko, jotka Jeesus oli valmentanut ja valinnut kuulumaan kristilliseen seurakuntaan, joutui ankaraan koetukseen niiden tapahtumain tähden, jotka ympäröivät Jeesuksen kuolemaa ja siihen liittyvää hänen seuraajiensa vainoa. Vaikka uskolliset olivatkin siihen aikaan huomattavassa vaarassa, niin he eivät olleet kehottamatta toinen toisiaan tulemaan yhteen palvomaan ja kiittämään Jumalaa. Kristus Jeesus otti osaa ylösnousemuksensa jälkeen eräisiin kristillisiin kokouksiin. Opetuslapset kokoontuivat yhteen lukittujen ovien takana, koska he pelkäsivät juutalaisia. Jeesus tuli mukaan rohkaisemaan ja rakentamaan heitä. On täytynyt olla sykähdyttävä kokemus olla siellä, kun Jeesus tuli huoneeseen, vaikka kaikki ovet olivat lukitut, ja kuulla hänen jälleen puhuvan. Tämä ja muut kristittyjen saamat todistukset Jeesuksen ylösnousemuksesta voivat tuskin mennä ohi kristittyjen niistä suuresti kiittämättä. Jeesus itse asiassa järjesti kokouksia opetuslastensa kanssa ylösnousemuksensa jälkeen. Eräällä Galilean vuorella Jeesus sanoi heille: ”Kaikki valta on annettu minulle taivaassa ja maan päällä. Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä, kastaen heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä ja opettaen heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen teille määrännyt. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä asiainjärjestelmän päättymiseen saakka.” – Matt. 28:18–20, Um; Joh. 20:19–22.
2. Mitä opittiin viimeisessä kokouksessa, jossa Kristus oli heidän kanssaan läsnä maan päällä?
2 Apostolien teot alkaa kertomalla kristillisistä kokouksista ja Kristuksen ohjeista sen suhteen, mitä piti tehdä tulevina päivinä. ”Ja kun hän oli yhdessä heidän kanssansa, käski hän heitä ja sanoi: ’Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen täyttymistä, jonka te olette minulta kuulleet. Sillä Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä, ei kauan näitten päivien jälkeen.’ Niin he ollessansa koolla kysyivät häneltä sanoen: ’Herra, tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat Israelille valtakunnan?’ Hän sanoi heille: ’Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut, vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka’. Kun hän oli tämän sanonut, kohotettiin hänet ylös heidän nähtensä, ja pilvi vei hänet pois heidän näkyvistään.” (Apt. 1:4–9) Tämä oli siis viimeinen maallinen kokous, jossa Jeesus Kristus oli näkyvänä läsnä.
SYITÄ KIITOKSEEN HELLUNTAINA
3. Mistä ainoalaatuisesta kokemuksesta nauttivat ne kristityt, jotka olivat kokoontuneina helluntaipäivänä?
3 Jeesuksen Kristuksen taivaaseen kohoamisen jälkeen hänen uskolliset seuraajansa maan päällä kokoontuivat jatkuvasti yhteen rukoilemaan ja tarkastelemaan tärkeitä hengellisiä asioita. Juutalaisten juhlapäivät tarjosivat kristityille tilaisuuden kokoontua yhteen paikkaan, ja uskollisina kristittyinä he tarttuivat tilaisuuteen kokoontua helluntaipäivänä vuonna 33. Voitko kuvitella, millaisen pettymyksen kuka tahansa sellainen kristitty olisi kokenut, joka ei olisi tullut siihen tilaisuuteen? Raamattu ei sano ilmoitetun etukäteen, että mitään erikoista tapahtuisi juuri tuossa tilaisuudessa, mutta miten iloisia heidän onkaan täytynyt olla siksi, että he ”olivat . . . kaikki yhdessä koolla”! Se oli ainoalaatuinen kokemus noin 120:lle Jehovan antautuneelle palvelijalle: ”Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.” – Apt. 2:2–4.
4. a) Mitä Jumalan henki pani hänen palvelijansa tekemään sinä päivänä? b) Mitkä olivat eräitä syitä kiittämiseen silloin?
