Jumalan seurakunnan pitäminen puhtaana Hänen tuomionsa aikana

”Ettekö tiedä, että vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan?” – 1. Kor. 5:6.

 1. Miksi kristityt ovat hyvin kiinnostuneita puhtaudesta?

PUHTAUS, sekä ruumiillinen puhtaus että moraalinen puhtaus, vaikuttaa ihmisruumiin hyväksi. Sopivan huomion kiinnittäminen tähän edistää tervettä elämää. Se, mikä pitää paikkansa ihmisruumiista, pitää paikkansa myös Kristuksen Jeesuksen aitojen opetuslasten ruumiinkaltaisesta järjestöstä, johon kuuluvia on nykyään eri puolilla maailmaa. Jehova Jumala vaatii tällaista terveellistä puhtautta tässä palvelijoittensa ruumiissa – oman nimensä kunniaksi ja kaikkien häntä rakastavien pysyväksi hyväksi. – 2. Kor. 6:17; Jes. 52:11; Mal. 3:2, 3.

2, 3. Mikä velvollisuus täytyy kristittyjen paimenten eli valvojien sen tähden apostolin neuvon mukaan huolellisesti täyttää?

² Kirjoittaessaan kristityille tovereilleen 1 900 vuotta sitten apostoli Paavali kehotti: ”Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa; ja pitäkää huoli siitä, . . . ’ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä’, ja monet sen kautta tule saastutetuiksi, ja ettei kukaan olisi haureellinen tahi epäpyhä niinkuin Eesau, joka yhdestä ateriasta myi esikoisuutensa.” – Hepr. 12:14–16.

³ Pyrkiessään siis rauhaan kaikkien ihmisten kanssa Jumalan lauman paimenten täytyy suojella laumaa kaikkien ei-toivottujen ainesten soluttautumiselta tai ilmaantumiselta. Heidän täytyy todellisuudentajuisesti ymmärtää, että ”vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan”. – 1. Kor. 5:6; Apt. 20:28.

HUUMAUSAINEIDEN ORJUUTTA KOSKEVAN KYSYMYKSEN KOHTAAMINEN

4, 5. a) Mikä kysymys on äskettäin joutunut hartaan rukouksen alaiseen tarkasteluun? b) Mikä suuri ero on ihmisillä, jotka ovat huumausaineohjelmien piirissä, ja niillä, jotka saavat toisenlaista lääkitystä?

⁴ Huumausaineiden orjuudesta on nykyään tullut kuin vitsaus monissa maissa. Sellaisella tavalla ei ole totisesti sijaa Jumalan puhtaassa seurakunnassa.a Mutta miten on sellaisten ihmisten laita, jotka on saatettu ottaa jonkin hallituksen tukeman ohjelman piiriin, jonka mukaan annetaan valvottuja annoksia jotakin tuotetta (kuten sitä, joka tunnetaan metadonina) jonkin vaarallisemman huumausaineen, kuten heroiinin, korvikkeeksi? Tällaisten hallituksen ohjelmien piirissä olevat saattavat sanoa, etteivät he tee mitään ’laitonta’; että he eivät koe huumeiden orjuudelle niin luonteenomaisia harha-aistimuksia; että he kykenevät toimimaan ’yhteiskunnan työtä tekevänä osana’. Entä jos he yrittävät päästä Jehovan todistajien maailmanlaajuisen seurakunnan tunnustetuiksi, kastetuiksi jäseniksi? Olisiko heidät hyväksyttävä kasteelle?

⁵ Nämä kysymykset ovat joutuneet hartaan rukouksen alaiseen tarkasteluun. Raamatun näkökulmasta katsottuna näyttää selvältä, että tuon ohjelman piirissä olevat eivät ole Raamatun mukaan kelvollisia, koska heitä voidaan syystä yhä pitää huumausaineista riippuvaisina. On luonnollisesti olemassa sopivaakin huumaavien lääkeaineiden käyttöä lääkinnän alalla hoidettaessa ruumiillista tai elimellistä sairautta. Mutta esimerkiksi metadonia käyttävää ei voida sopivasti verrata sokeritautiseen, jolla on elimellinen sairaus, mikä vaatii insuliinia, eikä kroonista niveltulehdusta sairastavaan tai henkilöön, jolla on loppuvaiheessa oleva syöpä ja joka saa lääkitystä kivun lievittämiseksi. Sokeritautiset, niveltulehdusta potevat tai syöpää sairastavat eivät käytä näitä lääkkeitä välttääkseen epämieluista, jopa tuskaisaa kokemusta, jonka vieroittautuminen ”kovien” huumausaineiden orjuudesta aiheuttaa; eivätkä he käytä lääkkeitä ’kainalosauvoina’ henkisen ja tunnetasapainon säilyttämiseksi. Ja vaikka lääkärit saattavat määrätä rauhoittavaa lääkettä tilapäisen huojennuksen antamiseksi tai unen saamiseksi kriittisenä aikana tai potilaan valmistamiseksi leikkaukseen, niin se ei ole samaa kuin huumausaineiden orjuuteen joutuminen tultuaan niistä riippuvaiseksi.

