8. luku
Apua kärsimysten kestämiseksi
1, 2. Miksi Jeesuksen Kristuksen opetuslapset eivät voi välttyä kärsimiseltä?
ME SAATAMME jolloinkin elämässämme tarvita aivan epätoivoisesti apua ongelmiemme ratkaisemisessa. Jos meitä kohtaisi nopeasti onnettomuuksien sarja, me voisimme helposti vaipua synkkään epätoivoon. Taakka saattaisi tuntua suuremmalta kuin voisimme kantaa. Kuinka hyvä onkaan saada apua sellaisena aikana!
2 Se, että olemme Jehova Jumalan Pojan opetuslapsia, ei vapauta meitä avun tarpeesta. Me emme ole immuuneja ahdistuksille. Ihmiskunnan yhteiseen osaan sisältyvät edelleenkin sairaus, onnettomuudet, tulvat, maanjäristykset, myrskyt, rikollisuus, epäoikeudenmukaisuus ja sorto. Meidän ei tulisi olettaa Korkeimman Suvereenin käyttävän voimaansa muuttaakseen perintötekijöitä ja ympäristöä niin, että me, hänen palvelijansa, vapautuisimme ainutlaatuisina kaikesta näistä seikoista johtuvasta kärsimyksestä. Jumalan aika poistaa kaikki ihmisen synnin vahingolliset vaikutukset on vielä tulevaisuudessa. Jos hän nyt varjelisi kansansa ’vahingoittumattomana’, me epäilemättä näkisimme suurten ihmisjoukkojen kokoontuvan palvelemaan häntä – pelkistä itsekkäistä syistä, ei rakkaudesta ja uskosta. – Vrt. Johannes 6:10–15, 26, 27.
3, 4. Millaisia kärsimyksiä, joita muut eivät koe, voivat tosi kristityt kokea, ja mitä kysymyksiä tämä saattaa herättää?
3 Me emme kohtaa ahdistusta väistämättömästi vain epämiellyttävien olosuhteiden vuoksi, vaan me voimme kohdata vainoa myös sen vuoksi, että olemme Jumalan palvelijoita, ehkä sukulaisten, naapureiden, tuttavien tai hallitusvaltojen taholta. Jeesus Kristus sanoikin: ”Teitä luovutetaan ahdistukseen ja teitä tapetaan, ja te tulette olemaan kaikkien kansojen vihaamia minun nimeni vuoksi.” (Matteus 24:9) Tosiasiat osoittavat, että näin on tapahtunut aivan tällä meidän vuosisadallamme.
4 Miksi Kaikkivaltias Jumala sallii palvelijoittensa kokea monenlaisia koetuksia? Joku voi ihmetellä, miten tällainen elämäntapa voisi todella olla paras, kun se ei takaa heille vapautusta yleisistä ahdistuksista ja koska tuon menettelyn noudattaminen voi saattaa heidät jopa ’vihatuiksi’. Onko siitä sellaista hyötyä, joka korvaa, niin, painaa vaa’assa enemmän kuin ahdistukset? Voiko jonkin koettelemuksen kestäminen todella tuoda suurempaa onnellisuutta kuin sen välttäminen? Mikä auttaa meitä menestyksellisesti kestämään ankaraa painostusta? Vastaukset näihin kysymyksiin voivat suuresti auttaa ja lujittaa meitä.
KUKA KANTAA TODELLISEN VASTUUN?
5. Mitä meidän tulee ymmärtää kärsimyksen lähteestä?
5 On tärkeätä, ettemme koskaan unohda sitä, että taivaallinen Isämme ei ole kärsimyksen lähde. Hän ei tuonut syntiä maailmaan. Yksi Jumalan henkipoika valitsi kapinan Tekijäänsä vastaan ja teki siten itsestään Saatanan, Korkeimman vastustajan. Hänen vaikutuksestaan ensimmäinen ihmispari, Aadam ja Eeva, rikkoi tahallisesti Jumalan lakia vastaan ja hankki siten itselleen kuolemantuomion. (1. Mooseksen kirja 3:1–19; Johannes 8:44) Koska Aadam turmeli täydellisyytensä, kaikki hänen jälkeläisensä syntyivät synnissä alttiina sairaudelle, raihnaisuudelle, vanhuudelle ja kuolemalle. (Roomalaisille 5:12) Syntisiksi syntyneinä ihmisinä kukaan meistä ei onnistu olemaan sellainen kuin haluaisimme ja meidän tulisi olla. Me saatamme tahattomasti loukata toisia sanoin ja teoin ja siten lisätä heidän ahdistustaan. Meidän tulee siis muistaa, että Jumalaa ei voida syyttää meidän oman epätäydellisyytemme tai toisten ihmisten epätäydellisyyden aiheuttamista vaikeuksista. Jos hänen lakiaan olisi toteltu, ei sairautta, raihnaisuutta, vanhuutta eikä monia muita kärsimyksen aiheuttajia olisi koskaan ilmaantunut.
6. Mitä mieltä Jehova on ihmisen epäinhimillisyydestä toista ihmistä kohtaan?
6 Lisäksi taivaallinen Isämme ei hyväksy ihmisen epäinhimillisyyttä toista ihmistä kohtaan. Raamattu sanoo: ”Herra ei ole koskaan hyväksynyt kenenkään vangin polkemista jalkojen alle maassa, ei oikeuksien riistämistä mieheltä Korkeinta uhmaten eikä oikeuden vääristämistä tuomioistuimissa.” (Valitusvirret 3:34–36, The New English Bible) Ne, jotka kohtelevat toisia epäoikeudenmukaisesti rikkoen siten Jumalan lakia, joutuvat tekemään hänelle tilin. ”Kosto on minun, minä tulen maksamaan takaisin, sanoo Jehova.” (Roomalaisille 12:19) Meidän tulee siis varoa katkeroitumasta taivaalliselle Isällemme sen kärsimyksen johdosta, joka aiheutuu ihmisten tahallisesta ja kapinallisesta Jumalan lain halveksimisesta.
7. Koska Jehova Jumala on sallinut sellaisten tilanteitten kehittyä, jotka aiheuttavat meille kärsimystä, niin mikä johtopäätös meidän on tehtävä hänen syystään siihen?
7 Jehova Jumala tietenkin pystyy estämään sen, etteivät Saatana, demonit, pahat ihmiset ja ihmisen syntisyys aiheuta kaikenlaisia koettelevia tilanteita. Koska hän kuitenkin sallii jopa palvelijoittensa kohdata ahdistavia olosuhteita, niin siihen täytyy olla hyvät syyt.
”ARMON ASTIOITTEN” HYÖDYKSI
8. Mitä syitä Roomalaiskirjeen 9:14–24:ssä esitetään siihen, että Jehova Jumala ei toimi heti niitä vastaan, jotka aiheuttavat toisille kärsimyksiä?
8 Raamattu selittää, että kun Jumala ei heti ryhdy toimimaan niitä vastaan, jotka aiheuttavat toisille suuria kärsimyksiä, niin hänen tarkoituksensa on todella hyödyttää vanhurskauteen taipuvaisia. Kirjeessään roomalaisille kristitty apostoli Paavali kirjoitti:
”Onko Jumalassa epäoikeudenmukaisuutta? Älköön koskaan käykö niin! Sillä hän sanoo Moosekselle: ’Minä olen armollinen kenelle olen armollinen ja osoitan sääliä kenelle osoitan sääliä.’ Niinpä se ei siis riipu siitä, joka tahtoo, eikä siitä, joka juoksee, vaan Jumalasta, joka on armollinen. Sillä Raamattu sanoo faaraolle: ’Juuri siitä syystä olen antanut sinun jäädä, että näyttäisin sinun yhteydessäsi voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaikessa maassa.’ Niinpä siis hän on armollinen kenelle tahtoo, mutta antaa tulla uppiniskaiseksi kenen tahtoo.
