Suuri Jumala, joka ’tekee ihmeitä’
”Sillä sinä olet suuri ja teet ihmeitä, sinä ainoa olet Jumala. Neuvo minulle tiesi, Herra, että minä vaeltaisin sinun totuudessasi. Kiinnitä minun sydämeni siihen yhteen, että minä sinun nimeäsi pelkäisin.” – Ps. 86:10, 11.
1. Mikä merkitys psalmi 86:lla on nykyään vanhurskautta rakastaville?
KAHDEKSASKYMMENES kuudes psalmi on Daavidin rukous. Vaikka se lausuttiinkin ensi kerran kolmetuhatta vuotta sitten, niin sillä on valtava merkitys kaikille vanhurskautta rakastaville nykyään. Se ylistää Häntä, jolla ainoalla on ratkaisu tämän avaruusajan tuskallisiin pulmiin. Kuuntele Daavidin anomusta, hän purkaa sydäntään suurelle Jumalalle, jo ansaitsee kaiken ylistyksen: ”Sillä sinä, Herra, olet hyvä ja anteeksiantavainen, suuri armossa kaikille, jotka sinua avuksensa huutavat. Hätäni päivänä minä sinua avukseni huudan, sillä sinä vastaat minulle. Kaikesta sydämestäni minä kiitän sinua, Herra, minun Jumalani, ja kunnioitan sinun nimeäsi iankaikkisesti; sillä sinun armosi on suuri minua kohtaan, . . . sinä, Herra, olet laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen, suuri armossa ja totuudessa. . . . sinä, Herra, minua autat ja lohdutat.” – Ps. 86:5, 7, 2–17.
2. Missä suhteessa Daavidin rukous eroaa monien nykyisten uskonnoitsijoitten rukouksista?
2 Kuka toinen Jumala on milloinkaan saanut hersymään tällaisen sydämestä lähtevän ylistyksen kuin Jehova, Daavidin Jumala? Ottakoot katolilaiset ja budhalaiset rukousnauhansa ja messutkoot Ave Marian tai O-Kyon vaikka tuhat kertaa lävitse. Kohottakoot protestanttiset pappismiehet hurskaat äänensä Jumalan puoleen, jonka nimeä he eivät tunne. Rukoilkoot maailman tuhannet uskonlahkot, jokainen uskontunnustuksensa mukaan. Voivatko mitkään näistä alkuunkaan ilmaista sitä arvostuksen syvyyttä, mitä Daavidilla oli Jumalaansa kohtaan? Daavid tunsi Jumalansa. Hänen uskontonsa oli elävää ja merkityksellistä. Se keskittyi Jehovan, taivaan ja maan Luojan ja itse elämän Lähteen, antautuneeseen palvontaan. – Ps. 36:8–10.
3. Mitä ”ihmeitä” Jehova teki Daavidille?
3 Jehova alkoi laupeutensa yltäkylläisyydestä tehdä ”ihmeitä” Daavidille, kun hän valitsi tämän nuorukaisena ja voitelutti hänet Israelin kuninkaaksi. ”Ja Herran henki tuli Daavidiin, siitä päivästä ja yhä edelleen.” (1. Sam. 16:7, 11–13) Katso, miten Daavid luottaa Jehovan voimaan, kun hän kiiruhtaa linkoineen ja kivineen nujertamaan suurtaistelija Goljatin! Katso Jehovan ihmetekoja, kun Daavid varjeltuu kuningas Saulin ajaessa häntä takaa vuosikausia tullen lopulta korotetuksi Jehovan valtaistuimelle Siioniin, vuorelle, joka ’kohoaa kauniina, koko maan ilona’! (Ps. 48:3) Katso häntä myöhempinä vuosina, kun hän ylistää Jehovaa sen ihmeellisen lupauksen tähden, että iankaikkinen valtakunta pysyy Daavidin kuninkaallisessa suvussa, valtakunta, mikä tuo vielä sanomattoman rauhan ja ilon kaikille tämän maan kansoille! – 1. Sam. 17:38–51; 26:18–20; 2. Sam. 7:16, 18–24.
