”Rukoillen joka aika hengessä”
”Ottakaa vastaan . . . Hengen miekka, joka on Jumalan sana. Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä [hengessä, Um].” – Ef. 6:17, 18.
1. Mikä on erottanut rukoukseen nähden Jehovan kansan kaikista muista?
JEHOVAN palvelijat eivät ole ainoastaan perehtyneet käyttämään Raamattua ”Hengen miekkana” julkisessa saarnaamisessaan, vaan heidän tarvitsee myös alati rukoilla ”joka aika hengessä”. Tästä syystä Jehovan todistajat ovat rukoilevaa kansaa. Rukous on heidän tosi Jehovan palvontansa huomattavana piirteenä nykyään. Rukouksen välityksellä he ylläpitävät joka aika suoraa henkilökohtaista yhteyttään Jumalaan. Kaikkina historian aikoina on tämä lämmin, henkilökohtainen vetoaminen Jehovaan rukouksessa erottanut Jehovan tosi palvojat luopioista ja pakanoista, jotka jäljittelyrukouksissaan noudattavat muodollisuuksia ja esittävät turhia sanoja. (Matt. 6:7) Lisäksi lausutaan tosi palvojien rukoukset suoraan sydämestä, sen sijaan että ne luettaisiin rukouskirjoista tai että niitä autettaisiin rukousnauhoilla tai -myllyillä.
2. Esitä joitakin näkökohtia rukouksesta sekä Jehovan todistajien näkökanta.
2 Halveksijat pilkkaavat rukousta ajantuhlauksena. He sanovat: ’Sellaiset puheet eivät kohoa koskaan niiden esittäjäin päätä korkeammalle.’ Toiset, jotka noudattavat omatekoista ’luonnon uskontoaan’, väittävät, että ”rukouksen ainoa arvo on sen omakohtaisessa vaikutuksessa”. He tarkoittavat sillä sitä, että rukous ’auttaa sellaista vastaamaan omiin rukouksiinsa, tulemaan siksi ja olemaan sellainen, millainen hän rukoilee olevansa’. On myös niitä, jotka väittävät olevansa kristittyjä ja pitävät pitkiä julkisia rukouksia ”huulillaan, mutta heidän sydämensä on [Jumalasta] kaukana”. (Matt. 15:8) Eräs bostonilainen sanomalehti sanoi: ”Pastori – piti niin kauniin rukouksen, ettei sellaista ole koskaan pidetty bostonilaiselle kuulijakunnalle.”a Aivan, sellaista se on täsmälleen. Moiset rukoukset pidetään kuulijakunnalle, ei taivaan Jumalalle. Rukous ei ole tilaisuus, missä saarnataan julkisesti ihmisten ihailun saamiseksi. (Mark. 12:40) Suoraan sanoen rukous on tiedotus, mikä tulee esittää asiaankuuluvan vaatimattomasti ja järkevän lyhyesti. (Matt. 6:5, 6) Sellaisille vilpittömille kristityille kuin Jehovan todistajille rukous ei ole mielikuvituksen, päähänpiston eikä harhaluulon asia. Rukous on käytännöllinen, se toimii, se saa aikaan suotuisia tuloksia. Tämä vaatii Jehovan kansaa elämään Jumalan tahdon tapahtumista pyytävien rukoustensa mukaisesti. Pane merkille muinaisten ja nykyisten Jehovan todistajien seuraavat kokemukset, mitkä osoittavat, että taivaan Jumala vastaa heidän rukouksiinsa.
ANTAUTUMISTA JA KASTETTA KOSKEVAT RUKOUKSET
3, 4. Esitä esimerkkejä kastetta koskevasta rukouksesta.
3 Rukousta tarvitaan antautumisen ja vesikasteen yhteydessä. Me huomaamme, että Jeesus näki tarpeelliseksi rukoilla kasteensa yhteydessä. On kirjoitettu: ”Kun siis kaikkea kansaa kastettiin ja myöskin Jeesus oli saanut kasteen ja rukoili, niin tapahtui, että taivas aukeni.” – Luuk. 3:21.
