(2. Moos. 16:10; 1. Kun. 8:10) Sitten Jehova antoi oman todistuksensa Jeesuksen messiaanisuudesta yhdessä niistä kolmesta tapauksesta, joissa Jehovan oma ääni kuului, ja hän sanoi: ”Tämä on minun Poikani, se valittu, kuulkaa häntä.” – Luuk. 9:35.

LUJEMMAKSI TEHTY PROFEETALLINEN SANA

Miten ratkaiseva ja kunnioittavaa pelkoa herättävä todistus annettiinkaan näille kolmelle apostolille tuossa tilaisuudessa! Kuinka voimakas ja vakuuttava heidän todistuksensa Kristuksen messiaanisuudesta olikaan nyt oleva! He eivät olleet tosiaankaan ’maistaneet kuolemaa’ ennen kuin olivat nähneet tämän dramaattisen näytteen Kristuksen tulevasta läsnäolosta Valtakunnan kirkkaudessa. Yli 30 vuotta myöhemmin kirjoitti apostoli Pietari:

”Sillä me emme seuranneet viekkaasti sommiteltuja taruja tehdessämme teille tiettäväksi Herramme Jeesuksen Kristuksen voimaa ja tulemista [parusia, näkymätöntä läsnäoloa Valtakunnan voimassa], vaan me olimme omin silmin nähneet hänen valtasuuruutensa. Sillä hän sai Isältä Jumalalta kunnian ja kirkkauden, kun tältä ylhäisimmältä kirkkaudelta tuli hänelle tämä ääni: ’Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt’. Ja tämän äänen me kuulimme tulevan taivaasta, kun olimme hänen kanssaan pyhällä vuorella. Ja sitä lujempi on meille nyt profeetallinen sana, ja te teette hyvin, jos otatte siitä vaarin, niinkuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta, kunnes päivä valkenee ja kointähti koittaa teidän sydämissänne.” – 2. Piet. 1:16–19.

Apostoli Johanneksella oli noin 66 vuotta kirkastusnäyn jälkeen ilmeisesti tämä kuvaelma vielä elävästi mielessä, kun hän kirjoitti: ”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.” – Joh. 1:14.

”Kointähti”, josta Pietari puhui, on nyt noussut. Jeesus Kristus on asetettu valtaistuimelle Valtakunnan kirkkaudessa pakanain aikojen päättyessä vuonna 1914! Jos olemme ’ottaneet sydämessämme vaarin profeetallisesta sanasta’, niin se on meillä vahvistuneena vielä voimakkaammin kuin apostoleilla. Kristus on täyttänyt sen, mitä hänestä oli profeetallisesti kirjoitettu laissa ja profeetoissa. Hän johtaa nyt kansaansa niin kuin Mooses vanhurskaan paratiisimaan ollessa aivan niiden edessä, jotka nyt ottavat hänet vastaan ja seuraavat hänen johtoaan. Suhtaudutko sinä vakavasti tähän profeetalliseen sanaan ja hänen majesteettiutensa luotettavien silminnäkijäin sanaan? Havaitsetko sinä hänen näkymättömän läsnäolonsa Valtakunnan voimassa? Jos havaitset, niin olet suuresti suosittu nyt, ja edessäsi on suurenmoinen odote.

Nuoren pojan päätös

MITEN vanha täytyy ihmisen olla, ennen kuin hän kykenee tekemään oikeita päätöksiä sen suhteen, mikä on oikein? Luulisitko 11-vuotiaan olevan liian nuori?

Eräs Jehovan todistaja kertoi todistajien suuressa konventissa Stuttgartissa Saksassa kokemuksen, joka hänellä oli joulukuun alussa vuonna 1966. Eräänä päivänä koputti 11-vuotias naapurin poika hänen ovelleen ja seisoi siinä kainalossaan Raamatun tutkimisen apuväline Kadotetusta paratiisista ennallistettuun paratiisiin. Kun evankeliuminpalvelija tiedusteli, mitä poika halusi, tämä pyysi, että hänelle alettaisiin pitää raamatuntutkistelua tuon kirjan avulla. Hänen vanhempi sisarensa oli tutkinut sen aikaisemmin, ja kirja oli nyt hänen hallussaan, ja hän päätti haluta oppia tuntemaan Raamatun totuuden.

Ja sen hän oppi. Seuraavat kolme vuotta hän tutki säännöllisesti evankeliuminpalvelijan kanssa. Sitten, ennen kuin hän oli täyttänyt 14 vuotta, hän teki toisen päätöksen. Saksassa voi lapsi lain mukaan erota kirkosta 14-vuotiaana ilman vanhempiensa suostumustakin. Poika päätti, että hänen oli tehtävä niin, sillä hän saattoi nähdä, että hänen perheensä uskonto ei perustunut Raamatun totuuteen.

Pojan isä ja isoäiti olivat yllättyneitä hänen päätöksestään eivätkä pitäneet siitä. He omistivat kukkakaupan, ja suuri osa heidän liiketoimestaan käsitti kukkakoristeiden valmistamista uskonnollisia pyhäpäiviä varten. Heidän monista varoituksistaan ja painostuksestaan huolimatta poika pysyi lujana päätöksessään käyttää laillista oikeuttaan erota kirkosta.

Kokemuksen konventissa kertonut evankeliuminpalvelija huomautti, että nuorukainen oli jatkuvasti innokas Jumalan palvoja: ”Nuoruudestaan huolimatta hän on ryhtynyt ’hyvään uskon kilvoitukseen’ ja on päättänyt jatkaa sitä Luojansa avulla ja hänen kunniakseen.” Niin kauan kuin poika on vanhempiensa vallan alaisuudessa, hänen täytyy olla tottelevainen poika kaikessa, mikä ei ole suoranaisesti ristiriidassa Jumalan sanan kanssa. Mutta viisas on poika, joka ymmärtää, että kun ihmisten käskyt ovat ristiriidassa Jumalan käskyjen kanssa, niin hänen velvollisuutensa Jumalaa kohtaan ovat ensi sijalla. – Ef. 6:1; Apt. 5:29; Saarn. 12:1.