4 Jehova oli nyt lähettänyt toimivan voimansa, pyhän hengen, saattamaan antautuneet palvelijansa todistamistyöhön. Jumalalta tullut yliluonnollinen voima pani tuon pienen kokouksen aikaansaamaan suuren todistuksen Jumalan nimen kunniaksi. Jerusalemin kaupungissa silloin olleet ihmiset ymmärsivät monilla kielillä sen, mitä kristityt puhuivat, ja se herätti hämmästystä niiden keskuudessa, jotka ymmärsivät. Tämä kokous tarjosi Pietarille tilaisuuden pitää esitelmä. Esitelmä varasi opettavaa aineistoa itse kokoukselle sekä niille ei-kristityille, jotka olivat kuulomatkan päässä. Jehova Jumala saattoi Pietarin käyttämään raamatunkohtia ja voimakasta todistelua saadakseen kokoontuneet vakuuttuneiksi siitä, että todella Jehova Jumala oli lähettänyt Jeesuksen Kristukseksi, että Jeesuksen suorittamat voimateot olivat Jumalasta, että Jeesuksen oli onnistunut saada ylösnousemus kuolleista ja että hän nyt oli Jehovan oikealla puolella taivaissa. Pietarin puhe sisälsi perusteluja ja kehotuksia pelastautumaan. Pietarin esitys oli niin vakuuttava, että tuolla pienellä kristittyjen ryhmällä oli melkoisesti tehtävää sinä päivänä. Tuo noin 120 hengen ryhmä koostui miehistä ja naisista, joten luultavasti vajaat sata miestä sai ahkeroida noin 3 000:n Jehovan uuden kristityn ylistäjän kastamisessa. Näin tämä hengellinen juhla tuona helluntaina tuotti kunniaa Jehovalle ja merkitsi jättiläisaskelta eteenpäin hyvän uutisen levittämiseksi. Olisi vaikea kuvitella, että kukaan tuossa tilaisuudessa läsnä ollut olisi voinut jäädä täyttymättä kiitollisuudella Jehovaa kohtaan. – Apt. 2:22–41.
5. Mainitse joitakin siunauksia, jotka seurasivat helluntaita.
5 Kristityt laajensivat siitä lähtien pyhän hengen ohjaamina tarmokkaasti suurta valistusrynnistystä, joka levisi kaikkialle koko Rooman valtakuntaan ja ulkopuolellekin. He omistautuivat jatkuvasti apostolien opetukseen, rukoilemiseen, kokouksiin ja Jumalan ylistämiseen. He saivat koko kansan suosion. ”Ja Herra lisäsi heidän yhteyteensä joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen.” (Apt. 2:42, 46, 47) Ajan mittaan muodostettiin seurakuntia kautta koko Palestiinaksi kutsutun alueen. Jumalan palvelijat tulivat jatkuvasti hänen eteensä kiittäen ja tarkkaillen erittäin kiinnostuneina ja iloisina, kun Jehovan henki johdatti näkyvää teokraattista järjestöä eteenpäin. Laajennuksen jatkuessa ilmaantui vainoakin, mutta Jehova vei kuitenkin aina palvelijansa sen läpi ja jatkuvasti lisäsi heidän voimaansa. – Apt. 5:14; 6:7; 8:1, 14, 40.
6. a) Miten pyhä henki ohjasi laajenemisen ulottumaan ei-juutalaisiin? b) Mikä osuus Paavalilla oli etu saada kristittyjen kokoamisessa yhteen?
6 Noin kolmen ja puolen vuoden ajan ne, jotka olivat olleet Jeesuksen yhteydessä, kokivat sen jännittävän tapahtuman, että saivat nähdä suurten joukkojen juutalaisista tulevan Jeesukseen Kristukseen uskoviksi ja palaavan Jehovan puhtaaseen palvontaan. Sen on täytynyt näyttää heistä kuin käynnissä olevalta suurelta laajentumiselta. Heidän on toisinaan täytynyt harkita Jeesuksen sanoja, että he tulisivat olemaan hänen todistajiaan maan etäisimpään osaan saakka. He eivät pettyneet odottaessaan ohjausta Jehovalta. Pietari ohjattiin pyhän hengen välityksellä menemään Kesareaan, missä avautui uusi kenttä palvonnan laajenemiselle kun Jehova hyväksyi Korneliuksen ja toisia pakanoita antautuneitten palvelijoittensa riveihin. Näin avautui tie pakanoille sekä Israelin lihallisille jälkeläisille osallistua yhteenkokoontumiseen Jehovan kristilliseen palvontaan. Muutamat seuraavat vuodet näkivät suunnattoman kasvun kristillisessä järjestössä. (Apt. 11:19–21) Hallitsevan elimen pitäessä päämajaa Jerusalemissa edustajia lähetettiin kaikenlaisiin kaupunkeihin ja maakuntiin, ja kristittyjen yhteen kokoontuminen levisi hyvin laajalle yleisen ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla. Apostoli Paavalilla oli etu osallistua merkittävästi teokraattiseen laajennusohjelmaan ja koota ihmisiä yhteen kaikkialla. (Apt. 14:21–28) Hänen kirjeessään heprealaisille on tämä kehotus: ”Pysykäämme järkähtämättä toivon tunnustuksessa, sillä hän, joka antoi lupauksen, on uskollinen; ja valvokaamme toinen toistamme rohkaisuksi toisillemme rakkauteen ja hyviin tekoihin; älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.” – Hepr. 10:23–25.