4 Vuonna 1961 päätti Yhdysvalloissa eräs aviovaimo, jonka mies oli vastustaja, tutkittuaan vuoden Raamattua vertauskuvata antautumisensa vesikasteella. Hän mainitsi rukouksessa, että hän halusi tehdä juhlallisen lupauksen palvella Jehovaa ehdoitta. Hän havaitsi tämän antautumislupauksen vaativan yksinomaista antaumusta miehensä vastustuksesta huolimatta. Hän rukoili, että hän voisi seuraavan kierroskonventin tullessa vesikastejärjestelyineen vertauskuvata antautumisensa. Vastauksena hänen rukoukseensa hänen kotiolonsa selvisivät, niin että hän saattoi olla konventissa ja mennä kasteelle. Kun häntä kastettiin, hän rukoili edelleen kiitollisena. Rukous tuotti suotuisan tuloksen tälle naiselle, ja siihen sisältyi lisääntynyt hengellinen voima antautumislupauksen täyttämiseen.
KIITOS ATERIOILLA
5, 6. Mainitse esimerkein seurauksia, mitkä on saatu aterioilla esitetyistä rukouksista.
5 Rukoilemista aterioilla ei tule pitää väärien uskonnollisten perinteitten jätteenä. Tällä oikealla menettelyllä on syvät juuret Raamatun tapahtumissa. Jeesushan lausui siunauksen rukouksen muodossa ruokkiessaan viisituhatta miestä viidellä leivällä ja kahdella kalalla. (Mark. 6:41) Ei ollut ainoastaan tarpeellista Jeesuksen kiittää Jehovaa tästä ihmetyöstä, vaan se toi myös Jehovan rauhan kokoontuneelle kansanjoukolle sen aterioidessa.
6 Kerrotaan eräästä viisihenkisestä perheestä, joka kokonaisuudessaan antautui Jehovalle viime vuonna. Kun heidät oli kastettu, niin isä päätti pitää rukouksen joka aterialla, niin kuin tehdään aina kaikissa Jehovan todistajien toimistohenkilökunnan Beetel-kodeissa eri osissa maailmaa. Tämä perhe oli alkanut arvostaa syvemmin Jehovan varauksia. Siksi perhe tunsi liikuttunein sydämin kiittämisen tarvetta jokaisesta ateriasta, joka on merkki Jehovan täyttyvästä lupauksesta, että hän varaa palvelijoilleen heidän päivittäiset välttämättömyytensä. (Matt. 6:11) Ateria ei ole enää levoton toimitus, missä kukin kahmaisisi syötävän ruoan mahdollisimman nopeasti ja sitten syöksyisi ulos, ikään kuin koti olisi vain jokin pikahuoltoasema. Ateriasta on nyt tullut perheen onnellinen kokoontumistilaisuus, ruoka nautitaan järjestyksessä ja noudattaen hyviä tapoja, keskustelu on kiinnostavan kristillistä, ja Jehovan rauhansiunaus on laskeutunut koko huonekunnan ylle. Totisesti tällaiset rukoukset saavat tuloksia aikaan!
RUKOUKSET ESTYVÄT SYNNIN TAKIA
7, 8. a) Mitä Pietari tarkoitti sanoilla ”etteivät teidän rukouksenne estyisi”? b) Mainitse nykyinen esimerkki.
7 Pietari neuvoi ensimmäisellä vuosisadalla aviomiehiä käyttäytymään sopivalla tavalla vaimoaan kohtaan, ”etteivät teidän rukouksenne estyisi”. (1. Piet. 3:7) Pietari tähdentää täten sitä, että kun joku rukoilee, niin hänen täytyy aina olla hengellisesti oikeassa suhteessa Jumalaansa. Täytyy olla moraalisesti puhdas ja vapaa tahallisen väärinteon syyllisyydestä. Jos joku on syyllinen tai vastenmielinen Jumalan edessä, niin rukous ”estyy”. Toisin sanoen, syyllinen omatunto estää rukoilemasta oikein, eikä Jehovan korva kuuntele suotuisasti. Rukoukseen ei tule niin ollen vastausta. Jehova ei ota anomusta kuuleviin korviinsa. Tästä syystä ei epävanhurskaitten rukouksiin maailmassa vastata koskaan. – Ps. 66:18, 19; Sananl. 15:29.
