Mitä Raamattu sanoo ”kuoleman jälkeisestä elämästä”? – III OSA
Lukijat ovat nähneet tämän kolmiosaisen sarjakirjoituksen kahdesta (aikaisemmin julkaistusta) osasta, miten kristikunnan papit sekä eräät sen korkeat siviili- ja sotilashenkilöt ovat meidän aikanamme turvautuneet salatieteeseen, samoin kuin tällaiset ihmiskunnan johtajat tekivät muinaisina aikoina saadakseen etukäteen tietoja, opastusta ja lohdutusta. Vaikka nykyajan etevimmät tiedemiehet ovat tutkineet asiaa huolellisesti erikoiskojein, niin he myöntävät yhä olevansa hämmästyneitä salaisista spiritistisistä ilmiöistä ja kykenemättömiä arvioimaan niitä. Spiritismi, nopeasti leviävä nykyaikainen uskonto, väittää jatkuvasti, että näkymättömät henkipersoonat, jotka nyt puhuvat ja ovat muutenkin yhteydessä halukkaitten ihmisten kanssa, ovat todellisuudessa niiden miesten, naisten ja lasten ’kuolemattomia sieluja’, jotka elivät kerran maan päällä ja sitten kuolivat. Asettuen jyrkästi tätä spiritistien väitöstä vastaan Raamattu opettaa kauttaaltaan ja johdonmukaisesti, että ihmissielu kuolee. Ihmissielun häviäväisyys selitetään toistamiseen Raamatun kertomuksissa, jotka esittävät Jeesuksen Kristuksen, Pietarin ja Paavalin voimakkaita saarnoja, sekä Mooseksen ja muiden Jeesuksen Isän, elävän Jumalan, JEHOVAN, muinaisten heprealaisten todistajien kirjoituksissa. Raamatun yksityiskohtaiset kertomukset epäpyhien, kapinallisten persoonien, niin ihmisten kuin enkeltenkin (jotka elivät tuhansia vuosia sitten maan päällä), käyttäytymisestä valaisevat nyt myöskin kirkkaasti muutamien yhä elävien ja nykyään näkymättömien enkelipersoonien erittäin petollista nykyistä toimintaa, jotka puhuvat tosiaan edelleenkin eläville ihmisille sekä koettavat muutenkin vaikuttaa heihin, jotta he uskoisivat ”kuolemanjälkeiseen elämään”. Tässä loppukirjoituksessa käsitellään perusteellisesti, miten vaarallista on olla yhteydessä kapinallisten enkelien kanssa sekä miten niiden kuolemantuottavia vaikutuksia vastaan voi puolustautua.
1. a) Milloin ja miten Jumalan alkujaan pyhät henkipojat muuttuivat itse jumalattomiksi paholaisiksi? b) Kun nuo enkelit valitsivat harkiten Jumalan määräämän palveluspaikkansa hylkäämisen, niin mitkä Jehovan laillisen päätöksen kirjoitetut määräykset ovat soveltuneet heihin siitä lähtien tähän asti?
KOSKA nuo itsensä alentaneet ”Jumalan pojat”, jotka poistuivat Jumalan määräämästä olotilastaan, elivät sellaista sopimatonta lihallista elämää aineistuneessa lihassa pitkähkön ajan kukin yhden tai useamman vaimon kanssa, niin he eivät suinkaan säilyttäneet alkuperäistä asemaansa, vaan asettuivat asumaan syntisten naisten kanssa Eedenin paratiisin ulkopuolelle. Omaksumalla tämän itsekkään, himokkaan, epäteokraattisen menettelytavan nämä Jumalan henkipojat muuttuivat paholaisiksi ja asettuivat Saatanan puolelle, ja hekin ansaitsivat Jumalan tuomion samoin kuin Saatana Perkele. Opetuslapsi Juudas tarkoittaa epäilemättä näitä itsestään paholaisia tehneitä enkeleitä kirjeensä seuraavassa esityksessä: ”Herra [Jehova], joka oli pelastanut kansan Egyptistä, toisella kertaa hukutti ne, jotka eivät uskoneet; ja että hän ne enkelit, jotka eivät säilyttäneet valta-asemaansa, vaan jättivät oman asumuksensa, pani pimeyteen iankaikkisissa kahleissa säilytettäviksi suuren päivän tuomioon; samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomien lihan himoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta.” – Juud. 5–7.
2. Missä suhteissa voidaan noiden poispoikenneitten Jumalan henkipoikien käyttäytymistä verrata siihen elämäntapaan, minkä ensimmäinen vaimo ja hänen miehensä valitsivat maan päällä?
2 Noiden ”Jumalan poikien” alkuperäinen asema oli taivaassa henkimaailmassa, missä he olivat, ennenkuin maan perustukset laskettiin kodin varaamiseksi ihmiskunnalle ja eläimille, mutta ei taivaan enkeleille. Heidän oikea asuinpaikkansa oli taivaitten korkeammassa näkymättömässä valtakunnassa muiden Jumalan henkienkelien seurassa, jossa heillä oli suora pääsy Jumalan eteen, eikä täällä maan päällä lihallisessa yhteydessä syntisten naisten kanssa, jotka olivat heidän vaimojaan ja luonnottomien lasten äitejä. Aadam seurasi Eevaa syntiin ja kapinaan Jumalaa vastaan; nämä ”Jumalan pojat” seurasivat ”ihmisten tyttäriä” syntiin ja kapinoimaan paholaisina Jumalaa vastaan. Juudas tarkoitti näitä enkeleitä, sillä Juudas vertasi Sodomaa ja Gomorraa heihin siinä suhteessa, että nuo kaupungit harjoittivat ylenmäärin haureutta ja himoitsivat lihaa luonnottomaan käyttöön koettaen harjoittaa sodomiaa niiden kahden enkelinkin kanssa, jotka olivat aineistuneet miehiksi vieraillakseen Lootin kotona Sodomassa. (1. Moos. 19:1–11) Israelilaisetkin harjoittivat epäjumalisesti haureutta pyhän kansansa ulkopuolelta olevien pakanavaimojen lihan kanssa. (4. Moos. 25:1–9; 31:15, 16) ”Jumalan poikien” synti oli samanlainen.
3, 4. a) Mikä välitön ja tuleva rangaistus tottelemattomille Jumalan enkelipojille on kerrottu Raamatussa? b) Minkä kuvaannollisten Raamatun sanojen avulla tämä välitön epäpyhille enkeleille määrätty rangaistus voidaan erottaa niistä Raamatun sanoista, mitkä ilmaisevat epäpyhien ihmisten pysyvät ja tilapäiset rangaistuspaikat?
3 Nämä ”Jumalan pojat”, jotka hylkäsivät Jumalan palvelemisen taivaassa, on tuomittu syntisen tottelemattomuutensa tähden kuolemaan Saatana Perkeleen kanssa hänen jälkeläisinään eli ”siemenenään”. Juudaan kirje osoittaa tämän, sillä hän sijoittaa viittauksensa näihin langenneisiin enkeleihin kahden maininnan väliin, puhuen ensin niistä israelilaisista, jotka pelastettiin kerran Egyptistä, mutta jotka jälkeenpäin tuhottiin, koska he eivät osoittaneet uskoa Jehovaan, ja lopuksi Sodoman ja Gomorran kaupungeista, jotka kärsivät iankaikkisen tulen oikeudenmukaisen rangaistuksen saastaisen moraalittomuutensa takia. (1. Moos. 19:12–29) Ennustaessaan tämän maailman ”lopun ajan” Jeesus Kristus luokitteli antikristilliset vuohet näiden langenneitten enkelien mukaan sanoen: ”Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.” (Matt. 25:41) Mutta iankaikkisen hävityksen tuomiota ei toimeenpantu noille tottelemattomille enkeleille vedenpaisumuksen aikanakaan. Heidän luonnottomat jälkeläisensä, nefiilit, tuhoutuivat tosin vedenpaisumuksessa, koska he olivat pelkästään ihmisiä eikä heidän sallittu päästä arkkiin, minkä Nooa rakensi perheensä ja eläinlajien pelastamiseksi. ”Jumalan poikien” vaimot, nefiilien äidit, tuhoutuivat tulvassa, koska hekin olivat ihmisiä eivätkä ”Jumalan pojat” voineet ottaa heitä mukaansa, kun he hajoittivat ruumiinsa pelastuakseen tulvasta ja palatakseen henkimaailmaan.
4 Mikä rangaistus määrättiin sitten noille tottelemattomille ”Jumalan pojille” täksi väliajaksi, ennenkuin heidän hävityksensä tulee? Juudas sanoo, että Jumala ”pani [heidät] iankaikkisissa kahleissa säilytettäviksi suuren päivän tuomioon”. Apostoli Pietari kuvailee myös heidän heti saamansa rangaistuksen sanoen: ”Ei Jumala säästänyt enkeleitä, jotka syntiä tekivät, vaan syöksi heidät syvyyteen [tartarokseen], pimeyden kuiluihin, ja hylkäsi heidät tuomiota varten säilytettäviksi. Eikä hän säästänyt muinaista maailmaa, vaikka varjelikin Nooan, vanhurskauden saarnaajan, ynnä seitsemän muuta, vaan antoi vedenpaisumuksen tulla jumalattomain maailman päälle. Ja hän poltti poroksi Sodoman ja Gomorran kaupungit ja tuomitsi ne häviöön, asettaen ne varoitukseksi niille, jotka vastedes jumalattomasti elävät. Kuitenkin hän pelasti hurskaan Lootin, jota rietasten vaellus irstaudessa vaivasi.” (2. Piet. 2:4–7) ”Enkelit, jotka syntiä tekivät”, kärsivät rangaistusta erityisesti vedenpaisumuksesta Jehovan suuren päivän tuomioon asti, jolloin hän perustaa valtakuntansa Jeesuksen Kristuksen kautta siten että heidän on ollut asuttava tartaroksessa kykenemättöminä palaamaan ylhäiseen ”valta-asemaansa”. Tartaros (mikä on käännetty yleensä väärin ”helvetiksi”) ei ole sama kuin Gehenna ja hades (mitkä on samoin käännetty väärin ”helvetiksi”). Gehenna kuvaa Jumalan toimenpidettä jumalattomien ihmissielujen tuhoamiseksi iäksi, jotavastoin hades on ihmiskunnan yhteinen hauta, mistä on kuolleitten ylösnousemus, ja tartaros on taas paikka, mihin ne ”enkelit, jotka syntiä tekivät”, on rajoitettu.
