22. luku
Ihmisten onnellisuus paratiisissa Jumalan hallituksen alaisuudessa
1. Mikä on ”onnellisen Jumalan” tarkoitus ihmisluomustensa suhteen, ja mihin ihmiskunnan lunastetut jäsenet sijoitetaan?
JEHOVAA sanotaan ”onnelliseksi Jumalaksi”. (1. Tim. 1:11, Um) Hänen rakkaudellinen tarkoituksensa on tehdä kaikista ihmisluomuksistaan ikuisesti onnellisia. Profeettansa Hesekielin 25. pakkosiirtolaisvuonna hän esitti sen alueen rajat, joka hänen valitun kansansa piti ottaa haltuunsa. Hän teki sen enkelinsä välityksellä henkeytettyään Hesekielin ennustamaan saatanallisen Maagogin Googin kukistumisen. Tämän Hesekielille annetun näyn loppuosa vihjaa ilmeisesti siihen, miten Jehova uudessa järjestyksessään sijoittaa lunastetun ihmiskunnan jäsenet Messiaansa Jeesuksen välityksellä yli koko maan. Koko maapallo on paratiisitilassaan ihmiskunnalle määrätty koti, aivan niin kuin on kirjoitettu Jumalan henkeytyksestä Psalmissa 115:16: ”Taivas on Herran taivas, mutta maan hän on antanut ihmisten lapsille.” Hän sijoittaa yksilöt maan päälle, niin kuin hän maan Luojana ja Omistajana hyväksi näkee.
2. Miten Hesekielin näyssä valaistiin Israelin kahdentoista sukukunnan yhteydessä se, miten Jehova sijoittaa lunastetun ihmiskunnan jäsenet oman tarkoituksensa mukaan?
2 Tämän valaisemiseksi Jehova itse osoitti Hesekielin näyssä kullekin Israelin kahdelletoista sukukunnalle asuinpaikan, jonka rajat oli määrätty. Maan hallintovyöhykkeen pohjoispuolelle määrättiin seitsemän sukukuntaa, ja kunkin maaosuus ulottui yhdensuuntaisena toisten kanssa idästä Välimereen lännessä, ja jokainen vyöhyke oli yhtä leveä pohjoisesta etelään. Pohjoisimpana (ylinnä) oli Daan, sitten Asser, Naftali, Manasse, Efraim, Ruuben ja Juuda. Maan hallintovyöhykkeen eteläpuolella sijaitsivat jäljellä olevien viiden sukukunnan maa-alueet ulottuen yhdensuuntaisina idästä länteen seuraavassa järjestyksessä: ensin Benjamin, sitten Simeon, Isaskar, Sebulon ja eteläisimpänä (alimmaisena) Gaad. (Hes. 47:13–48:8, 23–29) Leevin sukukunnalle ei annettu sellaista maaosuutta perinnöksi, sillä se oli valittu Israelin kahdestatoista alkuperäisestä sukukunnasta palvelemaan Jehovaa hänen pyhäkössään. Tämän sukukunnan jäsenet sijoittuivat näin ollen Jehovan pyhäkön ympärille hallintovyöhykkeelle.
3. Missä kohdassa maan hallintovyöhykkeellä oli sijaitseva erikoinen ”antimaa”, ja missä siinä oli sijaitseva Jehovan pyhäkkö?
3 Hallintovyöhyke ulottui itärajalta, Jordanista ja Kuolleestamerestä, Länsi- eli Välimereen. Siinä piti olla Moorian vuoren lähistöllä erikoinen lahjoitusmaa, ”antimaa, joka teidän on annettava”. Sen piti olla neliö, jonka sivun pituus oli 25000 kyynärää eli noin 13 kilometriä. Tämä oli sama kuin hallintovyöhykkeen leveys pohjoisesta etelään. Jehovan pyhäkön piti sijaita tämän neliömäisen ”antimaan” keskellä eli noin 6,5 kilometrin etäisyydellä kustakin sivusta. (Hes. 48:8) Tämä neliömäinen ”antimaa” piti jakaa itä-länsi-suunnassa kolmeen kaistaan, joista kukin oli siis 25000 kyynärää pitkä.
4. Mille maavyöhykkeelle määrättiin ei-papilliset leeviläiset, ja mitä sille ei saanut tehdä, koska se oli pyhitetty Jehovalle?
4 Ylimmäisen eli pohjoisen kaistan piti olla 10000 kyynärää leveä pohjoisesta etelään. Se määrättiin ei-papillisille leeviläisille. Näin määrätystä maasta ei saanut myydä tai vaihtaa mitään, ”sillä se on pyhitetty Herralle”. (Hes. 48:13, 14) Tämä pyhä maavyöhyke ei sisältänyt Jehovan pyhäkköä.