KOKOONTUMISEN SIUNAUKSET ”VIIMEISINÄ PÄIVINÄ”
7. Miksi kristittyjen kokoontuminen yhteen nykyisinä aikoina on niin tärkeätä?
7 Edellä lainatut apostoli Paavalin sanat ovat olleet täynnä merkitystä kristityille aina niiden kirjoittamisesta lähtien. Jo Paavalin käyttämä ilmaisutapa osoittaa niiden olevan erittäin tärkeitä niille, jotka elävät ”viimeisinä päivinä”, sillä hän sanoo: ”sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän”. ”Viimeisinä päivinä”, jos koskaan, on aika, jolloin tulee olla järkähtämätön ja rohkaista toisia rakkauteen ja hyviin tekoihin. Se, mitä Paavali kirjoitti, oli täysin sopusoinnussa Jeesuksen Kristuksen kanssa, joka kehotti palvelijoitaan olemaan yhdessä. Hänen Matt. 18:20:ssä oleva lausuntonsa: ”Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä”, ilmaisee sen hyödyn, joka koituu yhdessäolosta toisten kristittyjen kanssa. Siunaukset tulevat Kristuksen Jeesuksen kautta niille, jotka kokoontuvat yhteen hänen nimessään. Ja samalla tavoin kuin tällaiset siunaukset tulevat kahdelle tai kolmelle, siunauksia koituu silloinkin, jos koossa olisi kaksi- tai kolmesataa, kaksikymmentä tuhatta tai kolmekymmentä tuhatta tai enemmänkin. Raamattu esittää runsaasti todisteita siitä, että Kristus Jeesus katsoo jatkuvasti suosiollisesti niiden puoleen, jotka tulevat Jehovan eteen kiittäen.
8, 9. a) Mitä syitä kiitollisuuteen on nyt? b) Mitä on tapahtunut sen lisäksi, että on ymmärretty paremmin Raamattua, mikä aiheuttaa suurta iloa Valtakunnan julistamisessa?
8 Kuten olemme jo tarkastelleet, Jumalan palvelijat, jotka kokoontuivat yhteen entisaikaan, saivat paljon siunauksia. Me muistamme, mitä hyviä asioita apostoli Pietari kykeni esittämään helluntaina tai silloin, kun Kornelius otettiin kristittyjen seurakuntaan. Raamatunpaikkojen soveltaminen noissa tilaisuuksissa antoi aihetta kiitollisuuteen yhteen kokoontuneitten keskuudessa. Mutta nyt tänä aikana, jonka Raamattu on ilmoittanut ”viimeisiksi päiviksi”, on vielä enemmän syitä kiitollisuuteen. Jumalan tarkoituksia on valaistu paljon enemmän. Monet Raamatun ennustuksissa esitetyt tapahtumat ovat toteutuneet. ”Pakanain ajat”, joista Jeesus puhui, ovat päättyneet; vuodesta 1914 tuli merkkivuosi Jumalan tarkoitusten ollessa kysymyksessä, ja Jehova on rakkaudellisesti sallinut todistajiensa nähdä tosiasioitten osoittavan Ilmestyskirjan 12. luvun täyttymyksen siinä, että Valtakunta syntyi taivaissa ja Saatana ja hänen demoninsa heitettiin ulos taivaasta, alas maan seutuville. Kaikki todisteet ovat kasaantuneet osoittamaan, että pahuuden loppu on lähellä ja että kristittyjen on aika nostaa päänsä ja olla ilon täyttämät, koska vapautus on käsillä. – Luuk. 21:24, 28.