5, 6. a) Minkälainen suhde on Raamatun tartaroksella ja tarunomaisella tartaroksella toisiinsa? b) Miten Raamatussa on määritelty epäpyhien henkiluomusten alentaminen?
5 Raamatun tartaros ei ole pakanallisten jumalaistarustojen tartaros, joka on alhaisin aiemmista olotiloista, niin paljon hadesta alempi kuin maa on alempi taivasta. Voittoisa jumala Zeus eli Juppiter vangitsi Kronoksen ja muut henkititaanit sinne. Se oli pimeä paikka, ja se käsitti kaikki alemmat alueet samoin kuin taivaat käsittivät kaiken maata korkeamman. Tuon jumalaistaruston merkityksen kanssa yhtäpitävästi tartaros kuvaa syvimmän alennuksen ja synkimmän pimeyden tilaa, mutta ei ihmissieluja, vaan Jumalaa vastaan kapinoineita jumalattomia henkiä varten. Tämän mukaisesti käyttää syyrialainen käännös 2. Pietarin kirjeen 2:4:nnessä sanoja ”alimmat paikat” tartaroksen sijasta. Nämä kapinalliset henget, Saatana Perkele mukaanlukien, on alennettu ikäänkuin heitettyinä alas kirjaimelliseen tartarokseen, koska heidät on heitetty pois Jumalan palveluksesta ja tuomittu tuhoon, Jumalan vaimon Siemenen, kirkastetun Jeesuksen Kristuksen, murskatessa heidän päänsä, niinkuin he olisivat käärmeitä.
6 Se ei merkinnyt sitä, että heidät olisi heti suljettu pois taivaasta, pidätetty pääsemästä yhteyteen uskollisten, pyhien enkelien kanssa. Yli seitsemänsataa vuotta vedenpaisumuksen jälkeen eläneestä Jobista kertova kirja kuvaa, miten Saatanalla oli pääsy taivaaseen, ”Jumalan poikien” kokoukseen, missä hän vaati Jehovaa sallimaan hänen panna Jobin nuhteettomuuskoetukselle. (Job 1:6–2:10) Ja Ilmestyskirjan 12:1–7 paljastaa, että kun Jeesuksen Kristuksen hallitsema Jehovan valtakunta syntyi taivaissa v. 1914 (jKr.), niin Saatanaa ja hänen enkeleitään oli suvaittu taivaassa siihen asti. Saatana ja hänen paholaisensa muodostavat lisäksi tämän maailman kuvaannolliset taivaat, ne taivaat, mitkä ovat vallinneet maallista ihmisyhteiskuntaa ja mitkä tuhotaan tulella Harmagedonin taistelussa. (2. Piet. 3:10–12) Tartaros merkitsee siis Raamatussa alennettua olotilaa, missä on riistetty tilaisuudet palvella Jumalan yleisjärjestössä, eikä mitään asemaa eikä paikkaa.
7. Mikä laajempi käsitys kapinallisten enkelien tilasta ja toiminnasta tartaroksessa tulee meidän nyt käsittää ja tehdä tunnetuksi?
7 Saatanaa ja toisia syntiä tehneitä enkeleitä pidetään tässä alennetussa asemassa eli tilassa synkässä pimeydessä eli synkän pimeyden kuiluissa, joissa niitä pidetään iankaikkisin kahlein. Synkkä pimeys on henkinen eikä kirjaimellinen: siellä ei ole totuuden eikä Jumalan ilmestyksen eikä suosion valoa. ”Vanhurskaalle koittaa valkeus”, mutta ei paholaisiksi tulleille hengille. (Ps. 97:11) Siitä syystä henkien meedioitten kautta antamat sanomat eivät selitä Raamattua eivätkä valaise Raamatun ennustuksia. Synkän pimeyden kuiluissa oleminen ei merkitse näin ollen sitä, että niiden toiminta ihmiskunnan yhteydessä olisi rajoitettu istuntoihin, mitkä pidetään pimeässä henkimeedioitten kanssa. Ne voivat toimia ihmisvälikappaleitten kautta myöskin päivänvalossa.
8. Miten me voimme ymmärtää nyt täsmälleen ne ilmestykset ja ilmoitukset, mitkä spiritismi määrittää väärin kuolleitten ihmisten sielujen toiminnaksi?
8 Ne on ’säilytetty iankaikkisissa kahleissa’, mikä merkitsee ilmeisesti myös sitä, että niiden ei sallita enää aineistua lihaksi niinkuin ennen vedenpaisumusta. Jumalan uskolliset enkelit, Jeesus Kristuskin, käyttivät tätä aineistumisvoimaa tuhansia vuosia vedenpaisumuksen jälkeen Kristuksen uskollisten apostolien päiviin asti Jumalan tahdon mukaisesti ja hänen pyhien päätöstensä edistämiseksi. Mutta syntisten enkelien ei sallittu käyttää enää tätä voimaa, koska ne käyttäisivät sitä väärin. Ne aineistumiset, joiden spiritistit ilmoittavat tapahtuvan meedioitten istunnoissa, eivät ole sellaisia aineistumisia, jollaisia ”Jumalan pojat” suorittivat ennen vedenpaisumusta. He aineistuivat yhdessä hetkessä ja avoimessa päivänvalossa ilman välittäjää ja riippumattomassa ruumiissa. Spiritistien aineistumiset tapahtuvat nykyään vain siten, että protoplasmaa eli ainetta otetaan meedion ruumiista ja sitä työntyy hänen ruumiistaan ”ektoplasmana”, mikä muodostuu sitten ihmisten näköiseksi. Näyn jälkeen palaa ektoplasma meedion ruumiiseen eikä hajaannu, häviä luodusta ja aineistuneesta tilastaan, ja meedio tulee normaaliksi ja tietoiseen tilaan jälleen. Koska tottelemattomat henget eivät voi enää aineistua, niin niiden on pakko toimia meedioitten kautta. Ne koettavat myös riivata ihmisuhreja eli ottaa heidät valtaansa halliten heitä täydelleen. Sellaisia olivat ne paholaisten riivaamat, joita Jeesus ja hänen apostolinsa kohtasivat aikanaan, ja Jeesus sekä hänen apostolinsa karkoittivat monta paholaista vapauttaen niiden uhrit. (Matt. 4:24; 10:1, 8; 12:28; Luuk. 9:1; 10:17; Apt. 16:16–18) He suorittivat tämän Jumalan hengen avulla Jehova Jumalan totuuden ja kaikkeudenyksinvaltiuden ylläpitämiseksi eivätkä Perkeleen voimalla sillä tavalla, millä henkimeediot ja uskonnolliset manaajat tekevät väärien uskonnon suuntien ja järjestelmien oppien, uskomusten ja menojen tukemiseksi. Nämä paholaiset, jotka toimivat meedioitten kautta istunnoissa tai pöydän liikuttamisen tai henkien koputtamisen tai muiden spiritististen ilmiöitten kautta, ovat olevinaan kuolleitten ihmisten ”irtautuneita sieluja” ja ylläpitävät siten sitä valhetta, että kuolleet eivät ole kuolleita, vaan elävämpiä ja enemmän tietäviä kuin koskaan aikaisemmin.
SAARNAAMINEN VANKEUDESSA OLEVILLE HENGILLE
9–12. a) Ketkä Jeesuksen apostoli Pietari osoittaa ”vankeudessa oleviksi hengiksi”? b) Milloin ja miten Jeesus saarnasi noille vangituille hengille? c) Mikä ero on tuolla Jeesuksen saarnaamisella ja meidän ennustetulla nykyisellä maailmanlaajuisella Jehovan valtakunnan julistamisellamme?
9 Apostoli Pietari ilmaisee edelleen ne ”Jumalan pojat”, jotka menivät naimisiin ”ihmisten tyttärien” kanssa ennen vedenpaisumusta, niiksi henkiluomuksiksi, jotka toimivat tottelemattomasti ja tekivät siten itsestään paholaisia. Huomaa, miten Pietari osoittaa nämä samoiksi: ”Kristus kuoli kerta kaikkiaan synteihin nähden, vanhurskas persoona epävanhurskaitten puolesta, jotta hän voisi johdattaa teidät Jumalan luo, kun hänet pantiin kuolemaan lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä. Tässä tilassa hän myös meni pois ja saarnasi vankeudessa oleville hengille, jotka olivat kerran olleet tottelemattomia, ’kun Jumalan kärsivällisyys odotti Nooan päivinä, rakennettaessa arkkia, missä muutamat ihmiset, se on, kahdeksan sielua, varjeltiin turvassa veden läpi. Se, mikä vastaa tätä, pelastaa nytkin teidät, nimittäin kaste (ei lihan saastan poispaneminen [noudattamalla Mooseksen juutalaisille antamaa lakia], vaan Jumalalle hyvästä omastatunnosta tehty pyyntö) Jeesuksen Kristuksen [hengessä tapahtuneen] ylösnousemuksen kautta. Hän on Jumalan oikealla puolella, sillä hän meni tietään taivaaseen, ja enkelit ja vallat ja voimat tehtiin alamaisiksi hänelle.” – 1. Piet. 3:18–22, Um.