6, 7. Mikä on näiden ohjelmien suuri heikkous, vaikka ne ehkä ovatkin ’laillisia’, ja mitkä kysymykset tämä herättää?

⁶ Jonkin tuotteen, kuten metadonin, käytön ’laillisuus’ jossakin hallituksen huumausaineohjelmassa ei ole ratkaiseva tekijä. Joissakin maissa voivat narkomaanit ’laillisesti’ hankkia heroiinia valtion apteekeista. Se ei tee siitä raamatullisesti sopivaa.

⁷ Yleensä tällaisissa ohjelmissa on kysymys vain yhden huumausaineen korvaamisesta toisella, jota pidetään vähemmän vahingollisena kuin esimerkiksi heroiinin kaltaista huumausainetta. Me olemme nyt lukeneet sanomalehdistä, että metadonia myydään kaduilla huumeiden orjille niin kuin muitakin ’laittomia’ huumausaineita. Sen sijaan että näiden ohielmien piirissä jatkuvasti olevat läpäisisivät ”vieroittautumisen” tuskat ja sitten ryhtyisivät huumeiden orjuudesta vapaaseen elämään, he koettavat välttää tai lykätä toistaiseksi pulmansa kohtaamista ja voittamista. Tämä herättää kysymykset: Miten merkityksellinen heidän kasteensa olisi? Mitä arvoa sillä olisi?

 8. Vertaa huumausaineiden orjien haluttomuutta ”vieroittautumisen” läpäisemiseen Jumalan Pojan opetuslapsille Raamatussa annettuihin vaatimuksiin.

⁸ Kristus Jeesus sanoi, että jokaisen, joka haluaa olla hänen opetuslapsensa, tulee ’ottaa kidutuspaalunsa’ ja seurata häntä ollen halukas menettämään elämänsäkin Kristuksen takia. (Luuk. 9:23, 24, Um; Joh. 12:25) Jokaisen kastettavan olisi pitänyt tehdä tällainen päätös sydämessään. Jos joku on halukas kantamaan ’kidutuspaalua’ ja olisi halukas seuraamaan Jeesusta paaluun kiinnittämiseen asti, niin voiko hän silloin sanoa, ettei hän ole halukas kestämään sitä tuskaa, minkä ”vieroittautuminen” huumeiden orjuudesta aiheuttaa? (Vrt. Room. 6:6; Gal. 5:24; Kol. 3:5.) Todellisuudessa ”vieroittautumisen” aiheuttama kärsimys on vain luonnollinen seuraus väärästä tavasta, ’sen niittämisestä, mitä on kylvänyt’. – Gal. 6:7.

 9. a) Mitkä kysymykset tehdään aiheellisesti niille tällaisten huumausaineohjelmien piirissä oleville, jotka haluavat tulla kastetuiksi? b) Minkä esimerkin Jumalan Poika antoi meille tästä?

⁹ Miten täydellinen on näin ollut sellaisen ihmisen ’katumus ja täyskäännös’ aikaisemmasta elämäntavastaan? (Matt. 3:8; Apt. 26:20, Um) Voiko hän todella tarjoutua koko sydämestään, sielustaan, mielestään ja voimastaan Jumalalle hänen orjakseen, jos hän pysyy riippuvaisuutta aiheuttavien huumausaineiden orjuudessa? (Mark. 12:29, 30) Uskooko tällaisen ohjelman piirissä oleva henkilö todella Jumalan sanaan, mm. Fil. 4:6, 7:ään, jossa meillä on lupaus, että Jumalan rauha ’varjelee sydämemme ja ajatuksemme’, jos katsomme uskossa häneen? Paneeko hän luottamuksensa Jumalan hengen voimaan vai ilmaiseeko hän epäilystä sitä voimaa kohtaan ja uskoo, että jotkin korvikehuumeet varjelevat hänen sydämensä ja ajatuksensa ja estävät häntä menettämästä itsensä hallintaa? Missä hän ilmaisee ”itsensähillitsemistä”, joka on Jumalan hengen hedelmä? (Gal. 5:22) Jeesus kieltäytyi paaluun panemisensa hetkellä juomasta ”mirhalla sekoitettua viiniä” ilmeisesti päättäneenä pysyä aisteiltaan täysin valppaana sinetöidessään nuhteettomuutensa kuolemassa. (Mark. 15:23) Hän antoi täten meille esimerkin luottamuksesta siihen, että Jumala voimallaan auttaa selviytymään sellaisista tärkeistä koetuksista.

