Lampaiden kaitseminen taidollisesti

”Ja hän alkoi kaita heitä sydämensä nuhteettomuuden mukaisesti, ja taidollisin käsin hän alkoi johdattaa heitä.” – Ps. 78:72, Um.

 1. Mitä Heprealaiskirjeen 11:6:nnessa mainittua ominaisuutta tarvitaan, jotta voisi olla Jumalan palvelija, ja mitä tämä panee meidät näin ollen kysymään?

LUKIJA ei ole ehkä uskonnollinen pappi, mutta oletko sinä milloinkaan ajatellut sitä vastuuta, mikä lankeaa todellisen Jumalan palvelijan eikä ainoastaan papin kannettavaksi? Miten vahva tai heikko mahtanee hänen uskonsa Jumalaansa olla? Eräs Paavali-niminen palvelija sanoi asian selvästi lausuessaan: ”Ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.” (Hepr. 11:6) Nykyään ihmetyttää, miten monella papilla on ehdoton usko Jehova Jumalaan ja hänen kirjoitettuun Sanaansa, niin että he pitävät siitä kiinni, ja miten monet etsivät todellisuudessa Jehovan mielisuosiota. Kuinka monet evankeliuminpalvelijat omaksuvat Jumalan tahdon tekemisen täyden vastuun?

 2. Miten uskonnollisissa seminaareissa nykyään olevien suuri enemmistö suhtautuu uskoonsa? Mitä tämä saa rehelliset totuuden etsijät ajattelemaan?

² New York Times Magazinessä marraskuun 30. päivänä 1958 olleessa artikkelissa sanoo sen kirjoittaja Stanley J. Rowland Jr., että ne, jotka menevät ”nykyisiin seminaareihin, ovat suureksi osaksi epäileviä, mutta toivovat löytävänsä uskon kokemuksen avulla ja tarkoituksen tajun palveluksen välityksellä”. Puhuessaan niistä nuorista miehistä, jotka hankkivat uskonnollista valmennusta, hän sanoo: ”He epäilevät – ristiriitaisesti kylläkin – jossakin määrin Jumalan kutsua ja oman kristillisen vakaumuksensa voimaa. He tutkistelevat ahkerasti olemassaolon perusarvoja. He haluavat sukeltautua syvälle elämään.” Täytyykö meidän uskoa, että näistä nuorista miehistä, jotka epäilevät Jumalan kutsua eivätkä ole kovin varmoja uskostaan, on tuleva nykyisen sukupolven kristittyjen palvelijoita? Kirjoittaja jatkaa lainaten New Yorkin Union Theological Seminaryn rehtorin, Henry P. Van Dusenin, sanat: ”Heitä ei voi ymmärtää. Monet heistä näyttävät olevan vailla iloa, ja haluaisinpa saada selville, tietävätkö he todellisuudessa, mitä onnellisena oleminen merkitsee. He ovat uskonnollisessa etsiskelyssä, mikä oli poikkeuksellinen tila kaksikymmentä vuotta takaperin, mutta vallitseva tila nykyisten opiskelijoitten keskuudessa.”

 3. Millainen usko kristillisyyden perustajalla oli, ja olivatko hänen opetuslapsensa samaa mieltä?

³ Millainen vastakohta heidän uskonpuutteensa onkaan kristillisten evankeliuminpalvelijoitten johtajan, Kristuksen Jeesuksen, uskolle! Hänen uskonsa ja halunsa tehdä Jumalan tahto olivat kiistattomat, ja tämä on esitetty selvästi hänen elämänsä neljässä kertomuksessa. Jeesus Kristus oli totisesti Jumalan palvelija, halukas ottamaan vastuun. Hän oli uskon täyttämä, ja hän opetti seuraajiaan, jotka olivat uskon täyttämiä, olemaan hänen kaltaisiaan evankeliuminpalvelijoita. Nuo Jeesuksen opetuslapset eivät yrittäneet ”löytää uskoa kokemuksen avulla”; heiltä ei puuttunut iloa, vaan heillä oli Mestarinsa usko ja ilo. He olivat onnellisia evankeliuminpalvelijoita, jotka uskoivat, että Jumala ”palkitsee ne, jotka häntä etsivät”, eivätkä olleet sellaisia ihmisiä, jotka vielä ”olivat uskon etsinnässä”. Heillä oli usko Jehova Jumalaan, Hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen ja Jumalan Sanaan. Jokaisella, joka opiskelee evankeliuminpalvelusta varten, täytyy olla uskoa, tai muuten hän on täydellinen epäonnistuma kristillisenä evankeliuminpalvelijana.