10 ”Vankeudessa olevat henget” ovat Jumalan henkipoikia, jotka ottivat ”ihmisten tyttäriä” vaimoikseen ja tulivat nefiilien isiksi ja jotka heitettiin vedenpaisumuksen jälkeen, kun ne olivat riisuneet liharuumiinsa palaten takaisin henkimaailmaan, tartarokseen ja pidätettiin tähän alennettuun tilaan ”pimeyteen iankaikkisissa kahleissa säilytettäviksi suuren päivän tuomioon”. Apostoli Paavali sanoi tästä tuomiosta kristilliselle seurakunnalle: ”Jos te tuomitsette maailman, niin ettekö kelpaa ratkaisemaan aivan vähäpätöisiä asioita? Ettekö tiedä, että me tulemme tuomitsemaan enkeleitä?” (1. Kor. 6:2, 3) Nämä ”vankeudessa olevat henget” eivät ole niin sanotussa ”helvetissä” eli sheolissa eli hadeksessa. Kun Jeesus Kristus oli sheolissa eli hadeksessa, niin hän ei voinut saarnata kenellekään, sillä sheol eli hades on ihmiskunnan yhteinen hauta, ja Jeesus oli kuolleena siellä osia kolmesta päivästä. (Apt. 2:27, 31, 32; Ps. 16:10) ”Mitä hyvänsä kätesi pystyy tekemään, tee se vilpittömästi, sillä ei ole työtä eikä järkeä eikä viisautta eikä tietoa helvetissä, mihin olet kiiruhtamassa.” (Dy); ”sheolissa, mihin olet menossa”. – Saarn. 9:10, Ts; As.
11 Jeesus Kristus ei saarnannut ”vankeudessa oleville hengille” ollessaan kuolleena sheolissa, hadeksessa eli tavallisessa haudassa, kun hänet oli ”surmattu lihassa”, vaan jonkin aikaa sen jälkeen, kun hänet oli ”tehty eläväksi hengessä” herättämällä hänet kuolleista. ”Tässä tilassa”, jumalallisena, kuolemattomana, katoamattomana henkenä, Jeesus voi saarnata noille hengille. Milloin hän teki sen? Niinä neljänäkymmenenä päivänäkö, mitkä hän viipyi ylösnousemuksensa jälkeen maan vaiheilla opetuslastensa luona? Tuskinpa noina ylösnousemuksensa jälkeisinä neljänäkymmenenä päivänä, koska ”hän näyttäytyi monin ehdottomin todistein elävänä kärsittyään, ja he näkivät häntä neljänkymmenen päivän kuluessa, ja hän kertoi Jumalan valtakunnan asioita”. Hän antoi siten todisteen ylösnousemuksestaan opetuslapsilleen, joiden piti olla hänen todistajiaan, eikä vihollisilleen, sellaisille, jollaisia paholaiset eli ”vankeudessa olevat henget” olivat. (Apt. 1:3–11; 2:32; 3:15; 10:40–42, Um) Saarnasiko hän sitten hengille niinä kymmenenä päivänä, mitkä olivat hänen Öljymäeltä kohoamisensa ja helluntaipäivän välillä? Ei, koska Jeesus nousi niinä kymmenenä päivänä taivaallisen Isänsä luo, miten monen miljardin valovuoden etäisyyteen maasta, sitä emme tiedä, voidakseen ilmaantua Ylimmäisenä Pappina ihmisuhrinsa ansio mukanaan Pyhimmän, Jehova Jumalan, eteen. (Hepr. 9:24–26; 10:12, 13) Tuskin hän teki kiertomatkaa saarnatakseen kuolemaantuomituille ”vankeudessa oleville hengille”, joita varten ei ole olemassa syntejä poistavaa uhria, kun hän oli tuollaisella ensisijaisen tärkeällä asialla.
12 Näin ollen täytyi henkenä olevan Jeesuksen Kristuksen ”saarnata vankeudessa oleville hengille”, tartaroksen hengille, saavuttuaan Jehova Jumalan luo ja istuuduttuaan Hänen oikealle puolelleen, jolloin enkelit, vallat ja voimat ”tehtiin alamaisiksi hänelle”. Hän ei saarnannut niille evankeliumia eli hyvää uutista Valtakunnasta. Sana ”saarnasi” eroaa sanasta ”evankelisoida” alkuperäisessä kreikankielessäkin, millä apostoli Pietari kirjoitti. ”Evankelisoiminen” merkitsee hyvän sanoman tuomista. ”Saarnaaminen” (kerysso, LXX) merkitsee vain sen julistamista, ilmoittamista eli tunnetuksitekemistä, mikä on julkisaatettava. Julistaminen, ilmoittaminen eli tunnetuksitekeminen saattaa koskea pahaakin, kuten silloin kun Joona lähetettiin ”saarnaamaan” Niiniveä ”vastaan”, ja hän huusi: ”Vielä neljäkymmentä päivää, ja Niinive hävitetään”, saarnaten siten onnettoman tuomion sanomaa. (Joona 1:2; 3:2, 4, 5, 7, LXX, käyttää tässä kreikkalaista sanaa kerysso) Samoin kun Jooelin 3:9 käskee: ”Julistakaa [kerysso, LXX] tämä pakanakansain seassa, alkakaa pyhä sota, innostakaa sankareita, lähestykööt, hyökätkööt kaikki soturit.” Myöskin Hoosean 5:8:nnessa: ”Nostakaa sotahuuto [kerysso, LXX] Beet-Aavenissa.”
13, 14. Miten Jeesus saarnasi ennen kuolleista nousemistaan Jehovan arkkienkelinä henkimaailmassa ja keille sekä missä Raamatun kertomissa tapauksissa?
13 Koska nämä ”vankeudessa olevat henget” säilytettiin iankaikkisin kahlein Jehovan suuren päivän tuomioon, niin Jeesus Kristus voi saarnata niille henkimaailmassa ainoastaan tuomion sanomaa. Hän oli tehnyt näin Jumalan henkipoikana jo ennenkuin hän tyhjentäytyi hengellisestä voimastaan ja kirkkaudestaan ja ennenkuin hän tuli lihaksi syntymällä ihmiseksi Jeesukseksi Kristukseksi. (Fil. 2:5–8) Missä tapauksissa?
14 Ensiksi siinä tapauksessa, kun profeetta Mooses kuoli Nebon vuoren huipulla. Kun Jumalan Poika ”oli eri mieltä Perkeleen kanssa ja kiisteli Mooseksen ruumiista, niin hän ei uskaltanut lausua tuomiota häntä vastaan herjaavin sanoin, vaan sanoi: ’Jehova nuhdelkoon sinua.’” Jumalan henki-Poika vartioi arkkienkeli Miikaelina Mooseksen ruumista ja hautasi sen Jehova Jumalan puolesta Mooabin laaksoon paikkaan, mitä kukaan ihminen ei ole löytänyt ja mitä yksikään henkimeedio ei voi paljastaa. (Juud. 9, Um; 5. Moos. 34:1–6) Toisen tapauksen ilmaisee meille Sakarjan 3:1, 2:sen (As) ennustus ylimmäisestä papista Joosuasta, kun tämä ja muita juutalaisia oli palannut Babyloniasta autioitettuun Jerusalemin kaupunkiin ja alkanut uudelleenrakentaa sinne Jehova Jumalan temppeliä. Me luemme: ”Ja hän näytti minulle ylimmäisen papin Joosuan seisomassa Jehovan enkelin edessä ja Saatanan seisomassa hänen oikealla puolellaan ollakseen hänen vastustajansa. Ja Jehova [Syyrialainen käännös: Ja Jehovan enkeli] sanoi Saatanalle: ’Jehova nuhdelkoon sinua, Saatana, niin, Jehova, joka on valinnut Jerusalemin, nuhdelkoon sinua.’” (Katso myös Ak; Mo.) Jehovan antama nuhtelu merkitsee Saatanalle Jumalan tuomiota, mikä toimeenpannaan hänelle Jehovan suurena tuomiopäivänä, kun Hän lopettaa tämän jumalattoman maailman eli Saatanan alaisen asiainjärjestelmän ja tuo Jeesuksen Kristuksen, kuningasten Kuninkaan, alaisen vanhurskaan maailman. Ottaen tämän huomioon Jehovan aika ei ollut ”nuhdella” Saatanaa enkeli-Poikansa kautta noina vuosisatoina, ennenkuin Jeesus kuoli lihassa ja tehtiin eläväksi hengessä ylösnousemuksen kautta.
15–17. a) Miten voidaan Nooan saarnaamista ennen vedenpaisumusta verrata Jeesuksen saarnaamiseen vankeudessa oleville hengille? b) Miksi eräät kuuluisat Nooan aikalaiset olivat niiden joukossa, jotka tiesivät tai kuulivat hänen vedenpaisumusta edeltäneistä saarnoistaan?
15 Oletko sinä milloinkaan ihmetellyt, miksi apostoli, joka kertoo 1. Pietarin kirjeen 3:18–22 Jeesuksen Kristuksen kärsimisestä epäoikeudenmukaisesti kuolemaan asti ja hänen herättämisestään elämään henkimaailmaan, äkkiä puhuu hengistä, jotka olivat tottelemattomia tuhansia vuosia ennen Nooan päivää? Pietari sanoo nimittäin yllättävästi, että ylösnoussut Kristus saarnasi noille vangituille hengille, koska Nooan päivän tapahtumilla ja Pietarin tarkastelulla on vastaavaisuutensa. Nooa oli Matteuksen 24:37–39 esitettyjen Jeesuksen omien sanojen mukaan profeetallinen kuvaus Jeesuksesta Kristuksesta. Nooan vaimo oli siis esikuva ”morsiamesta, Karitsan vaimosta”, so. Jeesuksen hengestäsiinneitten seuraajien tosi kirkosta eli seurakunnasta. Nooan kolme poikaa ja näiden kolme vaimoa kuvasivat niiden Kristukseen uskovien ”suurta joukkoa”, joiden Iankaikkinen Isä hänestä tulee hallitessaan tuhat vuotta tulevaa uutta maailmaa. Heitä ei kirkasteta Kristuksen kanssa taivaassa, eivätkä he hallitse hänen kanssaan hänen valtaistuimellaan siten kuin hänen hengellisten seuraajiensa uskollinen seurakunta hallitsee. He perivät maallisen paratiisin, minkä Kristuksen valtakunta ennallistaa tänne maapallolle Harmagedonin taistelun jälkeen. Me olemme eläneet vuodesta 1914 lähtien tämän jumalattoman maailman ”lopun aikaa”, ja nyt on jo ”suuri joukko” näitä maallisia uskovia koottu kansoista ja tuotu uuden maailman yhteiskuntaan maan päällä olevan ”morsiamen, Karitsan vaimon”, viimeisten jäsenten yhteyteen. – Ilm. 21:9.