10, 11. Miksi on järkevää odottaa kasteelle pyrkivien ensin voittavan minkä tahansa mahdollisen riippuvaisuuden huumausaineesta, ja miksi heidän hyväksymisensä kastettaviksi ei olisi todella huomaavaista, ennen kuin he niin tekevät?

¹⁰ Emme kiellä, että heroiinin ja muiden ”kovien” huumausaineiden orjuuden voittaminen on äärimmäisen vaikeata ja että ainoastaan hyvin pieni vähemmistö onnistuu siinä. Mutta jo se seikka, että jotkut ovat onnistuneet, osoittaa, että se on mahdollista. Se tosiasia, että maailman ihmiset ovat kyenneet tekemään sen, antaa sitä suuremman syyn uskoa, että niidenkin, jotka haluavat tulla Jumalan Pojan tosi opetuslapsiksi, pitäisi kyetä tekemään samoin. Sen sijaan, että he vaihtaisivat jonkin huumausaineen orjuuden jonkin toisen huumausaineen, kuten metadonin, orjuuteen, heidän tulee kohdata rohkeana haaste ja luottaa siihen, että Jehova auttaa voittamaan orjuuden.

¹¹ Jos henkilöitä hyväksyttäisiin kasteelle, ennen kuin he tekevät näin, niin se merkitsisi yksinkertaisesti sen suvaitsemista, että he lykkäävät tuonnemmaksi tämän kysymyksen selvittämisen. Se ei olisi heille todelliseksi avuksi, sillä heidän on lopulta kohdattava tuo kysymys ja otettava luja kanta. Voi tulla pian aika, jolloin sellaisia hallituksen ohjelmia ei ole heidän käytettävissään. Jos huumausaineista riippuvaisia hyväksytään nyt seurakunnan tunnustetuiksi jäseniksi, niin eikö heistä voi koitua tosi vaaran aihe tai vakava häpeä jolloinkin tulevaisuudessa? Eiköpä jo ennen sitä heidän täydellinen hyväksymisensä seurakuntaan heikentäisi joidenkuiden kristittyjen veljiemme vastustuskykyä huumausaineiden käyttöä vastaan? Me emme voi jättää huomioon ottamatta sitä, mikä on seurakunnan hyväksi kokonaisuudessaan, suosiaksemme jotakuta yksilöä. – Gal. 5:9; 6:10.

JOHDONMUKAINEN ASENNE TUPAKAN ORJUUTEEN

12–14. Voidaanko tupakoimistottumusta verrata johonkin muuhun huumausaineen orjuuteen, ja minkä kysymyksen tämä nostaa esiin?

¹² Tämä herättää kuitenkin kysymyksen: onko johdonmukaista hyväksyä kasteelle sellaisia, jotka vielä käyttävät tupakkaa. Hekin ovat vahingollisen tuotteen orjia, joko polttaessaan, pureskellessaan tai nuuskatessaan sitä. Katsokaamme, mitä eräs Science World -lehden raportti (9.4.1973) sanoo:

¹³ ”Huumausaine . . . joka aiheuttaa riippuvaisuuden, on nikotiini. . . . Minuutin tai parin kuluttua sen jälkeen, kun joku ’ottaa savut’ savukkeesta, on nikotiinia aivoissa. Mutta 20–30 minuuttia ’viimeisen savun’ jälkeen on suurin osa nikotiinista lähtenyt aivoista muihin elimiin. . . . Tämä on juuri se aika, jolloin tupakoitsija tarvitsee uuden savukkeen. . . . Kun nikotiinia ei ole, niin ruumis tuntee sen ’nälkää’. Jopa siinä määrin, että ruumis tulee toisinaan ’sairaaksi’ ilman sitä. Vieroitusoireet – sairauden tunne – alkavat. . . . Näitä oireita ovat uneliaisuus, päänsärky, mahan huonokuntoisuus, hikoilu ja epäsäännölliset sydämenlyönnit.”

¹⁴ Maailmallisten hallitustenkin on täytynyt julkaista vakavia varoituksia tupakan käytön vaarallisuudesta. Ovatko näin ollen ihmiset, jotka eivät ole irrottautuneet tupakan orjuudestaan, kelvollisia kasteelle?

