Mitä Jehova vaatii sinulta?
”Hän on ilmoittanut sinulle, ihminen, mikä hyvä on; ja mitä muuta Herra sinulta vaatii, kuin että teet sitä, mikä oikein on, rakastat laupeutta ja vaellat nöyrästi Jumalasi edessä?” – Miika 6:8.
1. Keille Miikan 6:8:ssa esitetty kysymys osoitettiin ja miksi?
VILPITTÖMÄT ihmiset voivat kysyä: ’Mitä meidän täytyy tehdä miellyttääksemme Jumalaa?’ Mutta Jehovan profeetta ei osoittanut Miikan 6:8:ssa esitettyä kysymystä sellaisille oikeamielisille Jehova Jumalan etsijöille. Kysymys osoitettiin sen sijaan kansalle, jota vastaan Kaikkivaltias Jumala kävi oikeutta. (Miika 6:1, 2) Tämä kansa, Israel, ei ollut piitannut liittovelvoituksistaan Korkeinta kohtaan. Seurauksena oli valitettava moraalinen luhistuminen. Petosta, sortoa, epäoikeudenmukaisuutta, epäjumalanpalvelusta ja verenvuodatusta esiintyi runsaasti. Tilanne oli niin huono, ettei voinut luottaa edes lähimpiin ystäviinsä ja sukulaisiinsa. – Miika 1:5; 2:1, 2; 3:1–3; 6:12; 7:2–6.
2. Mitä Jehovan ilmoittama oikeudenkäynti israelilaisia vastaan soi heille tilaisuuden tehdä?
2 Niinpä Jehova ilmoittaessaan oikeudenkäynnistä uskotonta kansaansa vastaan esitti kutsun katumukseen. Israelilaisille ilmoitettiin, että he voisivat välttää epäsuotuisan tuomion ryhtymällä myönteisiin toimenpiteisiin hyväksytyn aseman saamiseksi Jumalansa edessä. Mitä tämä vaatisi? Ulkonaiset palvontamenot, muun muassa parhaitten uhrien uhraaminen, eivät riittäneet. (Miika 6:6, 7) Miikan profetia julisti: ”Hän on ilmoittanut sinulle, ihminen, mikä hyvä on; ja mitä muuta Herra sinulta vaatii, kuin että teet sitä, mikä oikein on, rakastat laupeutta ja vaellat nöyrästi Jumalasi edessä?” – Miika 6:8.
ʼILMOITETTU MIKÄ HYVÄ ONʼ
3. Mitä israelilaisille oli opetettu Mooseksen kautta siitä, mikä hyvä on?
3 Jehova Jumala ei ole jättänyt kansaansa tietämättömäksi siitä, mikä hyvä on. Satoja vuosia aikaisemmin Mooses sanoi israelilaisille: ”Mitä Herra, sinun Jumalasi, sinulta muuta vaatii, kuin että pelkäät Herraa, sinun Jumalaasi, että aina vaellat hänen teitänsä ja rakastat häntä, ja että palvelet Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi, noudattaen Herran käskyjä ja säädöksiä, jotka minä sinulle tänä päivänä annan, että menestyisit.” – 5. Moos. 10:12, 13:
4. Miten israelilaiset hyötyivät Jehovan rakastamisesta ja hänen käskyjensä tottelemisesta?
4 Oli joka tavalla Israelin parhaitten etujen mukaista osoittaa syvää rakkautta Jehova Jumalaa kohtaan ja noudattaa uskollisesti hänen käskyjään. Jumalan lain totteleminen antoi israelilaisille varmuuden Jehovan suojeluksesta ja jatkuvasta siunauksesta kaikessa, mihin he ryhtyivät. (5. Moos. 28:1–13) Toisaalta piittaamattomuus Jumalan laista johti turvattomuuteen ja tuhoon. – 5. Moos. 28:15–68.
