Epäröinti on ajan tuhlausta

”KUINKA kauan te onnutte molemmille puolille? Jos Herra on Jumala, seuratkaa häntä; mutta jos Baal on Jumala, seuratkaa häntä.” (1. Kun. 18:21) Näillä voimakkailla sanoilla nuhteli profeetta Elia Israelin kansan epäröintiä palvonnassaan. Aikana, jolloin tosi palvonta oli hyvin surullisessa tilassa jumalattoman kuninkaan Ahabin ja hänen epäjumalia palvovan kuningattarensa Iisebelin turmelevan vaikutuksen tähden, ei niiden, jotka halusivat Jumalan siunauksen ja suosion, olisi pitänyt empiä palvonnassaan, vaan sen sijaan toimia siinä päättäväisesti. Mutta koko kansan epäröinti tuhlasi aikaa, mikä olisi pitänyt käyttää tosi palvontaan, aikaa, mikä oikeutetusti kuului heidän Jumalalleen, Jehovalle, koska he olivat antautuneet hänelle. Sitä aikaa ei voitu koskaan ostaa takaisin, se oli iäksi mennyttä.

Kristitty raamatunkirjoittaja Jaakob kiinnittää huomiomme samaan periaatteeseen käsitellessään rukouskysymystä. Hän osoittaa, että kun antautunut kristitty rukoilee Jehovaa, niin hänellä ei saa olla lainkaan epäilyksiä sen suhteen, onko Jumala olemassa tai vastaako hän palvelijoittensa rukouksiin. Hänen tulee päinvastoin lähestyä Häntä uskossa ja täydellisessä luottamuksensa. ”Anokoon uskossa, ollenkaan epäilemättä; sillä joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa ja heittelee. Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa, kaksimielinen [epäröivä, Um] mies, epävakainen kaikilla teillään.” (Jaak. 1:6–8) Niiltä, jotka suhtautuvat epäröiden Jumalaan, puuttuu uskoa. Ennen kuin on liian myöhäistä heidän on ryhdyttävä toimenpiteisiin korjatakseen tilanteen tutkimalla vakavasti Jumalan sanaa ja olemalla yhteydessä niiden kanssa, jotka rakastavat ja palvelevat häntä.

Meitä vaaditaan jokapäiväisessä elämässämme tekemään ratkaisuja monissa asioissa, joista jotkin ovat pieniä ja toiset suuria. Tässäkin saattaa epäröinti merkitä arvokkaan ajan tuhlausta. Sellaisissakin suhteellisen vähäpätöisissä pikkuseikoissa kuin pukeutumisessa ja ostamisessa on tehtävä ratkaisuja. Ostosmatka, mikä alkaa onnellisesti, voi päättyä väsymykseen ja huonotuulisuuteen, jos et voi tehdä lopullista ratkaisua kahden erilaisen mallin tai värisävyn välillä. Miten paljon aikaa säästyisikään tekemällä tyyni, nopea ratkaisu oman maun ja tarpeen perusteella! Tämä ei merkitse sitä, että pitäisi ostaa ensimmäinen nähty artikkeli, vaan päinvastoin, että tulee löytää onnellinen keskitie epäviisaan, hätäisen ratkaisun ja aikaa vievän epävarmuuden välillä.

Toimitusjohtajan täytyy olla valmis tekemään tärkeämpiä ratkaisuja, joihin saattaa liittyä sen yhtiön maine, minkä hyväksi hän toimii. Monissa tapauksissa aika on päätekijä. Hänen epäröintinsä voi merkitä edullisen sopimuksen menettämistä. Kuitenkin saattaa hätäinen ratkaisu hänen puoleltaan tietää hyvinkin onnettomuutta hänelle sekä yhtiölle. Siksi viisas toimitusjohtaja ei anna painostaa itseään epäviisaaseen ratkaisuun. Hän pitää sen sijaan mielessään kaikki tosiseikat, ja sitten hän pystyy kaikkien asiaan vaikuttavien tekijöiden valossa tekemään viisaan ratkaisun. Hän ei salli epäröinnin hengen varastaa arvokasta aikaa, mitä ei voida milloinkaan saada takaisin.

Antautunut kristitty evankeliuminpalvelija on erityisesti kiinnostunut saatavissaan olevan ajan viisaasta käytöstä. Hän on pyhittänyt kaiken omaamansa, aikansakin, Jumalan tahdon tekemiseen, joten hänen tulee tehdä kaikkensa huolehtiakseen siitä, ettei aikaa tuhlata. Apostoli Paavali kirjoitti hänen hyödykseen: ”Pitäkää siis tarkoin silmällä, ettette vaella niin kuin epäviisaat, vaan niin kuin viisaat, ostaen sopivaa aikaa itsellenne, koska päivät ovat pahat.” (Ef. 5:15, 16, Um) Hän saattaa harkita muuttamista toiseen osaan maata tai kokonaan toiseen maahan lisätäkseen palvelustilaisuuksiaan, tai hän saattaa punnita hyvän uutisen kokoajan palvelijaksi tulemista. Hän on harkinnut kaikkia siihen liittyviä asianhaaroja eikä voi löytää mitään, mikä estäisi häntä toteuttamasta haluaan. Mutta epäröinti voi varastaa sen ajan, mikä saatettaisiin käyttää evankeliuminpalvelukseen.

Tai hänet on saatettu määrätä valmistamaan raamatullinen puhe tietystä aiheesta, ja hän on saanut yleisen jäsennyksen siitä, mitä puheessa tulee esittää. Hän aloittaa valmistamisensa, mutta havaitsee, että häntä vaivaa jo alusta lähtien epävarmuus. Saattaa kulua tunteja hänen pystymättä päättämään, mitä aineistoa käyttäisi tai miten järjestäisi sen johdonmukaisesti. Mutta jos hän painaa mieleensä puheensa tarkoituksen ja valitsee sitten ne aiheen pääkohdat, mitkä johtavat tuon tarkoituksen saavuttamiseen, niin hän pystyy helposti ratkaisemaan, mikä tieto tukee näitä ydinajatuksia ja mikä ei sovi ja tulee syrjäyttää. Ja jos hän huolellisesti ajattelee kuulijoita, joille hän puhuu, ja sitä, mitä heidän hänen mielestään tulee tietää siitä, niin hän huomaa olevansa hyvässä vauhdissa mitä hyödyllisimmän puheen valmistuksessa.

Aika on varsinkin nykyään kallisarvoista. Jos se käytetään viisaasti, se voi tuoda iankaikkisia siunauksia. Raamattu osoittaa selvästi, että Jumalan vanhurskas valtakunta hallitsee tämän sukupolven aikana hänen Kuninkaansa, Kristuksen Jeesuksen, johdolla kiistattomasti koko maata. Rauhalliset, oikeudenmukaiset ja onnelliset olosuhteet ovat kaikkien niiden osana, jotka turvaavat täysin tähän vanhurskaaseen hallitukseen. Mutta se vaatii ehdotonta ratkaisua jokaiselta nykyään elävältä ihmiseltä. Tämän ratkaisunteon perustana on tarkka tieto Jehova Jumalasta ja hänen päätöksistään, jotka hän on ilmaissut Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. Jehovan todistajat iloitsevat nyt kaikissa osissa maailmaa voidessaan auttaa vanhurskasmielisiä ihmisiä saamaan tätä tietoa, mikä voi merkitä heille iankaikkista elämää. Sinuakin kehotetaan sen tähden: älä ole välinpitämätön äläkä anna epäröivän menettelyn varastaa aikaasi! Käytä viisaasti aikasi, koska se voi merkitä sinulle iankaikkista elämää!