4. Miksi Daavid sanoi: ”Ei ole sinun vertaistasi, Herra, jumalien joukossa”?
4 Daavid saattoi sanoa ’kaikesta sydämestään’: ”Ei ole sinun vertaistasi, Herra, jumalien joukossa, eikä ole vertaa sinun töillesi.” (Ps. 86:8) Maa oli täynnä jumalia Daavidin aikana niin kuin nykyäänkin. Vaikka Budha, Brahma, Konfutse ja kristikunnan kolmiyhteinen ”Jumala” eivät olleet vielä ilmestyneet lisäämään hämminkiä uskonnon näyttämölle, niin oli lauma jumalia, joita palvottiin Filistean, Assyrian, Babylonian ja muiden Israelia ympäröivien kansojen uskonnoissa. Kun nuo kansat lähtivät sotaan, niin ne kantoivat jumaliensa kuvia seipäiden nenässä, joissa liehui myöskin niiden kansalliskoristeita. Eräät noista jumalista, kuten Ammonin Molok ja Mooabin Kemos, tunnettiin ”tulijumalina” ja vaativat ihmisuhreja. Peorin Baalia palvottiin irstain sukupuolimenoin. Daavid ei ainoastaan pysynyt erossa tuosta sekaannuksen vallassa olevien uskonnoistijoitten julmasta, moraalittomasta maailmasta, vaan hän myöskin poisti sen saastuttavan vaikutuksen ajamalla nuo uskonnoitsijat pois Jumalan maasta, Israelista. – 5. Moos. 11:22–25; 2. Sam. 8:1–3, 14.
5. Mistä muista ihmeistä Daavid voi ylistää Jehovaa?
5 Daavid ylisti Jehovaa kaikkien hänen mahtavien luomistekojensa johdosta: ”Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaanvahvuus ilmoittaa hänen kättensä tekoja.” (Ps. 19:2) Hän ylisti lisäksi Jehovaa kaikkien Hänen ”kirjassaan”, siihen aikaan jo kootussa Raamatussa, kerrottujen ihmetekojen tähden. Maailman kansojen jumalat eivät olleet jättäneet mitään sellaista kertomusta, ne eivät olleet tosiaankaan suorittaneet mitään ylistämisen tai kertomisen arvoista. Yksistään Jehova, ”suuri Kuningas”, joka on ”sangen ylistettävä”, on kirjoituttanut muistiin kertomuksen ihmeellisistä teoistaan ja iankaikkisista päätöksistään. (2. Sam. 17:14) Daavid ei riemuinnut yksistään Jumalan iankaikkisen valtakunnan lupauksesta, vaan myöskin kaikista muista loistavista ennustuksista, mitkä kohdistuivat meidän aikaamme.
6. a) Mitä ihmeellisiä Valtakunnan päätöksiä Jehova on toteuttanut vuodesta 1914 lähtien? b) Miten hyvää tahtovat ihmiset ovat tunnustaneet Jumalan ”merkit ja ihmeet”?
6 Taivaan suuri Jumala tekee nyt, tänä Jehovan päivänä, ”ihmeitä”, mitkä ovat vertaansa vailla historiassa. Nyt on se päivä, mitä kohti Daavid katsoi iloiten. Tämä on se päivä, jona ennustus ennustuksen jälkeen saa suurenmoisen täyttymyksensä. Äskeisenä vuonna 1914 Jehova perusti taivaan iankaikkisen valtakunnan Daavidia suuremman, Poikansa Jeesuksen Kristuksen, johtoon. Vuonna 1919 hän toi esiin täällä maan päällä uuden maailman yhteiskunnan saarnaamaan ”tätä valtakunnan evankeliumia . . . todistukseksi kaikille kansoille”. (Matt. 24:14) Jehovan todistajain jäännös palvelee tämän uuden maailman yhteiskunnan ydinjoukkona ”merkkeinä ja ihmeinä”, jotka kaikki ihmiset näkevät. (Jes. 8:18) Ja nyt kokoontuvat sadoin tuhansin hyvää tahtovat ihmiset, ”kaikkien kansojen kalleudet”, Jehovan todistajain uuden maailman yhteiskuntaan, sillä he näkevät siinä rauhan ja ilon, mikä on vanhan maailman jakaumien ja vihan jyrkkä vastakohta. (Hagg. 2:7, As; Jes. 2:2–4) Ihmeellinen näky! On niin kuin Daavid itse ennusti: ”Kaikki kansat, jotka sinä tehnyt olet, tulevat ja kumartavat sinun edessäsi, Herra, ja kunnioittavat sinun nimeäsi.” – Ps. 86:9.
7. Mitä ihmeellisiä tekoja on odotettavissa lähitulevaisuudessa?
7 Vielä ihmeellisempiä on tulossa. Jehova ”tekee hämmästyttäviä tekoja maan päällä”, kun hän tulee kohta sotimaan Harmagedonissa, missä hän pyyhkäisee pois ”nykyisen jumalattoman asiainjärjestelmän” poliitikkoineen ja sotahenkisyyksineen, temppeleineen ja jumalineen. (Ps. 46:9, 10; Job 38:22, 23) Ne ihmeet, mitkä Jehova suorittaa silloin, kun hän verhoaa tämän maan paratiisillisella kauneudella ja rauhalla, ovat vertaansa vailla. (Ps. 37:9, 11; 104:24) Jehovan moninaiset työt ovat tosiaan ”ihmeelliset meidän silmissämme” ja panevat kaikki nykyiset laupeuden ihmiset huudahtamaan: ”Ei ole sinun vertaistasi, Herra, jumalien joukossa, eikä ole vertaa sinun töillesi”! – Ps. 118:23, 24; 86:8.