 4, 5. a) Kuuluuko evankeliuminpalvelus vain rajoitetulle henkilöjoukolle? b) Mitkä suuremmat vastuuvelvollisuudet lankeavat eräille?

⁴ Apostoli Paavali, joka uskoi vahvasti yhteen Jumalaan, Jehovaan, ja saarnasi väsymättömästi Jumalan Sanaa, kehotti Galatian seurakuntaa: ”Jolle sanaa opetetaan, se jakakoon kaikkea hyvää opettajallensa.” (Gal. 6:6) Jokaisen, joka on kuullut ja joka uskoo, pitäisi siis tukea opettajaansa ja sitten itse opettaa. Evankeliuminpalvelijoita ei ole rajoitettu niihin harvoihin yksilöihin, jotka päättävät mennä seminaariin tai jumaluusopilliseen kouluun valmennettaviksi, vaan tämä palvelus käsittää suuren ihmisluokan. Se käsittää jokaisen, joka uskoo ja jolla on uskoa ja jolle opetetaan suullisesti Jumalan Sanaa, sillä hänenkin on jaettava sitä hyvää, mitä hän on oppinut, toisille ihmisille, jotka hän tapaa. Paavali painotti asiaa sanoessaan: ”’Jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu’. Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?” (Room. 10:13, 14) Maailma tarvitsee evankeliuminpalvelijoita, jotka ovat uskon täyttämiä, eikä sellaisia, jotka yhä etsivät uskoa.

⁵ Raamattu, Jumalan Sana, osoittaa selvästi, että jokaisen kristityksi tunnustautuvan täytyy saarnata Jumalaa ja hänen vanhurskasta valtakuntaansa koskevaa hyvää uutista. Mutta kun Pietari puhui uskovien seurakunnassa oleville vanhemmille miehille, niin hän osoitti, että suurempi vastuu lankeaa vanhemmille miehille Jumalan lauman valvojina eli paimenina. Vaikka kaikki Jumalan palvelukseen antautuneet ovat evankeliuminpalvelijoita, niin tästä uskollisten kristittyjen ryhmästä valitaan silti joitakuita johtamaan koko seurakunnan asioita. Pietari sanoi siitä syystä: ”Vanhimpia teidän joukossanne minä siis kehoitan, . . .: kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa.” – 1. Piet. 5:1–4.

HENGELLINEN KAITSEMINEN ON VAKAVAA TYÖTÄ

 6. Ketkä ovat päteviä paimeniksi seurakunnassa, ja miten tätä työtä tulee katsella?

⁶ Lauman luotettavat paimenet voidaan valita ainoastaan niistä, jotka ovat jo evankeliuminpalvelijoita, henkilöitä, jotka ovat kokonaan antautuneita Jumalalle ja jotka haluavat auttaa seurakunnassa olevia veljiään. Tämä on varmasti oikealaatuista työtä kenelle tahansa kypsälle kristitylle. Paavali sanoi niistä, jotka ovat uskon täyttämiä ja jotka ovat toimivia Jumalan palveluksessa: ”Jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, niin hän haluaa jaloon [oikealaatuiseen, Um] toimeen.” (1. Tim. 3:1) Vanhempien totuudessa olevien tulisi totisesti haluta tämänkaltaista työtä ja auttaa Jumalan laumassa olevien lampaitten kaitsemisessa. Tämä on ainoastaan niiden otettava vastuu, joilla on uskoa ja jotka tosiaan rakastavat Jumalaa ja jotka jo tuntevat Jumalan tahdon ja täyttävät sen. Se ei ole kenenkään alokkaan, vasta-alkavan tehtävä, sellaisen, joka on uusi kristillisessä työssä.

