valtuuden Jumalalta ja koska heille on siten annettu ylemmyys hänen seurakunnassaan. Jumala valvoo heitä kiinteästi ja pitää heitä vastuullisina siitä tavasta, millä he käyttävät itselleen annettua valtuutta. Heidän täytyy tehdä hänelle aikanaan tili siitä, miten he käyttivät valtaansa hänen nimessään. Näiden Korkeimman alaisten ylivallan omaajien tulee siis palvella hänen tarkoitusperiään alinomaa niiden ikuiseksi hyväksi, jotka ovat alamaisia Jumalan tahdon mukaan. Kristus Jeesus ja hänen taivaassa olevat seuralaisensa tekevät siten.

12. Mitä asiaankuuluvaa me annamme eri ihmisille saamamme käskyn mukaisesti?

¹² Apostoli päättää nyt tämän pohdinnan osoittaen, että me voimme maksaa tunnollisesti ”keisarille” kuuluvan takaisin ”keisarille”, vaikka maksammekin samalla Jumalalle takaisin Jumalalle kuuluvan. Tämä menettely ilmaisee Jeesuksen sanojen ja apostolin ohjeitten mukaan meidän alamaisuutemme ”ylivalloille”. Paavali sanoo: ”Antakaa kaikille heille kuuluva, sille, joka vaatii [henkilöille ja maatiloille määrättyjä] maksuja, maksut; sille, joka vaatii [kauppatavaroista] veroa, vero; sille, joka vaatii pelkoa, sellainen pelko; sille, joka vaatii kunniaa, sellainen kunnia.” (Room. 13:7, Um) Jumalan järjestössä olevat ylivallat vaativat meiltä asiaankuuluvaa pelkoa ja kunniaa. Me annammekin niille nämä, mitkä niille kuuluvat. ”Keisarille” me annamme, mikä kuuluu hänelle hänen suorittamistaan palveluksista, mutta me emme salli hänen tunkeutua meidän Korkeimmalle Jumalalle suorittamaamme palvontaan antamalla Jumalan järjestelyn vastaisia määräyksiä. Me tahdomme ”pelätä häntä, joka voi tuhota sekä sielun että ruumiin Gehennassa”, so. Kaikkivaltiasta ja Korkeinta. (Matt. 10:28, Um) Me annamme ”keisarin” järjestössä huomattavissa asemissa oleville henkilöille asiaankuuluvan ja sopivan kunnioituksen, mutta me teemme sen peläten Jumalaa. ”Kunnioittakaa kaikenlaisia ihmisiä”, kirjoittaa Pietari, ”omatkaa rakkautta veljien koko yhdyskuntaa kohtaan, omatkaa kunnioitusta kuningasta kohtaan.” (1. Piet. 2:17, Um) Me kunnioitamme Jumalan pelossamme hänen Kuningastaan, jolle hän on antanut uuden maailman vallan.

13. Mitä me maksamme aina toisillemme ollen heille siinä suhteessa velkaa? Mitä käskyä totellen me olemme alamaisia ylivalloille?

¹³ Jos me noudatamme tätä Ylimmän Valtiaan säätämää menettelyä, niin me maksamme jokaiselle takaisin hänelle kuuluvan. Me täytämme tässä maailmassa velvollisuutemme sekä ”keisaria” että Jumalaa kohtaan, jotta mitään maksamattomia velkoja ei voitaisi esittää meitä vastaan lopputuomiolla. Eräässä suhteessa me olemme aina velkaa luomustovereillemme, nimittäin rakkaudessa, lähimmäisemme rakastamisessa sillä tavalla, kuin rakastamme itseämme. Me koetamme maksaa tätä aina totellen apostolin ohjetta: ”Älkää olko velkaa kenellekään yhtään mitään, paitsi että rakastatte toisianne, sillä se, joka rakastaa lähimmäistään, on täyttänyt lain.” (Room. 13:8, Um) Totellen kaikkein suurinta käskyä, Jumalan rakastamista täydellisesti, me olemme alamaisia ”ylivalloille”.

Päivän tutkistelu