KARTA VÄÄRIÄ JUMALIA
8. a) Mitä merkitsee tuleminen Jehovan luo hänelle antautuen? b) Miksi kristikunnan ja pakanamaailman uskonnot eivät kunnioita nyt Jehovaa?
8 Suuri Jumala, Jehova, tekee jatkuvasti ihmeitä kaikille niille, jotka tulevat antautuen hänen luokseen. ”Jumalana, joka vaatii yksinomaista antautumista”, hän tahtoo tätä antautumista kaikilta, jotka saavat hänen laupeutensa. (5. Moos. 6:14, 15, Um) Heidän täytyy erottautua pakanamaailman ja kristikunnan sekavasta jumalten paljoudesta. Heidän täytyy sitä paitsi olla ehdottomia Jehovan palvonnan tukemisessaan, niin kuin hänen voideltu Poikansa Jeesuskin oli täällä maan päällä ja niin kuin Daavidkin oli, joka esikuvasi Jeesusta sanoessaan: ”Kiivaus sinun huoneesi puolesta on minut kuluttanut.” (Ps. 69:10; Joh. 2:17) Heidän täytyy käsittää se suuri juopa, mikä erottaa Jehovan kaikista vääristä jumalista. ”Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä, eikä häntä voida ihmisten käsillä palvella, ikäänkuin hän jotakin tarvitsisi, hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken.” (Apt. 17:24, 25) Kristikunnan upeilla uskonnollisilla temppeleillä ei kunnioiteta Jumalaa. Hänellä ei ole mitään tekemistä pakanamaailman epämiellyttävien, pelottavakasvoisten epäjumalien kanssa, mitkä ovat pelosta ja taikauskosta elävien jumalien heijastumia. Jehova vetoaa ihmisten sydämeen Raamatun totuudella ja suurella rakkaudellaan, mitä hän on vuodattanut koko maan päällä olevalle uuden maailman yhteiskunnalleen. Apostoli sanoo: ”Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.” – 1. Joh. 4:19.
9. Mitä ”sinun totuudessasi” vaeltaminen merkitsee?
9 ”Minä [vaellan] sinun totuudessasi”, sanoi Daavid. (Ps. 86:11) Miten voidaan nykyään vaeltaa täten? Tekemällä Jehovan paljastamasta totuudesta elämän keskus, ydin. Tämä merkitsee henkilökohtaista tutkimista. Se merkitsee säännöllistä kokoontumista Jehovan todistajien uuden maailman yhteiskunnan kanssa, ei muodolliseen uskonnonharjoitukseen, vaan vilpittömään Raamatun tutkisteluun, ’rakentamaan toinen toistaan pyhimmän uskon perustukselle’. (Juud. 20, 21) Se merkitsee tämän Jeesuksen käskyn tottelemista: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkiin kansoihin kuuluvista ihmisistä kastaen heidät . . ., ja opettaen heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen teille määrännyt.” (Matt. 28:19, 20, Um) Se merkitsee niiden lohduttamista totuudella, jotka ovat tämän jumalattoman maailman ahdistamia. ”Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta.” – Jaak. 1:27.
10. a) Mitä varjeltautuminen ”niin, ettei maailma saastuta”, merkitsee? b) Millä tavalla konfutselaisuus ja Raamattu ovat vastakkain opetuksiltaan ja hedelmiltään?
10 Miten joku voi varjeltautua ”niin, ettei maailma saastuta”? Hänen täytyy muun muassa pysytellä vapaana maailmallisen uskonnon saastutuksesta. Daavidin ajan jälkeen on noussut paljon uusia jumalia ja uskontoja johtamaan ihmisten mieltä ja elämää vankeuteen. On esim. Konfutsen uskonto, hänen, jota kiinalaiset kunnioittavat. Konfutse lausui kielteisen periaatteen: ”Älä tee toisille, mitä et tahtoisi heidän tekevän itsellesi”, ja liitti tämän kaikkien elämän vaiheitten ja tapojen muodolliseen säätelyyn. Tuloksena on ollut, että Kiinassa on edistytty perin vähän kahteen ja puoleen vuosituhanteen. Miten erilaista kuin myönteinen rakkaus Jumalaan ja ihmiseen, mihin Raamatussa käsketään – rakkaus, mikä on elävä, edistyvä ja hyviä hedelmiä tuottava! – Matt. 22:36–40; Joh. 15:8–10.
