Voitko kestää koettelemuksia menestyksellisesti?

”Pitäkää sitä kaikkea ilona, veljeni, kun kohtaatte monenlaisia koettelemuksia, koska tiedätte, että tämä uskonne koeteltu laatu saa aikaan kestävyyttä.” – Jaak. 1:2, 3.

 1. Mitä kysymyksiä voi herätä mielessämme, kun luemme koettelemuksista, joita kristityt ovat kärsineet ja parhaillaan kärsivät?

OLEMME kuulleet ihmisten sanovan: ”Olisinkohan minä voinut kestää?” kun he lukevat koettelemuksista, joita ensimmäisen vuosisadan kristityt kärsivät samoin kuin nykyajan kristityt natsien hallitsemissa maissa toisen maailmansodan aikana ja vielä sen jälkeenkin ovat kärsineet monissa maissa eri puolilla maapalloa. Mutta kaikkien kristittyjen jokapäiväisessä elämässäkin syntyy ongelmia, jotka eivät ole ainoastaan vaikeita kestää vaan usein hyvin vaikeita käsitellä. Voiko ihminen, joka ilmaisee uskoa Kristukseen ja joka on Jumalan palvelija, kestää? Voiko hän kohdata koettelemuksia ja ongelmia todella varmana menestymisestä?

2, 3. Miksi Jaakobin kirje oli ajankohtainen ja sopiva?

² Jaakob, Jeesuksen Kristuksen velipuoli, kirjoitti juuri sellaisille, joilla oli koettelemuksia ja tällaisia kysymyksiä. Hänen sanansa ovat hyvin lohdulliset, sillä hän kirjoitti aikana, jolloin kristityt eivät ainoastaan kohdanneet ankaraa vainoa, vaan jolloin oli lähestymässä aika, jona tilanne Rooman valtakunnassa oli tulossa levottomammaksi kristittyjen suhteen.

³ Pian sen jälkeen, kun Jaakob kirjoitti, Rooman keisari Nero syytti väärin Rooman kristittyjä vuonna 64 sattuneesta suuresta tulipalosta, joka tuhosi suuren osan kaupunkia. Tämä tietenkin johti kristittyjen vainoamiseen kautta valtakunnan. Sitten vähän myöhemmin vuonna 70 Rooman armeijat autioittivat Jerusalemin ja Juudan maan. Kristuksen varoitusta noudattaen Jerusalemissa olleet kristityt pakenivat Jordanin yli ennen kaupungin tuhoa ja pelastivat henkensä, mutta menettivät omaisuutensa ja kokivat monia vaikeuksia.

 4. Miten Jaakobin kirje auttaa kristittyjä välttämään väärää mielentilaa, joka ilmaistaan Psalmissa 73:2, 3, 5, 11–13?

⁴ Jaakobin kirje oli siis ajankohtainen. Mutta kristityt tarvitsevat kestävyyttä, ovatpa he ankarasti vainottuja tai eivät, sillä heidän täytyy elää maailmassa, joka pitää pilkkanaan kristillisiä periaatteita, ja lisäksi heidän täytyy kohdata sairautta ja monia muita ongelmia. Psalmissa 73 puhutaan vaikeuksista, joita Jumalan palvelijat kohtaavat, mutta joita ei ole ei-kristityillä. Miksi? Koska ei-kristityt ovat tavallisesti välinpitämättömiä suhtautumistavaltaan. Heillä ei ole toivoa eikä uskoa Jumalaan niin kuin kristityillä, eikä heidän vaikuttimenaan ole miellyttää häntä. Jaakobin kirje auttaa kristittyjä välttämään vaipumista sellaiseen mielentilaan, kuin oli tilapäisesti Aasafilla, tämän psalmin kirjoittajalla. Aasaf sanoi:

”Minun jalkani olivat vähällä kompastua, askeleeni olivat aivan liukahtaa. Sillä minussa nousi kateus ylvästelijöitä kohtaan, kun minä näin jumalattomien menestyvän. Eivät he koe muitten kuolevaisten tuskia, eikä heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä. Ja he sanovat: ’Kuinka Jumala sen tietäisi, onko tietoa Korkeimmalla?’ Katso, nämä ovat jumalattomat; kuitenkin he elävät ainaisessa rauhassa ja rikastuvat yhäti. Turhaan minä olen pitänyt sydämeni puhtaana ja pessyt käteni viattomuudessa.” – Ps. 73:2, 3, 5, 11–13.