9 ”Viimeisinä päivinä” elävät kristityt ovat erittäin kiitollisia Jehovalle Matteuksen 24. luvun merkityksen selvästä ymmärtämisestä. Sitä mukaa kuin vuodet ovat vierineet vuodesta 1914 eteenpäin, Matteuksen kertomuksessa esitettyjen Jeesuksen mainitsemien seikkojen merkityksen ymmärtäminen on käynyt selvemmäksi. Vuodesta 1922 lähtien on tunnettu hyvin Kuninkaan ja Valtakunnan julistamisen tärkeys, ja Jehova Jumala on avannut tien Matt. 24:14:ssä mainitun Jeesuksen ennustuksen täyttymiselle. Jos Valtakunnan hyvä uutinen pitää saarnata koko maailmassa todistukseksi kaikille kansoille, niin ihmisten on suoritettava saarnaaminen. Vaikka Jumalan todistajien rivit olivat harvat vuonna 1922 nykyisiin verrattuina, niin Jehovan siunaus on todella aikaansaanut tulokset, niin että Valtakunnan hyvän uutisen julistajien lukumäärässä on tapahtunut suurta lisäystä. Jehova Jumala ei ole tuonut esiin ainoastaan ”pieneen laumaan” kuuluvia, vaan Jumalan palvelijat ovat tulleet kokouksissa ymmärtämään, mitä Ilm. 7:9–17 merkitsee, ja ovat tunnistaneet ”suuren joukon”. Valtakunnan hyvän uutisen saarnaaminen on levinnyt nyt yli 200 maahan. Tähän toimintaan osallistuvien lukumäärä sivuutti jonkin aikaa sitten miljoonan rajan ja kasvaa alituisesti vuodesta toiseen. Kun pidetään kokouksia palvonnan erikoistilaisuuksia varten, kuten Jeesuksen Kristuksen kuoleman muistoa vietettäessä, niin lukumäärä nousee miljooniin ja lisääntyy vuodesta vuoteen. On helppo löytää monia syitä tulla Jehovan eteen kiittäen näinä ”viimeisinä päivinä”.
10. Mistä aineellisista seikoista me olemme hengellisen ravintomme yhteydessä erittäin kiitollisia nykyään?
10 Sen lisäksi, että Jehova Jumala varaa palvelijoilleen ihmisiä julistamaan hyvää uutista, hän on armollisesti asettanut saataville kaiken aineellisen, mitä tarvitaan tämän vaaditun suunnattoman toiminnan jatkamiseen. Jumalan antautuneitten palvelijoitten saatavilla on mahdollisuudet Raamattujen ja raamatullisen kirjallisuuden valmistamiseksi, ja miljoonia kappaleita valmistuu joka kuukausi, mikä siten jouduttaa vaadittua toimintaa saada hyvä uutinen levitetyksi yli koko maailman. Jehova on herättänyt yksilöitä muodostamaan ”uskollisen ja ymmärtäväisen palvelijan”, jonka Jeesus ennusti (Matt. 24:45–47), ja niin on näinä ”viimeisinä päivinä” tuotu esiin hengellisten totuuksien suuri virta. Nyt on aika juhlia hengellisesti paljastetuilla totuuksilla runsain määrin; Jumalan palvelijoitten seurakunnalle kautta maailman varataan säännöllisesti hengellistä ravintoa.
11. a) Miten suuret kristilliset konventit lisäävät siunauksia? b) Miksi kristityt ovat kiitollisia nähdessään uskollisten veljien säilyttävän nuhteettomuutensa?
11 Jumalan kansa kokoontuu säännöllisesti yhteen nauttimaan tätä hengellistä ravintoa. Tämä on aikaansaanut suurenmoisen ykseyden Jehova Jumalan palvonnassa kautta maailman. Tämä on näkynyt monta kertaa viime vuosina Jehovan todistajain kansainvälisissä konventeissa. Se, että tällaiset suuret konventit ovat olleet mahdollisia, on sinänsä syy suureen kiitollisuuteen Jehovaa kohtaan. Jokainen, joka voi osallistua Jumalan kansan konventtiin, voi katsoa ympärilleen ja nähdä, että hänellä on paljon veljiä ja sisaria. Näiden joukossa on sellaisia, jotka ovat jo osallistuneet tähän Jehovan palvelukseen monta vuotta. Tällaisten yksilöiden läsnäolo on siunattu esimerkki ja aihe kiittää Jumalaa niistä, jotka kestävät hänen palveluksessaan vuosikausia. Ne, jotka palvelevat Jumalaa näinä ”viimeisinä päivinä”, tietävät hyvin, että kestävyys on välttämätön ja että on niitä, jotka vastustavat hyvän uutisen levittämistä. Mutta nyt on samoin kuin oli vuoden 33 helluntain jälkeen. Jehova pitää tien auki. Hän pitää huolehtivan ja suojaavan kätensä järjestäytyneen kansansa yllä ja antaa hengellistä voimaa palvelijoilleen, niin että he voivat kestää monissa erilaisissa olosuhteissa ja tilanteissa. Kristitty on näinä aikoina täynnä kiitosta Jehovalle teokraattisesta järjestöstä, jonka Hän on rakentanut tänä aikana, ja se saa meidät esittämään samanlaisia lausuntoja kuin apostoli Paavali: ”Me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, niinkuin oikein onkin, koska teidän uskonne runsaasti kasvaa ja keskinäinen rakkautenne lisääntyy itsekussakin, kaikissa teissä, niin että me itsekin Jumalan seurakunnissa kerskaamme teistä, teidän kärsivällisyydestänne ja uskostanne kaikissa vainoissanne ja ahdistuksissa, joita teillä on kestettävänä ja jotka ovat osoituksena Jumalan vanhurskaasta tuomiosta, että teidät katsottaisiin arvollisiksi Jumalan valtakuntaan, jonka tähden kärsittekin.” – 2. Tess. 1:3–5.