15. Vaikkei Raamatussa mainitakaan nimenomaan tupakkaa, niin miten Raamatun periaatteet antavat vastauksen tähän kysymykseen?

¹⁵ Raamatun todistus tuo siihen johtopäätökseen, että he eivät ole. Kuten tämän lehden toisissa numeroissa on selitetty, niin sen kreikkalaisen sanan farmakía merkitys, jota raamatunkirjoittajat käyttävät ja joka on käännetty ”spiritismin harjoittamiseksi” tai ”spiritistisiksi tavoiksi”, merkitsi alun perin ’lääke- tai huumausaineiden käyttöä’. (Gal. 5:20; Ilm. 9:21; Um) Tämä sana alkoi tarkoittaa spiritistisiä tapoja huumausaineiden käytön ja spiritismin läheisen yhteyden takia. Amerikan intiaanit käyttivät myös tupakkaa alun perin tällä tavalla. Se voidaan sen tähden aivan oikein sijoittaa orjuuttavien huumaavien aineitten joukkoon niiden aineitten tavoin, joista kreikkalainen sana farmakía on peräisin. Tupakan nikotiinilla ei ole samoja vaikutuksia mieleen ja tunteisiin kuin ”kovilla” huumausaineilla, sellaisilla kuin heroiinilla tai ns. psykedeelisillä huumausaineilla, kuten LSD:llä; silti nikotiinin orjuus vaikuttaa ehdottomasti mieleen, ja se on voimakkaasti orjuuttava. Toisen maailmansodan lopussa olivat savukkeet Euroopassa joissakin tapauksissa rahaa arvokkaampia. Kerrotaan, että prostituoidut myivät itseään muutamasta savukkeesta, ja tavalliset ihmiset uhrasivat ruokakuponkejaankin saadakseen tupakkaa.

16. a) Mitä voimakkaita syitä on tällaisen orjuuttavan tavan hylkäämiseen? b) Sisältääkö 1. Moos. 1:29 mitään puolustusta tupakan käyttäjille?

¹⁶ Tupakan vahingollinen vaikutus ruumiiseen on hyvin tunnettu, ja sen saastuttava vaikutus on aivan yhtä ilmeinen. Emme suinkaan osoita kunnioitusta sitä kohtaan, että Luojamme on antanut meille elämän, jos me käytämme väärin ruumistamme ja saastutamme sen tupakan orjuudella. Lääketieteen asiantuntijat varoittavat, että tupakkaa käyttävät raskaana olevat naiset joutuvat paljon todennäköisemmin kärsimään keskenmenon kuin muut, ja tämäkin ilmaisisi elämän pyhyyden törkeää halveksuntaa. Tupakan orjat eivät voi raamatullisesti puolustautua väittämällä, että Jumala loi tupakkakasvin ja että se kuuluu ”ruohoihin”, jotka Jumala antoi ihmiskunnalle ”ravinnoksi”. (1. Moos. 1:29) Tupakan käyttäjät eivät käytä sitä ”ravintona” syömällä vihreitä lehtiä salaattina eivätkä keitä sitä niin kuin pinaattia. Ei, vaan he säilövät sitä ja käyttävät kuivatut, ruskeat lehdet polttamiseen, pureskelemiseen (nielemättä mehua) tai nuuskaamiseen fyysisten aistimusten takia, ja kaikki tämä koituu tosi vahingoksi ruumiille ja mielelle.

17–19. a) Mitä tutkivia kysymyksiä tulee tupakan orjien harkita, jos he haluavat tulla kastetuiksi? b) Keihin muihin huumausaineiden orjiin nämä samat seikat soveltuvat?

¹⁷ Samat kysymykset, jotka esitettiin hallituksen tukemien huumausaineohjelmien piirissä olevista ihmisistä, voidaan herättää myös tupakan orjista, jotka tarjoutuvat kastettaviksi. Ovatko he todella ’katuneet ja tehneet täyskäännöksen’, vai pitävätkö he vielä kiinni tavoista, joiden he itse tietävät olevan Raamatun periaatteitten vastaisia? (Room. 6:19; 1. Tess. 4:7; 5:22) Apostoli sanoo 2. Kor. 7:1:ssä: ”Koska meillä siis on nämä lupaukset, rakkaani, niin puhdistautukaamme kaikesta lihan ja hengen saastutuksesta, saattaen pyhityksemme täydelliseksi Jumalan pelossa.” Ovatko tupakan orjat panneet tämän sydämelleen? Varmasti kaikki myöntävät, että Jumalan uudessa järjestyksessä elävät ihmiset eivät ole tupakan orjia eivätkä tarvitse sylkykuppeja eivätkä tuhkakuppeja eivätkä saastuta tupakansavulla ilmaa, jota toiset joutuvat hengittämään.