16 Niinkuin Nooa rakensi arkin, jotta hänen perheensä varjeltuisi elossa tulvassa, niin rakentaa Jeesus Kristuskin Suurempana Nooana uuden asiainjärjestelmän. Hänen ”morsian”-luokkansa ja hänen tulevien poikiensa ja tyttäriensä ”suuren joukon” luokan jäsenet voivat varjeltua sen sisäpuolella tulevassa Harmagedonin taistelussa Jehovan suuren tuomion täytäntöönpanosta. Heidät täytyy kastaa tässä uuden asiainjärjestelmän arkissa Suurempaan Nooaan, joka on heidän Pelastajansa, Johtajansa ja Esimerkkinsä, jotta he välttyisivät tulemasta kastetuiksi maailman mukana tuhon tuliseen tulvaan Harmagedonissa. – 1. Piet. 3:21.
17 Apostoli Pietari muistuttaa meille, että Nooa oli ”vanhurskauden saarnaaja” muinaisen maailman lopun aikana. (2. Piet. 2:5) Koska arkissa piti säilyä ainoastaan hänen perheensä seitsemän muuta jäsentä, niin hänen saarnansa tuon muinaisen maailman ihmisille on täytynyt koskea Jehovan tuomiota, minkä piti kohdata sitä vedenpaisumuksessa. Nefiilien ja heidän isiensäkin, aineistuneitten, naimisiin menneitten ”Jumalan poikien”, on täytynyt kuulua niihin, joille hän saarnasi. Nooa saarnasi näin ollen niille hengille, jotka vangittiin tartarokseen vedenpaisumuksen jälkeen, mutta hän voi tehdä sen lihassa, koska ne olivat lihassa, aineistuneina.
18, 19. a) Mistä Johanneksen kirjoittamista Raamatun osista me löydämme joitakuita pääkohtia Jeesuksen vangituille hengille esittämistä saarnoista? b) Miten ja milloin alettiin antaa ennustettua nuhdetta kapinalliselle päähengelle ja hänen ihmisille näkymättömille liittolaisilleen ja millaisin ennustetuin seurauksin?
18 Samoin saarnasi Suurempi Nooa, ylösnoussut Jeesus, samoille vankeudessa oleville hengille vedenpaisumuksen jälkeen. Hän sanoi seuraajilleen vähää ennen kuin hänet surmattiin lihassa: ”Nyt tapahtuu tämän maailman tuomitseminen; nyt tämän maailman hallitsija [Saatana] heitetään pois.” (Joh. 12:31, Um) Mutta kun Jeesus oli ”tehty eläväksi hengessä”, niin hän vuodatti taivaassa helluntaipäivänä pyhän hengen ”morsian”-luokkansa ensimmäisille jäsenille ja alkoi rakentaa uuden asiainjärjestelmän arkkia. Muinaisen Nooan antaman profeetallisen esikuvan mukaisesti oli myös soveliasta Suuremman Nooan taivaassa saarnata vankeudessa oleville hengille. Jumala antoi noin v. 96 (jKr.) kirkastetulle Jeesukselle Kristukselle ihmeellisen ilmestyksen annettavaksi iäkkäälle apostoli Johannekselle, ja tällä ilmestyksellä on paljon sanomista Saatana Perkeleestä ja paholaisista, hänen enkeleistään. Tämän ilmestyksen antaminen Johannekselle oli varmasti saarnaamista vankeudessa oleville hengille, sillä se puhuu 12. luvusta lähtien paljon niiden toiminnoista meidän aikanamme ja niiden häviöstä, niiden syöksemisestä kuiluun ja niiden lopullisesta iankaikkisesta tuhosta.
19 Jehova Jumala alkoi v. 1914, ensimmäisen maailmansodan alkamisvuonna, antaa vaikuttavaa nuhdetta Saatanalle ja hänen paholaisilleen, joilla oli yhä pääsy taivaaseen ja vapaus liikkua siellä. Tuon vuoden syksyllä päättyivät ”kansain määräajat”, ja Jehova Jumalalle tuli aika perustaa valtakuntansa Poikansa Jeesuksen Kristuksen ohjaukseen. (Luuk. 21:24, Um) Niinkuin Ilmestyskirjan 12. luvussa on kuvaannollisesti esitetty, Jumala saattoi valtakuntansa syntymään, hallitsemaan näiden maailman kansojen keskellä ja lopulta murskaamaan ne palasiksi tulevassa Harmagedonin taistelussa. Heti kun Valtakunta oli syntynyt, Jehovan Ylienkeli eli Arkkienkeli, hänen valtaistuimelle asetettu Kuninkaansa, joka tunnettiin taivaassa Miikaelina, soti ”lohikäärmettä vastaan; ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat”. Lohikäärme Saatana ja hänen paholaisenkelinsä joutuivat häviölle, ja heidät heitettiin alas taivaista meidän maamme seutuville pidätettäviksi täällä lähestyvään Harmagedonin taisteluun saakka. (Ilm. 12:7–9) Tämä oli totisesti alennus ruumiillisessa merkityksessä sen lisäksi, että ne olivat jo tartaroksen alennustilassaan. Tämä merkitsi niiden vangitsemista ruumiillisesti sen lisäksi, että ne olivat ”vankeudessa” tartaroksessa vedenpaisumuksesta lähtien, koska ne suljettiin ainaisesti pois taivaasta eikä niitä laskettu nyt maata korkeammalle, missä Saatanan kapina alkoi. Ei ole näin ollen ihme, että alkuperäinen Käärme, Lohikäärme, kiemurteli tämän nuhteen saadessaan ja sylkee nyt myrkkyä Jehova Jumalan järjestöä kohti.
20–22. a) Miten me tiedämme nyt selvästi Sakarjan 3:1, 2:sessa olevan Jumalan antaman ennustuksen täydellisen ja lopullisen täyttymyksen? b) Miksi ja miten Jeesuksen saarnaaminen vangituille hengille jatkuu yhä, ja milloin tämä saarnaaminen päättyy?
20 Me luemme Saatanan heittämisestä pois taivaasta Ilmestyskirjan 12:10:nnestä: ”Nyt on tullut pelastus ja valta ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Kristuksensa toimivalta, koska meidän veljiemme syyttäjä oli singottu alas, hän, joka syytti heitä päivät ja yöt meidän Jumalamme edessä!” (Um) Edellämainittu Sakarjan 3:1, 2:sen (sivu 362, § 14) ennustus täyttyy siitä syystä nyt täydellisesti ja lopullisesti. Sakarjan ennustuksessa on ”Jehovan enkeli” sama kuin ”liiton enkeli”, josta Malakia 3:1 ennusti, että hän tulee Herran Jehovan kanssa temppeliin tuomintatyöhön, ja joka on kirkastettu Jeesus Kristus. Hän ei ole ainoastaan Jehovan Ylienkeli eli Arkkienkeli, vaan myöskin Jehovan Ylimmäinen Pappi. Häntä edustavat maan päällä hänen pappisveljensä, alipapit, jotka seuraavat häntä hänen askeleissaan ja jotka muodostavat ”kuninkaallisen papiston” hänen kanssaan. (1. Piet. 2:9) Lohikäärme, Saatana Perkele, syyttää juuri näitä. Kun hän syyttää heitä, niin hän syyttää itse asiassa heidän Päätään Ylimmäistä Pappia Jeesusta Kristusta, sillä mitä heille tehdään, on samaa kuin se olisi tehty hänelle. (Matt. 10:40; 25:40, 45) Samoin kuin Sakarjan ennustus osoittaa, että Saatana yritti vastustaa Joosuaa, juutalaista ylimmäistä pappia juutalaisten palattua Babyloniasta uudelleenrakentamaan temppeliä Jerusalemiin, niin Saatana on taistellut Ylimmäisen Papin Jeesuksen Kristuksen pappisseuraajien jäännöstäkin vastaan ja syyttänyt heitä heidän vapauduttua nykyisestä Babylonista v. 1919 (jKr.).