11. Onko hindulaisuus tuonut siunauksia kannattajilleen, ja millä tavoin se on vastoin Raamattua?
11 Sitten on hindulaisuus, jolla on 330 miljoonaa jumalaa ja jumalatarta ja temppelimenot, mitkä monissa tapauksissa ovat tyrmistyttävät niistä, jotka arvostavat säädyllisiä, moraalisia mittapuita. Lisäksi todistaa Intian takapajuisuus, mm. vastuu sen miljoonista nälkää näkevistä pyhistä lehmistä, että hindulaisuus ei ole hengellisiä eikä aineellisia siunauksia kannattajilleen tuova uskonto. Onpa pääministeri Nehrukin ”nuhdellut maanmiehiään heidän suhtautumisestaan lehmiin”.a Hindulaisuus eroaa suuresti yhden Jumalan ja Luojan, Jehovan, palvonnasta, hänen, joka omistaa ”tuhansien vuorten karjat” ja joka kykenee pitämään huolta koko sen luomakunnan hengellisistä ja aineellisista tarpeista, mikä palvelee sopusoinnussa hänen päätöstensä kanssa. – Ps. 50:10; 104:27, 28.
12. Mitä voidaan sanoa shinton ja Japanin budhalaisuuden hyväksi?
12 Shintolaisuus innoitti Japanin kiihkomielisen ryntäyksen toisessa maailmansodassa Aasiaan ja Tyynelle valtamerelle, ja tähän päivään asti on monissa japanilaisissa temppeleissä kunnioitettu Jimmu Tennon, 2 600 vuoden takaisen Japanin ensimmäisen keisarin, peiliä, jalokiveä ja miekkaa, keisarin, jonka kerrotaan olleen itsensä aurinkojumalattaren pojanpojanpoika. Mutta shintolaisten rukoukset eivät tuottaneet voittoa Japanille sen enempää kuin katolilaisten tai protestanttien rukoukset aikaansaivat voittoa sen liittolaisille, Italialle ja Saksalle. Eikä Budha liioin auttanut akselivaltojen asiaa. Vaikka kolmannellatoista vuosisadalla eläneen budhalaisen intoilijan Nitshirenin rukousten sanotaan aikaansaaneen sen pyörremyrskyn, mikä torjui mongolien hyökkäyksen Japaniin, niin monien Japanin budhalaislahkojen rukoukset eivät voineet ehkäistä toisen maailmansodan ilmahyökkäyksiä taivaista. Ei ihme, että monet ovat Japanissa menettäneet uskonsa sodanaikaisiin ”jumaliinsa”! Japani on nyt vainiota, mikä on kypsä Jumalan rauhanvaltakunnan sanoman saarnaamiselle. – Joh. 4:35, 36.
13. a) Miksi kristikunta on sekavassa tilassa ”Jumalansa” suhteen? b) Aseta kristikunnan menettely Daavidin menettelyn vastakohdaksi.
13 Mutta miten on kristikunnan ”Jumalan” laita? Tähän alueeseen kuuluvan Amerikan rahassa on kirjoitus: ”Jumalaan me turvaamme.” Mihin ”Jumalaan”? ”Valitsemasi kirkon” Jumalaanko? Totisesti eivät yli kaksisataa Yhdysvalloissa olevaa katolista, protestanttista ja juutalaista lahkoa monien kaikkialla länsimaissa olevien rinnakkaislahkojen kanssa voi palvoa samaa Jumalaa. Kaikki niiden opit ovat sekaisin ja toisiaan vastaan. Ne eivät ole suvainneet Raamatun yhtä, johdonmukaista ”tervettä oppia”. Ne ovat noudattaneet sen sijaan ihmistekoisia oppeja. (2. Tim. 4:3, 4) Ne eivät ole rukoilleet ”kaikesta sydämestään” niin kuin Daavid: ”Neuvo minulle tiesi, Herra, että minä vaeltaisin sinun totuudessasi.” (Ps. 86:11, 12) Siksi ne vaeltavatkin sekavien oppien sokkeloissa. Ne eivät ainoastaan pilkkaa Jehovan puhdasta oppia, vaan vieläpä poistavat hänen nimensäkin sen oikeasta paikasta nykyisistä raamatunkäännöksistään ja panevat tilalle mitäänsanomattoman ”Herran”.
14. a) Mitkä ovat kristikunnan uskonnollisen sekaannuksen hedelmiä? b) Mikä kohtalo odottaa kristikuntaa ja miksi?