¹⁸ Eikö näin ollen niiden, jotka ovat nyt tupakan orjia, pitäisi lopettaa sen käyttö todistukseksi uskostaan tuohon puhtaaseen uuteen järjestykseen ja rakkaudestaan sitä vanhurskautta kohtaan, joka siellä vallitsee? Jos he haluavat Jumalan havaitsevan heidät ”tahrattomiksi ja nuhteettomiksi” tuomionsa langettamisaikaan, niin eikö heidän pitäisi ottaa luja asenne nyt eikä ehkä toivoa, että tulevan ”suuren ahdistuksen” läpäisemisen kokeminen jotenkin aikaansaa muutoksen ja parantaa heidät nikotiinin orjuudestaan? (2. Piet. 3:11–14) Kun lähestyvä ”suuri ahdistus” tekee kaupallisen tupakan saannin mahdottomaksi, niin ei silloin olisi sen helpompi luopua huumeen orjuudesta olosuhteiden pakosta kuin tehdä se nyt halusta miellyttää Jumalaa.

¹⁹ Se, mitä on sanottu tupakasta, soveltuu yhtä hyvin eräillä seuduilla sellaisiin vahingollisiin tottumusta muodostaviin tuotteisiin kuin betelpähkinään ja kookakasvin lehtiin (jälkimmäiset sisältävät kokaiinia, jolla on selvästi huumaava vaikutus mieleen).b

NYT TARVITAAN PÄÄTTÄVÄISTÄ TOIMINTAA

20, 21. Mikä päättäväinen kanta Jehovan todistajien on nämä seikat huomioon ottaen nyt omaksuttava, ja miksi tämä koituu vahingollisten aineiden orjuudessa olevienkin hyväksi?

²⁰ Jehovan todistajien julkaisut ovat kymmenien vuosien ajan varoittaneet sellaisten riippuvaisuutta aiheuttavien tuotteitten kuin tupakan käytöstä. Jehovan todistajien seurakuntien yhteydessä olevat ymmärtävät melkein kaikissa tapauksissa, että nämä tottumukset ovat vääriä. Vastakiinnostuneitten tulee sen vuoksi ottaa luja kanta eikä lykätä asioita tuonnemmaksi pyytämällä tulla kastetuiksi ja hyväksytyiksi seurakuntaan tai saada osallistua tiedon esittämiseen lavalta seurakuntien valtakunnansaleissa, vaikka he ovat vielä nikotiinin tai muun vahingollisen aineen orjuudessa.c Koska uusi järjestys on nyt kovin lähellä, niin on varmasti Jumalan sanan mukaista ottaa sellainen kanta, että ne, jotka ovat haluttomia hylkäämään mitä tahansa noista vahingollisista orjuuttavista tavoista, eivät ole kelvollisia kastettaviksemme, emmekä me voi tunnustaa heitä Jehovan kristillisen seurakunnan hyväksytyiksi jäseniksi

²¹ Todellisuudessa sellaisten hyväksyminen seurakuntaan voisi osoittautua heille heidän omaatuntoaan tyynnyttäväksi huonoksi palvelukseksi. Kieltäytyminen hyväksymästä heitä voi osoittautua siunaukseksi, joka auttaa heitä tuntemaan vakavasti tarvetta ryhtyä päättäväiseen toimintaan ja valmistautumaan elämään Jumalan uudessa järjestyksessä. Kohtaamalla rohkeasti tällaiset haasteet saadaan moraalinen voitto, joka antaa tosi voimaa ja luottamusta Jumalan voimaan ja haluun auttaa.

22–24. a) Jos joku kastettiin, vaikka hän oli vielä tällaisessa orjuudessa, niin mitä hänen tulee nyt tehdä, ja miksi on kohtuullista odottaa tätä häneltä? b) Miten seurakuntien tulee menetellä niiden kastettujen suhteen, jotka eivät halua vapautua tuollaisesta orjuudesta?

²² Miten on sitten niiden laita, jotka kastettiin menneisyydessä, kun he vielä käyttivät sellaisia riippuvaisuutta aiheuttavia aineita kuin tupakkaa tai muita huumeita, tai joita hoidetaan jonkin sellaisen kuin ”metadoniohjelman” piirissä ja jotka jatkavat sitä menettelyä? Heille voidaan nyt antaa kohtuullinen aika, esimerkiksi kuusi kuukautta, jonka kuluessa he voivat vapautua orjuudestaan. Siten tehdessään he osoittavat vilpittömän halunsa pysyä Jehova Jumalan antautuneitten palvelijoitten puhtaassa seurakunnassa.