21 Malakian 3:1:sessä olevan ennustuksen täyttävät tosiasiat osoittavat, että Jehova ja hänen ”liiton enkelinsä” tulivat hengelliseen temppeliin keväällä v. 1918. ”Jehovan enkeli” on siis nyt ollut temppelissä siitä pitäen tuomintatyössä, ja hänen tuomionsa koskevat myöskin Saatana Perkelettä. Kun Saatana toimii siis Jehovan Ylimmäisen Papin Jeesuksen Kristuksen vastustajana tehden vastarintaa hänen maan päällä olevien pappisseuraajiensa jäännökselle, niin temppelissä oleva Jeesus Kristus, ”Jehovan enkeli”, sanoo Saatanalle: ”Jehova nuhdelkoon sinua, Saatana! Niin, Jehova, joka on valinnut Jerusalemin, nuhdelkoon sinua!” (Sak. 3:2, Da) Kun Jeesus Kristus, Jehovan Ylienkeli eli Arkkienkeli, sinkosi Saatanan pois taivaasta alas maahan, niin hän ei ryhtynyt heti käymään Harmagedonin taistelua ja pysähdyttämään kokonaan Saatanan toimintaa. Hän on antanut Saatanalle ”vähän aikaa”, ennenkuin hän ryhtyy jälleen taistelemaan hänen kanssaan Harmagedonissa. Näin on Saatanan järjestön ahdistuksen päivät tehty niin paljon lyhemmiksi, ja tämä on vaikuttanut Jehovan valitseman ”kuninkaallisen papiston” hyväksi. Tästä syystä ei Jeesus Kristus, ”Jehovan enkeli”, voinut tehdä temppeliin tultuaan muuta kuin sanoa Saatanalle: ”Jehova nuhdelkoon sinua.” Kirkastettu Jeesus Kristus saarnaa nyt tällä tavalla Saatanalle ja toisille vankeudessa oleville hengille henkimaailmassa. Jehovan pyytäminen nuhtelemaan niitä merkitsee tuomion saarnaamista niille. Jehova nuhtelee tulevassa Harmagedonin taistelussa Saatanaa ja hänen paholaishenkiään täytäntöönpanemalla tuomion heitä kohtaan.
22 Ylösnoussut Jeesus Kristus ’saarnaa vankeudessa oleville hengille’ siis jatkuvasti Harmagedoniin asti. Saatana ja nämä muut vangitut henget ovat yhä Raamatun tartaroksessa ja sen synkässä pimeydessä Jumalan suosioon ja hänen päätöksiinsä nähden. Hesekielin ennustus edeltäkertoo niiden alennetun tilan tämän maan seutuvilla nimellä ”Maagogin maa”, jonka hallitsija Goog on profeetallinen vertauskuva Saatana Perkeleestä. – Hes. 38:1–39:11.
23. a) Mikä nuhtelu tulee vielä enkelikapinoitsijoille? b) Miten nuo kapinalliset henget saavat sen jälkeen lopulta ennustetun palkan, minkä Jehova on varannut pelkureille, valehtelijoille ja jokaiselle spiritismiä harjoittavalle?
23 Kohta kun Jehova antaa nuhteensa Saatanalle Harmagedonissa, niin hän sitoo Ylienkelinsä välityksellä Saatanan ja hänen paholaisensa ja sinkoaa heidät syvyyteen ja sinetöi sen heidän jälkeensä tuhanneksi vuodeksi, jolloin Jeesus Kristus hallitsee kirkastetun kuninkaallisen papistonsa kanssa. (Ilm. 16:14–16; 20:1–6) Raamatun tartaros häviää silloin. Tämän maailman jumalattomat taivaat lakkaavat, ja Kristuksen ja hänen ihanan ”morsiamensa” uudet taivaat hallitsevat vanhurskasta uutta maailmaa. (2. Piet. 3:13) Kun Jeesus oli tuhatyhdeksänsataa vuotta sitten syvyydessä, niin hän ei ollut tartaroksessa, vaan kuolemantilassa osia kolmesta päivästä, kunnes hänet tuotiin sieltä pois ylösnousemuksen kautta. (Room. 10:6–8; 5. Moos. 30:12–14) Saatana ja hänen paholaisensa ovat samaten syvyydessä kuolemankaltaisessa tilassa, aivan toimettomina, kyvyttöminä olemaan yhteydessä ihmisten kanssa, voimatta teeskennellä olevansa kuolleitten ihmisluomusten kuolemattomia henkiä. Spiritualismi tai spiritismi on siten hävitetty meedioineen Harmagedonissa, ja sen harjoittajat tuhotaan sen mukana ”toisessa kuolemassa”, mikä kuvaa täydellistä hävitystä, tyhjäksitekemistä. Ilmestyskirjan 21:8 (Um) sanoo Jumalan tulevasta uudesta maailmasta: ”Mitä tulee pelkureihin ja niihin, joilla ei ole uskoa, ja niihin, jotka ovat inhoittavia saastassaan, ja murhaajiin ja huorintekijöihin ja spiritismin harjoittajiin ja epäjumalanpalvelijoihin ja kaikkiin valehtelijoihin, niin heidän osansa on oleva siinä järvessä, mikä palaa tulta ja tulikiveä. Tämä merkitsee toista kuolemaa.”
YLÖSNOUSEMUS, EI YHTEYS HENKIEN KANSSA
24, 25. a) Mitä iätielävän Jumalan, Jehovan, tekoa aidot Raamattuun uskovat odottavat nyt, jotta he saisivat nähdä monta miestä, naista ja lasta, jotka ovat kerran eläneet maan päällä ja kuolleet, ja puhella heidän kanssaan? b) Miten monet ihmeelliset odotteet, jotka tarjoutuvat miljoonille maan päällä eläneille ja kuolleille, punoutuvat Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen?
24 Niillä, jotka hävitetään Harmagedonissa, ei ole ”kuolemanjälkeistä elämää”. Mutta ne ihmiset, jotka pysyvät vapaina spiritismistä ja kaikesta väärästä uskonnosta ja jotka palvovat Jehovaa Jumalana ja seuraavat Kristusta hänen askeleissaan, varjeltuvat hengissä Harmagedonin taistelussa ja menevät kuolematta Jumalan vanhurskaaseen uuteen maailmaan. (2. Piet. 3:10–15) Nuo hengissä säilyneet eivät yritä silloin olla yhteydessä Harmagedonissa tuhottujen kanssa. He tietävät, että kuolleet ovat kuolleita ja että kuolemanjälkeistä elämää ei ole. Ei ole jäänyt henkiin yhtään meediota toimimaan valehtelevien henkien asiamiehinä, sillä nuo henget ovat voimattomia, kuolemankaltaisessa tilassa syvyydessä ja kykenemättömiä pettämään ihmisiä Kristuksen hallituksen tuhantena vuotena. Sen sijaan että Harmagedonissa elossa säilyvät yrittäisivät tehdä mahdotonta, olla kanssakäymisessä kuolleitten kanssa, he odottavat päinvastoin ylösnousemusta ja valmistautuvat iloiten kuolleitten paluuseen. He varustautuvat rakkaudellisesti ottamaan takaisin yhteisestä haudasta, hadeksesta eli sheolista, kaikki, jotka ovat Jumalan muistissa. (Joh. 5:28, 29; Ilm. 20:12, 13) He saavat ne takaisin yhteisestä haudasta, mutta ei aineistuneina henkimeedioitten välityksellä, joiden ruumis antaa ektoplasman ruumiitten muodostumiseen, vaan Jehova Jumalan ylösnousemusvoiman kautta, kun hän antaa jokaiselle yksilölle itsenäisen ihmisruumiin niinkuin hän hyväksi näkee. (1. Kor. 15:36–38) Tämä on todellinen, voimakas, kestävä lohdutus eläville.
25 Kuolleet eivät palaa kertomaan, kuinka he tunsivat olevansa henkimaailmassa ja olemassaolon yliaistillisissa tasoissa vapaampia ilman ihmisruumistaan ja tiesivät enemmän kuin ennen kuolemaansa, vaan sanomaan, miten oikeassa Raamattu on esittäessään, että kuolleet ovat kuolleita haudassa, että ihmissielu on kuolevainen, että kuolleet eivät tiedä, tee eivätkä tunne mitään, vaan heidän viimeinen kuolemaaedeltävä ajatuksensa liittyy heidän ensimmäiseen vaikutelmaansa heidän herättyään kuolon unesta. (Ps. 6:6; 115:17; Saarn. 9:5, 10; Jes. 38:10, 18, 19) He ovat samoja henkilöitä, joita he olivat kuollessaankin, ja niin heidän tuttavansa tuntevat heidät. Ketkään kuolleista, pienokaiset, lapset ja nuoret ihmiset enempää kuin vanhatkaan, eivät ole tulleet vanhemmiksi kuolemantilassa ollessaan. Kun heidät ennallistetaan elämään maan päälle, niin heillä on tilaisuus saada tietoa Jehova Jumalasta ja hänen Kristuksen hallitsemasta valtakunnastaan sekä niistä toimenpiteistä, joihin Hän on ryhtynyt heidän hyväkseen, jotta he saisivat iankaikkisen elämän paratiisissa maan päällä, kun kaikki tottelevaiset ihmiset nostetaan täydellisyyteen ihmissieluina, Jumalan kuvina ja kaltaisina. Kaikki tämä johtuu siitä, että hänen Poikansa Jeesus kuoli ihmiskunnan puolesta, ja hänet herätettiin kuolleista ja ”tehtiin eläväksi hengessä”, jotta hän olisi noussut takaisin taivaaseen ja ilmaantunut Jumalan luo tarjoamaan ihmiskunnan puolesta antamansa ihmisuhrin arvon.
26, 27. a) Miten maan asukkaat todistavat Kristuksen tuhatvuotishallituksen lopussa arvollisuutensa elämään jatkuvasti maan päällä? b) Ketkä maan silloin elävistä miljardeista singotaan ”tulijärveen”, ja mikä tuo ”järvi” on?
26 Kun yhteinen hauta eli sheol eli hades on antanut viimeisetkin haltuunottamansa, niin ei kuolleita ole enää, so. ei ole enää sellaisia, jotka ovat kuolleet sen takia, että he perivät synnin ja sen rangaistuksen kuoleman ensimmäisiltä vanhemmiltamme Aadamilta ja Eevalta. Tämä vihollinen, kuolema, ja sen toveri, ihmiskunnan yhteinen hauta, on siten pyyhkäisty pois, mikä tekee mahdottomaksi kaikki ajatukset kuolleitten yhteyteen pääsemisestä, koska sellaisia kuolleita ei ole enää. ”Sillä hänen [Kristuksen] täytyy hallita kuninkaana, kunnes Jumala on pannut kaikki viholliset hänen jalkojensa alle. Viimeisenä vihollisena hävitetään kuolema.” (1. Kor. 15:25, 26, Um) Nyt herää kysymys: Osoittautuvatko he arvollisiksi elämään iankaikkisesti täydellisinä ihmissieluina lihassa paratiisimaassa, ei henkimaailmassa taivaassa? Jokainen ratkaisee tämän kysymyksen omakohtaisesti Kristuksen tuhatvuotishallituksen lopussa. Miten?
