Jumalan tuomion toimeenpano jumalattomille
”Katso, Herra tulee tuhannen tuhansine pyhinensä tuomitsemaan kaikkia ja rankaisemaan kaikkia jumalattomia kaikista heidän jumalattomista teoistansa, joita he jumalattomuudessaan ovat tehneet, ja kaikesta julkeasta, mitä nuo jumalattomat syntiset ovat häntä vastaan puhuneet.” – Juud. 14, 15.
1, 2. Mitä ajatusta monet eivät halua harkita, ja mitä eräs kongressin jäsen sanoi tässä suhteessa eräästä ihmisten oikeusistuimesta?
MONET eivät pidä siitä, kun heille muistutetaan, että on olemassa kaikkeuden Korkein Oikeus, korkeintakin inhimillistä tuomioistuinta korkeampi oikeusistuin. He eivät halua katsoa suoraan silmiin sitä tosiasiaa, että siitä huolimatta, keitä he ovat, heidän täytyy kunnioittaa kaikkein Ylintä Tuomaria, Jehovaa, kaikkivaltiasta Jumalaa, ”kaiken maan tuomaria.” (1. Moos. 18:25) Monet eivät ehkä halua ajatella, että jos he tekevät jumalattomia tekoja, niin tämä koko kaikkeuden Tuomari tarkkailee niin kuin Raamattu sanoo: ”Jos näet köyhää sorrettavan sekä oikeutta ja vanhurskautta poljettavan maakunnassa, niin älä sitä asiaa ihmettele; sillä ylhäistä vartioitsee vielä ylhäisempi, ja sitäkin ylhäisemmät heitä molempia.” – Saarn. 5:7.
2 Ihmiset eivät todellakaan halua mielellään kuulla muistutettavan, että meidän kaikkien yläpuolella on ihmissuuruuksia korkeampi Tuomari, olkoonpa jollakulla miten korkea juridinen tai poliittinen asema hyvänsä tässä asiainjärjestelmässä. Tässä suhteessa on kiinnostavaa panna merkille erään amerikkalaisen kongressin jäsenen lausunto, mikä oli New York Timesissa 13.11.1963. Amerikassa on kirkko ja valtio erillään, ja Yhdysvaltain korkeimman oikeuden ylituomari hylkäsi ehdotuksen, että kirjoitettaisiin sanat ”Jumalaan me turvaamme” sen maallisen oikeuden tuomioistuimen yläpuolelle, minkä edessä Jehovan todistajat ovat voittaneet kymmeniä juttuja. Vastauksessaan oikeuden päätökseen kongressin jäsen R. T. Ashmore, joka puolsi tämän uskonnollisen kirjoituksen sinne panemista koskevaa lakiehdotusta, selitti hylkäämistä sanoen: ”Ylituomarin kirjeen sävy osoittaa mitä selvimmin, että korkein oikeus saatettaisiin tuskallisen tietoiseksi siitä, että on olemassa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden arvovaltaa korkeampi Arvovalta.” Mutta ihmiset eivät tarvitse kirjoitusta päittensä yläpuolella muistuttamaan, että Jumala on Ylin Tuomari.
3. Millainen jumalattomien ihmisten asenne on ja millaisin seurauksin?
3 Jolleivät jotkut halua muistutusta siitä kunnioituksesta, mitä he ovat velvolliset osoittamaan ”koko maan tuomarille”, niin on ymmärrettävää, että varsinkaan jumalattomat eivät halua kuulla siitä kunnioituksesta, mitä ihmisten täytyy osoittaa Ylimmälle Tuomarille. Itsekkäistä syistä nämä ihmiset jättävät huomioon ottamatta tämän Tuomarin vanhurskaat oikeudenpäätökset ja pilkkaavat ja uhmaavat niitä. Mutta voi heitä! Sillä Jumalan tuomion toimeenpano kaikille jumalattomille on käsillä.