5. Mille maavyöhykkeelle määrättiin papit, minkä rakennuksen se käsitti, ja millaiseksi sitä sanottiin pyhyydeltään?
5 Välittömästi tämän leeviläisten maavyöhykkeen eteläpuolella oli papeille varattu maakaista. Sekin oli 10000 kyynärää eli noin 5,2 kilometriä leveä pohjoisesta etelään. (Hes. 48:9–12) Tämä pappien kaista käsitti Jehovan pyhäkön eli temppelin. Se oli ”pyhä antimaa . . . papeille”, ja sitä sanottiin ”korkeastipyhäksi . . . leeviläisten alueen vierestä”.
6. Mitkä olivat erikoisen ”antimaan” kolmannen eli alimman (eteläisimmän) vyöhykkeen mittasuhteet, ja mitä piirteitä oli kaupungin maa-alueella?
6 Neliömäisen ”antimaan” kolmas eli alin (eteläisin) osa oli näin ollen oleva vain 5000 kyynärää eli 2,6 kilometriä leveä pohjoisesta etelään. Tämän alueen keskellä oli oleva kaupunki. Kuten Hes. 48:15 sanoo, se ”on kaupungin yhteisomaisuutta [jotakin ei-pyhää kaupunkia varten, Um] asumuksia ja avointa tilaa [laidunmaata, Um] varten; ja kaupunki olkoon sen keskellä”. Neliön muotoisen kaupungin muurin sivun pituuden tuli olla 4500 kyynärää, joten sen ympärysmitta oli 18000 kyynärää ja neliön sivun pituus oli noin 2,4 kilometriä. Kaupunkia ympäröi joka puolelta laidunmaavyöhyke, jonka leveys oli 250 kyynärää eli noin 130 metriä. Koko kaupunkialue oli näin ollen neliö, jonka sivu oli 2,6 kilometriä eli 5000 kyynärää ja jonka pohjoissivu rajoittui pyhään pappien kaistaan. – Hes. 48:15–17.
7. Missä tuotettiin ravintoa kaupungissa työskenteleviä varten, ja keistä tämä kaupungin työntekijäin joukko oli otettu?
7 Koska ”ei-pyhä” kaista kaupunkia varten oli 25000 kyynärää pitkä idästä länteen, niin se merkitsi, että tämän sivultaan 5000 kyynärää käsittävän neliön muotoisen kaupungin kummallakin puolella oli 10000 kyynärää pitkä maa-alue. Tätä avointa maata piti viljellä, ja sen satoa oli käytettävä kaikkien kaupungissa työskentelevien ravinnoksi. Kaupungin työntekijät edustivat eri heimoja. Kaupungissa työskenteli ihmisiä kaikista Israelin kahdestatoista ei-leeviläisestä sukukunnasta, ja siksi sen edut olivat heille yhteisiä. – Hes. 48:18, 19.
TAIVAALLISEN HALLITUKSEN NÄKYVÄT EDUSTAJAT
8. Kuka oli tämän kaupunginhallituksen näkyvä päämies, ja missä hänen maa-alueensa sijaitsi?
8 Kuka oli kaupunginhallituksen näkyvä pää? Hän oli ”päämies” (Um) eli nasi, jolle oli määrätty erityinen maa-alue. Mistä? Siitä maan hallintovyöhykkeestä, jossa sivuiltaan 25000 kyynärän kokoinen neliön muotoinen ”antimaa” sijaitsi. Se, mikä jäi tästä hallintovyöhykkeestä ”antimaan” itäpuolelle ja länsipuolelle, oli ”päämiehen” aluetta. Läntinen osa ulottui ”antimaan” länsirajalta aina Välimereen saakka. Itäinen osa ulottui ”antimaan” itärajalta itään päin Jordanille ja Kuolleeseenmereen eli Idänmereen. (Hes. 47:18) Hänen maa-alueensa rajoittui pohjoisessa Juudan sukukuntaan ja etelässä Benjaminin sukukuntaan. – Hes. 48:20–22.
9. Kuinka monta uloskäytävää oli kaupungin muurissa, missä ne sijaitsivat, minkä nimisiä ne olivat, ja miten nuo portit kuvastuvat taivaallisen Uuden Jerusalemin porteissa?