”Sinä sanot sen tähden minulle: ’Miksi hän vielä moittii? Sillä kuka on menestyksellisesti vastustanut hänen nimenomaista tahtoaan?’ Oi ihminen, mikä siis todellakaan sinä olet väittämään Jumalaa vastaan? Sanooko muovailtu muovailijalleen: ’Miksi teit minut tällä tavoin?’ Mitä? Eikö savenvalajalla ole saven suhteen valta tehdä samasta seoksesta toinen astia kunnialliseen käyttöön, toinen kunniattomaan käyttöön? Jos nyt Jumala, vaikkakin hän tahtoo osoittaa vihansa ja tehdä voimansa tunnetuksi, suvaitsi hyvin pitkämielisesti vihan astioita, jotka oli tehty sopiviksi tuhoon, tehdäkseen tunnetuksi kirkkautensa rikkauden armon astioissa, jotka hän valmisti etukäteen kirkkauteen, nimittäin meidät, joita hän ei kutsunut ainoastaan juutalaisista, vaan myös kansoista, niin entä sitten?” – Roomalaisille 9:14–24.
9. Miten faarao paljasti olevansa ”vihan astia”?
9 Se, mitä Jehova Jumala voi aiheuttaa tai mitä hän saattaa sallia tapahtua ihmisten elämässä, voi paljastaa juuri sen, millaisia ”astioita” he ovat. Faarao, jolle Jehova antoi Mooseksen ja Aaronin kautta käskyn orjuutettujen israelilaisten vapauttamisesta, kovetti itsensä jatkuvasti Korkeinta vastaan. Jokaisen egyptiläisiä kohdanneen vitsauksen jälkeen tämä faarao yhä itsepäisemmin kieltäytyi päästämästä israelilaisia lähtemään Egyptistä vapaana kansana. Näin hän osoittautui ”vihan astiaksi”, joka ansaitsi tuhon, koska hän kapinallisesti uhmasi Ylimmän Suvereenin, Jehova Jumalan, valtaa. Samalla israelilaisten osakseen saama julma, epäoikeudenmukainen kohtelu osoitti täysin riittävästi heidän ansaitusti tarvitsevan armoa, sääliä eli myötätuntoa.
10. Miten Jehova teki suuren nimen itselleen salliessaan faaraon säilyttää uhmaavan asenteensa jonkin aikaa?
10 Huomaa myös, että apostoli Paavali kiinnitti huomiota siihen tosiseikkaan, että Jumalan nimi liittyi siihen, että Jehova salli faaraon jatkaa itsepäistä uhmaamista. Jos tämä ylpeä hallitsija olisi tuhottu heti, ei olisi ollut tilaisuutta tehdä Jehova Jumalan voimaa niin laajasti ja moninaisesti tunnetuksi ja nöyryyttää egyptiläisten monia jumalia ja taikuutta harjoittavia pappeja. Nuo kymmenen vitsausta, jotka huipentuivat faaraon ja hänen sotajoukkojensa tuhoon Punaisessameressä, olivat niin vaikuttava osoitus Jumalan voimasta, että vielä vuosien jälkeen ympäröivät kansat yhä puhuivat niistä. Näin Jehovan nimeä julistettiin kautta maailman, tuota nimeä kirkastettiin ja sille tuotettiin kunniaa, ja täten rehellissydämisiä ihmisiä kannustettiin tunnustamaan hänen korkein asemansa. – Joosua 2:10, 11; 1. Samuelin kirja 4:8.
11. Miten israelilaiset hyötyivät kokemuksestaan faaraon suhteen?
11 Israelilaiset ”armon astioina” hyötyivät varmasti siitä, mitä Korkein oli tehnyt. Se, että hän ensin salli sortoa ja sen jälkeen lopetti sen näyttämällä voimansa niin suurenmoisella tavalla, auttoi heitä tuntemaan hänet paremmin ja antoi heille välähdyksen hänen suuruudestaan, mitä he eivät olisi voineet muuten saada. Vaikka Israelin kokemus Egyptissä oli tuskallinen, niin sen olisi varmasti pitänyt auttaa heitä näkemään, miten tärkeätä on uskoa Jumalan pelastamisvoimaan sekä omata terve pelko häntä kohtaan. Tämä oli välttämätöntä, jos he aikoivat jatkaa sellaisen elämäntavan noudattamista, joka johtaisi onnellisuuteen, turvallisuuteen, rauhaan ja hyvään terveyteen. – 5. Mooseksen kirja 6:1–24; 28:1–68.
12. Mitä se, että Jehova sallii kärsimystä, antaa meille mahdollisuuden tehdä, kuten Jobin tapaus osoittaa?
12 Aivan samoin kuin ihmisten sydämen taipumus tuli ilmi tuohon aikaan, niin ne koetukset ja koettelemukset, jotka saattavat kohdata meitä Jumalan sallinnalla, voivat paljastaa, onko meidän vaikuttimemme oikea palvellessamme häntä. Jumalan vastustaja Saatana väittää, että ne, jotka tekevät Jumalan tahdon, ovat pohjimmiltaan itsekkäitä. Vastustaja julisti uskollisesta Jobista: ”Kaikki, mitä ihmisellä on, hän antaa hengestänsä. Mutta ojennapa kätesi ja koske hänen luihinsa ja lihaansa: varmaan hän kiroaa sinua vasten kasvojasi.” (Job 2:4, 5) Kestämällä uskollisesti kärsimykset me osaltamme todistamme Saatanan väitteen valheeksi ja osallistumme taivaallisen Isämme hyvän nimen kunniaan saattamiseen, Isän joka luottaa uskollisiin palvelijoihinsa. Entä jos Jehova sallisi Saatanan agenttiensa avulla alistaa tosi kristityt hyvin julmaan kohteluun, joka päättyisi kuolemaan tai vammautumiseen? Entä jos joillekuille tehtäisiin sukupuolista väkivaltaa tai heitä pahoinpideltäisiin muilla inhottavilla tavoilla? Tällaiset tapaukset ovat järkyttäviä. Mutta taivaallinen Isämme on kaikkein voimakkain korjatakseen täysin kaiken omana aikanaan. Joissakin tapauksissa hän voi siis nähdä sopivaksi sallia koetuksen kehittyä niin äärimmäiseen pisteeseen. Jumalan palvelijoille on annettu tilaisuus näin osoittaa kiistattomasti antaumuksensa aitous sillä, että he ovat uskollisia jopa kuolemaan asti.
13. Mitä Pietarin 1. kirjeen 1:5–7:n sanat paljastavat siitä kärsimyksestä, johon kristitty voi joutua?
13 Joistakuista saattaa tuntua yllättävältä se, että meidän kohtaamamme koetukset, tulevatpa ne sitten luonnollisista syistä tai vainon tähden, voivat joka tapauksessa parantaa meitä henkilökohtaisesti. Apostoli Pietari kiinnitti huomion tähän. Sen jälkeen kun apostoli osoitti, että kristittyjä ”varjellaan Jumalan voimalla”, niin että heidän lopullinen pelastumisensa olisi varmaa, hän sanoo:
”Tästä te iloitsette suuresti, vaikka monenlaiset koettelemukset ovatkin, jos niitä täytyy olla, vähäksi aikaa nykyään murehduttaneet teitä, jotta uskonne koeteltu laatu, paljon suuriarvoisempi kuin kulta joka tuhoutuu huolimatta siitä että se koetellaan tulella, todettaisiin ylistyksen ja kirkkauden ja kunnian aiheeksi Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä.” – 1. Pietari 1:5–7.
14. Miksi kristityt voivat iloita, kun koettelemukset ’murehduttavat’ heitä’
14 Kuten Pietari tunnustaa, kärsimys, jota saatamme kokea, ei ole missään tapauksessa miellyttävää. Koetukset voivat itse asiassa ”murehduttaa” meitä tai aiheuttaa meille tuskaa. Silti me voimme samanaikaisesti iloita. Miksi? Osaksi ilo tulee siitä, että tajuamme ahdistuksen menestyksellisen kestämisen tuovan hengellistä hyötyä. Mikä on tuo hengellinen hyöty?