14 Kristikunnan uskontojen hämmennyksen hedelmät näkyvät sen kasvavassa rikollisuudessa, sen nuorisorikollisuudessa ja sen huolestuttavassa avioerojen ja jumalattomuuden lisääntymisessä. Jehova ennusti kaiken tämän jumalattomalle kristikunnalle näiksi ”viimeisiksi päiviksi”. (Matt. 7:15–23; 2. Tim. 3:1–7; Jer. 5:29–31) Kristikunta kieltää Kristuksen sekä opillaan että elintavallaan. Kun kristikunta julistaa Yhdistyneet Kansakunnat maailman toivoksi tai kun se kilpailee kommunistisen ”Pohjan kuninkaan” kanssa kasaamalla ydinaseita, niin se ei pelasta kristikuntaa Jehovan ja hänen nyt hallitsevan Kuninkaansa – sen Kristuksen, jota se tunnustaa palvelevansa – Harmagedonissa toimeenpanemalta tuholta. – Dan. 11:38; Luuk. 6:46–49.
ON AIKA PAETA
15. Mitä varoitusta kaikkien vanhurskautta rakastavien täytyy nyt totella?
15 Tämä maailma ja sen monikieliset jumalat ovat tuomittuja Jehovan ja hänen Teloittajansa, Kristuksen Jeesuksen, edessä. Miten täytyy Daavidin tavoin Jehovan sydämen mukaisten ihmisten menetellä tänä aikana? (Apt. 13:22) Profeetta Jeremia puhuu tästä uskonnollisesta maailmasta kuvaannollisesti ”Baabelina” ja sanoo: ”Paetkaa Baabelista ja pelastakoon kukin henkensä, älkää hukkuko sen syntiin. Sillä tämä on Herran koston aika, hän maksaa sille, mitä se on ansainnut. Baabel . . . juovutti kaiken maan. . . . sentähden kansat tulivat mielettömiksi.” – Jer. 51:6, 7.
16, 17. a) Mitä nykyisestä Baabelista pakenemiseen sisältyy? b) Miten Jeremia painottaa sen tärkeyttä, että pakenee nykyisestä uskonnosta, mikä on ”petosta vain”?
16 Näetkö sinä nykyisten kansojen menettelevän ”mielettömästi”? Jos näet, niin pakene! sanoo profeetta. Mutta miten? Erottautumalla sen meluisasta politiikasta, sen sydämettömästä sotahenkisyydestä, sen rappeuttuneesta moraalista ja sen typerryttävästä uskonnosta. Ollen juovuksissa väärästä uskonnosta, olkoonpa se sitten kirkollisuutta, sotilasmahdin ylistämistä tai kommunistivaltion palvomista, kansat ovat jättäneet Jumalan varoituksen huomioonottamatta. Niiden kalvankalistelu ei ole ainoastaan saattanut niitä ydinasein käytävän ”kuuman sodan” partaalle, vaan enemmänkin: suuren Jumalan, Jehovan, toimeenpaneman kauhean ja ihmeellisen tuhon partaalle. Mutta rauhaa rakastavat hyvää tahtovat ihmiset heräävät näissä kansoissa näkemään esi-isiensä kansallisjumalien tyhjyyden. He pakenevat tukemasta kristikunnan ja pakanamaailman uskontojen vääryyttä, joka on ”petosta vain”, ja antautuvat Jehovalle, terveyden ja rauhan pysyvän uuden maailman tosi Jumalalle.
17 Nämä ovat niitä hyvää tahtovia ihmisiä, jotka Daavid ennaltanäki Psalmissa 86:9 ja jotka on kuvattu myöskin Jeremian 16:19, 20:nnessä: ”Herra, minun voimani ja varustukseni, minun pakopaikkani hädän päivänä! Sinun tykösi tulevat pakanat maan ääristä ja sanovat: ’Petosta vain perivät meidän isämme, turhia jumalia, joista ei ainoakaan auttaa taida. Voiko ihminen tehdä itsellensä jumalia? Eivät ne jumalia ole!’” Jehovan viha leimahtaa kohta kansojen vääriä jumalia kohtaan, ja hän sanoo tästä: ”Sentähden, katso, minä saatan heidät tuntemaan – tuntemaan tällä haavaa – minun käteni ja minun voimani, ja he tulevat tietämään, että minun nimeni on Herra [Jehova, Um].” – Jer. 16:21.
18. Miksi Jehova panee kansat ja niiden uskonnot tuhoutumaan?
18 Eikö ole kauheata, että Jehova pyyhkäisee pois kansat ja niiden uskonnot? Kauheata olisi se, jos Jehova sallisi noiden kerskaavien kansojen häpäistä jatkuvasti hänen kättensä työtä, maata, jopa tuhota kaiken elämän ydinkojeillaan. Hän on päättänyt kaikeksi onneksi saattaa ne ensin turmioon. (Ilm. 11:18) Ja koska hänen päätökseensä kuuluu puhdas maa ja yksi oikea, puhdas uskonto koko ihmiskunnalle, niin hän hävittää myös kaikki väärät jumalat ja uskonnot. (Sef. 2:11) Pakene nyt baabelilaisesta uskonnosta! Varaa pako sielullesi poistamalla kaikki väärän uskonnon tahrat ja pysyttele siitä lähtien puhtaana niistä!