9 ”Antimaan” ”ei-pyhän” kaistan keskellä olevassa sivuiltaan 4500 kyynärän suuruisessa neliön muotoisessa kaupungissa oli muureissaan kaksitoista uloskäytävää, kolme kaupungin kullakin sivulla. Nämä portit oli nimetty Israelin kahdentoista alkuperäisen sukukunnan mukaan. Pohjoisessa, oikealta vasemmalle, olevat portit oli nimetty Ruubenin, Juudan ja Leevin sukukuntien mukaan. Itäisessä muurissa olivat Joosefin (joka edusti Manassea ja Efraimia), Benjaminin ja Daanin portit. Eteläisessä muurissa olivat Simeonin, Isaskarin ja Sebulonin portit. Läntisessä muurissa olivat Gaadin, Asserin ja Naftalin portit. (Hes. 48:30–34) Se, että kaupungilla oli kaksitoista Israelin sukukuntien mukaan nimettyä porttia, kuvastuu taivaallisessa Uudessa Jerusalemissa, Kristuksen seurakunta-morsiamensa, josta me luemme:
”Siinä oli suuri ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia ja porteilla kaksitoista enkeliä, ja niihin oli kirjoitettu nimiä, ja ne ovat Israelin lasten kahdentoista sukukunnan nimet; idässä kolme porttia ja pohjoisessa kolme porttia ja etelässä kolme porttia ja lännessä kolme porttia. Ja kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta, ja niissä Karitsan kahdentoista apostolin kaksitoista nimeä. Ja ne kaksitoista porttia olivat kaksitoista helmeä; kukin portti oli yhdestä helmestä; ja kaupungin katu [leveä tie, Um] oli puhdasta kultaa, ikäänkuin läpikuultavaa lasia.” – Ilm. 21:12–14, 21.
Tästä taivaallisesta kaupungista sen leveää tietä myöten virtasi kristallinkirkas ”elämän veden virta”. – Ilm. 22:1, 2.
10. Miten näyn kaupungin ja temppelin keskinäiset suhteet eroavat Jerusalemin ja Salomon temppelin keskinäisistä suhteista, ja mitä Hesekielin näyn kaupunki siksi kuvasi?
10 Muinaisen Israelin tapauksessa Jehovan temppeli, jonka Salomo oli rakentanut, sijaitsi Jerusalemin kaupungin sisäpuolella. Mutta Hesekielin näyssä kaupunki on erillään pyhästä temppelistä, vaikka sekä kaupunki että temppeli sijaitsevat erikoisessa ”antimaassa”. Tätä erillään oloa korostetaan sillä, että kaupungin sanotaan olevan alueella, joka on ”jotakin ei-pyhää kaupunkia varten, asuinpaikkaa ja laidunmaata varten”. (Hes. 48:15, Um) Papit ja leeviläiset eivät asuneet tai työskennelleet kaupungissa. Näyn täyttymyksessä Messiaan tuhatvuotisen hallituksen alaisuudessa kaupunki laidunmaineen ei siis kuvaisi taivaallista Uutta Jerusalemia, joka on Messiaan uskollinen hengellisten israelilaisten seurakunta eli hänen morsiamensa. (Ilm. 21:1, 2, 9–21) Se kuvaa maallista, näkyvää hallintokeskusta, josta johdetaan lunastetun ihmiskunnan asioita.
11. Keitä leeviläiset kokonaisuudessaan kuvaavat, ja keitä papit yhdessä ylimmäisen pappinsa kanssa kuvaavat, ja missä he palvelevat?
11 Koska Jehova otti kaikki Leevin sukukunnan miehet vastineeksi niistä Israelin esikoispojista, jotka oli varjeltu kuolemasta pääsiäisyönä Egyptissä, niin leeviläiset ja leeviläispapit kuvaavat niitä, joita Hepr. 12:23 nimittää ”taivaissa kirjoitettujen esikoisten . . . seurakunnaksi”. Noiden pappien ja leeviläisten ylimmäinen pappi esikuvaa tietenkin häntä, jonka nimi mainitaan Hepr. 3:1:ssä. Tuo jae on osoitettu tälle esikoisten seurakunnalle ja kuuluu: ”Sentähden, pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osalliset, kiinnittäkää mielenne meidän tunnustuksemme apostoliin ja ylimmäiseen pappiin, Jeesukseen.” Hänen alipappinsa ovat esikoisten seurakunnasta. 1. Piet. 2:5, 9 sanoo näille: ”Rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi . . . Mutta te olette ’valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja’, joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa.” Nämä ovat niitä, jotka kuolleista hengelliseen elämään taivaassa saamansa ylösnousemuksen jälkeen palvelevat Jehovaa hänen pyhäkössään.