MITEN KÄRSIMINEN VOI PUHDISTAA USKOA
15. Miten koettelemukset voivat vaikuttaa uskoon?
15 Apostoli Pietari vertasi koettelemusten vaikutuksia kristityn uskoon kullan puhdistamiseen tulella. Puhdistusprosessi poistaa kuonan ja jättää jäljelle puhtaan kullan. Se, että kullan arvo kohoaa huomattavasti, tekee varmasti puhdistusprosessin kannattavaksi. Mutta kuten Pietari sanoi, tulella koeteltu kultakin on tuhoutuvaa. Se voi kulua tai tuhoutua muulla tavoin. Mutta koetellun tai koetuksissa tutkitun uskon laita ei ole näin. Aitoa uskoa ei voida tuhota.
16. Miksi meidän on hyvin hyödyllistä omata aito usko?
16 Saadaksemme Jumalan hyväksymyksen meidän on ehdottoman välttämätöntä omata sellainen usko. Raamattu kertoo meille: ”Ilman uskoa on mahdotonta miellyttää [Jumalaa] hyvin.” (Heprealaisille 11:6) Koetuksessa aidoksi osoitettu usko on todellakin paljon suuriarvoisempi kuin puhdistettu kulta. Ikuinen tulevaisuutemme riippuu sellaisesta uskosta.
17. Mikä kysymys voitaisiin herättää koettelemusten vaikutuksesta uskoon?
17 Mutta miten koettelemukset voivat puhdistaa uskon niin, että se ”todettaisiin ylistyksen ja kirkkauden ja kunnian aiheeksi Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä”? Tämä voi tapahtua monilla tavoilla.
18. Miten usko voisi ilmetä koettelemuksessa, ja miten tämä voi vahvistaa meitä?
18 Jos uskomme on luja, se voi lohduttaa ja tukea meitä onnettomuuden aikana. Kun me sitten olemme selvinneet yhdestä koetuksesta menestyksellisesti, niin me olemme lujittuneet kohtaamaan lisäkoetuksia. Kokemus on silloin osoittanut, mitä uskomme voi tehdä meille.
19. Mitä jokin tietty koetus voisi paljastaa uskon heikkouksista, ja miten tämä voi auttaa meitä?
19 Toisaalta jokin tietty koetus voi ilmaista persoonallisuuden heikkouksia, ehkä ylpeyttä, itsepäisyyttä, kärsimättömyyttä, maailmallisuutta tai mukavuuden ja nautinnon rakkautta. Sellaiset ominaisuudet johtuvat tosiasiassa uskon heikkouksista. Miten niin? Nehän paljastavat, ettei ihminen täysin alistu Jumalan ohjaukseen ja tahtoon hänen suhteensa. Hän ei ole vakuuttunut siitä, että hänen Isänsä todella tietää parhaiten, mikä johtaa onneen, ja että Jumalan ohjauksen seuraaminen johtaa aina siunauksiin. (Heprealaisille 3:12, 13) Kun koettelemukset paljastavat heikkouksia, ne voivat valpastuttaa kristityn vahvistamaan uskoaan, niin että hän voi pysyä Korkeimman hyväksyttynä palvelijana.
20. Mitä meidän tulisi tehdä, kun koettelemukset paljastavat uskossamme heikkouksia?
20 Jos siis jokin erityinen tilanne ilmaisee uskossamme puutteen, me voimme tutkia itseämme ja päättää, mihin parannustoimiin ryhtyä. On hyvä kysyä: ’Miksi uskoni on heikko? Lyönkö laimin Jumalan sanan tutkimisen ja sen miettimisen? Käytänkö täysin määrin hyväkseni tilaisuuksia tavata toisia uskovia vahvistuakseni heidän uskonsa ilmauksista? Onko minulla taipumus luottaa itseeni enemmän kuin minun pitäisi, sen sijaan että heittäisin kaikki huoleni ja murheeni Jehova Jumalalle? Kuuluvatko rukoukset, sydämestä lähtevät rukoukset, todella jokapäiväiseen elämääni?’ Kun olemme saaneet selville parannusta kaipaavat alueet, meidän tulee ponnistella ahkerasti tehdäksemme muutoksia päiväohjelmassamme silmämääränä uskomme vahvistaminen.
21. Mitä sillä tarkoitetaan, että meidän uskomme ’todetaan ylistyksen ja kirkkauden ja kunnian aiheeksi Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä’?
21 Me voimme antaa näiden koettelevien kokemusten auttaa meitä tulemaan paremmiksi Jumalan palvelijoiksi odottamalla ohjausta häneltä ja kärsivällisesti luottamalla siihen, että hän näyttää meille tien koettelemuksistamme vapautumiseksi. Silloin uskomme todella ’todetaan ylistyksen ja kirkkauden ja kunnian aiheeksi Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä’. Jumalan Poika ’ylistää’ eli kiittää uskoamme. Uskomme takia hän palkitsee meidät runsaasti antaen meille siten ”kirkkauden”. Hän osoittaa meille ”kunniaa” opetuslapsinaan Jehova Jumalan ja enkeleiden edessä. (Vrt. Matteus 10:32; Luukas 12:8; 18:8.) Tämä merkitsee sitä, että meillä on edessämme loputon onnellisen elämän tulevaisuus. Mutta mitä me voimme tehdä ankaran kärsimyksen alaisina estääksemme uskoamme heikentymästä?
MITEN TOIMIA KOVAN PAINOSTUKSEN ALAISENA
22. Minkä koetusten kestoaikaa koskevan tosiasian tajuaminen voi auttaa meitä kestämään ne?
22 Eräs seikka, joka voi auttaa meitä kestämään vaikeita koetuksia, on sen tajuaminen, että ne ovat vain väliaikaisia. Kullan puhdistamisella on alku ja loppu. Samoin mikään kokemamme ahdistus ei kestä loputtomasti. Jos pidämme lähellä sydäntämme Jumalan lupauksen ikuisesta elämästä, jossa ei ole sairautta, parkua tai kipua, niin pahinkin kärsimys voidaan nähdä vain ”hetkellisenä ja kevyenä”. (2. Korinttolaisille 4:17) Odota innokkaasti sitä aikaa, jolloin varmasti ”entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu”. (Jesaja 65:17) Kuinka suurenmoista onkaan tietää, että silloin nuo kovat kokemukset eivät ole enää edes tuskallinen muisto!
23. Miksi meidän ei yleensä tarvitse kärsiä hyvän käytöksen vuoksi?
23 Lisäksi me joudumme harvoin kokemaan suurta kärsimystä ihmisten käsissä joka päivä. Hyvä käytöksemme ei itse asiassa anna juuri mitään syytä kenellekään vahingoittaa meitä. Koska hallitusvaltojen työnä on ylläpitää lakia ja järjestystä, ne saattavat hyvinkin kiittää Jehovan palvelijoita lainkuuliaisuudesta. Vastustajien on nykyaikanakin täytynyt antaa samanlainen tunnustus kuin Jumalan uskollisen profeetan Danielin vihollisten: ”Me emme löydä tuossa Danielissa mitään syytä – ellemme löydä sitä hänen jumalanpalveluksessaan.” Niin, Daniel oli ”uskollinen, eikä hänestä laiminlyöntiä eikä rikkomusta löydetty”. (Daniel 6:4, 5) Koska hyvä käytös ei itsessään yleensä ole syy siihen, että kristityt joutuvat vihamielisyyden kohteeksi, niin apostoli Pietari saattoi seuraavaksi esittää kysymyksen: ”Kuka on tosiaan se mies, joka tekee teille pahaa, jos tulette innokkaiksi sen puolesta, mikä on hyvää?” – 1. Pietari 3:13.