27 Saatana ja hänen paholaisensa päästetään silloin vapaaksi. Nämä ovat olleet Kristuksen hallituksen tuhat vuotta pidätettyinä syvyydessä, eristettyinä ihmiskunnasta ja siten kykenemättöminä johtamaan sitä harhaan tai sekaantumaan Kristuksen kohottamistyöhön sen hyväksi. ”Ja kun ne tuhat vuotta ovat loppuun kuluneet, päästetään saatana vankeudestaan, ja hän lähtee villitsemään maan neljällä kulmalla olevia kansoja.” (Ilm. 20:7, 8) Hän ja hänen paholaisensa eivät pysty harhaannuttamaan keitään ihmisiä ”kuolemanjälkeisen elämän” valheella, minkä perusteella elävät voisivat olla yhteydessä kuolleitten kanssa. Hän harhaannuttaa kuitenkin monta täydellistä ihmistä jonkinlaisella itsekkyydellä, mikä saa heidät yhtymään Saatanan voimiin Kaikkeudenyksinvaltiasta, Jehova Jumalaa, vastaan, samoin kuin hän menetteli täydellisen Aadaminkin kanssa Eedenin alkuperäisessä paratiisissa. (Jaak. 1:12–15) Ne, jotka antavat perään itsekkyydelle ja sotivat Saatanan kanssa teokraattista uutta maailmaa vastaan, epäonnistuvat tuossa loppukoetuksessa, mikä koskee ihmiskunnan nuhteettomuutta Jehova Jumalaa kohtaan. Heidän nimiään ei kirjoiteta hänen ”elämänkirjaansa”. Heidät surmataan sentähden tahallisina kapinoitsijoina ja heitetään ”toiseen kuolemaan”, mitä kuvataan ”tulijärvellä”, kuolemaan oman tahallisen syntinsä takia eikä takaisin sheoliin eli hadekseen kuolemaan Aadamilta perityn synnin johdosta.
28, 29. a) Minkä raamatunpaikkojen mukaan Jehova on erityisesti varannut ”tulijärven” ja keille? b) Mitä seuraa niille ihmisluomuksille, jotka eivät epäonnistu Jehovan koetellessa heitä tuhatvuotiskauden lopussa?
28 Saatana ja hänen paholaisenkelinsä yhtyvät heihin tässä kuvaannollisessa ”tulijärvessä”, koska heitäkin rangaistaan ”toisella kuolemalla”, mikä on ikuinen tuho, täydellinen ja milloinkaan loppumaton eristys olemassaolosta. Tämän ”toisen kuoleman” jälkeen ei ole ”kuolemanjälkeistä elämää” enempää kuin sitä oli aikaisemman aadamilaisen kuolemankaan jälkeen. Tulijärvestä, Gehennasta, ei ole ylösnousemusta, niinkuin oli yhteisestä haudasta, sheolista eli hadeksesta. Näin murskataan perusteellisesti Saatanan, alkuperäisen Käärmeen, pää sekä koko hänen ihmisten että henkien muodostama ”siemenensä”, kuten Eedenin paratiisissa ennustettiin. – 1. Moos. 3:15.
29 Täydelliseksi tehdyn ihmiskunnan uskolliset tottelevaiset jäsenet jäävät eloon maan päälle. Heidät palkitaan siksi, että he kestävät menestyksellisesti tämän sydämen läpikotaisin tutkivan koetuksen, mutta ei kuolemattomuuden lahjalla, vaan vanhurskauttamalla eli julistamalla heidät vanhurskaiksi pääsemään iankaikkiseen elämään uuteen maailmaan, joten heidän nimensä kirjoitetaan Jehovan ”elämänkirjaan”, ja niin nauttimaan loputonta onnea, kun Hän huolehtii heistä täysin maallisessa paratiisissa. ”Eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt.” – Ilm. 20:9–21:4.
TURVA TUHOISAA PETOSTA VASTAAN
30, 31. Miksi täsmällinen tieto ihmissielusta ja spiritismistä on nyt erittäin tärkeä?
30 Pyhän Raamatun asenne ”kuolemanjälkeisen elämän” väärää oppia vastaan on selvästi vahvistettu. Mutta hyvin harvat ihmiset tietävät, mitä Raamattu sanoo sielun kuolemanjälkeistä elämää vastaan. Tämä selittää, miksi yhä useammat ihmiset, jotka murehtivat kadottaessaan ystäviään tai rakkaitaan tai ovat ahdistuksessa maailman pelon ja hämmennyksen vuoksi, sortuvat spiritismin eli paholaisten palvonnan uhreiksi. Raamatun ennustukset ennaltakertoivat, että vaikka Jumalan tuomioita julistetaan vitsauksen tavoin jumalattomalle maailmalle, niin itsekkäät ihmiset ”eivät katuneet kättensä tekoja, niin että he eivät palvoisi paholaisia ja kulta- ja hopea- ja kupari- ja kivi- ja puuepäjumalia, jotka eivät voi nähdä eikä kuulla eikä kävellä; eivätkä he katuneet murhiaan eikä spiritismin harjoitustaan eikä haureuttaan eikä varkauksiaan.” (Ilm. 9:20, 21, Um) Huolimatta edistymisestään inhimillisessä tiedossa ihminen lankeaa ”pois uskosta kiinnittäen huomion paholaisten harhaannuttaviin henkeytettyihin lausuntoihin ja opetuksiin” joutuen siten paholaisten saaliiksi iankaikkiseksi vahingokseen. Kaikkiin kansoihin kuuluvat ihmiset tulevat tosiaan Valkoisessa talossa tai kuninkaallisissa tai kommunistisissa palatseissa olevien hallitsijoittensa alaisina johdetuiksi tuhoonsa Harmagedonin taistelussa. Ilmestys, minkä kautta kirkastettu Jeesus Kristus on ’saarnannut vankeudessa oleville hengille’, edeltänäki, että paholaisten Lohikäärme-hallitsijalta ja hänen näkyvän petomaisen järjestönsä kautta lähtee ”paholaisten henkeyttämiä ilmaisuja . . . ja ne lähtevät koko asutun maan kuningasten luo kokoamaan heidät yhteen Jumalan Kaikkivaltiaan suuren päivän sotaan. . . . Ja ne kokosivat heidät siihen paikkaan, mitä sanotaan hepreaksi Har-Magedoniksi.” (Ilm. 16:14–16; 1. Tim. 4:1, Um) Kukaan tuollaisista paholaisten johtamista ei varjellu Harmagedonissa.
31 Kaikki kansat, niinsanotut kristityt samoin kuin pakanallisetkin, ovat mitä suurimman hyökkäysvaaran alaisia paholaisten taholta omaksi tuhokseen. Sinä et rohkene luottaa kristikuntaan. Se ei ole osoittautunut suojaksi spiritismiä vastaan, vaan spiritismi leviää sen alueella samoin kuin pakanamaailmassakin. Miksi? Koska kristikunta, roomalaiskatolinen, kreikkalaiskatolinen sekä protestanttinen, opettaa epäkristillistä oppia ”ihmissielun kuolemattomuudesta”, mikä oppi on spiritismin peruste ja avaa siihen uskovat täydelleen spiritismin viehätyksille ja petoksille. Roomalaiskatolilaisuus voi sanoa olevansa voimakkain suoja spiritismiä vastaan, mutta sen opetus paljastaa kuitenkin katolilaiset alttiiksi paholaisten jumalattomalle voimalle. Esimerkiksi:
32. Miten roomalaiskatolinen kirkko vastaa kysymyksiin, jotka koskevat a) spiritismin väitteitä, b) spiritistisiä ilmiöitä ja c) ’kuolleilta ihmisiltä saatuja sanomia’?
32 Vastatessaan kysymykseen (318): ”Onko spiritismin väitteissä mitään totuutta?” Pyhän Sydämen lähetyssaarnaaja tohtori Rumble sanoi Australiassa, Sydneyssä, olevalta roomalaiskatoliselta radioasemalta 2SM:
”Siinä väitteessä on totuus, että sielu on ruumiista erillinen ja voi jäädä eloon ruumiin jälkeen. Kaikki ihmiset tietävät vaistomaisesti tämän, ja kun he menettävät uskonsa protestantismiin, niin tämä järkevä perustotuus jää. Monet heistä kääntyvät sentähden spiritismiin. Tämä uusi kehitysvaihe voittaa täten jalansijaa ei-katolilaisten keskuudessa. Uskonnollisena järjestelmänä spiritismi on tulos ihmisten ponnistuksista ja on muodissa eräitten ihmisten keskuudessa jonkin aikaa. . . .”
Vastatessaan kysymykseen (319): ”Miksi nimenomaan teidän kirkkonne tuomitsee spiritismin?” hän sanoo:
”Katolinen kirkko uskoo epäilemättä henkimaailman, Jumalan, hyvien ja pahojen luotujen henkien sekä ihmisten sielujen jatkuvaan olemassaoloon. Mutta spiritismin ilmiöt johtuvat parhaassa tapauksessa luonnollisista syistä; toisinaan petoksesta; hyvin usein pahoista hengistä. Henkien vaikutuksesta johtuvat seuraukset eivät varmastikaan aiheudu hyvien henkien asiaanpuuttumisesta. Meedio toimii salaperäisen ja kuumeisen kiihtymyksen alaisena; vaikutukset ovat pahat liian usein; ja saadut sanomat sekä hyväksytyt menettelytavat ovat julkisesti herjaavia ja moraalittomia ja aivan arvottomia Jumalalle.”