5. Miksi tottelevaisuus Jehovaa kohtaan koituu parhaaksemme?
5 Samoin nykyään ne, jotka rakastavat aidosti Jumalaa ja pyrkivät noudattamaan hänen ohjeitaan, noudattavat menettelyä, joka koituu heidän parhaakseen. Miksi on niin? Koska Jehova on kaikkiviisas ja rakkaudellinen Jumala, hän on antanut ainoastaan sellaisia käskyjä, jotka edistävät ihmisen hyvinvointia. (Room. 16:27; 1. Joh. 4:8; 5:3) Rakkaus on kaikkien ihmissuhteita koskevien Jumalan lakien perusta. Apostoli Paavali tähdensi tätä, kun hän kirjoitti: ”Älkää olko kenellekään mitään velkaa, paitsi että rakastatte toisianne, sillä se, joka rakastaa lähimmäistään, on täyttänyt lain. Sillä lakikokoelma: ’Sinä et saa tehdä aviorikosta, sinä et saa murhata, sinä et saa varastaa, sinä et saa himoita’, ja mikä tahansa muu käsky on tiivistettynä tässä sanassa: ’Sinun tulee rakastaa lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’ Rakkaus ei aikaansaa lähimmäiselle pahaa; sen tähden rakkaus täyttää lain.” (Room. 13:8–10) On selvää, että jos ihmiset kaikkialla osoittaisivat aitoa lähimmäisenrakkautta, niin se johtaisi onnellisuuteen, rauhaan ja turvallisuuteen.
6. Miksi on aivan oikein rakastaa Jehovaa ja totella hänen käskyjään?
6 Lisäksi on aivan oikein, että me ilmaisemme rakkautemme Jumalaa kohtaan tottelemalla hänen käskyjään. (2. Joh. 6) ”Hänessä meillä on elämä ja me liikumme ja olemme olemassa.” (Apt. 17:28) Meillä pitäisi siksi olla samanlainen asenne kuin niillä 24 vanhimmalla, jotka apostoli Johannes näki näyssä. He huudahtivat: ”Sinä, Jehova, niin, meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan kirkkauden ja kunnian ja voiman, koska sinä loit kaikki ja sinun tahdostasi ne olivat olemassa ja luotiin.” – Ilm. 4:11.
”TEET SITÄ, MIKÄ OIKEIN ON”
7. a) Mitä Jumalan laki vaati israelilaisilta sen suhteen, mikä on oikein? b) Miten oikein tekeminen olisi ollut hyödyksi kansalle Miikan päivinä?
7 Koska Jehova Jumala ”rakastaa vanhurskautta ja oikeutta”, hän vaati israelilaisia jäljittelemään häntä tässä suhteessa. (Ps. 33:5) Hänen lakinsa ei hyväksynyt lahjontaa ja se vaati, että oikeutta tuli jakaa puolueettomasti rikkaille ja köyhille. Me luemme: ”Älä vääristä oikeutta, älä katso henkilöön äläkä ota lahjusta, sillä lahjus sokaisee viisaiden silmät ja vääristää syyttömien asiat. Vanhurskautta, ainoastaan vanhurskautta harrasta, että eläisit.” (5. Moos. 16:19, 20) ”Älkää tehkö vääryyttä tuomitessanne; älä ole puolueellinen köyhän hyväksi äläkä pidä ylhäisen puolta, vaan tuomitse lähimmäisesi oikein.” (3. Moos. 19:15) Jos Israel olisi noudattanut kehotusta ’tehdä sitä, mikä oikein on’, niin se olisi varmasti parantanut olosuhteita Miikan aikana. Sorto olisi pidetty aisoissa. Laki ja järjestys olisi saatettu ennalleen, mikä olisi johtanut rauhaan, turvallisuuteen ja tasapainoisuuteen.
8. a) Milloin kristittyjä vanhimpia vaaditaan ’tekemääa sitä, mikä oikein on’, ja miten he voivat tehdä siten? b) Miten ’sen tekeminen, mikä oikein on’, liittyy sen kehotuksen noudattamiseen, jonka 2. Tessalonikalaiskirjeen 3:11–15 esittää?
8 Kristittyjäkin käsketään ’tekemään sitä, mikä oikein on’. Vanhinten tarvitsee ehkä ratkaista, onko joku kristitty veli pätevä palvelemaan avustavana palvelijana tai vanhimpana. Vain pitämällä uskollisesti kiinni Jumalan sanasta ja turvautumalla hänen henkensä ohjaukseen he voivat käsitellä tämän asian puolueettomasti. Heitä vaaditaan ehkä myös tekemään ratkaisuja, jotka koskevat heidän uskovia tovereitaan, jotka tekevät vakavia syntejä. (1. Kor. 6:1–6; 1. Tim. 5:20–22, 24, 25) Samoin yksityisten kristittyjen täytyy ehkä ratkaista, tekeekö joidenkuiden seurakunnan yhteydessä olevien niskoitteleva käytös heistä ei-toivottuja tovereita. Siinäkin asiassa ’sen tekeminen, mikä oikein on’, edellyttäisi ratkaisun perustamista Jumalan sanaan eikä henkilökohtaiseen mieltymykseen tai epäraamatullisiin mielipiteisiin. Kun joidenkuiden uskovien tovereitten kanssa lakataan seurustelemasta, niin sen vaikuttimena pitäisi olla halu saada heidät ymmärtämään, että heidän tarvitsee muuttaa menettelynsä. Se ei merkitsisi, että sellaisille oltaisiin epäystävällisiä, että heitä ’pidettäisiin vihollisina’. Tällaisia yksilöitä pitäisi jatkuvasti ’neuvoa vakavasti niin kuin veljiä’. (2. Tess. 3:11–15) Se on tietysti omiaan suojelemaan myös niitä, jotka noudattavat epäterveen vaikutuksen karttamista koskevaa Raamatun neuvoa tässä asiassa. – 2. Tim. 2:20–22.