 5. Keille Jaakob kirjoitti, kun hän osoittaa kirjeensä ”kahdelletoista hajallaan olevalle sukukunnalle”?

⁵ Jaakob aloittaa kirjeensä vaatimattomasti, ei viitaten sukulaisuussuhteeseensa Jeesukseen Kristukseen, vaan sanomalla olevansa ”Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen orja”. Hän kirjoittaa ”kahdelletoista hajallaan olevalle sukukunnalle” ja aloittaa sanomalla ”Tervehdys!” (Jaak. 1:1) Nämä eivät tarkoita luonnollisen Israelin kahtatoista sukukuntaa. Se käy ilmi kirjeen sisällöstä. Jaakob ei olisi kirjoittanut siten kuin hän kirjoitti, jos hänen lukijansa olisivat olleet pelkästään lihallisia juutalaisia. Sitä paitsi tällainen aloitustapa oli yleinen kristittyjen keskuudessa, varsinkin niiden, jotka olivat juutalaista sukuperää, kuten Jaakob oli. Paavali kutsuu kristillistä seurakuntaa ”Jumalan Israeliksi”. (Gal. 6:16; vrt. Room. 2:28, 29.) Kristityt olivat siihen mennessä hajaantuneet Rooman valtakunnan kaikkiin osiin. Apostoli Paavalin vaivannäkö sivistyneen maailman läntisessä osassa ja Pietarin ponnistelut Babylonin alueella idässä aikaansaivat paljon kasvua kristittyjen keskuudessa. Pietari osoitti ensimmäisen kirjeensä ”tilapäisasukkaille, jotka ovat hajallaan” Vähän-Aasian osissa. – 1. Piet. 1:1.

KOETTELEMUSTEN JA KESTÄVYYDEN TARKOITUS

 6. Miksi kristityn tulisi ’pitää sitä kaikkea ilona’, kun hän kohtaa koettelemuksia, ja mikä arvo koettelemuksilla on hänelle?

⁶ Jaakob jatkaa: ”Pitäkää sitä kaikkea ilona, veljeni, kun kohtaatte monenlaisia koettelemuksia.” (Jaak. 1:2) Jeesus oli sanonut vuorisaarnassaan: ”Onnellisia olette te, kun ihmiset minun tähteni soimaavat teitä ja vainoavat teitä ja puhuvat teistä valehdellen kaikenlaista pahaa. Iloitkaa ja hypelkää ilosta, koska teidän palkkanne on suuri taivaissa.” (Matt. 5:11, 12) Taivaallisen palkan lisäksi siitä on hyötyä nyt, kuten Jaakob sanoo edelleen: ”Koska tiedätte, että tämä uskonne koeteltu laatu saa aikaan kestävyyttä.” (Jaak. 1:3) Usko, joka kestää koettelemusten läpi, on parempi – koeteltu usko. Tällainen usko auttaa kestämään paremmin seuraavan koetuksen.

 7. Miksi kristityn ei pitäisi yrittää välttää koettelemuksia tai uupua koettelemusten alaisina?

⁷ Kristityn ei pitäisi välttää koettelemuksia tai ajatella, että hän on kestänyt tarpeeksi kauan. Jaakob sanoo: ”Mutta antakaa kestävyyden saada työnsä täydelliseksi, jotta olisitte täydelliset ja joka suhteessa terveet ettekä minkään puutteessa.” (Jaak. 1:4) Kestävyyden kristityssä suorittamaa työtä ei pitäisi ehkäistä valittamalla, nurisemalla tai kapinoimalla. Jos kristitty kestää uskollisesti valittamatta Jumalaa tai omia veljiään vastaan ja lopettamatta pelosta tai uupumuksesta kertomista toisille siitä, minkä tarkoituksen Jumala toteuttaa valtakuntansa välityksellä, niin hänestä tulee täydellinen ja terve joka suhteessa. Sellainen kestävyys auttaa häntä uudistamaan persoonallisuutensa. Hänestä tulee henkilö, joka kykenee auttamaan toisia järkevästi, myötätuntoisesti ja armollisesti. Ihminen ei voi pätevöityä tällä tavalla kestämättä koettelemuksia. Hän ei voi olla täydellinen kristitty. – Vrt. Matt. 5:48; 24:13.

VIISAUTTA KOETTELEMUSTEN KOHTAAMISEEN

8, 9. Kuinka varmoja me voimme olla siitä, että me saamme viisautta jonkin koettelemuksen kohtaamiseen ja kestämiseen?