12. Mitä ilmaistaan sillä tosiseikalla, että ”päämiehestä” eli nasista ei puhuta ”palvelijanani Daavidina”, miten tätä arvonimeä sovelletaan, ja millainen hallinto suodaan tämän järjestelyn välityksellä lunastetulle ihmiskunnalle?
12 ”Päämiehen” eli nasin, jonka alue on 25000 x 25000 kyynärän suuruisen ”antimaan” itä- ja länsipuolella, ei sanota olevan se, jota Jehova nimittää ”palvelijakseni Daavidiksi”, jonka Hän herättää Jehovan lauman kuninkaalliseksi Paimeneksi. (Hes. 34:23, 24; 37:24, 25) Häntä ei siis käytetä yksilön merkityksessä kuvaamaan taivaallista Messiasta Jeesusta, josta Jehova on ennustanut: ”Minä, Herra, olen heidän Jumalansa, ja minun palvelijani Daavid on ruhtinas [päämies, Um] heidän keskellänsä.” (Hes. 34:24; 37:25) Temppelinäyssä ”päämiehellä” eli nasilla on kollektiivinen merkitys, ja hän edustaa niitä, jotka taivaallinen Messias Jeesus nimittää näkyviksi edustajikseen ”uuteen maahan”. Näihin sisältyisivät nekin, jotka Ps. 45:17 mainitsee. Tuo jae on osoitettu Kuninkaalle Jeesukselle Kristukselle ja viittaa hänen maallisiin lapsiinsa sanoen: ”Sinun poikasi tulkoot sinun [maallisten] isiesi sijaan; aseta heidät ruhtinaiksi [sarím] kaikkeen maahan.” Nämä ja kaikki muut nimitetyt ”ruhtinaat” suovat ihmiskunnalle oikeudenmukaisen hallinnon ja pitävät ihmiset turvattuina, sillä tämä on taattu Jesajan 32. luvun näissä suurenmoisissa sanoissa:
”Katso, kuningas on hallitseva vanhurskaudessa, ja valtiaat [ruhtinaat, Um] vallitsevat oikeuden mukaan. Silloin on jokainen heistä oleva turvana tuulelta ja suojana rankkasateelta, oleva kuin vesipurot kuivassa maassa, kuin korkean kallion varjo nääntyvässä maassa.
”Ja erämaassa asuu oikeus, ja puutarhassa majailee vanhurskaus. Silloin vanhurskauden hedelmä on rauha, vanhurskauden vaikutus lepo ja turvallisuus iankaikkisesti. Ja minun kansani asuu rauhan majoissa, turvallisissa asunnoissa, huolettomissa lepopaikoissa.” – Jes. 32:1, 2, 16–18.
13. Mistä ne tulevat, jotka ovat yhteistoiminnassa ”päämies”-luokan kanssa, ja miten vapaa pääsy on niillä, joilla on tärkeää asiaa hallintokeskukseen, kuten Hesekielin näyssä on kuvattu?
13 Kaikista osista maata ja kaikista lunastetun ihmiskunnan riveistä tulee vapaaehtoisesti niitä, jotka ovat aktiivisesti yhteistoiminnassa ”päämies”-luokan kanssa. Missä? Ikään kuin siinä ”kaupungissa”, joka on koko ihmiskunnan asioita hoitavan ”päämies”-luokan näkyvä, virallinen sijaintipaikka. Siten nuo vapaaehtoiset osoittavat Kristuksen kaltaista henkeä heitä kohtaan tunnustaen heidät hallitsevan Messiaan Jeesuksen tosi edustajiksi. Ihmisillä, jotka haluavat lähestyä hallintokeskusta minkä tahansa tärkeän asian vuoksi, on vapaa pääsy sinne joka puolelta, aivan niin kuin Hesekielin näyn neliönmuotoisessa kaupungissa oli kaksitoista porttia, kolme kullakin sivulla, ja ne olivat avoinna kaikille Israelin kahdelletoista sukukunnalle.
14. Ketkä toimivat tuomareina ja keille sellaisten näkyvien edustajien välityksellä
14 Sellaisten näkyvien maanpäällisten ruhtinasedustajien välityksellä Messias Jeesus ja hänen kirkastettu seurakuntansa, joka on hänen kanssaan valtaistuimilla näkymättömissä taivaissa, istuvat ’tuomitsemassa Israelin kahtatoista sukukuntaa’, koko lunastettua ihmiskuntaa. – Matt. 19:28; Luuk. 22:29, 30.
15. Mikä tulee kyllästämään tuon hallintokeskuksen, miten Jehovan läsnäolo tulee olemaan siellä, ja mikä tulee olemaan sen uusi nimi?