8 Esimerkiksi eräässä Jehovan todistajain seurakunnassa koettiin äskettäin, että kun tiettyä miestä pyydettiin rukoilemaan seurakunnan puolesta sen kokouksissa, niin hän toistuvasti jätti pyytämättä syntejä anteeksi. Se huomattiin jonkinlaisena ’esteenä’ rukoukselle. Myöhemmin tämän miehen käytös kävi kyseenalaiseksi. Tämän palvelijan havaittiin todellisuudessa olleen moraalisesti saastainen koko ajan. Vaikka mies oli naimisissa ja hänen vaimonsa oli seurakunnan toimiva jäsen, hänellä oli ollut moraalittomat suhteet ulkopuolella olevan toisen naisen kanssa. Hänen ”estynyt” rukouksensa johti todellisuudessa hänen paljastumiseensa ja lopulta erottamiseen.
SYNNIN TUNNUSTAMINEN RUKOUKSISSA
9, 10. a) Miksi synnintunnustusrukoukset ovat välttämättömiä? b) Esitä muinainen ja nykyinen esimerkki tällaisista tunnustusrukouksista.
9 Kuka meistä ei tee erehdyksiä? (Ps. 51:7) Tehdyt synnit ja erehdykset aiheuttavat suhteiden kiristymistä Jumalan ja seurakunnassa olevien veljiemme kanssa. Huomaa eräs Daavidin tunnustusrukous: ”Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja tekojani; minä sanoin: ’Minä tunnustan Herralle rikokseni’, ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani.” (Ps. 32:5; 2. Sam. 12:13, 14) Kun Daavid teki vilpittömän tunnustuksen ja sai Jehovan anteeksiannon, niin hänen omatuntonsa tuli jälleen puhtaaksi. Näin Harmagedonia edeltävinä päivinä jokaisella täytyy olla taakaton omatunto, niin että hän voi kestää kaiken nousevan vastustuksen. Jos jollakulla on raskaita syyllisyyden taakkoja omallatunnollaan, niin hänen on hyvä tehdä tunnustus mahdollisimman pian Jumalalle ja veljilleen, niin että hän voi jälleen nostaa päänsä puhtaana ja vilpittömänä. Silloin ei ole enää ’estettä’ rukouksille. – 1. Tim. 1:18, 19.
10 Kolme vuotta sitten oli eräs Jehovan todistajain erikoistienraivaajapalvelija tullut sairaaksi kuun lopulla. Häneltä puuttui kolmekymmentä tuntia kuukausiraportistaan, että hän olisi saanut määrärahansa, mitä hän tarvitsi silloin erityisesti. Hän raportoi epärehellisesti täydet tunnit odottaen täyttävänsä puuttuvat kolmekymmentä palvelustuntia seuraavassa kuussa. Mutta vaikeudet jatkuivat, eikä hän kyennyt täyttämään aikaa. Hänen saarnaamistoiminnallaan kentällä ei näyttänyt olevan Jehovan siunausta. Hän tunnusti rukouksessa vääryytensä Jehovalle ja kirjoitti myös Seuralle pyytäen sen anteeksiantoa sekä lupasi oikaista asian. Seuran päätoimisto salli armollisesti määrärahan olla maksettuna, mutta sanoi, että palvelijan tulee täyttää puuttuvat kolmekymmentä tuntia loma-aikanaan seuraavana kesänä. Tämä tunnustusrukous toi helpotuksen haavoittuneelle omalletunnolle ja ennallisti mieluisen suhteen Jehovan ja hänen kansansa kanssa. Eikö se rukous tuottanut tuloksia? – Hepr. 13:18.
KIUSAUKSEN AIKOINA
11, 12. Miksi tulee rukoilla kiusauksen aikoina?
11 Rukous on välttämätön kiusauksen aikoina. Jeesus neuvoi: ”Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen.” – Matt. 26:41.
12 Eräs Jehovan todistaja, joka on insinööri, on ollut vakituisessa maallisessa toimessa rakennusliikkeessä Yhdysvaltain länsiosassa. Tämä mies on myös erään Jehovan todistajain seurakunnan johtava evankeliuminpalvelija ja ymmärtää, että hänen maallinen työnsä on vain toissijainen hänen kristillisen evankeliuminpalveluksensa pääkutsumukseen nähden. Niin kuin Paavalilla se on pelkästään ’telttatyötä’. (Apt. 18:1–4) Tämän valvojan palkka maallisesta työstä on hyvä ja riittävä. Hän tekee neljäkymmentä tuntia viikossa työtä toimessaan, ja sitten hän on vapaa evankeliuminpalvelustoimiin. Viime vuonna liikkeen omistajat tekivät hänelle houkuttelevan tarjouksen ryhtyä tehtaan ylitarkastajaksi. He tarjosivat lisää palkkaa ja muita niin sanottuja etuja. Mutta siihen liittyi myös lisävastuuta, joka saattoi tuoda useita unettomia öitä ja ylimääräisiä tehtäviä nykyisten neljänkymmenen tunnin lisäksi viikossa. Hän esitti tämän houkuttelevan tarjouksen Jehovan eteen rukouksessa. Seurauksena oli, että hän vahvistui torjumaan tarjouksen. Hänellä on nyt edelleen vapaus suorittaa hyvin työntäyteistä evankeliuminpalvelusohjelmaansa.