9. Miten menettelemällä kristitty ei ’tekisi sitä, mikä oikein on’, toista uskovaa kohtaan Jaakobin 4:11, 12:n mukaan?
9 Mutta jos kristityt tuomitsisivat jonkun toisen uskovan tekoja, vaikuttimia tai elintapaa omien mittapuittensa mukaan tehden epäoikeutetun arvioinnin hänen arvostaan, niin he syyllistyisivät vakavaan menettelyyn: he eivät tekisi sitä, mikä oikein on. Pane merkille, mitä opetuslapsi Jaakob kirjoitti: ”Lakatkaa puhumasta toisianne vastaan, veljet. Se joka puhuu veljeä vastaan tai tuomitsee veljensä, puhuu lakia vastaan ja tuomitsee lain. Mutta jos tuomitset lain, niin et ole lain noudattaja, vaan tuomari. Yksi on lainantaja ja tuomari, hän joka kykenee pelastamaan ja tuhoamaan. Mutta mikä sinä olet tuomitsemaan lähimmäistäsi?” (Jaak. 4:11, 12) Sillä tavalla tuomitsevat yksilöt asettuisivat Jumalan antaman rakkauden lain yläpuolelle ja antaisivat sellaisen tuomion, ettei rakkauden laki sovellu heihin. (Matt. 22:36–39; vrt. 1. Joh. 3:16.) Siten menetellessään he rikkoisivat Jehovan oikeudenmukaisuuden mittapuuta vastaan, joka perustuu rakkauteen.
10. Miksi on epäoikeudenmukaista ajatella, että jokin tietty ihmisryhmä ansaitsee ”hyvän uutisen” paremmin kuin jokin toinen ryhmä?
10 Edelleen olisi epäoikeudenmukaista, jos kristitty katsoisi jonkin tietyn ihmisryhmän ansaitsevan ”hyvän uutisen” jotakin toista ryhmää paremmin. Jeesus Kristus kuoli koko ihmiskunnan puolesta, ja Jumalan tahto on, ettei pelastuksen sanomaa tunnetuksi tehtäessä osoiteta puolueellisuutta. (1. Tim. 2:3–6) Niinpä maissa, joissa on mahdollista käydä ihmisten luona heidän kodeissaan viemässä Raamatun sanomaa, olisi varmasti puolueettomuuden hengen mukaista käydä jokaisella ovella. Vaikka jotkin ihmisryhmät saattavat olla taipuvaisempia kuuntelemaan, meidän tarvitsee varoa lankeamasta puolueelliseen suosimiseen. – Vrt. Jaak. 2:1–9.
”RAKASTAT LAUPEUTTA”
11. Mitä ilmaus ’rakastaa laupeutta’ merkitsee?
11 Sen lisäksi että israelilaisia vaadittiin tekemään sitä, mikä oikein on, heidän käskettiin ’rakastaa laupeutta’. Ilmaisu ’rakastaa laupeutta’ voidaan kääntää myös ”rakastaa rakkaudellista huomaavaisuutta” tai ”rakastaa uskollista rakkautta”. Tällainen ”rakkaudellinen huomaavaisuus” on aktiivista myötätuntoista kiinnostusta ja arvonantoa toisia kohtaan. Se on teoissa ilmenevää huomaavaisuutta. (Vrt. Ruut 2:8–20; 3:10.) ’Laupeuden rakastaminen’ merkitsee nautinnon tai mielihyvän saamista huomaavaisuuden osoittamisesta, toisten avuksi tulemista iloiten.