19. Mitä se merkitsee, kun sanoo: ”Neuvo minulle tiesi, Herra”?
19 Sanotko sinä ”kaikesta sydämestäsi” Daavidin tavalla: ”Neuvo minulle tiesi, Herra”? Onko sinun päätöksesi, ”että minä vaeltaisin sinun totuudessasi”? Sen tekeminen merkitsee antautumista Jehovalle ja hänen oppinsa jatkuvaa tutkimista ja sen mukaan vaeltamista. Se vaatii jatkuvaa edistymistä. Kristikunnan uskonnot ovat olleet vajonneet muodollisiin uskontunnustuksiin vuosisatoja. Mutta Jehovan uuden maailman yhteiskunnassa ei ole hetkellistäkään paikallaanoloa. Paavali sanoi: ”Jättäkäämme sentähden Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme täydellisyyteen.” (Hepr. 6:1) Samoin kuin kuningas Daavidia vaadittiin lukemaan Jumalan lain kirjaa ”niin kauan kuin elää, oppiaksensa pelkäämään Herraa, Jumalaansa”, niin täytyy Jumalan ihmisen nytkin tutkia Jumalan Sanaa joka päivä, jotta ”hän olisi täydellinen, kaikkiin hyvin tekoihin valmistunut”. – 5. Moos. 17:19; 2. Tim. 3:16, 17.
20. a) Minkä erehdyksen eräät ovat tehneet? b) Mikä on välttämätöntä, jotta voisi vaeltaa täysin totuudessa?
20 Jotkut ihmiset ovat tyytyneet pinnalliseen Jumalan päätösten tuntemukseen. He ovat oppineet tietämään jotain Jumalan uuden maailman siunauksista, tai he ovat mieltyneet henkilökohtaisesti siihen Jehovan todistajain evankeliuminpalvelijaan, joka käy heidän luonaan. He liittyvät joksikin ajaksi uuden maailman yhteiskuntaan ”teeskennellen”. (Dan. 11:34) He sanovat: ”Te olette minun mielestäni ihmeellistä väkeä”, mutta eivät mene sen pitemmälle. He eivät tutki Raamattua käsittääkseen sen todellisen merkityksen ja voiman. He eivät anna sen juurtua sydämeensä, niin että he voisivat antautua Jehovalle ja kantaa hedelmää kestävinä. (Luuk. 8:15) Kuinka tärkeätä onkaan oppia ei ainoastaan Jehovan opin ”alkeita”, vaan myöskin ”tutkia joka päivä kirjoituksia” kaivautumalla syvälle Raamattuun kaikkien saatavissa olevien tutkistelun apuvälineitten avulla! Tällä tavalla tulee ihminen vakuuttuneeksi uskossaan ja varustetuksi selittämään luottavaisesti kaikkia totuuden ihmeellisiä piirteitä toisille. Tee totuudesta omasi ja vaella siinä! – Apt. 17:11.
21. Missä määrin Raamattu tulee tuntea?
21 Sydämen ja mielen vapauttamiseksi tosi Jumalan antautuneeseen palvelukseen täytyy tuntea Raamattu. Jokaisen täytyy ottaa omakohtainen kantansa sellaisissa asioissa kuin puolueettomuus rauhan ja sodan aikana, lippujen kunnioittaminen, isänmaalliset menot, politiikka, veren pyhyys, epäjumalille uhraaminen ja kunnioituksen osoittaminen esivanhempien haudoilla, sen mukaisesti, mitä hän on tutkinut Jumalan Sanasta ja tietää olevan oikein. Hänen täytyy tuntea ne periaatteet, mitkä Jumala esittää Sanassaan, ja olla halukas miellyttämään Jumalaa suurin henkilökohtaisin uhrauksinkin, elämällä näiden periaatteitten mukaan. Pelkästään joidenkin erillisten raamatunkohtien tunteminen ei saata todistaa jonkun asennetta oikeaksi. Sen, joka vaeltaa Jehovan totuudessa, täytyy olla kypsä Raamatun koko suurenmoisen pääaiheen, Jehovan valtakunnanlupausten merkityksen syvyyden, tuntemisessa ja antautuneen elämän viettämisessä erossa Saatanan maailmasta. Hänen täytyy erottaa syvällisesti, mikä on Jehovan tahto kaikissa tilanteissa, ja hänen täytyy tehdä tämä tahto. – Hepr. 5:14; Kol. 1:9, 10.
22. a) Valaise, miten Raamatun periaatteita voidaan sovelluttaa. b) Mitä voimakasta rohkaisua Raamattu antaa niille, jotka pitävät kiinni nuhteettomuudestaan?