12. a) Miten Joh. 13:34, 35:ssä mainittu Kristuksen käsky pidetään nyt? b) Miten Psalmi 95 kehottaa yksimielisyyteen Jehovan palvonnassa?
12 Kuten Raamattu ennusti, Jehova Jumalan seurakunta koostuu nyt kaikenlaisista ihmisistä. On todella ilo saada nähdä tällainen monivivahteinen kristittyjen yhteisö ja olla sen mukana. Meidät saa kiittämään se tosiasia, että se Jeesuksen uusi käsky, joka mainitaan Joh. 13:34, 35:ssä, on todellisuus. Vaikka Jumalan palvelijat ovat kaikista kansallisuuksista, roduista ja kansoista, niin todellinen kristillinen rakkaus sitoo heidät yhteen. Jokainen osoittaa kiinnostusta toista eikä yksistään itseään kohtaan. Jehova on aikaansaanut tämän henkensä ja Sanansa yhdistävällä voimalla. Kristittyjä koossa pitävä seikka näinä ”viimeisinä päivinä” on Jehovan yksimielinen palvonta, ja tilaisuus yhtyä tällaiseen palvontaan säännöllisesti on tarjolla yli 26 000 kristillisessä seurakunnassa, jotka toimivat nykyään ympäri maailman. Samoin kuin Jumalalle uskolliset tekivät entisaikoina, hänen palvelijansa haluavat nytkin näinä ”viimeisinä päivinä” olla yksimielisiä hänen palvonnassaan ja kehottaa toisia sanoen: ”Tulkaa, kumartukaamme ja polvistukaamme, polvillemme langetkaamme Herran [Jehovan, Um], meidän Luojamme, eteen. Sillä hän on meidän Jumalamme, ja me olemme kansa, jota hän paimentaa, lauma, jota hänen kätensä kaitsee.” – Ps. 95:6, 7.
13. Miksi kaikkia Vartiotornin lukijoita kehotetaan kokoontumaan yhdessä palvomaan Jehovaa?
13 Kaikkia Vartiotornin lukijoita kehotetaan tulemaan säännöllisesti Jehovan todistajien valtakunnansaleihin ympäri maailman. Jokaisella on tärkeitä syitä liittyä palvomaan ja kiittämään Jehova Jumalaa. Kun luet edellisiltä sivuilta siunauksista, joita on annettu Jehovan palvojille sekä ennen muinoin että meidän vuosisadallamme, niin näetkö Jumalan palvelijoitten kanssa kokoontumisen arvon? Haluatko saada hengellisiä siunauksia nyt ja tulevaisuudessa ja nauttia niistä? Ne, joiden Jumala on Jehova ja jotka ovat hänen laitumensa laumaa, ovat nyt täynnä iloa ja heillä on varmuus iankaikkisesta elämästä onnessa hänen ikuisen hallituksensa alaisuudessa. (Ps. 37:9–11) Ole Jehovan palvoja. Tunnusta yksimielisesti toisten Jehovan palvojien kanssa kiittäen oma uskosi Jehovaan, niin et pety koskaan. ”Sanoohan Raamattu: ’Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään’. Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat. Sillä ’jokainen, joka huutaa avuksi Herran [Jehovan, Um] nimeä, pelastuu’.” – Room. 10:11–13.
[Kuva s. 423]
120 kristityn on täytynyt olla vuoden 33 helluntaina täynnä kiitollisuutta Jumalaa kohtaan ja iloisia, että he olivat ”kaikki yhdessä koolla”!