12. Mikä osoittaa, että Jeesus Kristus todella ’rakasti laupeutta’?
12 Jeesus Kristus antoi oivallisen esimerkin tässä suhteessa. Silloinkin kun hän oli väsynyt ja hänen omaa rauhaansa häirittiin, hän iloiten täytti maanmiestensä tarpeet. Raamattu kertoo eräästä tilanteesta: ”Hän otti heidät [apostolit] mukaansa ja vetäytyi yksinäisyyteen Betsaidaksi kutsuttuun kaupunkiin. Mutta kun ihmisjoukot saivat tietää sen, ne seurasivat häntä. Ja hän otti ihmiset ystävällisesti vastaan ja rupesi puhumaan heille Jumalan valtakunnasta, ja hän paransi ne, jotka parannusta tarvitsivat.” (Luuk. 9:10, 11) Sellaisen huomaavaisuuden osoittaminen tuotti Jeesukselle suurta iloa.
13. Miten me voisimme nykyään osoittaa ’rakastavamme laupeutta’?
13 Jos sinä olet Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi, niin ’rakastatko laupeutta’? Panetko henkilökohtaiset mukavuudet ja halut toiselle sijalle, niin että voit olla kokosydäminen aineellisen ja hengellisen avun antamisessa sitä tarvitseville? Vaikuttavatko sinussa säälin tunteet niin kuin Jeesuksessa, kun näet niiden surkean hengellisen ahdingon, joilta puuttuu täsmällistä tietoa? (Mark. 6:34) Vietkö innokkaasti ja iloiten hengellistä lohdutusta toisille, tuttavat ja sukulaiset mukaan luettuina? Varaatko myös joka kuukausi aikaa osallistuaksesi kohtuullisessa määrin julkiseen todistamiseen? (Vrt. Ilm. 22:1, 2, 17.) Kun näet toisten uskovien tai muiden ihmisten olevan todellisessa aineellisessa puutteessa, niin haluatko tulla heidän avukseen? (Sananl. 3:27, 28; 2. Kor. 8:1–4; 9:6–12) Totisesti näin pitäisi olla, jos todella ’rakastamme laupeutta’.
”VAELLAT NÖYRÄSTI JUMALASI EDESSÄ”
14. Mikä on ’nöyräksi’ käännetyn heprealaisen sanan merkitys?
14 Miikan profetia kannusti israelilaisia myös ’vaeltamaan nöyrästi Jumalansa edessä’. Koska se heprealainen sana, joka on käännetty Miikan 6:8:ssa ’nöyräksi’, esiintyy vain tässä ja Sananlaskujen 11:2:ssa, sanan täyttä merkitystä ei ole helppo havaita. Myöhemmät juutalaiset kirjoitukset ilmaisevat, että tämä heprealainen sana sisältää ajatuksen puhtaudesta ja säädyllisyydestä. Septuaginta-käännös ja syyrialainen käännös esittävät ajatuksen siitä, että on ”valmistautunut” tai ”valmis” vaeltamaan Jumalan kanssa. Niinpä nöyrästi vaeltamiseen Jehovan edessä ilmeisesti sisältyy myös sopivassa, vaatimattomassa, ei itsevarmassa tilassa oleminen hänen edessään.
15. Mitä ’Jumalan edessä vaeltaminen’ merkitsee, kuten Hanokin ja Nooan tapaus valaisee?
15 Ilmaisu ’vaeltaa Jumalan edessä’ tai ’vaeltaa Jumalan yhteydessä’ esiintyy paljon aikaisemminkin Raamatun kertomuksessa. Esimerkiksi profeetta Hanokin ja patriarkka Nooan sanotaan vaeltaneen Jumalan yhteydessä. Nooasta luemme: ”Nooa oli aikalaistensa keskuudessa hurskas ja nuhteeton mies ja vaelsi Jumalan yhteydessä.” (1. Moos. 5:24; 6:9) Hanok myös ”oli miellyttänyt Jumalaa hyvin”. (Hepr. 11:5) Sen tähden Jumalan edessä tai yhteydessä vaeltamiseen liittyy käyttäytyminen ikään kuin olisimme hänen läsnäolossaan, hänen tahtoonsa mukautuminen. Sekä Hanok että Nooa nauttivat erikoisen läheisestä suhteesta Jehova Jumalaan uskonsa ja rehdin käyttäytymisensä vuoksi.
16. a) Millaista käytöksemme täytyy olla, jos aiomme vaeltaa nöyrästi Jumalan edessä? b) Mitä hyvää voi koitua siitä, että kristitty antaa kiitettävän esimerkin elämässään?