22 Jokin perhe saattaa vaatia lapsiaan panemaan ruokaa ja juomaa epäjumalan eteen joka päivä tai suorittamaan säännöllisesti uudistuvia pyhiinvaellusmatkoja esivanhempien haudoille. Tekisikö se näin, joka vaeltaa Jehovan totuudessa? Ehkä hän muistaa 2. Korinttolaiskirjeen 6:16:nnessa olevan raamatunpaikan: ”Ja miten soveltuvat yhteen Jumalan temppeli ja epäjumalat? Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: ’Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän keskellään ja oleva heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani’.” Iloiten tästä edusta vaeltaa elävän Jumalan kanssa hän tutkii ahkerasti Raamattua saadakseen sydämeensä juurrutetuksi Jumalan periaatteet epäjumalanpalveluksesta. Mutta jos perhe panee vastaan ja tulee vaativaksi vastustuksessaan, niin minkä asenteen hän silloin ottaa? Hän osoittaa tietysti haluaan olla yhteistoiminnassa kaikissa tavallisissa elämän asioissa. Rakkaudessa, ystävällisyydessä ja miellyttävyydessä hän on elävä todistus siitä muutoksesta, mikä hänessä on tapahtunut hänen antauduttuaan tosi Jumalalle. Mutta palvonta-asioissa täytyy hänen asenteensa olla lujasti niiden periaatteitten mukainen, mitkä Jehova ilmaisee Sanassaan. Vaikka tulisi katkeraa vainoakin, niin hän saa rohkaisua tällaisen tilanteen ennustaneista Jeesuksen sanoista: ”Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan. Sillä minä olen tullut ’nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan; ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa’.” (Matt. 10:34–36) Ole rohkea! Vaikka joku menettäisi ystävyyssuhteita tässä vanhassa maailmassa, niin nuhteettomuuden tie tuottaa monia aitoja ystäviä Jehovan uuden maailman yhteiskunnassa sekä Jehovan ja hänen Kuninkaansa ystävyyden, mikä johtaa virkistävään rauhaan ja iankaikkiseen elämään uudessa maailmassa. – Matt. 19:29.
23. Miten Jehovan palvojat voivat voittaa maailman? Valaise.
23 Se, joka pitää lujasti kiinni teokraattisista periaatteista rukouksessa, saa ”Jumalan rauhan, joka on kaikkea ymmärrystä ylempänä”, ja sisäisen voiman, mikä voittaa maailman. (Fil. 4:6, 7) Jehovan todistajain asenne Saksassa toisen maailmansodan aikana, kun he kieltäytyivät tervehtimästä palvoen hakaristiä tai Hitleriä, ja heidän puolueettomuutensa hänen hyökkäyssotaansa nähden aiheutti heille yhden historian julmimmista vainoista. Eräskin kirjailija kuvailee sitä: ”Kun todistajat eivät hellittäneet taisteluaan uskonnollisten vakaumustensa puolesta, niin heitä vastaan aloitettiin kauhistava rynnistys, mikä ylitti kaiken sen, mihin syyllistyttiin toisia natsismin uhreja vastaan Saksassa. . . . Jehovan todistajain kärsimykset leireissä olivat vielä pahempia kuin juutalaisille, pasifisteille tai kommunisteillekaan aiheutetut. Niin pieni kuin tämä lahko onkin, sen jokainen jäsen näyttää olevan linnoitus, joka voidaan hävittää, mutta ei koskaan valloittaa.”b Vaeltamalla Jumalan kanssa hänen oikeassa opissaan sinäkin voit tulla tällaiseksi linnoitukseksi!
24. Miten Raamatun periaatteitten mukaan eläminen on todistus toisille?
24 Ne, jotka elävät Raamatun periaatteitten mukaan, tulevat ymmärtämään, että useimmat vastustajat ovat sydämeltään pelkureita. Kun he näkevät järkkymättömän asenteen oikeitten periaatteitten puolesta, niin he luopuvat monissa tapauksissa taistelusta. He tunnustavat kristityn järkevän vapauden palvoa tosi Jumalaa. Jos he ovat olleet vilpittömiä vastustuksessaan, niin antautuneen kristityn suurempi vilpittömyys ja vakaumus voi saada heidät jopa kiinnostumaan ja aikanaan omaksumaan saman kalliin uskon. (1. Piet. 3:1, 2) Muista, että apostoli Paavali, jota Jehova käytti selittämään monia jumalallisia periaatteita, oli itsekin kerran Jumalan tosi kansan sotaisa vainooja. – Gal. 1:13–16, 23, 24.
25. a) Milloin erityisesti on kaiken voittava usko tarpeen? b) Minkä voimakkaan vakuutuksen Jeesus antaa uskon ihmisille?