RUKOUKSET RUUMIILLISESSA SAIRAUDESSA
13, 14. a) Mikä tarkoitus rukouksella on oltaessa ruumiillisesti sairaana? b) Kerro nykyinen kokemus tästä.
13 Kuka ei olisi ollut ruumiillisesti sairas jolloinkin elämässään? Kun Daavid oli kerran sairas, niin hän kirjoitti Jehovan menettelystä sairaitten suhteen: ”Herra tukee häntä tautivuoteessa; hänen sairasvuoteensa sinä peräti muutat.” (Ps. 41:4) Jehovan omat eivät rukoile uskollaparannusta. He rukoilevat pikemminkin, että he voisivat ryhtyä viisaisiin toimenpiteisiin suoriutuakseen nimenomaisesta terveydellisestä pulmastaan. Lisäksi rukous tuo Jehovalta lohdutuksen, mikä auttaa sairasta olemaan kärsivällinen ja pitkämielinen kestääkseen sairauden, kunnes ruumiin parantumisvoimat kykenevät ennallistamaan terveyden.
14 Eräs Jehovan naisevankeliuminpalvelija oli jonkin aikaa takaperin vakavan pulman edessä, sillä hänelle piti suoritettaman pahanlaatuisen kasvin leikkaus. Ketkään paikalliset lääkärit eivät olleet halukkaita suorittamaan leikkausta ilman verensiirtoa. Hänen ohjausta anovan rukouksensa mukaisesti suoritettiin ahkerasti toisissa osissa maata sellaisen kirurgin etsiskelyä, joka suorittaisi leikkauksen verensiirrotta. Sellainen kirurgi löytyikin. Hän suoritti leikkauksen onnistuneesti ilman verensiirtoa. Sisar on saanut terveyden takaisin palvellakseen edelleen evankeliuminpalveluksessa. Sisaren usko vahvistui rukouksen avulla, niin ettei hän halunnut verensiirtoa mistään hinnasta. Samoin löytyi myös ratkaisu hänen pulmaansa. – 1. Kor. 10:13.
RUKOUKSET HENGELLISEN SAIRAUDEN SUHTEEN
15, 16. a) Mitä Jaakob sanoo hengellisesti sairaitten puolesta rukoilemisesta? b) Auttaako tällainen menettely?
15 On toisenlaatuista sairautta, jota sanotaan ”hengelliseksi sairaudeksi”. Se on tila, missä henkilön usko Jumalaan on aallonpohjassa. Rukous on ehdottoman välttämätön tällaisen vaarallisen tilan voittamiseksi, mihin hän on joutunut. Jaakob antaa neuvon tässä asiassa: ”Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä. Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen.” – Jaak. 5:14, 15.
16 Joitakin vuosia sitten eräs Jehovan voideltu palvelija oli tullut hengellisesti sairaaksi. Kaksi vanhempaa veljeä pyydettiin tulemaan hänen luokseen. He huomasivat, että voideltu veli oli menettänyt luottamuksensa ja että hän ei ollut rukoillut Jehovaa kolmeen kuukauteen. Ei ihme, että hän oli hengellisesti sairas! Nämä vierailevat evankeliuminpalvelijat käyttivät Raamattua Jumalan sanana kuin tyynnyttävää öljyä saadakseen tämän sairastavan mielen ja sydämen jälleen tajuamaan Jehovan päätökset. He rukoilivat sairaan veljen kanssa hänen omassa kodissaan ennallistaakseen hänet parempaan hengelliseen terveyteen. Käynti toi tulokset. Jaakob sanoo edelleen tässä yhteydessä: ”Vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.” – Jaak. 5:16.