24. Miksi ihmiset eivät voi aiheuttaa meille pysyvää vahinkoa?
24 Apostoli on kuitenkin saattanut kysymyksellään sen sijaan tarkoittaa: ’Kuka voi todella vahingoittaa rehtiä kristittyä?’ Kukaan ihminen ei voi aiheuttaa meille pysyvää vahinkoa. Jeesus Kristus sanoi opetuslapsilleen: ”Älkää ruvetko pelkäämään niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua, vaan pelätkää ennemmin häntä, joka voi tuhota sekä sielun että ruumiin Gehennassa.” (Matteus 10:28) Niin, ihmiset voivat kyllä tappaa meidät, mutta he eivät voi riistää meiltä oikeuttamme olla eläviä sieluja. Korkein Jumala voi ja hän tulee Poikansa avulla palauttamaan uskolliset palvelijansa elämään. Vain Jehova voi tuhota oikeutemme elää elävinä luomuksina koko ikuisuuden ja jättää meidät loputtomaan kuolemaan, josta ei ole toivoa saada ylösnousemusta.
25, 26. a) Miksi me voimme olla onnellisia kärsiessämme vanhurskauden vuoksi? b) Miksi meidän ei tulisi pelätä vainoojiemme pelon kohdetta?
25 Näiden totuuksien vuoksi apostoli Pietari saattoi sanoa kristityille veljilleen: ”Vaikka kärsisittekin vanhurskauden vuoksi, niin olette onnellisia. Älkää kuitenkaan pelätkö heidän pelkonsa kohdetta älkääkä kiihtykö.” – 1. Pietari 3:14.
26 Jos me kärsimme ”vanhurskauden vuoksi”, niin voimme olla onnellisia, koska meillä on puhdas omatunto Jumalan ja ihmisten edessä. Me kärsimme oikean syyn vuoksi. Tuloksena on syvä sisäinen tyydytys ja rauha, kun teemme sitä, minkä tiedämme miellyttävän Korkeinta. Mutta kuten apostoli huomautti, tämän tekeminen menestyksellisesti riippuu siitä, ettei anna sijaa pelolle. Apostoli viittaa tässä ehkä siihen pelkoon, jonka vainoojat voivat herättää aiheuttamalla ahdistusta Jumalan kansalle. Tai se voisi olla vainoojien itsensä tuntemaa pelkoa. Koska tosi kristittyjen vastustajat eivät esimerkiksi usko siihen, että Jehova Jumala Kristuksen kautta herättää kuolleet eloon, he pelkäävät ennenaikaisen kuoleman uhkaa. (Heprealaisille 2:14, 15) Meidän Jumalan palvelijoiden ei kuitenkaan tarvitse pelätä sitä, mitä epäuskoiset pelkäävät, koska meidät on vapautettu sellaisen kuoleman pelosta ja me tiedämme, että taivaallinen Isämme ei koskaan hylkää meitä. Sen vuoksi emme saisi ’kiihtyä’ ja nousta vihassa vainoojiamme vastaan.
27, 28. Miten Pietarin 1. kirjeen 3:15:n neuvo voi auttaa meitä, kun meidät viedään hallitusviranomaisten eteen ja meitä kuulustellaan ankaralla, vähättelevällä tavalla?
27 Entä jos meidät tuotaisiin hallitusviranomaisten eteen ja meitä kuulusteltaisiin ankaralla, vähättelevällä tavalla? Me emme koskaan haluaisi maksaa samalla mitalla takaisin. Luottamuksemme siihen, että Jumala tukee meitä, voi antaa meille rohkeutta, mutta se ei oikeuta meitä olemaan riitaisia tai ylimielisiä. (Vrt. Apostolien teot 4:5–20.) Apostolin neuvo kuuluu: ”Pyhittäkää Kristus Herrana sydämessänne ja olkaa aina valmiit puolustautumaan jokaisen edessä, joka vaatii teiltä perustetta teissä olevaan toivoon, mutta tehkää se lempeämielisesti ja osoittaen syvää kunnioitusta.” (1. Pietari 3:15) Jollemme noudattaisi tätä neuvoa ja sallisimme itsemme ilmaista halveksuntaa ja epäkunnioitusta, me emme enää kärsisi vanhurskauden vuoksi. Hallitusvallan edustajat tuntisivat olevansa oikeutettuja toimimaan meitä vastaan epäkunnioittavan uppiniskaisuuden vuoksi. Maailman ihmiset ärsyyntyvät, vihastuvat ja vastustavat katkerasti, jos heidän oikeuksiaan heidän mielestään loukataan. Kristityn tulee olla erilainen.
28 Kuten apostoli neuvoo, meidän tulee sellaisissa olosuhteissa pitää mielessämme Herramme eli Mestarimme ja muistaa hänen esimerkkinsä. Meidän tulee muistaa antaa Jeesukselle Kristukselle suurin kunnioitus, suoda hänelle pyhä paikka sydämessämme. Me olemme hänen opetuslapsiaan ja haluamme puhua kaikkien kuulustelevien viranomaisten edessä ikään kuin seisoisimme Herramme edessä. Kristillisen asenteemme syyt tulisi esittää kunnioittavalla tavalla, tyynesti ja rauhallisesti.
HYVÄ VAIKUTUS VASTUSTAJIIN
29. Millainen vaikutus voi ihmisen uskollisella kestävyydellä kärsimyksessä olla vastustajiin?
29 Uskollinen kestävyys kärsimyksissä voi myös vaientaa vastustajat. Apostoli Pietari esittää tämän seikan kannustimena puhtaan omantunnon säilyttämiselle, kun hän sanoo: ”Säilyttäkää hyvä omatunto, niin että erityisesti siinä, missä teitä vastaan puhutaan, ne, jotka puhuvat väheksyvästi teidän hyvästä käytöksestänne Kristuksen yhteydessä, Joutuisivat häpeään.” (1. Pietari 3:16) Kun vastustajat havaitsevat Jumalan palvelijoiden käyttäytyvän kärsivällisellä tavalla ja valittamatta, niin he saattavat hävetä sitä, että ovat panetelleet heitä. Näin on erityisesti silloin, kun me kohtelemme vastustajia ystävällisesti. – Roomalaisille 12:19–21.
30. a) Miksi pahan tekemisen tähden kärsimisestä ei ole mitään hyötyä? b) Miksi Pietari sanoi ”jos Jumalan tahto sitä toivoo” puhuessaan vanhurskauden vuoksi kärsimisestä?
30 Se, että uskollinen kestäminen ahdistuksessa vanhurskauden vuoksi saattaa tuoda tällaista hyötyä, antaa lisäpontta Pietarin seuraaville sanoille: ”Sillä parempi on kärsiä sen takia että teette hyvää, jos Jumalan tahto sitä toivoo, kuin sen takia että teette pahaa.” (1. Pietari 3:17) Mitä kiitosta kukaan voisi saada kärsimisestä varkaana, kiristäjänä, veronkavaltajana tai sellaisena, joka uhmaa valtaa vääränlaisen hurskauden tai erheellisen innon vuoksi? Hänen rankaisemisensa tämän johdosta toisi vain häpeää hänelle itselleen ja hänen uskoville tovereilleen. Mutta se, että kristitty kestää kärsivällisesti epäoikeudenmukaista kohtelua, voi tehdä toisiin vaikutuksen varsinkin sen tosi palvojia ylläpitävän voiman vuoksi, joka voi vaientaa Jumalan totuuden väärinesitykset ja niiden kannattajat. Koska Jumala voi sallia kristityn kohdata kärsimystä, niin Pietari ei esittänyt asioita väärin vaan sanoi aivan oikein: ”Jos Jumalan tahto sitä toivoo.”
PALKITSEVA TOIMINTATAPA, KUTEN JEESUKSEN TAPAUS OSOITTAA
31. Miten Jeesuksen Kristuksen uskollinen kestävyys kärsimyksessä koitui hyödyksi?
31 Jeesuksen Kristuksen tapaus osoittaa hyvin sen, että kristitty voi saada suurenmoisia siunauksia uskollisesta kestämisestä kärsimyksissä. Jeesus oli synnitön eikä tehnyt mitään, mikä olisi ansainnut huonoa kohtelua. Silti se, että hän kesti ahdistuksen alaisena ja lopulta kuoli häpeällisen kuoleman paalussa, johti suurenmoisiin hyötyihin meille ja hänen runsaaseen palkitsemiseensa. Apostoli Pietari kirjoitti:
”Kuolihan Kristuskin kerran kaikiksi ajoiksi syntien johdosta, vanhurskas epävanhurskaiden puolesta, johdattaakseen teidät Jumalan luo, hän joka saatettiin kuolemaan lihassa mutta tehtiin eläväksi hengessä. Tässä tilassa hän myös meni ja saarnasi vankilassa oleville hengille, jotka olivat kerran olleet tottelemattomia, kun Jumalan kärsivällisyys odotti Nooan päivinä, jolloin rakennettiin arkkia, jossa muutamat, se on kahdeksan sielua, vietiin turvallisesti veden läpi.” – 1. Pietari 3:18–20.
