-
Tarvitaan ’viatonta silmää’Vartiotorni 1973 | 15. syyskuuta
-
-
vaan palkitsee ne suurin siunauksin. (Hepr. 6:10) Näihin hyviin töihin ei kuulu ainoastaan toisten auttaminen saamaan täsmällistä tietoa Jumalan tarkoituksista, vaan myös se, että huolehtii hyvin perhevastuun hoitamisen kristillisestä velvollisuudesta, on esimerkillinen siinä, mitä tekee työssä, koulussa tai missä tahansa muualla, sekä valpas auttamaan toisia uskovia heidän aineellisen tai hengellisen tarpeensa aikoina. (Gal. 6:10; Ef. 4:25; 1. Tim. 5:8; Tiit. 2:1–10) Niin, sen sijaan että ihminen, jolla on ”viaton” silmä, panisi luottamuksensa katoaviin rikkauksiin tai yrittäisi itsekkäästi koota yhä suurempaa varallisuutta, hän pyrkii käyttämään sitä, mitä hänellä on, tosi palvonnan edistämiseen ja niiden auttamiseen, jotka ovat todella puutteessa.
Kun jonkun silmä on todella kiinnittynyt Luojaan, niin hän ei ole liikaa huolissaan ’elatuksensa hankkimisesta’. Hän arvostaa Jeesuksen neuvon viisautta: ”Älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne?” – Matt. 6:25, 26.
Tämä ei merkitse sitä, että Jumalan palvelija ei kokisi pulmia elatuksen hankkimisessa eikä kärsisi vastoinkäymisiä ja vihollisen vastustusta. Sananl. 24:16 sanoo: ”Seitsemästi vanhurskas lankeaa.” Mutta unohdetaanko, hylätäänkö tyystin ”vanhurskas” vaille kaikkea apua, kun hän kohtaa tällaisia epäsuotuisia olosuhteita? Ei suinkaan! Sananlasku jatkaa: ”Ja nousee jälleen.” Jumala auttaa häntä selviytymään.
Ihminen, jonka ”silmä” on aina kohdistunut Jehovaan, ei salli sen tähden riistettävän itseltään sitä tyynnyttävää vakaumusta, että siitä huolimatta, mitä tapahtuukin, hänen Jumalansa ei hylkää häntä. (Hepr. 13:5) Hän ei lankea ajattelemaan, että hänen on turvauduttava epärehellisyyteen saadakseen elatuksensa. Hän sanoo toisten Jumalan antautuneitten palvelijoitten kanssa turvallisin mielin: ”Herra on minun auttajani, en minä pelkää; mitä voi ihminen minulle tehdä?” – Hepr. 13:6.
Totisesti tarvitaan ”viatonta” silmää; se on todellinen suoja. Kun ”viaton” silmä kääntyy pois halusta saada rikkauksia ja asiattomista toimeentulohuolista, niin ruumiin kyvyt tulevat jatkuvasti käytetyiksi arvokkaampien hengellisten rikkauksien hankkimiseen. Silloin ei myöskään henkilöstä, joka katselee kaikkea Jumalan näkökulmasta, tule niiden turmeltuneitten lihan tekojen harjoittaja, joita ovat ”saastaisuus, irstaus, epäjumalanpalvelus, noituus [spiritismi, Um], vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot, kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset”. (Gal. 5:19–21) Tämä siksi, että Gal. 5:16 sanoo: ”Vaeltakaa hengessä, niin ette lihan himoa täytä.”
Työskenteletkö kovasti säilyttääksesi ”viattoman” silmän, joka keskittää koko huomionsa Jehova Jumalaan ja katselee asioita puhtaalla tavalla? Sinun hyvinvointisi ja elämäsi riippuu siitä.
-
-
Lukijain kysymyksiäVartiotorni 1973 | 15. syyskuuta
-
-
Lukijain kysymyksiä
● Eikö Joh. 2:19 osoita, että Jeesus oli herättävä itsensä kuolleista? – USA.
Niin kuin tekstiyhteydestä ilmenee, Joh. 2:19 käsittelee Herran Jeesuksen Kristuksen kuolemaa ja ylösnousemusta. Me luemme: ”Jeesus vastasi ja sanoi heille: ’Hajottakaa maahan tämä temppeli, niin minä pystytän sen kolmessa päivässä’. Niin juutalaiset sanoivat: ’Neljäkymmentä kuusi vuotta on tätä temppeliä rakennettu, ja sinäkö pystytät sen kolmessa päivässä?’ Mutta hän puhui ruumiinsa temppelistä. Kun hän sitten oli noussut kuolleista [hänet herätettiin kuolleista, Um], muistivat hänen opetuslapsensa, että hän oli tämän sanonut; ja he uskoivat Raamatun ja sen sanan, jonka Jeesus oli sanonut.” – Joh. 2:19–22.
On huomattava, että Raamattu kertoessaan Jeesuksen lausunnon täyttymyksestä ei sano, että ’hän herätti itsensä kuolleista’, vaan että ”hänet herätettiin kuolleista”. Toiset raamatunpaikat osoittavat selvästi, että Jumala herätti Poikansa. Apostoli Pietari sanoi Korneliukselle ja hänen sukulaisilleen ja läheisille ystävilleen: ”Hänet Jumala herätti kolmantena päivänä.” (Apt. 10:40) Hepr. 13:20 sanoo Jumalan olevan Hän, ”joka on kuolleista nostanut hänet, joka iankaikkisen liiton veren kautta on se suuri lammasten paimen, meidän Herramme Jeesuksen”. Ja apostoli Paavali kirjoitti roomalaisille: ”Jos nyt hänen Henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, on eläväksitekevä myös teidän kuolevaiset ruumiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu.” (Room. 8:11) Näin ollen Jeesus Kristus ei voinut
-