²³ Jos joku voi läpäistä ”kovien” huumausaineiden orjuudesta vieroittautumisen tuskaisan kokemuksen tullakseen Jumalan Pojan tosi opetuslapseksi, niin niillä, jotka ovat tupakan tai muiden samankaltaisten tuotteitten orjia, ei pitäisi olla mitään perusteltua syytä olla kestämättä orjuudestaan vieroittautumisen aiheuttamaa vähäisempää kärsimystä. Siitä kieltäytyminen antaisi varmasti hyvin huonon esimerkin sellaiselle, joka pyrkii voittamaan ”kovan” huumausaineen aiheuttaman tottumuksen ja kohtaa paljon vaikeamman haasteen.

²⁴ Entä sitten, jos jo kastetut eivät ole halukkaita irrottautumaan riippuvaisuussuhteestaan vahingoittaviin ja orjuuttaviin tuotteisiin? Silloin he osoittavat, että he Eesaun tavalla ’eivät arvosta pyhiä asioita’ ja pitävät parempana tuollaisia tottumuksia kuin etua kuulua Jehovan puhtaaseen kansaan. Heidät tulee sen tähden poistaa seurakunnasta tuollaisen kristitylle sopimattoman käytöksen takia. – 1. Kor. 5:7; Hepr. 12:15, 16, Um.

25. Tarvitseeko ne seurakunnan jäsenet, jotka irrottautuvat nyt vahingollisesta riippuvaisuudesta, kastaa uudelleen?

²⁵ Tarvitseeko ne kastaa uudelleen, jotka irrottautuvat riippuvaisuussuhteestaan tupakkaan tai muuhun vahingolliseen tuotteeseen? Ei, se ei näytä välttämättömältä. Tieto tuo vastuun ja kouluttaa omaatuntoa. (1. Tim. 1:13) Seurakunta antoi heidän ymmärtää, että heidän menettelynsä ei ’estänyt heitä’, ja heidät kastettiin sen ymmärryksen mukaan. (Apt. 8:36) Tietenkin jos joku tuntee tarjoutuneensa kasteelle ’omantunnon ollessa huono’ sellaisen tavan takia, niin hän saattaa päättää mennä uudelleen kasteelle. Se olisi hänen henkilökohtainen ratkaisunsa.

JUMALAN TUOMIOPÄÄTÖSTEN AIKA

26. Mitä tulee pitää mielessä johtopäätöksistä, joihin olemme tulleet?

²⁶ Nämä Jehovan kristittyjen todistajien hengellisiä ja moraalisia asioita koskevat säännökset saattavat joistakuista näyttää kovin tiukoilta. Mutta tämä ei ole yritys toimia diktatorisella, määräävällä tavalla. Tiukkuus on peräisin Jumalasta, joka ilmaisee ajatuksensa kirjoitetun Sanansa kautta. Ottaen huomioon ajan, jossa nykyinen ihmissukupolvi elää, on niiden, jotka haluavat miellyttää Jumalaa ja päästä hänen lähestyvään vanhurskaaseen uuteen järjestykseensä, aika kiinnittää huolellisesti huomiota käytöksen puhtauteen.

27–29. a) Mikä pani apostoli Pietarin ensimmäisen vuosisadan hallitsevan elimen jäsenenä kirjoittamaan veljilleen, ja mistä aiheesta hän kirjoitti? b) Mikä vakava kysymys heräsi siitä, ketkä hyväksyttäisiin Jumalan tuomiolla?

²⁷ Apostoli Pietari oli 1 900 vuotta sitten ensimmäisen vuosisadan kristillisen seurakunnan hallitsevan elimen jäsen. Siinä asemassa hän kirjoitti ohje- ja opetuskirjeitä Jehovan kansan seurakunnille. Pietari ymmärsi kristillisen seurakunnan silloin elävän sen juutalaisen asiainjärjestelmän loppukautta, jonka keskuksena oli Jerusalem ja sen temppeli. Hänen Mestarinsa Jeesus Kristus oli ennustanut sellaisen huipentuman tulevan silloisen sukupolven aikana. (Matt. 23:36; 24:34) Se oli erittäin vakavaa aikaa erityisesti kristityiksi tulleille juutalaisille ja myös ottaen huomioon sen seikan, että Rooman valtakunnan kristittyihin kohdistamat vainot olivat puhkeamaisillaan. Tämä tilanne pani Pietarin kirjoittamaan kristityille tovereilleen.