32. Miten me olemme hyötyneet siitä, että Kristus kesti kärsimyksen kuolemaan asti?
32 Koska Jeesus Kristus säilytti virheettömän nuhteettomuuden kärsimyksissä, hän saattoi antaa elämänsä täydellisenä ihmisuhrina. Näin hänen kuolemansa tasoitti ihmisille tien tulla ’johdatetuiksi Jumalan luo’ sovitettuina Korkeimman kanssa ja saada odotteekseen ikuinen elämä. Koska me olemme hyötyneet niin suuresti siitä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, eikö meidän tulisi olla halukkaita seuraamaan hänen esimerkkiään ja kärsimään vanhurskauden vuoksi?
33. Mistä Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen pitäisi saada meidät vakuuttuneiksi, kun meitä uhkaa kuolema sen vuoksi, että olemme hänen opetuslapsiaan?
33 Lisäksi me voimme olla vakuuttuneita siitä, että meidän uskollinen kestävyytemme siunataan aivan samoin kuin Kristuksenkin tapauksessa. Se tosiasia, että Jeesus Kristus ”tehtiin eläväksi hengessä” eli herätettiin kuolleista henkielämään, on muuttumaton tae siitä, että hänen opetuslapsensa palautetaan elämään. – 1. Korinttolaisille 15:12–22.
34. Mitä Jeesus Kristus saattoi tehdä pahoille hengille, koska hän oli uskollinen?
34 Koska Jumalan Poika selvisi voittajana uskollisen kestävyyden kautta, hän voi henkipersoonana julistaa tuomiosanomaa ”vankilassa oleville hengille”. Koska näiden henkien tottelemattomuus yhdistetään Nooan aikaan, niiden täytyy olla niitä Jumalan enkelipoikia, jotka jättivät alkuperäisen asuinpaikkansa taivaissa ja alkoivat elää aviomiehinä naisten kanssa. (1. Mooseksen kirja 6:1–4) Heistä puhutaan ”vankilassa olevina henkinä”, koska heidän rangaistukseensa sisältyi eräänlainen vapauden rajoitus, sillä heidät estettiin koskaan palaamasta alkuperäiseen paikkaansa uskollisten enkelien joukkoon. Juudaan sanat vahvistavat, että näille langenneille enkeleille voitiin osoittaa vain langettavan tuomion sanoma: ”Ne enkelit, jotka eivät säilyttäneet alkuperäistä asemaansa, vaan hylkäsivät oman oikean asuinpaikkansa, [Jumala] on säilyttänyt iankaikkisin kahlein sakeassa pimeydessä suuren päivän tuomiota varten.” (Juudas 6) Koska Jeesus kesti uskollisesti aina kuolemaan saakka, hän sai oikeuden tulla palautetuksi elämään ja siten asetetuksi sellaiseen asemaan, jossa hän voi saarnata eli julistaa langettavaa tuomiota langenneille enkeleille.
35. Miksi se, että Jeesus Kristus saarnaa tuhoa ”vankilassa oleville hengille”, voi rohkaista meitä kestämään uskollisesti?
35 Tämän tuhon saarnaamisen pahoille hengille tulisi kannustaa meitä kestämään uskollisesti joutuessamme kokemaan ahdistusta. Miksi? Koska tällaiset pahat henkivoimat ovat suurelta osin vastuussa Jumalasta vieraantuneen ihmiskunnan yllyttämisestä Jeesuksen Kristuksen opetuslapsia vastaan. Raamattu kertoo meille: ”Tämän asiainjärjestelmän jumala on sokaissut epäuskoisten mielet, jotta Kristusta – joka on Jumalan kuva – koskevan loistoisan hyvän uutisen valaistus ei säteilisi läpi.” (2. Korinttolaisille 4:4) ”Meillä [kristityillä] ei ole kamppailua verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tämän pimeyden maailmanhallitsijoita vastaan, taivaallisissa olevia pahoja henkivoimia vastaan.” (Efesolaisille 6:12; ks. myös Ilmestys 16:13, 14.) Näin ollen se, että ylösnoussut Jeesus Kristus saattoi saarnata tuomiosanomaa pahoille hengille, antaa vakuuden siitä, että lopulta niiden vihattava vaikutus tullaan täysin poistamaan. (Vrt. Markus 1:23, 24.) Miten suurenmoista helpotusta tämä merkitseekään!
36. a) Miten Jeesuksen Kristuksen uskollisuus palkittiin? b) Kun ajattelemme Jeesuksen asemaa, niin miten meidän tulisi suhtautua kärsimiseen hänen nimensä takia?
36 Sen lisäksi että Jeesus Kristus herätettiin kuolleista Jumalan hyväksyttynä palvelijana ja tehtiin siten kykeneväksi esittämään tuomiosanoma tottelemattomille enkeleille, hänet korotettiin korkealle. Apostoli Pietari kertoo meille: ”Hän on Jumalan oikealla puolella, sillä hän meni taivaaseen, ja enkelit ja vallat ja voimat tehtiin hänelle alamaisiksi.” (1. Pietari 3:22) Tämä lausunto on sopusoinnussa Jeesuksen omien sanojen kanssa, jotka hän lausui kuolleista nousemisensa jälkeen: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.” (Matteus 28:18) Monet ihmiset ovat olleet halukkaita kärsimään ja antamaan jopa elämänsä palvellessaan ihmishallitsijoita, joilla oli paljon, paljon vähemmän valtaa. Heidän mielestään oli suuri kunnia palvella jotakuta kuningasta tai kuningatarta tällä tavalla. Kuinka paljon kunnioitetummiksi meidän tulisikaan tuntea itsemme voidessamme kärsiä siksi, että olemme uskollisia taivaalliselle Kuninkaallemme, Jeesukselle Kristukselle!
JÄLJITTELE JEESUSTA KRISTUSTA
37. Kenen esimerkkiä meidän tulisi pyrkiä jäljittelemään, kun koemme ahdistusta?
37 Katso siis aina ahdistuksessa ollessasi Jumalan Poikaan mallinasi. Apostoli kirjoittaa: ”Koska . . . Kristus kärsi lihassa, aseistautukaa tekin samalla mielenlaadulla; sillä joka on kärsinyt lihassa, on luopunut synneistä, jottei hän eläisi lihassa jäljellä olevaa aikaansa enää ihmisten haluja varten, vaan Jumalan tahtoa varten.” – 1. Pietari 4:1, 2.
38. Millainen mielenlaatu Jeesuksella Kristuksella oli?
38 Millainen oli Jeesuksen mielenlaatu? Hän alistui nöyrästi päälleen syydettyyn ruumiilliseen ja sanalliseen pahoinpitelyyn ja kuoli lopulta tuskallisen kuoleman paalussa. Koska Jumalan Poika ei koskaan maksanut samalla mitalla takaisin, hän täytti profeetalliset sanat: ”Kuin lammas hänet vietiin teurastettavaksi, ja kuin karitsa, joka on äänettömänä keritsijänsä edessä, niin hän ei suutansa avaa.” – Apostolien teot 8:32; Jesaja 53:7.