15 Jehovan henki tulee kyllästämään tämän kaupungin kaltaisen, Messiaan hallituksen alaisen hallintokeskuksen. Hänen henkensä hedelmä kasvaa siellä runsaana hänen kirkkaudekseen, ja sitä on ”rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus [usko, Um], sävyisyys, itsensähillitseminen”. (Gal. 5:22, 23) Jehovan hedelmällinen henki vaikuttaa siellä ja opastaa kaikissa ihmiskunnan tuominta-asioissa. Se auttaa kohottamaan koko tottelevaisen ihmiskunnan sydämen, mielen ja ruumiin täydellisyyteen maan uudelleen perustetussa paratiisissa. Jehova, joka on valtaistuimella taivaallisessa pyhäkössään, tulee hyväksymään tämän vertauskuvallisen kaupungin ja vuodattamaan suosionsa sen ylle. Hänen jumalallinen läsnäolonsa siellä ilmenee siinä, että hän kohdistaa rakkaudellisen, hyvää tekevän huomionsa siihen. Tämän vakuudeksi Hänen Hesekielille henkeyttämänsä ennustus päättyykin siihen, että tälle vertauskuvalliselle neliönmuotoiselle kaupungille annetaan uusi nimi seuraavasti: ”Sen ympärillä [ympärysmitta] on kahdeksantoista tuhatta kyynärää; ja kaupungin nimi on siitä päivästä lähtien: Jehova itse on siellä.” (Um; Yg; AS) ”Ja kaupungin nimi on oleva ikuisesti sen jälkeen Jehova-šammah.” – Hes. 48:35, NEB.
16. Millainen tilanne maan päällä vallitsee nykyään Jumalan nimen tuntemisen ja tunnustamisen suhteen, mutta millainen se on oleva sinä päivänä, joka jo sarastaa?
16 Kun maailmanlaajuisen hallinnon tulevalla maallisella keskuksella tulee olemaan näin loistoisa nimi, Jehova-šammah, niin miten kukaan ihmiskunnan lunastetuista missään tämän paratiisimaan päällä voisi olla tuntematta, mikä on ainoan elävän tosi Jumalan nimi? Vain vähän aikaa enää on tämä maa, missä vallitsee uskonnollinen hämmennys ja pimeys, oleva ainoa sellainen paikka koko älyllisten luomusten maailmassa, jossa lukemattomat ihmiset eivät tunne Jumalaa, Luojaa, nimeltä tai jossa itsekeskeiset ihmiset jättävät hänen nimensä huomioon ottamatta tai jopa häpäisevät sitä. Sillä katso, uusi päivä sarastaa, kauan odotettu päivä! Sen aamuruskon varhaissäteet kirkastavat jo niiden Jumalaa pelkäävien ihmisten kasvot, jotka näkevät Pyhän Raamatun ennustusten toteutuvan. Kun tuon tulevan päivän aurinko pian nousee ja kohoaa lakipisteeseensä, ei yksikään paikka maan päällä jää pimeyteen ja tietämättömäksi Jumalan verrattomasta nimestä ja maineesta. Sinä päivänä täyttyvät seuraavat Jumalan sanat:
”Maa on oleva täynnä Herran [Jehovan, Um] kunnian tuntemusta, niinkuin vedet peittävät meren.” – Hab. 2:14.
17. Mikä tieto tulisi sen tähden kaikkien ihmisten omaksua tänä otollisena aikana ja miksi?
17 Herätkää siksi, te kaikkiin rotuihin ja kansallisuuksiin kuuluvat ihmiset! Nouskaa nyt uinailustanne pelastukseksi koituvaan tietoisuuteen Jehovasta tänä ohikiitävänä otollisena hetkenä! Lukekaa hänen henkeytettyä Sanaansa ja huutakaa avuksenne Hänen nimeään Jeesuksen Kristuksen kautta. Säästäkää itsenne tällä rauhaisalla tavalla, joka merkitsee teille ikuisia siunauksia, tulemasta pakotetuksi tunnustamaan Hänen nimensä vastoin tahtoanne, sillä se merkitsisi teidän loputonta tuhoanne. Omaksukaa nyt se toivo, että tekin saisitte kuulua iankaikkisesti onnellisiin eloon jääneisiin silloin, kun Suvereeni Herra Jumala toteuttaa oman toistuvasti julistamansa ennustuksen: ”Kansat tulevat tietämään, että minä olen Jehova.” – Hes. 36:23; 39:7; AS.
HUOM. Katso tämän kirjan takakannen sisäpuolelta karttaa, joka valaisee edellä selostettua maan jakamista.