⁸ Miten varmoja voimme olla siitä, että meillä on voimaa ja viisautta kohdata jokin ongelma – jokin koettelemus – ja kestää? Jaakob sanoo: ”Niinpä jos joltakulta teistä puuttuu viisautta, hän pyytäköön sitä jatkuvasti Jumalalta, sillä hän antaa kaikille anteliaasti ja soimaamatta, ja sitä annetaan hänelle.” (Jaak. 1:5) Me voimme siis olla varmoja, että jos me rukoilemme viisautta jonkin kohtaamamme ongelman tai koettelemuksen käsittelemiseen, niin meille annetaan sitä.

⁹ Tämä ei merkitse sitä, että ongelma aina poistuu tai ratkeaa välittömästi, vaan sitä, että me kykenemme menettelemään tavalla, josta on hengellisesti hyötyä meille itsellemme ja muille asianosaisille. Me kestämme koettelemuksen loppuun saakka ja olemme sen läpäistyämme parempia kristittyjä kuin olimme ennen koettelemukseen joutumista. Ja toiset, jotka tarkkailevat meitä ja joilla on oikea sydän, saavat siitä apua.

10. a) Millaisen vastauksen me usein saamme, kun rukoilemme jotakin? b) Millä tavoilla voimme saada vastauksen, kun rukoilemme viisautta koettelemuksen kohtaamiseen?

¹⁰ Saattaa olla, että moniin asioihin, joiden johdosta me rukoilemme, ei ehkä vastata sillä tavalla kuin me haluamme. Me saamme vastauksen, mutta mahdollisesti erilaisen kuin odotamme; se on sellainen, minkä Jumala tietää olevan paras meille. Itse asiassa jotkin asiat, joita me pyydämme, eivät ehkä koidu hyödyksemme, jos ne suodaan sellaisina kuin me pyydämme tai haluamme. Mutta Jumala lupaa ehdottomasti, että me saamme viisauden koettelemuksen kohtaamiseen. Me saamme varmasti tarpeellisen viisauden, jos me pyydämme oikein. Viisautta annetaan yhdellä tai useammalla seuraavista kolmesta tavasta: 1) Huomiomme kiinnitetään tiettyihin raamatunkohtiin, jotka varaavat tarvitsemamme vastauksen, joko oman tutkimisemme välityksellä tai veljiemme välityksellä. 2) Jumalan sallimuksesta ohjaillut olosuhteet ja tapahtumat auttavat meitä näkemään selvästi mitä tehdä. Jotkin esteet voidaan poistaa tieltämme. 3) Jumalan pyhät enkelit voivat ohjata henkeämme oikeaan suuntaan.

11. Miten Jumala ’antaa anteliaasti ja soimaamatta’?

¹¹ Jumala antaa anteliaasti, ts. vilpittömässä, kokosydämisessä hengessä enemmän kuin pyydetään. (Ef. 3:20; 1. Joh. 5:14, 15) Hän tekee sen soimaamatta. Jos sitä vastoin pyydät joltakulta ihmiseltä, hän saattaa vastata: ’Se on typerä pyyntö.’ Hän voi jopa halveksia sinua. Tai useiden pyyntöjen jälkeen hän voi tulla kärsimättömäksi ja kieltää sinua pyytämästä enää. Mutta Jumala ei menettele siten. Hän ei koskaan sano: ’Mikä typerä pyyntö!’ Eikä hän aiheuta ihmiselle huonommuuden tunnetta. Hän ei soimaa sinua menneestä käyttäytymisestäsi, niin kuin ihmiset ovat taipuvaisia tekemään. Hän arvostaa syvästi ihmistä, jolla on usko ja joka on kylliksi huolissaan rukoillakseen toistuvasti jonkin asian johdosta. – Vrt. Luuk. 18:1–14.

12. Mistä Jaakobin sanat: ”Sitä annetaan hänelle” tekevät meidät vakuuttuneiksi?

¹² ”Sitä annetaan hänelle.” Viisaus, jota me saamme Jumalan hengen ohjauksessa, on sellaista, mitä Jumala hyvin halukkaasti antaa palvelijoilleen. Hän on onnellinen, kun me pyydämme viisautta. Se vaikuttaa aina meidän hyödyksemme ja auttaa meitä, kun me rukoilemme ymmärtääksemme, kuinka Jumalan sana soveltuu tilanteeseemme. (1. Kor. 2:9, 10) Jeesus sanoi: ”Jos siis te, vaikka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin Isä, joka on taivaassa, antaakaan pyhää henkeä niille, jotka pyytävät häneltä!” – Luuk. 11:13; Mark. 11:24.