39. Mikä todistaa, että me olemme luopuneet synneistä?
39 Me Korkeimman palvelijat haluamme kestää kärsimyksen samalla tavoin taipumatta kapinan tai koston henkeen. Jos me uhkailisimme vainoojiamme, etsisimme tilaisuuksia vahingoittaa heitä, me osoittaisimme yhä olevamme syntisen lihan halujen alaisia. Ihmisten käsissä kokemamme kärsimisen tulisi johtua ainoastaan siitä, ettemme noudata tämän maailman itsekkäitä tapoja ja menettelyjä. (Johannes 15:19, 25) Näin me voimme osoittaa, että sekä asenteissa, sanoissa että teoissa me emme elä ”enää ihmisten haluja varten, vaan Jumalan tahtoa varten”.
SYY ONNELLISUUTEEN
40. Miksi Kristuksen takia kärsiminen on saattanut tuntua oudolta monista ensimmäisen vuosisadan uskovista?
40 Ensimmäisen vuosisadan epäjumalia palvova väestö ei kokenut kärsimystä uskonnollisista syistä. Mutta kaikki ne, joista tuli kristittyjä, joutuivat vihan kohteeksi. Vainottavaksi joutumisen on täytynyt olla outo, hämmentävä kokemus. Se oli niin erilaista kuin ne siunaukset, jotka he saivat otettuaan halukkaasti vastaan ”hyvän uutisen”. Nuo kristityt tarvitsivat kipeästi oikeata näkemystä ahdistuksesta. Apostoli Pietarin seuraavat sanat varmasti virkistivät heitä:
”Rakkaat, älkää oudoksuko keskuudessanne olevaa paloa, joka tapahtuu teille koettelemukseksi, ikään kuin teille sattuisi jotakin outoa. Päinvastoin iloitkaa jatkuvasti, koskapa olette osallisia Kristuksen kärsimyksiin, jotta voisitte iloita ja riemuita myös hänen kirkkautensa ilmestymisen aikana. Jos teitä soimataan Kristuksen nimen vuoksi, niin olette onnellisia, koska kirkkauden henki, niin, Jumalan henki, lepää teidän päähänne.” – 1. Pietari 4:12–14.
41, 42. a) Miten me voisimme suhtautua kärsimiseen vanhurskauden vuoksi Pietarin 1. kirjeen 4:12–14:n mukaan? b) Minkä sellainen kärsiminen varmistaa?
41 Sen sijaan että suhtautuisimme meitä ehkä kohtaavaan ahdistukseen hämmästyen tai yllättyen, me voimme ajatella sen valmistavan meitä pääsemään osallisiksi niihin siunauksiin, jotka saadaan Herramme ilmestymisessä. Pietari viittasi kärsimykseen ”palona”, sillä metalleja puhdistetaan tulella. Jumala sallii samalla tavoin palvelijoittensa tulevan puhdistetuiksi eli puhtaiksi kokemiensa koettelemusten kautta. Jehova Jumala ei tietenkään tehnyt meistä syntisiä. Mutta koska me olemme syntisiä, hän voi sallia meidän kokea jossain määrin kärsimystä, joka yhtenä keinona puhdistaa meidät. Kokemamme ahdistus voi auttaa meitä tulemaan ystävällisemmiksi, nöyremmiksi, myötätuntoisemmiksi ja ymmärtäväisemmiksi ollessamme tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Lisäksi kun me itse olemme kokeneet ankaria koetuksia, toisille esittämillämme lohdutuksen ja rohkaisun sanoilla on enemmän painavuutta. Lohdutettavamme tietävät meidän ymmärtävän, mitä heidän täytyy kestää.
42 Koska Jumalan Poika kärsi, meidän kokemamme ahdistukset ovat vakuutus siitä, että me olemme todella hänen opetuslapsiaan ja nautimme yhteydestä häneen. Jeesus sanoi apostoleilleen: ”Pitäkää mielessänne se sana, jonka minä sanoin teille: ei orja ole isäntäänsä suurempi. Jos ihmiset ovat vainonneet minua, niin he vainoavat teitäkin.” (Johannes 15:20) Kun meitä vainotaan samoista syistä kuin Herraamme ja kun kärsimme ahdistusta vanhurskauden vuoksi samoin kuin hän, me olemme ’osallisia Kristuksen kärsimyksiin’. Ja samoin kuin hänen uskollisuutensa johti siihen, että hänen taivaallinen Isänsä palkitsi hänet, meidänkin jatkuva uskollisuutemme ahdistuksen kestämisessä varmistaa meille sen, että meidät havaitaan hyväksytyiksi Jumalan Pojan ilmestymisessä. Ilomme on varmasti silloin ylitsevuotava, kun meille suodaan loputon elämä uudessa järjestyksessä, jossa ei ole enää nykyisiä surun aiheita.
43. Minkä hengen kärsimyksen uskollinen kestäminen todistaa olevan meidän päällämme ja miksi?
43 Kuten Pietari myös osoitti, häpeän kestäminen Kristuksen nimen tähden, toisin sanoen sen vuoksi, että on hänen opetuslapsensa, tulisi olla onnellisuuden aihe. Se todistaa, että näin soimatuilla tai häväistyillä on todella Jumalan henkeä eli kunniakasta ”kirkkauden henkeä”, joka virtaa Jumalalta. Koska tuo henki on pyhä, se voi olla Jumalan näkökannalta katsoen vain puhtailla eli pyhillä.
44. Millaista kärsimistä meidän tulisi välttää?
44 Tästä syystä on niin tärkeätä varmistua siitä, ettei mikään meitä kohtaava kärsimys saa johtua meidän väärästä toiminnastamme. Apostoli Pietari kehottaa: ”Älköön kuitenkaan kukaan teistä kärsikö murhaajana tai varkaana tai pahantekijänä tai sellaisena, joka puuttuu toisten asioihin.” – 1. Pietari 4:15.
45. Mitä siitä seuraa, kun kristityksi tunnustautuva kärsii suorittamansa rikoksen takia?
45 Jos joku kristityksi tunnustautuva syyllistyy rikokseen lähimmäistään vastaan, hän ei voi odottaa vapautusta rangaistuksesta. (Vrt. Apostolien teot 25:11.) Tuo rangaistus aiheuttaa häpeää hänelle, sille seurakunnalle, jonka yhteydessä hän on sekä Kristuksen nimelle. Hän ei saa osakseen iloa vaan häpeän.
46. a) Millainen on ihminen, joka sekaantuu toisten asioihin? b) Miten kristitty voi kärsiä sellaisena, joka pistää nenänsä toisten asioihin?
46 Toisten asioihin sekaantuminen voi tehdä ihmisestä vihatun. Se Pietarin käyttämä kreikkalainen sana, joka merkitsee ”ihmistä, joka puuttuu toisten asioihin”, ilmaisee, miten ihmisestä tulee sekaantuja. Tuo sana merkitsee kirjaimellisesti ”sen valvojaa, mikä on toisen”. Koska kristitty on saanut raamatullista tietoa, hän saattaa ehkä nyt tuntea olevansa pätevä neuvomaan maailman ihmisiä sen suhteen, miten heidän tulisi hoitaa henkilökohtaisia asioitaan. Hän saattaa tyrkyttää omia mielipiteitään mittapuista, jotka koskevat pukeutumista, lasten kurittamista, avioliitto- ja sukupuoliongelmien käsittelemistä, viihdettä, ruokavaliota ja muuta sellaista. Kun hän sekaantuu kutsumatta toisten henkilökohtaisiin ongelmiin ja sanoo heille mitä tehdä tai olla tekemättä, hän yrittää olla heidän asioittensa ”valvoja”. Tällainen herättää yleensä suuttumusta. Asioihin sekaantujaa saatetaan kehottaa hyvin voimakkaasti pitämään huoli omista asioistaan. Hän saattaa jopa kokea kovakouraista ruumiillista kohtelua niiden ihmisten taholta, jotka vihastuvat häneen heidän yksityiselämäänsä sekaantumisen johdosta. Ihminen, joka pistää nenänsä asioihin, jotka eivät hänelle kuulu, aiheuttaa itselleen vaikeuksia ja antaa ulkopuolisille väärän kuvan kristillisyydestä ja sen sanomasta. Myöskään seurakunnan sisäpuolella ei tietenkään ole sijaa niille, jotka pistävät nenänsä joka paikkaan. – Vrt. 1. Timoteukselle 5:13.