 7. a) Miksi on välttämätöntä että valvoja on Jumalan Sanan tutkija? b) Mitkä ominaisuudet apostoli Paavali sanoi hänen täytyvän omistaa?

⁷ Valvojan täytyy ennen kaikkea olla Jumalan Sanan tutkija ja siihen uskova, ja hänen täytyy itsensä käyttäytyä sen opetusten mukaan. Hänen täytyy pitää uskosta kiinni ollen valpas nykyään sen suhteen, mitä Paavali sanoi Timoteukselle: ”Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja valheenpuhujain ulkokultaisuuden vaikutuksesta, . . . jotka kieltävät menemästä naimisiin ja nauttimasta ruokia, mitkä Jumala on luonut . . . nautittavaksi kiitoksella, . . . Kun tätä veljille opetat, niin olet hyvä [oikealaatuinen, Um] Kristuksen Jeesuksen palvelija, joka ravitset itseäsi uskon ja sen hyvän [oikean, Um] opin sanoilla, jota olet noudattanut.” (1. Tim. 4:1–3, 6) Jotta valvoja voisi antaa hyviä neuvoja, niin hänen täytyy olla ”ravinnut itseänsä uskon sanoilla” ja noudattaa tarkkaan ”oikeata oppia”. Silloin hän voi kaita taidollisesti Jumalan laumaa. ”Joka johtaa, johtakoon toimellisesti; joka laupeutta harjoittaa, tehköön sen iloiten.” (Room. 12:8) Valvojan täytyy ”johtaa”, jos hänet on valittu olemaan seurakunnan puhemiehenä, hänen täytyy noudattaa seuraavia ohjeita: ”Kammokaa pahaa, riippukaa hyvässä kiinni. Olkaa veljellisessä rakkaudessa helläsydämiset toisianne kohtaan; toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne. Älkää harrastuksessanne olko veltot; olkaa hengessä palavat; palvelkaa Herraa. Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset, rukouksessa kestävät. Pitäkää pyhien tarpeet ominanne; harrastakaa vieraanvaraisuutta. Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa, älkääkä kirotko. Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa. Olkaa keskenänne yksimieliset. Älkää korkeita mielitelkö, vaan tyytykää alhaisiin oloihin. Älkää olko itse mielestänne viisaita. Älkää kenellekään pahaa pahalla kostako. Ahkeroikaa sitä, mikä on hyvää [oikein, Um] kaikkien ihmisten edessä. Jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa.” (Room. 12:9–18) Jotta voisi olla edellä kuvaillun kaltainen avulias evankeliuminpalvelija, niin täytyy jo uskoa Jumalaan eikä vasta ”etsiä uskoa”.

 8. Kirjoitettiinko Raamattu yksistään valvojille? Mikä on siis koko kristillisen seurakunnan velvollisuus?

⁸ Kun seurakunnan paimenet johtavat tällä tavalla, niin he antavat oivallisen esimerkin kaikkien kristittyjen seurakunnan jäsenten noudatettavaksi. Pyhää Raamattua ei sitä paitsi kirjoitettu pelkästään valvojia varten, vaan koko seurakunnalle, valvojat mukaanlukien. Jumalan tahto on, että kun lampaat on koottu yhteen, niin he ovat aivan hyvän paimenen kaltaisia. Jumala järjesti ennen muinoin Paavalin aikana paimenet huolehtimaan lampaista, ja paimenet antavat samalla tavalla nykyäänkin esimerkin. Lammasten kaitseminen on vakava tehtävä. Nyt on kaikkiin kansoihin kuuluvien ihmisten erottelemisaika, ja tämä erottelutyö suoritetaan saarnaamalla Jehovan valtakunnan hyvää uutista, eivätkä sitä tee ainoastaan valvojat, vaan myöskin kaikki seurakunnan kristityt evankeliuminpalvelijat.