Vastatessaan kysymykseen (320): ”Onko katolinen kirkko milloinkaan ollut yhteydessä toisen maailman henkiolentojen kanssa?” hän sanoo:
”Katolisen kirkon historiassa on monta kertomusta kuolleitten sieluilta saaduista sanomista. Näiden kertomusten totuudenmukaisuus on tavallisten historiallisen kritiikin lakien alainen, ja jotkut kertomukset on todistettu ehdottomasti epäiltäviksi. Toiset eivät jätä sijaa järkevälle epäilylle. Jumala sallii yleensä sielun vain silloin tällöin ilmoittaa hetkellisesti varoituksen tai rukouspyynnön, mutta ei mitään mielikuvituksellista. Sanomat ovat samaten oma-aloitteisia eivätkä kuolleilta totuutta etsivien ihmisten ponnisteluista johtuvia. Kirkko tutkii saadut tai saaduiksi väitetyt sanomat nähdäkseen, ovatko hyvät vai pahat henget vastuussa ilmoituksista. 1) Sanoma ei saa olla millään tavalla ristiriidassa katolisen opin tai moraalisten periaatteitten kanssa. Gal. 1., 9. . . .” – Sivut 73, 74 Rumblen ja Gartyn kirjassa Radio Replies, jolla on arkkipiispa J. G. Murrayn (St. Paul, Minnesota) helmik. 11. pnä 1938 antama painolupa ja jonka alkulauseen on kirjoittanut jumaluusopin tohtori Monsignor Fulton J. Sheen. (9:s painos v. 1939)
33–36. a) Voidaanko järkevästi luottaa roomalaiskatolilaisuuden suojaavan spiritismin lisääntymisen vaaroilta? b) Mikä julkaistu todistus vahvistaa vastauksesi luotettavuuden?
33 Onko tällainen virallinen edellämainitun tapainen katolinen oppi läpäisemätön turva spiritismin hyökkäystä vastaan? Ei! Se on kehoitus spiritismiin, ja sellaisissa roomalaiskatolisissa maissa kuin Peru, Costa Rica, Kuuba ja Haiti vallitsevat olosuhteet osoittavat, että roomalaiskatolilaisuus ei ole suinkaan turva tätä leviävää uhkaa vastaan. Katoliset ihmiset sekaantuvat noissa maissa jopa 90 prosenttiin asti spiritismiin eli voodooismiin suoraan roomalaiskatolilaisuuden ohella harjoittaen kumpaakin samalla kertaa pappien panematta vastaan tai rankaisematta heitä. Ei ole yllätys, että entinen katolinen pappi Johannes Greber on tullut spiritistiksi ja on julkaissut kirjan nimeltä ”Communication with the Spirit World, Its Laws and Its Purpose” [Kanssakäyminen henkimaailman kanssa – Sen lait ja tarkoitus]. (1932, Macoy Publishing Company, New York) Hän esittää sen esipuheessa tyypillisen väärän lausunnon: ”Merkittävin spiritistinen kirja on Raamattu, sillä sen pääsisällys on toisella puolella olevilta nykyisyydessä oleville tulevien sanomien varassa.”
34 Haitin varavaltiosihteeri Jean Brierre sanoi maahansa Haitiin tulevista vierailijoista: ”Useimmat heistä eivät voi ymmärtää, että voodoo eli vodun, niinkuin me myöskin sitä nimitämme, ei ole lainkaan noituutta, vaan hyväätekevä uskonto, mitä yli yhdeksänkymmentä prosenttia kansastamme harjoittaa – uskonto, mikä ei ihmisten kannalta katsoen estä heitä lainkaan olemasta myöskin hyviä katolilaisia. Haitilainen, joka menee voodoo-houmfortiin eli -temppeliin ja osallistuu lauantai-iltana menoihin koko illan, menee sitten katoliseen kirkkoon ja on läsnä messussa varhain seuraavana aamuna. . . . Jos katsot asiaa, niin huomaat, että monilla voodoon jumalilla ja jumalattarilla, joita me kutsumme nimellä ’loa’, on vastineensa katolisissa pyhimyksissä.” (True (The Man’s Magazine), lokakuu 1949) Tämä sisältää ”Neitsyt Marian”, ja ristiä käytetään kaikkialla erityisesti yritettäessä torjua pahoja henkiä.
35 M. G. Consuegra sanoi Matanzasissa (Kuuba) ilmestyvän Rosenda-lehden syyskuun 1. ja 15. p:n numeroissa 1934 julkaistuissa kirjoituksissa: ”Kuubassa on suuri prosentti spiritistejä. Harvoissa maissa on spiritismi vallannut yhtä monta käännynnäistä kuin Kuubassa, luonnollisesti suhteessa sen asukaslukuun. Ja me vahvistamme tämän todistukseksi sen kiistattoman tosiasian, että spiritismistä puhuminen ei herätä nyt toisten pilkkaa eikä nuhdetta ja että jokainen, katoliset papitkin (luonnollinen vihollinen), kunnioittaa sitä aina enemmän joka päivän mentyä sekä että voidaan luottavaisesti sanoa, että spiritismi on muutamissa vuosissa ’Antillien helmen’ vallitseva uskonto.”
36 Voisimme esittää monia muitakin esimerkkejä osoittaaksemme spiritismin eli paholaisten palvonnan leviämisen sekaantuneena vallallaolevaan uskontoon roomalaiskatolisissa maissa, mutta tila ei salli sitä tässä.
37. Miksi järkevien, Jumalaa pelkäävien ihmisten tulee näinä ”arveluttavina aikoina” välttää odottamasta kristikunnan mistään osasta apua paholaisten hyökkäystä vastaan?
37 Kristikunta on roomalaiskatolisen uskontojärjestelmän johtamana epäonnistunut suoja paholaisten palvontaa vastaan tänä ratkaisevana ”lopun aikana”, jolloin Saatana ja hänen paholaisensa on singottu alas taivaasta maan päälle ja jolloin ne ovat täynnä vihaa ja johtavat kristikuntaa ja pakanamaailmaa mukanaan Harmagedonin taistelussa tulevaan täydelliseen tuhoon. Taivaasta on sentähden kajahtanut hyvästä syystä huuto: ”Voi maata ja merta, sillä perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa!” – Ilm. 12:12.
38–40. a) Mikä kirjoitettu todistus on yksinään meidän suojamme spiritismin harjoitusta vastaan? b) Miten Paavali neuvoo kuvaannollisesti meitä voittamaan näkymättömien jumalattomien raivoisat joukot?
38 Missä on sitten suojamme paholaisten vehkeilyä vastaan, kun ne koettavat saada Jumalan tuhoamaan koko ihmiskunnan Harmagedonissa, koska se ei osoita nuhteettomuutta Häntä ja hänen valtakuntaansa kohtaan? Meidän suojamme on spiritismin vastaisessa Kirjassa, Pyhissä Kirjoituksissa, Pyhässä Raamatussa. Me löydämme Jumalan opetuksen ja todistuksen vain siitä, ja Jeesus sanoi siitä Jumalalle: ”Sinun sanasi on totuus.” (Joh. 17:17) Se esittää meille näinä arveluttavina aikoina profeetta Jesajan sanat, joka esitti profeetallisesti Jeesusta Kristusta: ”Sido kiinni todistus, sinetöi opetus minun opetuslasteni keskuuteen. Ja kun he sanovat teille: ’Kysykää neuvoa meedioilta ja noidilta, jotka mumisevat ja mutisevat’, niin eikö kansan tulisi kysyä neuvoa Jumalaltaan? Pitäisikö heidän kysyä neuvoa kuolleilta elävien puolesta? Opetukseen ja todistukseen! Tälle sanalle, minkä he puhuvat, ei ole totisesti aamun sarastusta. Heidät . . . työnnetään synkeään pimeyteen.” (Jes. 8:16, 19–22, Ts) Neuvon kysyminen elävältä Jumalalta kääntymällä hänen kirjoitetussa Sanassaan olevan opetuksen ja todistuksen puoleen – tässä on meidän valonlähteemme ja pettämätön suojamme ilkeämielisten paholaisten kuolemantuottavia toimintoja vastaan.
39 Koska tuo Harmagedonin ehdoton hävitys uhkaa nyt sekä kristikuntaa että pakanamaailmaa ja näkymättömät paholaiset johtavat ovelasti maailman hallitsijoita ja heidän kansojaan tuohon tuhoon, niin me elämme tosiaan pahaa päivää. ”Lihan teot” ovat nyt vallalla kaikkialla, ja näihin tekoihin kuuluu myöskin ”spiritismin harjoittaminen”, mistä apostoli Paavali varoittaa, ”että ne, jotka semmoisia harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa”. (Gal. 5:19–21, Um) Spiritismin harjoittajien ei sallita elää Kristuksen hallitseman Jumalan valtakunnan alaisessa ”uudessa maassa”. (Ilm. 21:8; 22:14, 15) Jos me annamme suurimman arvon uudessa maailmassa saatavalle elämälle, niin meidän on taisteltava alituisesti niitä näkymättömiä vihollisia vastaan, jotka eivät tahdo meidän saavuttavan sitä. Apostoli Paavali paljastaa nuo todelliset viholliset ja rohkaisee samalla meitä käyttämään ainoaa tehokasta keinoa noiden vihollisten torjumiseksi ja iankaikkisen elämän voittajina Jumalan uuteen maailmaan pääsemiseksi. Hän sanoo:
40 ”Pukekaa yllenne Jumalalta saatu täydellinen sotisopa, jotta pystyisitte seisomaan lujina Perkeleen vehkeilyjä vastaan; koska meillä ei ole taistelua verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tämän pimeyden maailmanhallitsijoita vastaan, taivaallisissa paikoissa olevia pahoja henkivoimia vastaan. Ottakaa tästä syystä täydellinen sotisopa Jumalalta, jotta kykenisitte tekemään vastarintaa pahana päivänä ja, kun olette tehneet kaiken perusteellisesti, seisomaan lujina. Seisokaa sentähden lujina kupeenne totuudella vyötettyinä ja yllänne vanhurskauden rintahaarniska ja jalassanne kenkinä rauhan hyvän uutisen varusteet. Ennen kaikkea ottakaa uskon suuri kilpi, jolla voitte sammuttaa tuon jumalattoman kaikki palavat heittoaseet. Ottakaa myös vastaan pelastuksen kypärä ja hengen miekka, se on, Jumalan sana, samalla kun te kaikin rukoilemis- ja anomismuodoin jatkatte rukoilemista joka tilaisuudessa hengessä.” – Ef. 6:11–18, Um.