EPÄILYN TURMIOLLINEN VAIKUTUS

13. Missä mielentilassa täytyy rukoilla viisautta ja miksi?

¹³ ”Mutta pyytäköön jatkuvasti uskossa, lainkaan epäilemättä, sillä se, joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa ja jota puhallellaan sinne tänne.” (Jaak. 1:6) Anojalla täytyy olla täysi usko Jumalaan ja hänen Poikaansa ja heidän halukkuuteensa varata se, mitä tarvitaan, eikä hänellä saa olla muuta ajatusta kuin se, mikä on kristillisen uskon ja Jumalan tarkoitusten etujen kanssa sopusoinnussa. Hän ei saa rukoilla yhtä ja puolittain haluta jotakin toista. Hänen rukouksensa täytyy olla lähtöisin hänen sydämensä pohjasta. Muutoin hän on kuin meren aalto, joka liikkuu edestakaisin ja ylös ja alas. Jokainen tuuli – jokainen ulkopuolinen vaikutus, jokainen pelko – aikaansaa hänessä muutoksen.

14. Mitä Jaakob sanoo edelleen miehestä, joka epäilee?

¹⁴ Jaakob päättelee sellaisesta ihmisestä: ”Niin, älköön se ihminen luulko saavansa mitään Jehovalta; hän on epäröivä [kreikaksi ”kaksisieluinen”] mies, epävakaa kaikilla teillään.” (Jaak. 1:7, 8) Hän on kaksimielinen, yrittää kulkea yhtaikaa kahteen suuntaan, hän haluaa jotakin maailmasta ja Jumalan asioita; tai häneen vaikuttaa jokin muu kuin Jumalan sana, joten hän on joskus yhtä mieltä ja joskus toista mieltä. (Vrt. Matt. 6:24.) Hän voi jopa epäröidä asian esittämistä Jumalalle. Hän on innostunut jonakin hetkenä ja masentunut seuraavassa hetkessä. Näin ei ole ainoastaan rukouksen ollessa kysymyksessä, vaan myös muissa uskoon liittyvissä asioissa. Hän ei ole vakaa, luotettava Jehovan todistaja. Kuitenkin Raamattu sanoo: ”Ilman uskoa on mahdotonta miellyttää [Jumalaa] hyvin, sillä Jumalaa lähestyvän täytyy uskoa, että hän on ja että hänestä tulee niiden palkitsija, jotka hartaasti etsivät häntä.” – Hepr. 11:6.

NEUVOJA RIKKAILLE JA KÖYHILLE

15. Miten alhainen veli voi riemuita ”korotuksestaan”?

¹⁵ Ajatellen edelleen koettelemuksia Jaakob puhuu seuraavaksi yhdestä yleisestä koettelemuksesta: ”Alhainen veli riemuitkoon korotuksestaan.” (Jaak. 1:9) Useimmat kristityt olivat ja ovat nykyäänkin alhaista syntyperää. (1. Kor. 1:26) Koska he ovat alhaisessa asemassa, heidän taloudellinen tilansa voi aiheuttaa heille vaikeuksia, kun tulee vaino. Myös jotkut, jotka olivat olleet rikkaita, vaino teki köyhiksi. Mutta he voivat iloita, koska kristillisessä seurakunnassa heidän alhainen asemansa ei ole mikään haitta. He ovat Jumalan lapsia, ”pyhien kansalaistovereita ja Jumalan huonekunnan jäseniä”. (Ef. 2:19) Köyhä mies voi unohtaa maallisen köyhyytensä, koska hänellä on vertaansa vailla oleva rikkaus, suhteensa Jumalaan ja Kristukseen, ja kristittyjen veljiensä rakkaus. Ja hän voi olla onnellinen siksi, että hän voi auttaa toisia kertomalla heille ”hyvää uutista”. Näistä asioista hän voi kerskua.

16. Miten rikas veli voi riemuita ”nöyryytyksestään”?

¹⁶ Kristityksi tullut rikas taas voi riemuita ”nöyryytyksestään”. Todellista merkitystä ei ole hänen varallisuudellaan. Kopeuden sijasta, jota rikkaus usein saa aikaan, Kristuksen henki on mielen vaatimattomuuden ja nöyryyden henki. (Fil. 2:3–8) Hän voi iloita siitä ymmärryksestä, että hän voi nyt Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden välityksellä tajuta ”rikkauden petollisen voiman” ja sen, että rikkauteen ei tule panna luottamustaan. (Matt. 13:22) Hän ymmärtää myös, että ajan ja ponnistelujen käyttäminen maailmallisten rikkauksien kokoamiseen on tuhlausta ja pyrkii tuhoamaan hengellisyyden ja usein ihmisen terveydenkin. Jaakob esittää syyt tähän: ”Hän tulee häviämään niin kuin kasvillisuuden kukka.” Hän tietää, ettei hänen rikkautensa pidennä hänen elinikäänsä. ”Sillä aurinko nousee polttavine helteineen ja kuihduttaa kasvillisuuden, ja sen kukka varisee, ja sen ulkonäön kauneus katoaa. Niin lakastuu rikaskin elämänteillään.” – Jaak. 1:10, 11.