 9, 10. a) Onko paimenen vastuu suuri? Kenen on suurempi? b) Mitä työtä jäännös on suorittanut erityisesti vuodesta 1919 lähtien, ja miten sen näkemys on samanlainen kuin Kristuksen Jeesuksen, Suuremman Daavidin?

⁹ Mutta valvojan asemassa oleminen asettaa kumminkin siinä olevalle paljon suuremman vastuun lammasten paimenena. Valvoja pitää kuitenkin aina mielessään, että Jehova on Suuri Paimen eikä hän. Daavid sanoi: ”Herra [Jehova, Um] on minun paimeneni.” (Ps. 23:1) Jehova on siis pääasiassa vastuussa lammasten kokoamisesta ja hoitamisesta, mutta hän panee meidät ihmiset suorittamaan kaitsemisen. Me emme ole nähneet vuodesta 1919 lähtien koottavan ainoastaan ”pienen lauman” jäännöstä, vaan me näemme myöskin koottavan ”muiden lampaitten” suurta joukkoa, erityisesti vuodesta 1935 lähtien. (Luuk. 12:32; Joh. 10:16) Jäljellä olevat eli pienen lauman jäännös oli hajaantunut ensimmäisen maailmansodan pilvisinä ja synkkinä päivinä, mutta nyt monia jäännökseen kuuluvia käytetään koottuina kaitsemistyössä. Kaikki he ovat lähteneet Jumalan palvelijana viemään Valtakunnan hyvää uutista, ja he ovat saarnanneet sitä ja ovat tehneet Jumalan tahdon kuluneina neljänäkymmenenä vuotena. He ovat metsästäneet lampaita ja tuoneet heitä laumaan ja ruokkineet heitä tarvittavalla hengellisellä ravinnolla.

¹⁰ Toisin sanoen, täytyy tapahtua suuri kokoaminen. Jehova on tehnyt kumminkin kaikista näistä lampaista, pienestä laumasta ja muista lampaista, yhden yhteistoiminnallisen lauman kaikkien ollessa elämän perillisiä vanhurskaassa uudessa maailmassa. Jehova on tehnyt uskollisesti kaiken, mitä hän on luvannut kansalleen, mutta on jotain, mitä kristittyjen täytyy itsensä tehdä, varsinkin valvojien, joiden täytyy olla lauman eli seurakunnan uskollisia paimenia. Kristus Jeesus on Suurempi Daavid, ja kun hän oli maan päällä, niin hän otti paimenen vastuun ja antoi oikean esimerkin muille valvojille. Psalmi 78:70–72 tarkoittaa Jeesusta sanoessaan: ”Hän [Jehova] valitsi Daavidin, palvelijansa, . . . Hän toi, hänet . . . kaitsemaan kansaansa, Jaakobia, ja Israelia, perintöosaansa. Ja Daavid kaitsi heitä vilpittömin sydämin ja johti heitä taitavalla kädellä.” Samoin oli Kristus Jeesuskin taitava paimen. Hänen Isänsä sanoi hänelle ”Sinä rakastit vanhurskautta ja vihasit laittomuutta.” – Hepr. 1:9.