4. Mitä varoittavaa neuvoa tähdennetään Juudaan kirjeessä?
4 Tätä tosiasiaa tähdennetään siinä kirjeessä, jonka Juudas, Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi, kirjoitti varoittaakseen kristittyjä kehottaen ryhtymään ankaraan taisteluun tosi uskon puolesta erityisesti vastustaen jumalattomien turmelusta. Juudas varoitti, että jotkut jumalattomista pujahtavat Jumalan järjestöön yrittäen saastuttaa lihan. Mutta Juudas esitti kirjeensä seitsemässä ensimmäisessä jakeessa henkeytetyn varoituksen, että sellaisten jumalattomien ihmisten tuomio on kauan sitten ennustettu sillä epäsuotuisalla tuomiolla, jonka Jehova Jumala oli langettanut uskottomille, kapinallisille israelilaisille, alkuperäisen paikkansa taivaassa hylänneille enkeleille ja loimuavassa hävityksessä tuhoutuneille Sodoman ja Gomorran sanomattoman turmeltuneille asukkaille. Rangaistus, minkä nämä kärsivät siksi, että halveksivat kaikkeuden korkeinta oikeusistuinta, on varoitus kaikille, jotka eivät nyt osoita kunnioitusta Ylintä Tuomaria kohtaan.
HERRAUDEN HALVEKSIMINEN, LOISTOISIEN HERJAAMINEN
5. a) Mitä Juudas sanoi 8. jakeessa? b) Missä merkityksessä henkilöt, joista hän puhuu, ovat ”uneksijoita”, ja mitkä seuraukset he saavat osakseen?
5 Juudas sanoo, että tästä Jumalan varoituksesta huolimatta jotkut jättävät sen huomioon ottamatta ja elävät aistillisuuden unelmien maailmassa ajatellen voivansa rankaisematta saastuttaa lihaa Jumalan järjestössä. Juudas kirjoittaa: ”Yhtäkaikki nämä uneksijat samoin saastuttavat lihan; he halveksivat herrautta, herjaavat kirkkauden henkiolentoja [loistoisia, Um].” (Juud. 8) Nämä jumalattomat uneksijat kuvittelevat voivansa jättää huomioon ottamatta Raamatun opetukset sen suhteen, miten Jumala menettelee jumalattomien kanssa. He eivät välitä mitään 1. Kor. 6:18:ssa olevasta Ylimmän Tuomarin käskystä: ”Paetkaa haureutta.” He päinvastoin etsivät keinoja jatkuviin haureudenharjoitustilaisuuksiin ja luulevat voivansa selviytyä siitä. Mutta sellainen luulo on pelkkä unelma! Se on kohtalokkaan epätodellinen. Äkillinen herätys murskaa heidän aistillisen nautintonsa unelmat, kun he joutuvat kasvotusten Ylimmän Tuomarin epäsuotuisan tuomion kanssa. Tuomari, jota he eivät ole kunnioittaneet, näyttää heille, etteivät he ole unelmien maailmassa, missä he voivat antaa himojen riehua. He heräävät horroksestaan havaitakseen Tuomarin toimeenpanevan heille ennustetun tuomion.
6. Mikä selittää heidän jumalattoman käytöksensä ja osoittaa sellaisten henkilöitten ansaitsevan ennustetun tuomion?
6 Sen, että nämä moraalittomat uneksijat ansaitsevat tämän tuomion, ilmaisee edelleen se seikka, että he halveksivat herrautta ja puhuvat herjaavasti loistoisista. Heillä ei ole lainkaan kunnioitusta Kaikkeudenvaltiasta Jehova Jumalaa eikä hänen Poikaansa, ”kuningasten Kuningasta ja herrain Herraa”, kohtaan. (Ilm. 19:16) Heidän halveksintansa tähden kaikkeuden korkeinta herrautta kohtaan on odotettavissa, että he myös puhuvat herjaavasti loistoisista.
7. a) Ketkä ovat ”loistoisia”? b) Miten ne, joista Juudas varoitti, osoittavat, etteivät he kunnioita Jehovan varaamia ”loistoisia”?