²⁸ Hän kirjoitti ensimmäisen kirjeensä noin vuosina 62–64, juuri vähää ennen kuin juutalaiset nousivat kapinaan Rooman valtakuntaa vastaan vuonna 66, mitä seurasi juutalaisen Jerusalemin ja sen temppelin loppu vuonna 70. Pietari tiesi kuolemansa lähestyvän, ja hän käsitti velvollisuudekseen varoittaa kristittyjä tovereitaan juoksemasta kristillisyydestä luopuneitten maailmallisten ihmisten kanssa ”samaan riettauden lätäkköön”. Tähdentääkseen, miten välttämätöntä oli karttaa sellaista tuhoisaa menettelyä vainonkin kustannuksella, Pietari osoitti ajan myöhäisyyden kirjoittamalla (Um): ”Mutta kaiken loppu on tullut lähelle. Sen tähden olkaa tervemieliset [ei huumausaineita käyttäviä paetaksenne todellisuutta], ja olkaa valppaat rukousten suhteen.” (1. Piet. 4:4–7) Asia kävi vielä vakavammaksi, koska Jumalan tuomion ilmaukset olivat jo alkaneet kristillisen seurakunnan suhteen. Ketkä tulisivat pysymään hyväksyttyinä Jumalan tutkimuksen ja tarkastelun alaisuudessa? Eivät mukavuutta rakastavat, eivät ne, jotka mukautuivat maailman riettaisiin tapoihin, eivätkä ne, jotka tahallaan antautuivat epäkristillisiin menettelyihin, jotka tuottivat mielihyvää turmeltuneelle, langenneelle lihalle. (Sananl. 1:32, 33) Apostoli Pietari kirjoitti:

²⁹ ”Mutta jos hän kärsii kristittynä, älköön hävetkö, vaan ylistäköön sen nimensä tähden Jumalaa. Sillä aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta; mutta jos se alkaa ensiksi meistä [Jumalan huoneesta], niin mikä on niiden loppu, jotka eivät ole Jumalan evankeliumille kuuliaiset? Ja ’jos vanhurskas vaivoin pelastuu, niin mihinkä joutuukaan jumalaton ja syntinen [synnintekijä, Um] [kristillisen seurakunnan sisäpuolella]?’ Sentähden, uskokoot myös ne, jotka Jumalan tahdon mukaan kärsivät, sielunsa uskolliselle Luojalle, tehden sitä, mikä hyvää on.” – 1. Piet. 4:16–19.

30. Miksi kastetun kristityn on kovin vaarallista jäljitellä missään määrin ’jumalattomia’ ja ’synnintekijöitä’ erityisesti tänä aikana?

³⁰ Vaikka Jeesuksen Kristuksen uskollinen seuraaja pysyy ”vanhurskaana” kristillisessä seurakunnassa, niin hän ”vaivoin pelastuu”. Jos kastettu kristitty jäljittelee ”jumalatonta” ja ”synnintekijää” missä määrin hyvänsä, niin se tekee hänen pelastumisensa sitä vaikeammaksi. Tai osoittautuisiko hän lainkaan arvolliseksi pelastumaan? Tässä on nykyisillä kristityillä muistettavaa. Varmasti voidaan meidän sukupolvellemme totuudenmukaisesti sanoa: ”Kaiken loppu on tullut lähelle.” Jumalan tuomiopäätöksiä julistetaan nyt hänen palvojiensa omalle ”huoneelle”. Tästä mainittiin Malakian ennustuksen 3. luvussa, joka kertoo Jehovan tulosta hengelliseen temppeliinsä Jeesuksen Kristuksen, ”liiton enkelin”, seuraamana. Keitä vastaan Jumaltuomari Jehova todistaa osoittaen heidän olevan lainrikkojia ja synnintekijöitä? Hän sanoo sen Mal. 3:5:ssä:

31–33. a) Miten Mal. 3:5 osoittaa niitä uhkaavan suuren vaaran, jotka ovat nyt riippuvaisuutta aiheuttavien tuotteitten orjia? b) Mikä muu Raamatun todistus osoittaa spiritismin ja lääke- tai huumausaineiden välisen yhteyden?

³¹ ”Ja minä lähestyn teitä pitääkseni tuomion ja tulen kiiruusti todistajaksi velhoja [farmakous’ – kreikkalaisen Septuagintan mukaan] ja avionrikkojia ja väärinvannojia vastaan ja niitä vastaan, jotka sortavat palkkalaista palkanmaksussa, leskeä ja orpoa ja vääntävät vääräksi muukalaisen asian eivätkä pelkää minua, sanoo Herra Sebaot.”