TAIDOLLISUUDEN HANKKIMINEN

11. Miten paimen hankkii taitavuutta?

¹¹ Taito merkitsee kykyä, mikä tulee tiedon ja harjoituksen mukana; pystyvyyttä. Jeesuksella, Oikealla Paimenella, oli tieto Jumalan Sanasta. Hän noudatti käytännössä, mitä tämä Sana opetti. Hän sovellutti sitä omaan elämäänsä osoittaen siten viisautta ja ymmärrystä. Hän tunnusti Jehova Jumalan Suureksi Paimeneksi ja ohjasi ihmisten mielen Jehovaan, Isäänsä, eikä itseensä. Jumala valitsi hänet oikealaatuiseksi paimeneksi. Alipaimenten täytyy nykyään olla Jeesuksen kaltaisia eikä kiinnostuneita lauman saamisesta itselleen. Heidän täytyy nuhteettomuuden säilyttävin sydämin kaita taidollisesti Jumalan laumaa. Kuinka tarpeellista onkaan tällöin, että valvojilla on tietoa ja että he panevat viisaudessa tämän tiedon toimintaan! Paimen ei ole sopimaton, kömpelö, huolimaton valvoja. Hän käyttää Jumalan Sanaa taidollisesti huolehtiessaan muista lampaista. Kun Oikea Paimen, Jeesus Kristus, asetti pyhän hengen avulla apostolit kaitsijan toimeen, niin heidät pantiin tähän työhön, koska he tiesivät, miten Jumalan Sanaa on käytettävä ”opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa”, ja he suorittivat tämän työn taidollisesti. (2. Tim. 3:16) Kaikkien alipaimenten täytyy käyttää Jumalan Sanaa samalla tavalla. Nykyiset uuden maailman yhteiskunnassa olevat valvojat ovat myös paimenia, ja heidän täytyy käsitellä Jumalan lampaita taidollisin käsin sekä johdattaa heitä samoin kuin Daavid teki huolehtiessaan Israelin lapsista ja niin kuin Kristus teki pitäessään huolta opetuslapsistaan.

12. Voiko paimen olla huoleton käsitellessään lampaita, ja miten apostoli Pietari neuvoo tässä suhteessa?

¹² Palkintona uskollisesta kaitsennasta ei ole ainoastaan itsensä pelastaminen, vaan myöskin toisten, muiden lampaitten, pelastus. Muista, että kaikki ovat lampaita, olkootpa he sitten valvojia tai eivät. Kaikki ovat Suuren Paimenen, Jehovan, ja hänen valitsemansa Oikean Paimenen, Jeesuksen Kristuksen, alaisuudessa. Jeesus itse sanoi ”Minä olen se hyvä [oikea, Um] paimen. Hyvä [oikea, Um] paimen antaa henkensä lammasten edestä.” (Joh. 10:11) Ja jälleen: ”Minä olen se hyvä [oikea, Um] paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut.” (Joh. 10:14) Ei ole siis mitään syytä kenenkään paimeneksi valitun lampaan tulla väkivaltaiseksi ja huolettomaksi Jumalan Sanan käsittelyssä. Pietari, eräs Jeesuksen Kristuksen lammas ja apostoli, tunsi oman vastuunsa alipaimenena, kun hänet asetettiin sellaiseksi pyhän hengen toimesta. Pietari sanoi siksi toisille: ”Kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa, ei pakosta, vaan vapaaehtoisesti, Jumalan tahdon mukaan, ei häpeällisen voiton tähden, vaan sydämen halusta, ei herroina halliten niitä, jotka ovat teidän osallenne tulleet, vaan ollen laumalle esikuvina, niin te, ylipaimenen ilmestyessä, saatte kirkkauden kuihtumattoman seppeleen.” – 1. Piet. 5:2–4.

13, 14. Kun paimen on suostunut tekemään Jumalan tahdon, niin miten hänen tulee ja miten ei tule ajatella vastuutaan?