17. Selitä Jaakobin kuvaus siitä, miten rikkaan miehen ja hänen ’kauneutensa’ käy.

¹⁷ Aurinko kuihduttaa kasvillisuuden ja sen kauneus katoaa. Samoin käy, kun rikas mies vanhenee ja kuolee, häntä ympäröivän ja ’kaunistavan’ rikkauden loisto häviää. Tietysti köyhäkin kuolee, mutta hän ei ole esittänyt rikkaan miehen kauniin kukoistuksen vaikutelmaa. Mutta rikkaalta tämän ”kauneuden” vievät hänen perillisensä ja muut, ja usein hänen rakentamansa ”valtakunta” hajoaa ja hänen tavoittelemansa päämäärät hylätään. Ollessaan ”elämänteillään”, ehkäpä liikematkalla tai toteuttaessaan suunnitelmaansa saadakseen enemmän varallisuutta, hän kuolee. Monesti käy niin, että rikas kuolee, ennen kuin hänellä on tilaisuutta nauttia rikkaudestaan. Toisaalta rikas, josta tulee kristitty, voi jopa nauttia aineellisesta rikkaudestaan, koska hän käyttää sitä Jumalan valtakunnan etujen edistämiseen. Hän voi tavallisesti järjestää enemmän aikaa ”hyvän uutisen” julistamiseen ja voi antaa lahjoituksia kokouspaikkojen ylläpitämistä varten ja Valtakunnan työn edistämiseen, kuten tapahtuu kautta maailman.

KESTÄVYYDEN PALKKA

18. Minkä palkan Jaakob kuvailee sen saavan, joka uskollisesti kestää koettelemuksen?

¹⁸ Kun Jaakob jakeissa 3 ja 4 mainitsee kestävyyden välittömän hyödyn, jakeessa 12 hän korostaa sen lopullista seurausta eli tulosta – paikkaa, joka tulee lujuudesta koettelemusten läpäisemisessä. Hän kirjoittaa: ”Onnellinen on se mies, joka kestää jatkuvasti koettelemuksen, koska hän saa hyväksytyksi tultuaan elämän kruunun, jonka Jehova lupasi niille, jotka alati rakastavat häntä.” (Jaak. 1:12) ”Elämän kruunu” on elämän lahja, jonka Jumala antaa ”niille, jotka alati rakastavat häntä” niiden monien koettelemusten läpi, joiden Jumala antaa vaikuttaa yhdessä hänen palvelijoittensa täydellistämiseksi, jos he kestävät uskollisesti, valittamatta ja hänen avullaan voittoisasti. (Room. 8:28) Tämä ei merkitse sitä, että hän ansaitsee oikeuden elämään teoillaan tai kestävyydellään, sillä elämä on ilmainen lahja, joka saadaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. Mutta kestävä kristitty on todistanut, että hänellä on sellainen usko. Sen laatu on koeteltu ja todettu lujaksi ja täydelliseksi.

19. Mikä siis on oikea kristillinen näkemys koettelemuksista?

¹⁹ Näin ollen kristitty voi kestää ankarimmatkin koettelemukset, jotka kohtaavat häntä. Hänen ei pitäisi kohdata näitä koettelemuksia luottamalla omaan voimaansa. Jumalan viisautta ja voimaa täytyy etsiä rukoilemalla Jeesuksen Kristuksen nimessä, hänen, joka maan päällä ollessaan antoi täydellisen esimerkin kestävyydestä. Kristitty voi luottaa täysin apostoli Pietarin lohdulliseen vakuutukseen: ”Hetkisen kärsittyänne kaiken ansaitsemattoman hyvyyden Jumala, joka on kutsunut teidät ikuiseen kirkkauteensa Kristuksen yhteydessä, saattaa itse päätökseen valmennuksenne, hän tekee teidät lujiksi, hän tekee teidät vahvoiksi.” – 1. Piet. 5:10; Room. 8:35–39.