47. Miten se, että kristitty kestää kärsimyksissä, voi tuottaa kunniaa Jumalalle?
47 Vastakohtana sille häpeälle, joka tulee julkisesta paljastamisesta lainrikkojaksi tai toisten asioihin sekaantujaksi, kristittynä kärsiminen tuo kunniaa. Pietari kirjoittaa: ”Jos hän kärsii kristittynä, älköön hävetkö, vaan kirkastakoon jatkuvasti Jumalaa tässä nimessä.” (1. Pietari 4:16) Kun meitä kohtaa ahdistus kristillisen elämäntapamme vuoksi, se, että kestämme siinä kärsivällisesti ja valittamatta, tuottaa ylistystä Korkeimmalle. Se todistaa, että se mitä meillä kristittyinä on – kallisarvoinen suhde Jumalaan ja Kristukseen, puhdas omatunto, hengellinen hyvinvointi ja varma toivo tulevaisuudesta – on suuriarvoinen aarre. Me osoitamme olevamme halukkaita kärsimään ja tarvittaessa kuolemaan sen puolesta, ja tämä kirkastaa Jumalaa, jota me hartaasti palvelemme. Painostukselle periksi antaminen ja uskomme kieltäminen sen sijaan toisi häpeää hänen nimelleen. Se asettaisi Jeesuksen Kristuksen opetuslapsena olemisen mittaamattoman arvon vakavasti kyseenalaiseksi tarkkailijoiden silmissä. – Vrt. Efesolaisille 3:13; 2. Korinttolaisille 6:3–10.
KURITUKSEN ELI VALMENNUKSEN MUOTO
48. Miten Pietarin 1. kirjeen 4:17–19 osoittaa, ettemme ole vailla apua kärsiessämme vanhurskauden vuoksi?
48 Olemme nähneet, että Jehova Jumala voisi kaikkivaltaisuudessaan estää kristittyjä kärsimästä epäoikeudenmukaisesti mutta että hän sallii sen hyvistä syistä. Kärsimyksen aikana Korkein ei kuitenkaan koskaan jätä palvelijoitaan vaille apua. Kehitellessään tätä piirrettä apostoli Pietari kirjoittaa:
”Sillä on määräaika, jona tuomio alkaa Jumalan huoneesta. Mutta jos se alkaa ensiksi meistä, niin mikä on niiden loppu, jotka eivät tottele Jumalan hyvää uutista? ’Ja jos vanhurskas pelastuu vaivoin, niin miten selviytyykään jumalaton ja syntinen?’ Jättäkööt siis myös ne, jotka kärsivät sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa, jatkuvasti sielunsa uskollisen Luojan huomaan tehdessään hyvää.” – 1. Pietari 4:17–19.
49. a) Mistä lähtien on ”Jumalan huone” ollut tuomittavana? b) Millä perusteella langetetaan lopullinen tuomio?
49 ”Jumalan huoneena” kristillinen seurakunta sai alkunsa vuonna 33. Siitä lähtien sen jäsenet ovat olleet Jumalan tuomittavina. Heidän suhtautumisellaan hänen tahtoonsa, heidän asenteellaan, sanoillaan ja teoillaan sen suhteen, mitä Jehova on sallinut heidän kohdata, on paljon merkitystä ratkaistaessa, mikä heidän lopullinen tuomionsa tulee olemaan. Toisinaan se, mitä Jehova Jumala näkee sopivaksi sallia heidän kohdata, saattaa olla hyvin ankaraa. Mutta vaino on eräs kurituksen muoto, jonka Jumala voi saada koitumaan kansansa hyväksi. – Heprealaisille 12:4–11; katso myös Heprealaiskirjeen 4:15, 16:ta, jossa osoitetaan, että Jeesuksen Kristuksen kokema kärsimys teki Jeesuksen Kristuksen päteväksi, sääliväiseksi ja myötätuntoiseksi ylimmäiseksi papiksi.
50, 51. Miten Joosefin ja Paavalin kokemukset valaisevat, että Jehova voi kääntää siunaukseksi juuri sen, millä ihmiset saattavat yrittää vahingoittaa meitä?
50 Saatanan valvonnassa olevat ihmiset voivat huonolla kohtelulla yrittää tuhota uskomme. Mutta Jehova voi tehdä tyhjäksi heidän ilkeän aikeensa. Todellakin, vaikka taivaallinen Isämme itse vihaa pahaa, hän voi saada koitumaan hyväksi sen, millä on aiottu vahingoittaa meitä. Ajattele Jaakobin nuoren pojan Joosefin tapausta. Hänen velipuolensa vihasivat häntä ja myivät hänet orjuuteen. Vuosien ajan Joosef kärsi paljon, myös epäoikeudenmukaista vankeutta. Kuitenkin jälkeenpäin Jehova Jumala käytti tätä tilannetta säilyttääkseen Jaakobin perheen elossa. Joosef sanoi tästä velipuolilleen:
”Älkää nyt olko murheissanne älkääkä pahoitelko sitä, että olette myyneet minut tänne, sillä Jumala on minut lähettänyt teidän edellänne pitääkseen teidät hengissä. Kaksi vuotta on nyt nälänhätä ollut maassa, ja vielä on jäljellä viisi vuotta, joina ei kynnetä eikä eloa korjata. Niin Jumala lähetti minut teidän edellänne säilyttääkseen teille jälkeläisiä maan päällä ja pitääkseen teidät hengissä, pelastukseksi monille. Ette siis te ole lähettäneet minua tänne, vaan Jumala; hän asetti minut faaraon neuvonantajaksi ja koko hänen hovinsa herraksi ja koko Egyptin maan valtiaaksi.” – 1. Mooseksen kirja 45:5–8.
51 Samalla tavoin apostoli Paavalin epäedullinen tilanne hänen ollessaan vankeudessa Roomassa koitui tosi palvonnan asian edistämiseksi. Hän kirjoitti kirjeessään filippiläisille:
”Nyt haluan vakuuttaa teille, veljet, että se, mitä minulle on tapahtunut, on itse asiassa johtanut hyvän uutisen saarnaamisen edistymiseen. Näin ollen koko keisarillisessa kaartissa ja muualla tiedetään yleisesti, että olen vankilassa Kristuksen takia, ja niinpä useimpia kristittyjä veljiä on tavattomasti rohkaissut esimerkkini julistaa Jumalan sanomaa seurauksia pelkäämättä.” – Filippiläisille 1:12–14, An American Translation, vuoden 1944 painos.
52. Miksi ”jumalaton ja syntinen” ei voi odottaa selviytyvänsä?
52 Koska Jehova Jumala sallii uskollisten palvelijoittensa joutua kokemaan ankaraa kohtelua, jotta he puhdistuisivat ja voisivat osoittaa antaumuksensa, niin miten voisimme kuvitella kristillisessä seurakunnassa eli ”Jumalan huoneessa” olevan ”jumalattoman ja syntisen” ’selviytyvän’ hänen edessään yhdessä ”vanhurskaan” kanssa saman seurakunnan sisällä? Psalmista sanoo: ”Eivät jumalattomat kestä tuomiolla eivätkä syntiset vanhurskasten seurakunnassa.” (Psalmit 1:5) Ei, jumalattomat eivät pysy hyväksyttyinä vaan heidät tuomitaan. He saattavat olla vanhurskasten seurassa, mutta he eivät koskaan ’selviä’ suosittuina Jumalan edessä. Kaiken sen vuoksi, mitä uskovien täytyy kohdata tässä maailmassa, heidän lopullinen pelastumisensa ikuiseen elämään vaatii tosi ponnistelua, rakkautta ja uskoa vanhurskauden tiellä. Näin ollen heidän pelastumisensa tapahtuu ”vaivoin”. Tämän vuoksi kaikkien kristillisen seurakunnan (”Jumalan huoneen”) jäsenten tulee välttää olemasta ”jumalattomia” ja ”syntisiä” tänä tuomion ”määräaikana”. – 1. Pietari 4:17, 18; Sananlaskut 11:31.