¹³ Kaikkien uuden maailman yhteiskunnassa olevien valvojien, sellaisten kuin Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran haaratoimistonpalvelijoitten, piiripalvelijoitten, kierrospalvelijoitten, seurakunnanpalvelijoitten ja apulaispalvelijoitten, tulee tuntea se painava vastuu, minkä Jehovan Sana asettaa heidän kannettavakseen alipaimenina, valvojina. Valvojat suostuivat antautumishetkellään tekemään Jumalan tahdon, ja heidän täytyy nyt valvojina arvostaa sitä, että eräs heille Jumalan Sanassa annettu käsky kuuluu: ”Kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa.” Valvojat, miten te suoritatte sen? Pakostako? Tuntienko taakaksi sen, että teidät asetettiin tähän asemaan? Haluatteko te olla vapaat tästä vastuusta? Pietari sanoo ystävällisesti kaikille: ’Tehkää se halukkaasti.’

¹⁴ Voisiko olla sellaisia, jotka tekevät sen vilpillisen voiton vuoksi? Sen huomattavan aseman tähden, minkä he saavat seurakunnassa? Ehkä henkilökohtaisesta ylpeydestä? Tai sen vaikutuksen takia, mikä heillä on Jumalan laumaan? Pietari varoittaa: ’Tehkää se innokkaasti’, iloiten, rakastakaa lämpimästi kaikkia seurakunnassa tunnustaen, että kaikki lampaat kuuluvat Jehova Jumalalle ja että se seurakunta, minkä yhteydessä te olette, on tosiaan Jumalan laumaa.

15. Miksi valvojan itsetutkistelu on kovin välttämätön?

¹⁵ Tutki itseäsi. Oletko sinä valvoja, joka ”herrana hallitset niitä, jotka ovat sinun osallesi tulleet”? Sorratko sinä lampaita? Oletko sinä niin ylväs paimen, ettei sinulle voi puhua? Onko sinulla aina liian kiire? Älköön koskaan tapahtuko niin, sillä se ei ole hyvä esimerkki. Pietari sanoi, niin avuliaasti: ’Olkaa esimerkkeinä laumalle.’ Millä tavalla? Uskossa, avuissa, ymmärtäväisyydessä, itsenne hillitsemisessä, kärsivällisyydessä, jumalisuudessa, veljellisessä kiintymyksessä ja rakkaudessa. ”Sillä jos teillä on nämä ja ne yhä enenevät, niin ne eivät salli teidän olla toimettomia eikä hedelmättömiä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa.” (2. Piet. 1:5–8) Täsmällinen tieto ja oikea elintapa ovat aivan välttämättömiä sinulle valvojana.

16. Miten 1. Pietarin kirjeen 5:3:nnen ”Uuden maailman käännöksen” alaviite painottaa paimenen työn vakavuutta?

¹⁶ Käsitätkö sinä täysin, että kun sinut on asetettu valvojan asemaan, niin sinä olet osallesi uskottujen Jumalan lampaitten hoitaja? 1. Pietarin kirjeen 5:3:nnen Uuden maailman käännöksen alaviite painottaa tätä sanoen: ”Eikä herroina halliten niitä, jotka on määrätty sinun osallesi.” Kaikki nämä lampaat ovat Jumalan suuressa näkyvässä järjestössä Jumalan lampaita, mutta heidän eri ryhmänsä on uskottu eri paimenille. Uuden maailman yhteiskunnassa oli vuonna 1958 17 878 Jehovan todistajain ryhmää eli seurakuntaa kaikkialla maailmassa. Pietari neuvoo teitä, valvojat, olemaan herroina hallitsematta teille uskottuja. Jokaisen paimenen tulee tämän tähden kysyä itseltään: ”Miten minä käsittelen Jumalan lampaita? Minkälaisen esimerkin minä annan? Miten kiinnostunut minä olen heidän palveluskokouksistaan? Teokraattisesta palveluskoulusta? Seurakunnan kirjantutkisteluista? Talosta taloon todistamisesta? Uusintakäynneistä? Raamatun kotitutkisteluista? Saarnaanko minä tätä Jumalan valtakunnan hyvää uutista näillä tavoilla ja autanko minä kaikkia lampaita, jotka on uskottu minulle, tekemään samoin kuin minä teen auttaen heitä pysymään valveilla ja säilyttämään palvelusvaatteensa yllään?”