7 Keitä nämä ”loistoisat” ovat? Heidän täytyy olla niitä, jotka saavat kirkkautensa Jehova Jumalalta ja hänen herrain Herraltaan Jeesukselta Kristukselta. Jes. 60:1, 2:n mukaan Herran ”kunnia” annetaan hengellisen Israelin jäännökselle, voidelluille kristityille. Koska ”Jehovan kirkkaus” (Um) on koittanut heidän ylitseen, niin he ovat nousseet loistamaan Valtakunnan hyvän uutisen valoa koko asutussa maassa. (Matt. 24:14) Heitä on kunnioitettava Jumalan Poikansa kautta heille suoman häikäisevän kirkkauden tähden. Jeesus Kristus ilmaisi tämän sanoessaan voidelluista seuraajistaan: ”Sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille.” (Joh. 17:22) Niille voidellun jäännöksen jäsenille, jotka palvelevat valvojina, on varmasti annettu lisäkirkkaus eli -kunnia, ja he ansaitsevat ”kahdenkertaisen kunnian”. (1. Tim. 5:17) Kun nyt monet ”muiden lampaitten” ”suureen joukkoon” kuuluvat palvelevat valvojina edustaen jäännöstä eli ”uskollisen ja ymmärtäväisen palvelijan” luokkaa, nämä johtavat henkilöt saavat kunniaa Jumalalta sen viran ansiosta, mikä heillä on voidellun jäännöksen edustajina, ja heitä tulee kohdella asianmukaisesti kunnioittaen. (Matt. 24:45–47) Jumalan kansa on sopivasti yhteistoiminnassa voidellun jäännöksen ja kaikkien niiden valvojien kanssa, jotka ”uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija” on määrännyt Jehovan todistajain seurakuntiin, ja kunnioittaa heitä. Mutta lihan saastuttavat uneksijat, jotka halveksivat Jehovan herrautta, eivät kunnioita Jehovan varaamia ”loistoisia”. He puhuvat herjaavasti niistä, jotka on puettu tällaisella loistolla, erityisesti niistä, joita suuri Tuomari Jehova on kunnioittanut erikoisilla vastuuasemilla. Niin kuin Diotrefes, josta apostoli Johannes kirjoitti, he lörpöttelevät ”loistoisista” pahoin sanoin. – 3. Joh. 9, 10.
8, 9. a) Miksi Juudas vertaa niitä, joista hän varoittaa, Miikaelin mielentilaan? b) Mikä Perkeleen tarkoitus oli kiistellessään Mooseksen ruumiista, ja miten Miikael ilmaisi voimaa sekä lempeyttä?
8 Juudas vertaa sitten näiden halveksivien uneksijoitten asennetta Jeesuksen Kristuksen mielentilaan hänen ollessaan Miikaelina ennen ihmiseksi tuloaan. ”Mutta ei ylienkeli Miikaelkaan, kun riiteli ja väitteli perkeleen kanssa Mooseksen ruumiista, rohjennut lausua herjaavaa tuomiota, vaan sanoi: ’Rangaiskoon sinua Herra!’ Nämä sitävastoin herjaavat sitä, mitä eivät tunne; mutta minkä he järjettömäin eläinten tavoin luonnostaan ymmärtävät, sillä he turmelevat itsensä.” – Juud. 9, 10.
9 Puhuessaan herjaavasti Jumalan palvelijoista nämä uneksijat ottavat vapauksia, joita Jumalan oma Poikakaan ei ottanut kiistellessään Perkeleen kanssa Mooseksen ruumiista. Mooses kuoli Pisgassa Nebon vuorella, ja Perkele halusi Mooseksen ruumista. Perkele tunsi ihmisten taipumuksen pyhäinjäännösten palvontaan ja halusi epäilemättä aloittaa uuden uskonnollisen palvonnan käyttäen Mooseksen ruumista Jumalan kansan turmelemiseksi. Vastustaessaan Perkelettä Miikael ei turvautunut herjaavaan puheeseen, vaikkei Perkeleellä suinkaan ollut mitään loistoa Jumalalta. Hän ei juossut Jumalan määräajan edelle. Hän osoitti päinvastoin kunnioitusta Suurta Tuomaria kohtaan ja soi Hänelle oikeuden nuhdella Saatanaa. Nöyrästi hän sanoi: ”Rangaiskoon sinua Herra!” Vaikka Miikaelin lausunto oli lempeä, niin hän ilmaisi voimaa voittamalla Perkeleen ja pitäen Mooseksen ruumiin hallussaan sekä haudaten sen, niin kuin Raamattu ilmaisee. – 5. Moos. 34:5, 6.
