tarkoituksesta. Sekin koskee Jumalan omistusoikeuden tunnustamista. Jeesus sanoi eräässä tilaisuudessa: ”Jos joku tahtoo tulla perässäni, hän kieltäytyköön tunnustamasta itseään omakseen ja ottakoon kidutuspaalunsa ja seuratkoon minua jatkuvasti.” (Matt. 16:24, Um) Mitä hän tarkoitti? Antoiko hän jollakin tavalla meille esimerkin noudatettavaksi tässä suhteessa tämän asiainjärjestelmän aikana? Mitä tämä merkitsee nykyään meille yksilöinä? Tällaisia kysymyksiä luonnollisesti herää, ja me odotamme niitä käsiteltävän seuraavassa kirjoituksessa.

Kenelle sinä kuulut?

 1. a) Miten Uutta Jerusalemia käytetään Raamatussa vertauskuvana? b) Miten toiset raamatunkohdat vahvistavat sen?

VAIKKA omistusoikeutta koskevan kiistakysymyksen selvittäminen keskittyy Jeesukseen, niin Jumalan sana osoittaa, että on toisiakin, jotka ovat läheisesti tämän keskeisen persoonan yhteydessä. Profeetallisessa näyssään ”uudesta taivaasta ja uudesta maasta” Johannes sanoo: ”Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin . . . valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu.” Tämä taivaallinen kaupunki muodostuu kristillisen seurakunnan jäsenistä. He muodostavat yhdessä ”morsiamen, Karitsan vaimon”, ts. Kristuksen Jeesuksen morsiamen. (Ilm. 21:1, 2, 9) He kuuluvat hänelle. Paavali puhui tästä verraten aviomiehen johtoasemaa vaimonsa suhteen Kristuksen johtoasemaan ”seurakunnan päänä”. Hän kirjoitti myös: ”Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä.” Nämä raamatunkohdat ilmaisevat selvästi, mikä Uusi Jerusalem on, ja puhuvat omistusoikeudesta, jota käytetään rakkaudellisella tavalla. – Ef. 5:22–25; ks. myös 2. Kor. 11:2.

 2. a) Mitä Jeesus sanoi kuultuaan Pietarin selityksen siihen, kuka Jeesus oli? b) Miten Pietari ilmaisi, mikä ”kallio” oli?

² Maan päällä ollessaan Jeesus, joka tunsi taivaallisen Isänsä tarkoituksen, puhui tästä seurakunnasta ja itsestään sen rakentajana. Kun hän erään kerran oli kysynyt opetuslapsiltaan, kenen toiset sanoivat hänen olevan, hän kysyi sitten: ”Kenenkä te sanotte minun olevan?” Pietari vastasi: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.” Sanottuaan, että Jumala oli tämän erikoisesti paljastanut Pietarille, Jeesus lisäsi, että ”tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani”. (Matt. 16:13–18) Tämä sama Pietari vahvisti ensimmäisessä kirjeessään, että Kristus Jeesus oli se kallioperusta, jolle kristityt rakennetaan ”elävinä kivinä”, kun hän Jesajan kirjasta lainaten sanoi, että Jeesus Kristus oli ”valittu kivi, kallis kulmakivi”. – 1. Piet. 2:5, 6.

 3. Minkä Pietari osoitti lopulta tulleen Jumalan ”erikoisomaisuudeksi”?

³ Pietari jatkoi selittäen edelleen, että lihallinen Israelin huone, Jumalan erikoisomaisuus, kieltäytyi johtajiensa eli rakentajien vaikutuksesta tunnustamasta Jeesusta Kristusta Messiaakseen. Olihan ennustettu: ”Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, [on] tullut kulmakiveksi.” Tämän takia Jumala hylkäsi tuon lihallisen huoneen. Sen sijaan hän asetti kristillisen seurakunnan hengelliseksi Israelin huoneeksi olemaan hänen valittu omaisuutensa, ”erikoisomaisuudeksi otettu kansa” (Um). Sen tähden meitä kiinnostaa tietää, kuinka tämän hengellisen huoneen eli seurakunnan jäsenet valitaan. Mitkä ovat opetuslapseuden ehdot, ja soveltuvatko nämä samat ehdot nykyään kaikkiin, jotka pyrkivät olemaan Jeesuksen vilpittömiä seuraajia? – 1. Piet. 2:7–10; Gal. 6:16.

OPETUSLAPSEUDEN EHDOT

 4. Mitä Jeesus sisällytti opetuslapseuden ehtoihin?

⁴ Mielessään tämän seurakunnan tulevat jäsenet Jeesus mainitsi opetuslapseuteen liittyvät ehdot. On pantava merkille kolme