³² Pane merkille, että ensimmäiset, joita vastaan Jehova mainitsee heidän väärintekonsa vuoksi tulevansa kiiruusti todistajaksi, ovat ”velhot”. Kreikkalainen Septuaginta-käännös, jonka Aleksandrian juutalaiset käänsivät ennen Kristusta, käänsi ”velhot” kreikkalaisella sanalla farmakous’. Tämä on sama sana, jota on käytetty Ilm. 21:8:ssa, missä eräät kääntäjät kääntävät sen ”velhoiksi”, mutta Uuden maailman käännös (engl.) kääntää sen ”spiritismin harjoittajiksi”. Muinaiset velhot eli noidat harjoittivat tosiaan spiritismiä. Kreikkalainen sana, jota heistä käytettiin, merkitsee kirjaimellisesti ’huumaajia’, ei sellaisia ”lääkeaineiden myyjiä” kuin ”apteekkarit” ovat. Muinaiset noidat olivat aikansa huumekauppiaita.

³³ Esikristillinen kreikkalainen Septuaginta-käännös käyttää sille sukua olevaa kreikkalaista sanaa farmakon (merkitsee kirjaimellisesti ’lääke- tai huumausainetta’, mutta on käännetty ”velhoudeksi”) ainakin viisi kertaa. Epäjumalia palvova muinaisen Israelin kuningatar Iisebel harjoitti tällaista farmakonia (monikossa) eli ”velhoutta”. (2. Kun. 9:22, LXX) Jehovan teloittajana toimiva kuningas Jeehu surmasi hänet. Ne, jotka suojelivat ammatti-”velhoja” eli spiritismin harjoittajia, osallistuivat myös spiritistisiin tapoihin, ja heidät tuomittiin.

34–36. a) Miksi on järkevää, että tällaiset tavat tulevat tuomintakäsittelyyn? b) Mikä vastuu on sen tähden niillä, jotka palvelevat paimenina Jumalan lauman keskuudessa?

³⁴ Ei ole näin ollen ihme, että ne, jotka näinä laajalle levinneen huumeiden orjuuden ja lisääntyvän tupakoinnin päivinä antautuvat näihin, joutuvat tuomintatoimenpiteitten alaisiksi. Jehova Jumala, Ylituomari, on hengellisessä temppelissään ja tarkastaa erityisesti niitä, jotka sanovat palvovansa häntä tuossa pyhässä paikassa. Hän on luvannut tulla kiiruusti todistajaksi velhoja eli spiritismin harjoittajia vastaan, spiritismin, joka muinaisista ajoista lähtien liittyi tottumusta muodostavien, orjuuttavien huumausaineitten yhteyteen.

³⁵ Haluammeko me Jehova Jumalan tulevan kiiruusti todistajaksi itseämme vastaan ollessamme huumausaineiden tai muiden tottumusta muodostavien vahingollisten rikkaruohojen orjina, mikä orjuus asettaa meidät alttiiksi henkidemonien vaikutukselle? Jehovan tuomio tällaisia huumausaineiden orjia vastaan tulevan ”suuren ahdistuksen” aikana merkitsee heidän tuhoaan. (Ilm. 21:8) Jehova Jumala ei aivan varmasti halua tällaisia orjia kristittyjen todistajiensa seurakuntaan nyt tässä ”asiainjärjestelmän lopussa” (Um). Ilm. 22:15 (Um) sanoo luvatusta ”uudesta Jerusalemista”: ”Ulkopuolella ovat koirat ja spiritismin harjoittajat [huumaajat, Rivienvälinen valtakunnankäännös, engl.] ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka pitävät valheesta ja harjoittavat sitä.”

³⁶ Sen tähden on nämä ohjeet annettu tuntien syvää vastuuta Jehova Jumalalle. Vanhinten velvollisuus on sen vuoksi Jumalan lauman hengellisinä valvojina huolehtia siitä, että tuollaisia ei-haluttuja aineksia ei oteta Jehovan kristittyjen todistajien seurakuntien hyväksytyiksi, kastetuiksi jäseniksi.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 386]

Monien maailman ihmisten mielestä tupakoiminen on heidän nautintonsa. Mutta onko se kristillistä?

[Kuva s. 388]

Jos joku haluaa tulla Jehovan antautuneeksi, kastetuksi todistajaksi, hänen täytyy karttaa tupakan käyttöä