41. Miten me voimme soveltaa käytännössä Paavalin tervettä neuvoa ”seisoa lujina” tehokkaasti vihollisen hyökätessä a) mielen ja sydämen kimppuun?
41 Nyt on jo aika noudattaa tätä neuvoa. Vyötä siis mielesi kupeet Jumalan Sanan totuudella. Silloin sinä et heikkene taistellessasi näkymättömissä hyökkäyspaikoissa olevien jumalattomien henkivoimien koko väärää propagandaa vastaan. Anna mielesi ravita itseään sillä totuudella, että kuolemasta on ylösnousemus. Silloin sinä pysyt lujana ja kestävänä ihmissielun kuolemattomuuden ja ”kuolemanjälkeisen elämän” valhetta vastaan. Ja kun sinulla on ylläsi vanhurskauden rintahaarniska, niin sinun sydämesi varjeltuu spiritismin hempeämielisiltä vetoomuksilta ja Jeesuksen Kristuksen lunastusuhrin hylkäämiseltä sen kanssa, sillä vain tuon lunastuksen kautta me syntiset voimme saada syntimme sovitetuiksi ja saavuttaa iankaikkisen vanhurskauden, joka tekee meidät arvollisiksi saamaan ikuisen elämän uusien taivaitten ja uuden maan maailmassa, missä vanhurskaus asustaa.
42. – b) viettelemään ja kietomaan meitä?
42 Kun jalassasi on rauhan hyvän uutisen varusteet, niin sinä et ole vastuussa tämän maailman levottomuuksista, eivätkä näkymättömät paholaiset kokoa sinua koko tämän asutun maan hallitsijoitten puolelle Harmagedonissa käymään itsemurhaan johtavaa sotaa Jumalaa Kaikkivaltiasta ja hänen hallitsevaa Kuningastaan Jeesusta Kristusta vastaan. Sinä edistät rauhaa ja sovitusta Jumalan kanssa.
43. – c) polttamaan kuin äkisti syttyvällä leimahduksella meidän yksinomaisen tottelevaisuutemme Jehovaa ja hänen hallitsevaa Kuningastaan kohtaan?
43 Kun otat uskon suuren kilven, niin voit pysähdyttää ja sammuttaa kaikki leimuavat uskoa tuhoavat heittoaseet, joita vihollinen ampuilee, ja varjeltautua tämän maailman epäuskoiselta menettelyltä. Kun osoitat uskon syttämää tottelevaisuutta Jumalaa ja hänen Kuningastaan Jeesusta Kristusta kohtaan, niin sinä voitat tämän maailman ja miellytät jatkuvasti Jumalaa, joka palkitsee elämällä ne, jotka pysyvät lujina uskossaan.
44. – d) tuhoamaan meidän voimamme käyttää järkeä ymmärtäväisinä, yksimielisinä ja toivovina Jumalan tahdon tekijöinä?
44 Ottamalla pelastuksen kypärän sinä varjelet toivosi Jumalan valtakunnan suhteen murtumasta tai luhistumasta, sinä pohdit Jumalan kanssa hänen Jeesuksen Kristuksen kautta kulkevaa pelastustietään sekä uuden maailman teokraattista hallitusta. Sinä toimit järkevästi omaksi pelastumiseksesi Jumalan toimenpiteitten ja hänen vaatimustensa mukaisesti ’julistaen julkisesti toivosi’ liittymällä Jehovan todistajain kanssa saarnaamaan ”tätä hyvää uutista valtakunnasta” koko maassa todistukseksi.
45. – e) peloittelemaan tai lävistämään meidät kohtalokkaasti väärällä filosofialla tai harhaannuttavilla vetoomuksilla?
45 Kun sinä otat hengen miekan, so. Jumalan Sanan, niin sinä kykenet väistämään paholaisten sanan maailmallisen miekan, paholaisten henkeyttämät lausunnot, uskonnolliset perimätiedot ja ihmisten materialistisen filosofian. Sinä pystyt kohtaamaan miekkaa käyttävän vihollisen lähitaistelussa ja lävistämään hänet tehden hänet voimattomaksi todisteluissaan ja vaikutukseltaan sekä vapauttaen itsesi hänestä ottamalla lainauksia Jumalan kirjoitetusta Sanasta ja turvaamalla siihen, niinkuin Jeesus teki Perkeleen kiusatessa häntä autiomaassa.
46. – f) eristämään tai estämään yhteyden meidän (yhteisesti tai yksityisesti) ja Jehovan, iankaikkisen voimamme Lähteen välillä?
46 Esittämällä kaikenlaatuisia rukouksia ja anomuksia tämän näkymättömässä maailmassa olevia jumalattomia henkiä vastaan käytävän teokraattisen sodan tiimellyksessä sinä pidät Jumalan mielessäsi ja turvaat pettämättömään Suojelijaasi ja Auttajaasi etkä mihinkään lihan käsivarteen. Kun spiritismi tekee sinulle mitä ehdotuksia hyvänsä tai kun spiritistit yrittävät kietoa sinut salaiseen lumoukseen, niin sinä vetoat niitä vastaan Jumalaan, että hän antaisi sinulle voiton pahoista hengistä, niiden petoksesta ja vastustuksesta ja että Jumalan pyhät enkelit palvelisivat sinun hyväksesi palvelevina henkinä. Sinä et ajattele ainoastaan itseäsi, vaan myöskin kristittyjä tovereitasi, jotka käyvät samaa taistelua jumalattomuuden yliluonnollisia voimia vastaan. Sinä noudatat Jeesuksen neuvoa ja rukoilet, että Jumalan nimi Jehova tulisi pyhitetyksi ja että Hänen valtakuntansa tulisi ja poistaisi jumalattomat henkivoimat kokonaan toiminnasta sekä tekisi ilmeiseksi Jehovan kaikkeudenyksinvaltiuden, toisi rauhan ihmiskunnalle, ennallistaisi paratiisin maan päälle, herättäisi kuolleet muistohaudoista ja siunaisi maan kaikki uskolliset, tottelevaiset perheet iankaikkisella elämällä täydellisinä ihmisinä. Jumalan vastaukset meidän raamatullisiin rukouksiimme ovat aivan yhtä tärkeät voiton saamiseksi jumalattomista henkivoimista kuin Jumalalta saadun täydellisen sotisovan eri osatkin.
47, 48. Mikä on seurauksena Jehovalle, hänen valtaistuimelle nousseelle Kuninkaalleen ja meille, kun me pysymme uskollisesti Jehovan puolella käyttäen ahkerasti tästä tutkistelusta saamaamme tietoa?
47 Kun me rukoilemme ja taistelemme täten Jumalan antamassa sota-asussa, niin meitä ei tavata Harmagedonissa Jehova Jumalan ja hänen Kristuksen hallitseman valtakuntansa vastustajien joukosta, jotka ovat paholaisten valvonnassa. Meidät löydetään elävän Jumalan puolelta, ja hän käy taistelun meidän puolestamme ja kunniaansaattaa oman yksinvaltiutensa sekä varjelee meidät loistoisaan uuteen maailmaansa. Saatanan ja hänen jumalattomien henkivoimiensa muodostamat jumalattomat taivaat tuhotaan, ja jumalaton maa, minkä näiden henkivoimien näkymättömästi valvoma ja harhaanjohtama ihmisyhteiskunta muodostaa, pyyhkäistään pois ja tilalle tuodaan uusi maailma Jeesuksen Kristuksen ja hänen kirkastetun seurakuntansa ollessa sen uusina taivaina.
48 Sinä olet voinut tämän Jumalan Sanaan, Raamattuun, perustuvan tiedon avulla noudattaa apostoli Johanneksen neuvoa: ”Rakkaat, älkää uskoko jokaista henkeytettyä ilmaisua, vaan koetelkaa henkeytetyt ilmaisut nähdäksenne, ovatko ne alkuisin Jumalasta, koska monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.” (1. Joh. 4:1, Um) Spiritismin henkeytettyjen ilmaisujen koetteleminen on osoittanut, että ne eivät ole lähtöisin Jumalasta, vaan hänen vihollisistaan, paholaisista ja niiden hallitsijasta Saatana Perkeleestä. Spiritismi on sentähden antikristillinen ja sen puoltajat ovat antikristuksia. Pidä kiinni nyt tämän koettelemisen tuloksista. Vastusta henkesi tähden ja Jumalan kunniaksi spiritismiä ja vastusta siten Saatanaa ja hänen jumalattomia henkivoimiaan. Älä noudata enää paholaisten henkeytettyjä ilmaisuja. Noudata Jumalan kirjoitettua Sanaa, mikä on hänen pyhän henkensä henkeyttämä ilmaisu. Silloin sinut palkitaan elämällä Jumalan uudessa maailmassa joko varjelemalla sinut Harmagedonin taistelussa tai herättämällä sinut sen jälkeen kuolleista, eikä ”kuolemanjälkeisen elämän” väärä toivo petä sinua tuhoon.