53. a) Miten se, että Jehova on ”uskollinen Luoja”, voi lohduttaa meitä joutuessamme kokemaan kärsimystä? b) Miten meidän tulisi toimia vainoojiemme suhteen?
53 Meitä saattavat kohdata koetukset, joita me emme suorastaan voisi kestää omassa voimassamme. Tulkoonpa meidän tilanteemme kuinka murheelliseksi tahansa, Jehova Jumala voi kuitenkin tukea meitä ja täysin poistaa kaiken sen vahingon, mitä saatamme kokea. Kun me jättäydymme täysin hänen huostaansa, hän voi vahvistaa meitä hengellään kestämään kärsimyksessä. Koska Jumala on, kuten Pietari sanoi, ”uskollinen Luoja”, johon voimme luottaa, hän ei osoittaudu uskottomaksi lupaukselleen tulla palvelijoittensa avuksi. (1. Pietari 4:19) Tämän tietäminen voi auttaa meitä välttämään toimimista Jumalaa häpäisevällä tavalla vainoojiamme kohtaan. Sen sijaan että taistelisimme heitä vastaan, maksaisimme samalla mitalla takaisin, me haluamme jatkaa hyvän tekemistä. – Luukas 6:27, 28.
54. Miten me nöyrrymme Jumalan käden alle, ja miten tämä hyödyttää meitä?
54 Jos me nöyrästi alistumme siihen, mikä meitä saattaa kohdata, ja säilytämme Kristuksen kaltaisen mielenlaadun, voimme olla varmoja siitä, että Jehova korottaa meidät. Mikään koetus ei jatku loputtomasti. Sillä on loppunsa. Niin kauan kuin me käyttäydymme sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa ollessamme huonon kohtelun alaisina, me pysymme Jehovan käden alla. Ja tuo käsi voi nostaa meidät ylös, korottaa meidät hänen hyväksyttyinä, koeteltuina palvelijoinaan. Apostoli Pietari suosittelee juuri tätä: ”Nöyrtykää sen tähden Jumalan väkevän käden alle, jotta hän korottaisi teidät aikanaan, samalla kun heitätte kaiken huolenne hänelle, koska hän huolehtii teistä.” – 1. Pietari 5:6, 7.
55. Vaikka emme voikaan paeta koetuksista, mistä me voimme vapauttaa itsemme ja miten?
55 Miten rohkaisevaa onkaan tietää, että Jehova aidosti huolehtii meistä! Hänen rakkautensa lämmittää meidän sydäntämme; hänen henkensä vahvistaa ja ylläpitää meitä. Kun sitten jokin nimenomainen koetus on ohi ja me muistelemme Jehovan rakkaudellista huolenpitoa, me tulemme vedetyksi lähemmäksi häntä. Tätä tilannetta voidaan verrata siihen, kun arvostava lapsi on kokenut huolehtivien vanhempiensa rakkauden ja huolenpidon vakavan sairauden aikana. Hänen luottamuksensa ja rakkautensa on suuresti vahvistunut. Me emme todellakaan voi vain paeta, kun olosuhteet ovat hyvin koettelevat. Mutta me voimme heittää huolemme ja murheemme Jehova Jumalalle. Meidän ei tarvitse olla levottomia sen suhteen, miten pitkään me ehkä kestäisimme vihastuneen roskajoukon armotonta pieksämistä, hyökkääjien sukupuolista pahoinpitelyä tai muita julmuuksia. Rakastavan taivaallisen Isämme avun turvin me voimme kestää ja saavuttaa moraalisen voiton vainoojistamme, kun pysymme uskollisina Jumalallemme. Tämä vakuutus poistaa meiltä sen huolen, mikä muuten riistäisi meiltä mielen ja sydämen rauhan, joka on niin välttämätön koetuksissa lujana pysymiselle.
56. Miksi huoliemme heittäminen Jehovalle ei merkitse sitä, että voimme olla välinpitämättömiä sen suhteen, miten suhtaudumme koetuksiin?
56 Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että kun heitämme huolemme Jehovalle, me voimme sen jälkeen olla itsetyytyväisiä tai välinpitämättömiä. Meillähän on vihollinen. ”Pysykää järkevinä, olkaa valppaat”, kirjoitti Pietari. ”Teidän vastustajanne, Panettelija, vaeltaa ympäri niin kuin karjuva leijona etsien kenet niellä.” – 1. Pietari 5:8.
57. Minkä tekemisestä Saatana on kiinnostunut?
57 Apostolin neuvon mukaan meillä ei ole varaa olla varomattomia kohdatessamme ahdistuksia. Vastustaja odottaa vain tilaisuutta saada meidät lankeamaan. Jos Saatana suinkin voi, hän yrittää saada meidät epäilemään veljiemme uskollisuutta tai jollakin muulla tavalla heikentymään hengellisesti. Meidän vetäytymisemme pois kristillisen seurakunnan yhteydestä ja toisille uskostamme julistamisen lopettaminen merkitsisi sitä, että Saatana, varomattoman saaliin suhteen aina valpas ”karjuva leijona”, on nielaissut meidät.
58. Mikä veljiämme koskeva tieto voi auttaa meitä pysymään uskollisina?
58 Sen muistaminen, ettemme kestä kärsimyksiä yksin, auttaa meitä säilyttämään valppautemme. Kristityt veljemme ympäri maailman kestävät erilaisia ahdistuksia. Ja Jumalan hengen avun turvin he onnistuvat uskollisesti kestämään koetukset. Tämän tajuaminen voi auttaa meitä välttymään joutumasta Saatanan ansojen uhriksi, sillä se antaa meille luottamusta siihen, että myös me voimme kestää Jehovan voimassa. Näin ollen siis ”asennoitukaa häntä vastaan vahvoina uskossa, tietäen että samoja kärsimyksiä läpäistään koko veljesseurassanne maailmassa”. – 1. Pietari 5:9.
59, 60. Miten me voimme hyötyä eniten koettelemuksistamme?
59 Koska Jehova Jumala haluaa meidän onnistuvan ja saavan pelastuksen, me voimme luottavaisina odottaa häneltä apua. Samalla voimme ottaa vastaan mitä tahansa, mitä Jumala salliikin meidän kohdata, arvokkaana kurina, joka tekee meistä täydellisiä, täysin kypsiä kristittyjä, vahvoja uskossa. Apostoli Pietari ilmaisee tämän kauniisti sanoen:
”Hetkisen kärsittyänne kaiken ansaitsemattoman hyvyyden Jumala, joka on kutsunut teidät ikuiseen kirkkauteensa Kristuksen yhteydessä, saattaa itse päätökseen valmennuksenne, hän tekee teidät lujiksi, hän tekee teidät vahvoiksi. Hänen olkoon väkevyys ikuisesti. Aamen.” – 1. Pietari 5:10, 11.
60 Samoin kuin Jeesus Kristus kärsi hetkisen maan päällä ja korotettiin sen jälkeen korkealle, niin Jumalan Pojan opetuslapsetkin odottavat loistoisaa palkkaa. Jos meitä ehkä kohtaava Jumalan sallima kärsimys tekee meistä vahvempia mukautumisessamme Raamatun mittapuihin, nöyrempiä, myötätuntoisempia ja sääliväisempiä Jumalan Pojan opetuslapsia, niin tämä valmennuksen eli muovaamisen muoto on täyttänyt tarkoituksensa. Jotta näin kävisi, meidän tulee luottaa täysin taivaalliseen Isäämme varmoina siitä, että mitä tahansa hän salliikin tapahtua, se lopulta varmistaa ikuisen hyvinvointimme ja onnellisuutemme, jos me nöyrästi alistumme siihen. (Roomalaisille 8:28) Apostoli Pietarin hengessä voimme korottaa äänemme sanomaan: ‘Kiitos olkoon Jumalalle siitä, että hän sallii meidän tulla valmennetuiksi koetusten kautta ja auttaa meitä olemaan lujia ja vahvoja hänen hyväksymiä palvelijoitaan, joiden odotteena on ikuinen elämä!’