17. Mikä palkka odottaa Jumalan lammasten uskollista paimenta?

¹⁷ Kun valvoja noudattaa Pietarin oivallista neuvoa ja osoittaa rakkautta ja vieraanvaraisuutta Jumalan laumaa kohtaan sekä muukalaisille, niin ylipaimenen tultua ilmeiseksi valvoja saa ”kirkkauden kuihtumattoman seppeleen”. Sille, joka kuuluu pieneen laumaan, merkitsee palkka perintötoveruutta Kristuksen Jeesuksen kanssa taivaallisessa kirkkaudessa. Muille lampaille se merkitsee elämää uudessa paratiisimaassa. Ne, jotka ovat taidollisia ja uskollisia lammasten kaitsemisessa nyt, palkitaan varmasti siten, että heidät pannaan ikään kuin ’hallitsemaan monta kaupunkia’. Jos nykyiset valvojat osoittavat uskollisuutta pienissä asioissa, niin heille annetaan suurempia tehtäviä, niin kuin kuningas sanoi Jeesuksen vertauksessa: ”Hyvä on, sinä hyvä palvelija; koska vähimmässä olet ollut uskollinen, niin saat vallita kymmentä kaupunkia.” (Luuk. 19:17) Arvostakaa siis, valvojat, aina suhdettanne Jehova Jumalaan sekä laumaan, minkä Jumala on uskonut teille, ja muistakaa käsky: ”Kiinnittäkää huomiota itseenne ja koko laumaan, jonka keskuuteen pyhä henki on asettanut teidät valvojiksi, kaitsemaan Jumalan seurakuntaa, jonka hän osti oman Poikansa verellä.” – Apt. 20:28, Um.

PAIMENEN OMINAISUUKSIEN TÄYTTÄMINEN

18. Minkä seikkojen arvostus on tärkeä seurakunnan paimenelle?

¹⁸ Valvojien täytyy ymmärtää täysin, että ”lauma” eli ”seurakunta” on Jumalan ja että paimeneksi asetus on tapahtunut Jumalan pyhän hengen välityksellä. Lauma on oston tähden Jumalan. Älkäämme unohtako sitä koskaan! Puhuessaan Korinton voidelluille kristityille Paavali kysyi: ”Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat? Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne.” (1. Kor. 6:19, 20) Maan päällä on vielä pieni jäännös tästä ”teidän ruumiistanne” nykyään, ja monet näistä ovat valvojan asemassa. Mutta siitä huolimatta, onko valvoja jäännöstä tai muiden lampaitten luokkaa, hän on Jumalan paimen eli valvoja, joka huoltaa Jumalan lampaita, Hänen ostamiaan. Valvojien täytyy tehdä Jumalan tahto kaikkien uuden maailman yhteiskunnassa olevien Jumalan lampaitten keskuudessa ja niiden keskuudessa, jotka harhailevat vielä tämän yhteiskunnan ulkopuolella.

19. Kenen vallasta paimen haluaa kääntää lampaat pois ja miksi?

¹⁹ Kristus Jeesus käytti Paavalia, ja hän meni ulkopuolella oleviin kansoihin ja lohdutti myöskin Israelissa olevia. Jeesus teki itsensä näkyväksi Paavalille sanoen: valitakseni ”sinut palvelijakseni ja . . . todistajaksi, . . . Ja minä pelastan sinut sekä oman kansasi että pakanain käsistä, joitten tykö minä sinut lähetän avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat . . . synnit anteeksi.” (Apt. 26:16–18) Paavalista tuli valvoja, ja hän työskenteli ankarasti yrittäen käännyttää lampaita pois Saatanan vallasta ainoan tosi Jumalan puoleen. Valvojien tulee nyt tehdä samoin. Käännettyään heidät Jumalan puoleen paimenten täytyy auttaa heidän pitämisessään valossa. Miten paljon te, valvojat, ponnistelette tehdäksenne tämän? Miten paljon rakkautta te osoitatte jokaista kohtaan, joka on ”teille uskottu” seurakunnassanne? Alipaimenet, olkaa uskollisia ja taidollisia toimiessanne lampaankaltaisten ihmisten kanssa, jotka kaikki kuuluvat Jehova Jumalalle!