RUKOUKSET VAINOTTAESSA
17, 18. a) Mitä aikaansaadaan rukoiltaessa vainon aikoina? b) Mainitse esimerkkejä.
17 Samoin kuin Jeesusta vainottiin hänen maan päällä olonsa päivinä, niin Jehovan kansakin joutuu nykyään monenlaisen vainon alaiseksi. (Joh. 15:20) Jotkut kärsivät kirjaimellisissa vankiloissa uskollisen asenteensa tähden Jumalan palvelijoina. Toiset kokevat ankaria kärsimyksiä omassa kodissaan tai heitä ympäröivässä yhdyskunnassa asenteensa takia Jehovan todistajina. Rukous on välttämättömyys, jotta he kestäisivät nämä vainot. Muinaiset profeetat, niin kuin myös Job, ovat esimerkkejä vainon kestämisestä tarpeellisen rukouksen tuodessa tuloksia. ”Ottakaa, veljet, vaivankestämisen ja kärsivällisyyden esikuvaksi profeetat, jotka ovat puhuneet Herran nimessä. . . . Jobin kärsivällisyyden te olette kuulleet, . . . Jos joku teistä kärsii vaivaa, niin rukoilkoon.” – Jaak. 5:10, 11, 13.
18 Vuonna 1958 tuomittiin Harold King, Jehovan todistajain englantilaissyntyinen Gileadin-lähetystyöntekijä, viideksi vuodeksi vankeuteen Šanghaissa, kommunistisessa Kiinassa, Jumalan valtakunnan hyvän uutisen saarnaamisesta. Hänet vapautettiin viimein toukokuun lopulla 1963 hänen oltuaan vangittuna neljä vuotta ja seitsemän kuukautta. Vankilassa ollessaan King rukoili säännöllisesti, ja hän kirjoittaa siitä: ”Minä rukoilin vankilassani kolmesti päivässä jokaisen koppini ohi kulkevan nähden.” Veli Kingin rukoukset toivat tuloksia, ei ainoastaan siinä, että hän säilyi turvassa kaikki nuo vankeusvuotensa, vaan myös, mikä oli vielä tärkeämpää, siinä, että hän varjeltui hengellisesti terveenä.
RUKOILE OSATAKSESI TEHDÄ OIKEAT RATKAISUT
19, 20. Miten rukous auttaa tekemään oikeat ratkaisut?
19 Nuoria niin kuin vanhojakin, kaikkia meitä vaaditaan alituisesti käyttämään viisautta oikeitten ratkaisujen tekemiseksi. Jaakob neuvoo meitä jälleen: ”Jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan. Mutta anokoon uskossa, ollenkaan epäilemättä.” – Jaak. 1:5, 6.
20 Otamme erään teini-ikäisen Jehovan virkaanasetetun evankeliuminpalvelijan tapauksen Amerikan Yhdysvalloista. Hän saavutti oppikouluaikanaan hyvät tulokset urheilussa samoin kuin koulussakin. Lähellä koulun päättymistä hänelle tarjottiin jalkapallostipendiä yliopistoon menoa varten. Huomattavat urheilujohtajat kävivät hänen luonaan kehottaen häntä ottamaan sen vastaan. Tätä nuorta miestä vaadittiin nyt tekemään tärkeä ratkaisu. Taistelu jatkui päiväkausia hänen mielessään; yhtenä päivänä hän päätti ottaa stipendin ja seuraavana taas omaksua kokoajan evankeliuminpalveluksen. Lopulta hän esitti asian rukouksessa Jehovalle saadakseen viisautta. Jokapäiväisten anomustensa ohella hän vietti koulun jälkeen tunteja julkisessa saarnaamistyössä. Vastaukseksi rukouksiin hän vahvistui ratkaisemaan asian kokoajan tienraivauspalveluksen hyväksi hyläten stipenditarjouksen. Tapahtui oikea ratkaisu.
ESIRUKOUKSET
21, 22. a) Selitä esirukoukset. b) Mitä tällaisia rukoustapauksia on ollut menneisyydessä ja nykyisyydessä?
21 Esirukoukset uskollisten veljiemme puolesta heidän ollessaan vaikeuksissa, pidätettyinä tai tutkinto-oikeudessa ovat aina sopivia ja tarpeen. Ennen kuin Paavali otettiin kiinni toisen kerran ja vietiin Rooman tuomioistuimen eteen, hän kirjoitti Timoteukselle: ”Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa.” – 1. Tim. 2:1, 2.
