Lukijain kysymyksiä
● Kun Heprealaiskirjeen 4:15 sanoo, että Jeesus on ”koeteltu”, niin ilmaiseeko se, ettei Jumala ollut varma Poikansa uskollisuudesta?
Ei, sillä kaikki Raamatussa viittaa siihen, että Jehova oli varma Poikansa nuhteettomuuden säilyttämisestä. Asiaa tarkastellaan aivan eri kannalta Heprealaiskirjeen 4:15:ssä, jossa sanotaan: ”Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi suhtautua myötätuntoisesti heikkouksiimme, vaan sellainen, joka on koeteltu kaikissa suhteissa samoin kuin mekin, mutta ilman syntiä.”
Jehova oli ennustanut, että Messias, hänen Poikansa, pysyisi nuhteettomana kärsimisestä huolimatta. (Ps. 118:22; Jes. 53:3–7, 10–12) Jumalalla oli syytä luottaa siihen, että hänen ainosyntyinen Poikansa pysyisi uskollisena koetuksessa, vaikkakin hänellä oli moraalinen toimintavapaus.
Koska Jehova oli tuhansia vuosia Poikansa kanssa, hän tuli kokemuksesta tuntemaan hänet paremmin kuin kukaan muu. (Matt. 11:27; Joh. 10:14, 15) Jumala tunsi perusteellisesti Poikansa asenteen ja sydämentilan. (Room. 15:5) Vaikka Sana esimerkiksi oli huomattavin luomus, hän ei pyrkinyt saamaan osakseen palvontaa, niin kuin se henkiluomus, josta tuli Saatana. (Fil. 2:5, 6) Toisin kuin tottelemattomat enkelit, jotka kapinoivat ennen vedenpaisumusta, Poika pyrkii aina miellyttämään Isäänsä. Niinpä apostoli Paavali soveltaa häneen psalminkirjoittajan sanat ja sanoo: ”Jumala on sinun valtaistuimesi ikuisesti, ja sinun valtakuntasi valtikka on oikeamielisyyden valtikka. Sinä rakastit vanhurskautta ja vihasit laittomuutta.” (Hepr. 1:8, 9; Ps. 45:7, 8) Sitä paitsi hän on ollut aina kiinnostunut ihmisten parhaasta. (Sananl. 8:30, 31) Ja hän ilmaisi toistuvasti luottavansa Isään, jonka tahdon hän hartaasti halusi tehdä. (Juud. 9; vrt. Joh. 12:27, 28.) Niinpä jo ennen kuin Jeesus syntyi ihmiseksi, Jehova voi olla varma siitä, että hän pysyisi nuhteettomana.
Jotkut ovat kysyneet: ”Entä, jos Jeesus olisi tehnyt syntiä?” Mutta se on todellisuudessa hyödytöntä järkeilyä. Se on vastoin tosiasioita. Tosiasia on, että hän ei tehnyt syntiä. Jehovalla oli aihetta luottaa häneen, joka heijasti Jumalan täydellistä tuntemusta ja viisautta.
Heprealaiskirjeen 4:15 kiinnittää huomion Jeesuksen pätevyyteen taivaallisena Ylimmäisenä Pappina. Jeesus palveli lunnaina tulemalla Aadamin vertaiseksi täydelliseksi ihmiseksi ja osoittautumalla uskolliseksi kuolemaan saakka. (Hepr. 2:9) Mutta ihmisenä hän myös koki sellaisia koettelemuksia ja pettymyksiä, joita tulee ihmisten osaksi, jotka pyrkivät olemaan uskollisia, myös niiden, jotka otetaan taivaaseen Jeesuksen ”veljinä” ja hallitsijatovereina. (Hepr. 2:14–17) Hän koki luonnollista uupumusta ja pettymyksiä. Sen lisäksi hän kohtasi kärsimisen ja vastoinkäymisen aiheuttamia koettelemuksia. Paavali saattoi aivan oikein sanoa, että Kristus ”on koeteltu kaikissa suhteissa samoin kun mekin”. Jeesus tehtiin siten täydelliseksi eli päteväksi osaansa Ylimmäisenä Pappina, joka voi ”suhtautua myötätuntoisesti heikkouksiimme”. Vaikka muiden ylimmäisten pappien täytyi esittää uhreja omien syntiensä puolesta, Kristus on Ylimmäinen Pappi ”ilman syntiä”. Koska hän kuitenkin tuli lihaksi ja vereksi, jollaisia mekin olemme, niin hän ”voi kohdella maltillisesti” meitä. – Hepr. 4:15, 16; 5:1, 2, 8; 7:28.
Heprealaiskirjeen 4:15:n pitäisi siis olla meille kannustuksena. Sen sijaan että se saisi ajattelemaan, ettei Jumala luottanut Poikaansa, sen pitäisi herättää meissä luottamusta siihen, että ihmiset voivat olla uskollisia Jehovalle. Ja sen pitäisi saada meidät luottamaan siihen, että kun me lähestymme Jehovaa, meillä on hellä, myötätuntoinen ja ymmärtäväinen Ylimmäinen Pappi palvelemassa puolestamme.
● Miksi Salomo sanoi: ”Herra on sanonut tahtovansa asua pimeässä”? – 1. Kun. 8:12.
Kuningas Salomo esitti nämä sanat sen jälkeen, kun papit olivat sijoittaneet pyhän arkin temppelin kaikkein pyhimpään ja kun pilvi sen jälkeen oli täyttänyt pyhäkön. (1. Kun. 8:6–11) Tämä pilvi palautti Salomon mieleen sen, miten Jehova Jumala oli aikaisemmin ilmaissut läsnäolonsa. Esimerkiksi Moosekselle sanottiin: ”Katso minä tulen sinun tykösi paksussa pilvessä.” (2. Moos. 19:9) Puhuessaan tästä erään toisen kerran Mooses sanoi, että siellä oli ”pimeyttä ja synkkiä pilviä”. (5. Moos. 4:11) Kun otetaan huomioon se, että Korkein liitti läsnäolonsa pilveen niin, Salomo voi aivan oikein sanoa Jehovan ’asuvan pimeässä’.