20. a) Mitkä ovat paimenen työn tärkeät piirteet? b) Selitä, miten lampaita johdetaan Kristuksen Jeesuksen esimerkkiä noudattaen.

²⁰ Mitkä ovat paimenen tärkeät tehtävät? 1) Johtaminen; 2) ruokkiminen ja 3) kaitseminen. Jeesus osoitti todellista johtamistaitoa, koska hän itse alistui Isänsä, Jehovan, Suuren Paimenen, johdettavaksi. Hän sanoi tosiaan: ”Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden.” (Ps. 23:3) Hän halusi Isänsä, Suuren Paimenen, opastavan häntä oikealla tiellä. Jeesus sanoi: ”Minä en kysy omaa tahtoani vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt.” (Joh. 5:30) Uskolliset ja taidolliset alipaimenet johtavat Jeesuksen tavoin Jumalan lampaita myöskin vanhurskaita teitä. Älkööt he johtako lampaita pois Jumalan Sanassa esitetystä totuudesta, sillä tämä Sana on Jumalan tahto. Alipaimenen täytyy aina muistaa Jumalan tahto kysyen itseltään, mitä Jehova tahtoo tehtävän. Miten Jeesus teki sen? Mitä tietä hän vaelsi? Lampaita täytyy aina johtaa Jumalan tietä. Jumalan lampaita johtavan täytyy pitää mielessään Jehovan nimen pyhittäminen. Jeesus asetti Isänsä nimen ensimmäiseksi, kun hän opetti kaikkia opetuslapsiaan rukoilemaan: ”Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa.” (Matt. 6:9, 10) Hän johdatti lampaita Jehovan nimessä.

21. Missä valvoja käyttää Jumalan Sanaa taidollisesti ja kokeneesti, ja miksi hän ei voi vetäytyä pois?

²¹ Paimen Paavali ilmaisi johtajanominaisuuksia sanoessaan: ”Minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille sitä, mikä hyödyllistä on, ja opettamasta teitä sekä julkisesti että huone huoneelta.” (Apt. 20:20) Mistä Paavali oppi sen, mikä hyödyllistä on? Jumalan Sanasta. Ja missä hän saarnasi sitä? Kaikkialla. Valvoja tuntee nykyään Jumalan Sanan ja käyttää sitä kokeneesti ja taidollisesti käyden talosta taloon saarnaamassa hyvää uutista sekä osallistuen uusintakäyntitoimintaan ja raamatuntutkistelutyöhön johtaen siten uskollisesti toisten evankeliuminpalvelijoitten valmentamisessa. Joskus ajattelee kumminkin valvoja, jolle on uskottu seurakunta, että kierrospalvelija tulee pian ja että johtaminen kuuluu hänelle. Hän hellittää sen tähden epäsäännöllisten palvelijoitten auttamisesta, eivätkä lampaat saa johtoa. Mutta koko Jumalan järjestön täytyy työskennellä yhdessä kunkin suorittaessa oman osansa. Hyvä paimen on halukas näkemään lampaitten kasvavan voimakkaiksi, terveiksi ja lujiksi, ja hän tekee sitä mikä on hyödyllistä, jotta jotkut lampaat voisivat myöhemmin itse tulla valvojaksi ja myöskin johtaa lampaita. Tämä työ ei lopu. On paljon uusia lampaita, jotka muodostavat uusia seurakuntia, mitkä tarvitsevat uusia paimenia. Paavali ”ei vetäytynyt pois”. Vetäydytkö sinä?