22 Samalla tavalla on nykyään silloin tällöin tärkeitä oikeusjuttuja, jotka koskevat Jehovan todistajain palvelusta ja vaativat ratkaisua korkeissa tuomioistuimissa. Niitä on esiintynyt Kanadassa, Yhdysvalloissa, Englannissa, Etelä-Afrikassa, Sveitsissä, Australiassa, Filippiinien tasavallassa ja muissa maissa. Jehovan todistajat ovat sellaisina aikoina noissa maissa pitäneet esirukouksia Jehovalle. He ovat pyytäneet Jumalalta, että jos hänen tahtonsa on, hän tarttuisi asiaan ja antaisi noille korkeille tuomareille erityistä viisautta päättää heidän hyväkseen, jotta heidän Jumalan antama saarnaamistyönsä edistyisi rauhassa. Monet korkeimmissa oikeuksissa saadut voitot ovat tulleet Jehovan kansalle vastauksena tällaisiin esirukouksiin.
RUKOILE SAADAKSESI ROHKAISUA
23, 24. Mainitse esimerkkejä rukouksista, mitkä ovat antaneet rohkeutta.
23 Me kaikki tarvitsemme näinä kasvavien ahdistusten päivinä rohkaisua. Kehittyy tilanteita, joissa masentuu. Nehemia oli masentunut kuullessaan, että Jerusalem oli vailla muurien suojaa. Hän rukoili asiassa. ”Tämän kuultuani minä istuin monta päivää itkien ja murehtien, ja minä paastosin ja rukoilin taivaan Jumalan edessä.” (Neh. 1:4) Nehemian rukous toi tuloksia. Persian kuningas valtuutti hänet menemään Jerusalemiin valvomaan sen muurien rakentamista.
24 Kaliforniassa tuli totuuteen eräs isä ja poika, ja he antautuivat, mutta äiti ei. Jonkin ajan kuluttua äiti sairastui sydäntautiin, ja hänen sanottiin elävän vain lyhyen ajan. Isä ja poika tulivat hyvin masentuneiksi. Lopulta he murheessaan rukoilivat Jehovalta apua, että äidistä tulisi uskova. Pian äiti alkoikin kysellä Raamatusta. Jäljellä olevina päivinään hän omaksui totuuden, todisti puhelimitse ja kuoli toivossa saada elää uudessa asiainjärjestyksessä. Tosiaan isän ja pojan hartaat rukoukset toivat tuloksia. Sekä isä että poika ovat nyt kokoajan tienraivaajapalvelijoita.
RUKOUS VAARAN AIKANA
25, 26. Miten vaaran aikoina esitettyihin rukouksiin on vastattu?
25 Suuren vaaran ajat tuovat palavan rukouksen tarpeen. Joona oli tällaisessa äärimmäisessä vaarassa suuren kalan vatsassa, mistä hän rukoili. On kirjoitettu: ”Ja Joona rukoili Herraa, Jumalaansa, kalan sisässä.” (Joona 2:2) Joonan vapautus oli vastaus tähän rukoukseen.
26 Eräs antautunut Jehovan todistaja ja hänen kaksi tytärtään olivat 8. huhtikuuta 1963 täysin pukeutuneita ja valmiit menemään paikkakunnan seurakunnan kokoukseen Kristuksen kuoleman yhteydessä pidettävään vuotuiseen muistonviettoon. Äkkiä seisoi äidin vastustava mies ovella ladattu haulikko ojennettuna häntä kohti estääkseen häntä lähtemästä talosta. Tässä epätoivoisessa tilanteessa hän rukoili heti hiljaa Jehovaa. Joidenkin minuuttien kuluttua hänen miehensä alkoi tyyntyä. Hän kuunteli vaimonsa harrasta anomusta ja salli tämän lopulta mennä muistonvieton loppuosaan. Hänen rukouksensa sai aikaan lisätuloksiakin siten, että hänen miehensä on nyt suvaitsevampi ja kuuntelee Raamatun selityksiä.
JÄRJESTÖN PULMAT
27, 28. Miksi järjestön pulmia koskevat rukoukset ovat välttämättömiä?