16 Jotta kristityt olisivat sopivassa tilassa nauttiakseen jatkuvasti läheisestä suhteesta Jehova Jumalaan, heidän täytyy olla nöyriä vaeltaakseen hänen kanssaan ja pysyä pyhinä, vaatimattomina ja säädyllisinä hänen silmissään. Raamattu neuvoo: ”Säilyttäkää käytöksenne hyvänä kansojen ihmisten keskuudessa, jotta he siinä, missä he puhuvat teitä vastaan kuin olisitte pahantekijöitä, teidän hyvien tekojenne johdosta, joiden silminnäkijöitä he ovat, kirkastaisivat Jumalaa hänen tarkastuspäivänään.” (1. Piet. 2:12) Niin, hyvän esimerkin antaminen kristillisestä elämästä lisää voimaa ”hyvän uutisen” julkiseen saarnaamiseen. Se todistaa, että tosi palvonnalla on hyvä vaikutus ihmisten elämään, ja se voi vaientaa ihmiset, jotka esittävät Jeesuksen Kristuksen aidot opetuslapset väärässä valossa. (1. Piet. 2:13–16) Todellisuudessa sellaiset kristittyjen väärinesittäjät voivat alkaa ymmärtää menettelynsä vääryyden ja heistä voi aikanaan itsestään tulla Jehova Jumalan ylistäjiä.
17, 18. a) Mitä Jehova vaatii kaikilta häntä miellyttäviltä, kuten ilmenee Miikan profetiasta ja siitä, mitä Jaakobin 1:22–25 sanoo? b) Miten Hanokin ja Nooan vaeltaminen Jumalan yhteydessä valaisee samaa seikkaa?
17 Miikan profetian henkeytetyt sanat eivät jätä epäilystäkään siitä, että kaikilta Jehova Jumalaa miellyttäviltä vaaditaan toimintaa. Saman seikan esittää opetuslapsi Jaakob: ”Tulkaa . . . sanan tekijöiksi eikä vain kuulijoiksi, jotka pettävät itsensä väärällä järkeilyllä. Sillä jos joku on sanan kuulija eikä tekijä, niin hän on miehen kaltainen, joka katselee luonnollisia kasvojaan peilistä. Sillä hän katsoo itseään ja menee pois ja unohtaa heti, millainen hän on. Mutta joka katsoo vapauteen kuuluvaan täydelliseen lakiin ja pysyy siinä, hän tulee olemaan onnellinen tekemisessään, koska hänestä ei ole tullut unohtavaa kuulijaa, vaan työn tekijä.” – Jaak. 1:22–25.
18 Pelkästään rukoileminen, Raamatun lukeminen, kristillisissä kokouksissa käyminen ja siellä sanotun kuunteleminen kunnioittavasti ei riitä. Meidän elämämme täytyy osoittaa, että me teemme sitä mikä oikein on, rakastamme laupeutta ja vaellamme nöyrästi Jehovan edessä. Sekä Hanokin että Nooan moitteettomaan vaeltamiseen Korkeimman yhteydessä sisältyi innokas toiminta. Hanok profetoi pelottomasti ja sanoi aikansa jumalattomille ihmisille, että Jehova panisi täytäntöön tuomion kymmenientuhansien enkelien välityksellä. (Juud. 14, 15) Nooa ei ainoastaan rakentanut arkkia perhekuntansa ja peruseläinlajien varjelemiseksi, vaan hän oli myös ”vanhurskauden saarnaaja”, joka varoitti aikalaisiaan tulevasta tuhosta. – 2. Piet. 2:5.
19. Mitä kysymyksiä voisimme tehdä sen selville saamiseksi, elämmekö sopusoinnussa Miikan 6:8:n kanssa?
19 Jeesuksen Kristuksen opetuslapset eivät varmaankaan halua pettää itseään ajattelemaan, että Jehova Jumalan hyväksymäksi tulemiseen riittää miellyttävä persoonallisuus ja julkiseen palvontaan osallistuminen. Lisäksi täytyy ilmetä aktiivista myötätuntoista kiinnostusta toisia kohtaan. Pitääkö se paikkansa sinusta? Oletko halukas ja innokas toimimaan toisten aineellisten ja hengellisten tarpeitten hyväksi, ja teetkö siten puolueettomasti? Noudatatko innokkaasti käskyä saarnata ja tehdä opetuslapsia? (Matt. 28:19, 20) Onko käytöksesi Jumalan palvelijana jäljittelemisen arvoista? Jos on, niin elät sopusoinnussa Miikan 6:8:ssa olevien henkeytettyjen sanojen kanssa.
[Kuva s. 14]
”Hyvän uutisen” vieminen joka kotiin ilmaisee puolueettomuutta
[Kuva s. 15]
Jeesus iloitsi huomaavaisuuden osoittamisesta parantamalla sairaita
[Kuva s. 16]
”Vanhurskauden saarnaajana” Nooa varoitti ennakolta vedenpaisumuksesta