25 Joissakin itämaissa samastetaan uskonto läheisesti miltei kaikkien elämäntoimintojen kanssa. Henkilöä, joka hylkää kansan tai heimon uskonnon, ei hänen perheväkensä pidä ainoastaan hylkiönä, vaan koko yhteiskunnasta poisheitettynä. Eräissä paikoissa vaaditaan jokaista miestä tulemaan papiksi joksikin ajaksi elämässään. Entinen Burman pääministeri U Nu valaisi äskettäin tätä tapaa pukeutumalla budhalaispapin appelsiininväriseen viittaan kuukaudeksi. Missä paikallinen uskonto on syöpynyt näin syvälle ihmisten elämään, siellä tarvitaan vahvaa uskoa, kaiken voittavaa uskoa, voidakseen vapautua Jehovan totuuden teille ja säilyttää tämän asenteen. Mutta se on mahdollista, ja niin tapahtuukin! Apostoli sanoo: ”Ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme.” (1. Joh. 5:4) Kaikki, jotka arvostavat tätä uskoa ja etua olla jatkuvasti yhteydessä Jumalan uuden maailman yhteiskunnan kanssa, kasvavat vahvoiksi. Vaikka heistä saattaakin tulla hylkiöitä maailmallisten yhteiskuntien silmissä, niin Jeesus vakuuttaa heille: ”Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos. Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä.” – Joh. 6:37, 40.
26. a) Mitä täytyy valvoa huolellisesti ajatusten ja suhtautumistapojen kohdalla? b) Millaisia tapoja kristityn täytyy muodostaa Jumalan tahdon mukaisesti?
26 Kaikkien, jotka saavuttavat Jumalan uuden maailman yhteiskunnan vapauden, täytyy valvoa huolellisesti, että heidän vasta omaksumansa kristillinen ajattelutapa ei tule pakanallisten ajatusten ja menetelmien saastuttamaksi: ”Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra.” (Jes. 55:8) Uuden kristityn on usein päästävä irti paikkakunnan suhtautumistavasta. Monissa itämaissa ei ole tapana mennä temppeliin saamaan uskonnollista opetusta. Samoin pidetään länsimaissa monesti uskontoa sivuseikkana elämässä, ja sitä muistetaan ainoastaan häissä, hautajaisissa, pääsiäisjuhlallisuuksissa ja sen sellaisissa. Sen tähden täytyy sen, joka muuttaa mielensä Jehovan ajatuksiin, muodostaa itselleen alussa oudolta tuntuva tottumus käydä säännöllisesti raamatuntutkistelukokouksissa useita kertoja viikossa. Mutta hänen täytyy mennä, jos hän aikoo tutustua perusteellisesti suuren totuuden Jumalan teihin. Kansallisiin juhlapäiviin, pyhäpäiviin ja vapaa-aikoihin suhtautumisen täytyy muuttua. Jehovan tapa ei ole tuhlata aikaa näinä jumalattomina päivinä, vaan hän käskee päinvastoin kristittyjä vaeltamaan niin kuin viisaat, ”ostaen sopivaa aikaa itselleen” ja ”havaitsemaan, mikä on Jehovan tahto”. (Ef. 5:15–17, Um) Tunnit ovat liian kalliita tuhlattaviksi vanhalle maailmalle. Jouluna, uutenavuotena, juhlapäivinä tai vapaina viikonloppuina on aikaa ostettavaksi uuden maailman palvelukseen. Käytä sitä viisaasti! – Ef. 4:22; Kol. 4:5.
27. Mistä ja miten löydetään nykyään oikeita ja ylistettäviä asioita?
27 ”Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa.” (Fil. 4:8) Näillä tulee täyttää mieli ja sydän. Mistä näitä oikeita ja kiitettäviä asioita löydetään nykyään? Ei mistään Saatanan maailmasta! Niitä löydetään ainoastaan Jumalan Sanasta, Raamatusta, ja niitä voidaan tarkastella kauniissa toveruudessa Jehovan todistajain toisten uuden maailman yhteiskunnan jäsenten kanssa. Tärkeimmät tunnit viikossa ovat ne, mitkä sinä vietät kokouksissa tutkimassa suuren totuuden Jumalan ihmeellisiä Valtakunnan päätöksiä, sekä ne tunnit, mitkä sinä omistat ovelta ovelle suoritettavaan saarnaamiseen ja opettamiseen. Ylistä jatkuvasti koko antautuneessa elämässäsi ja koko sydämestäsi Jehovaa, sillä hän ’tekee ihmeitä’. Jehova – hän yksin – on SUURI JUMALA.
[Alaviitteet]
a ”The New York Times”, elokuun 5. 1956.
b ”The Nazi State”, professori Ebenstein, Princetonin yliopisto.