27 Jeesuskin huomasi tarpeelliseksi rukoilla järjestöä koskevien pulmien ratkaisemiseksi. On kirjoitettu, että Jeesus rukoili yön, ennen kuin hän suoritti kahdentoista apostolinsa järjestömääräyksen, varmistuakseen Jumalan tahdosta. (Luuk. 6:12, 13) Jeesus sai siten Jehovan ajatuksen asiasta, ennen kuin hän ilmoitti ne kaksitoista nimitystä.
28 Eräs Jehovan todistajain evankeliuminpalvelija lähetettiin palvelemaan siellä, missä tarve on suuri, seurakunnan valvojana pienessä kalifornialaisessa kaupungissa. Kierrospalvelija sanoi hänelle, että tämä seurakunta oli tunnettu ”pulmaseurakuntana”, mutta kukaan ei tiennyt syytä. Heti ensimmäisen kokouksen jälkeen, missä hän oli, seurakuntalaisten kylmyys vahvisti vaikeuksia olevan. Uusi seurakunnanpalvelija rukoili toistuvasti tämän järjestöpulman takia. Muutamassa viikossa paljastui todistus moraalittomuudesta, mikä pani erottamaan erään sisaren ja asettamaan kaksi muuta koeajalle. Nämä rukoukset eivät saaneet vastausta ainoastaan siten, että seurakunta puhdistui, vaan myös siinä, että seurakunta sai toisena vuonna 40 prosentin kasvun talosta taloon saarnaavien palvelijoiden luvussa.
MUITA ETUJA JA SIUNAUKSIA
29–31. a) Esitä eräitä muita etuja ja siunauksia, joita rukous tuo. b) Minkä täytyy seurata rukousta?
29 Edellä olevat ovat ainoastaan muutamia niistä monista eri tilaisuuksista ja tilanteista, joissa Jehovan todistajat lähestyvät nykyään Jehovan ”rukoushuonetta” saadakseen apua. Kaikkien anomusten ohella on myös kohonnut kuin suitsukkeena lämpimiä rakkauden ja ylistyksen ilmaisuja sekä kiitoksia Jehovalle, rukouksen Kuulijalle. Onko Jehovan palvonnasta rukouksessa muita etuja? On kyllä. Rukous vetää jatkuvasti henkilöä lähelle Jehovaa. (Jaak. 4:8) Näin päästään läheiseen yhteyteen Isän, suuren elämän lähteemme, kanssa. Rukous pitää sydämen puhtaana ja vahvana. Ei ole mitään, mitä asianomainen salaisi suurelta taivaalliselta Ystävältään. Kanssakäyminen Jumalamme kanssa säilytetään avoimin sydämin ja puhtain omintunnoin.
30 Rukous tuo Jehovan pysyvän rauhan asianomaiselle. Ilman tätä rauhaa ei kestävä menestys ole mahdollinen. Jehovan tuki varmistuu rukouksen avulla. Rukous saa myös Jehovan hengen virtaamaan runsaampana asianomaiseen. Ruumiillinen väkevyys tai aivojen kyky ei takaa näinä päivinä turvaa Harmagedonissa, vaan ne, joita Jehovan henki on johdattanut, selviytyvät voittoisina. (Sak. 4:6) Rukous tuo tosi rohkeuden. Se tuo samoin optimistisen näkemyksen. Rukous on se keino, jonka avulla säilytetään voimakas antautumisen yhdysside Jehovan kanssa. Jumala kuulee antautuneitten palvelijoittensa päivittäiset huudot. Hän antaa vastaukset tällaisiin rukouksiin, mitkä ovat sopusoinnussa hänen tahtonsa ja sanansa kanssa.
31 Muista, että ei tarvita sanarunsautta, sanoja ”Herra, Herra”. (Matt. 7:21–23) Kysymys on siitä, että rukousta seuraa myönteinen toiminta Jumalan tahdon tekemisessä. Kuulummepa voidellun jäännöksen antautuneisiin tai ”muihin lampaisiin”, niin ’rukoilkaamme joka aika hengessä’ kaikki, nuoret ja vanhat, miehet ja naiset! Tulkaamme mielellämme rukoilevana kansana aina tulevaisuudessa palvomaan Jumalaamme Jehovaa hänen ”rukoushuoneessaan”!
[Alaviitteet]
a Watch Tower, 1916, sivu 20, § 9.