10. Miten ne, joista varoitetaan, ovat niin erilaisia kuin Miikael ja pyhät enkelit, ja mitä heidän menettelynsä niin ollen ilmaisee?
10 Kuitenkin jumalattomat miehet, jotka haluavat saastuttaa lihan Jumalan järjestössä ja ovat alempia kuin Miikael, rohkenevat puhua herjaavasti ”loistoisista”. Miikael ja pyhät enkelit eivät puhu herjaavasti, ja niin apostoli Pietari suorittaakin rinnastuksen: ”Nuo uhkarohkeat, itserakkaat eivät kammo herjata henkivaltoja [loistoisia, Um], vaikka enkelitkään, jotka väkevyydeltään ja voimaltaan ovat suuremmat, eivät lausu heitä vastaan herjaavaa tuomiota Herran edessä [kunnioituksesta Jehovaa kohtaan, Um].” (2. Piet. 2:10, 11) Menettelemällä niin halveksivasti nämä ihmiset osoittavat kadottaneensa ajatuskykynsä ja sortuneensa eläimellisiin himoihin. Heistä tulee kuin järjettömien eläinten kaltaisia, jotka on luotu pyydystettäviksi ja hävitettäviksi ilman kuolleistanousemistoivoa. Tällainen tuho sieppaa kaikki tuollaiset jumalattomat ihmiset. – 2. Piet. 2:12, 13.
KUIN KAIN, BILEAM JA KOORAH
11. Miten Juudas sitten vertaa jumalattomia uneksijoita muinaisaikoina eläneisiin huomattaviin miehiin?
11 Juudas vertaa sitten näitä lihan saastuttavia uneksijoita sellaisiin huomattaviin ihmisperheen jäseniin, jotka eivät kunnioita Ylintä Tuomaria: ”Voi heitä, sillä he kulkevat Kainin tietä ja heittäytyvät palkan tähden Bileamin eksytykseen ja hukkuvat niskoitteluunsa niinkuin Koora!” – Juud. 11.
12. a) Mille tielle Kain lähti ja millaisin seurauksin? b) Miksi ennustetut jumalattomat ovat Kainin kaltaisia, ja miten meidän tulee kohdella kaikkia sellaisia?
12 Kain, ihmisperheen vanhempi veli, näki Jumalan suosion kohdistuvan Aabelin oikealaatuiseen palvontaan. Sen sijaan että Kain olisi jäljitellyt Aabelin oikeaa palvontaa puhtain vaikuttimin, hän vihasi veljeään ja murhasi hänet. Kain halveksi Jumalan varoitusta, että hän oli joutumassa vaikeuksiin. (1. Moos. 4:6, 7) Tämä uhmaava teko osoitti Kainin halveksivan Ylintä Tuomaria. Kainin vaikutin oli kauttaaltaan väärä, ja samoin on niidenkin, jotka yrittävät muuttaa Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden puolustukseksi irstaalle käytökselleen. Johtamalla toisia tielle, mikä voi koitua vain iankaikkiseksi tuhoksi, he ovat Kainin kaltaisia ollen syypäitä murhaan. (1. Joh. 3:12) Jehova kirosi Kainin, ja vedenpaisumuksessa hänen jälkeläisensä pyyhkäistiin pois. Voi niitä, jotka kulkevat Kainin tietä! Älä anna perään heille! Vastusta heitä!
13. a) Ketä Perkele käytti turmellakseen israelilaiset Mooseksen aikana ja miten? b) Mitä tapahtui Bileamille ja mitä on sanottava siis niistä, jotka menettelevät hänen tavallaan?
13 Toinen huomattava mies ennen muinoin oli Bileam, jota Perkele käytti turmelemaan israelilaisia heidän ollessaan autiomaassa. Bileamin koti oli Petorin kaupungissa, jonka piirtokirjoitukset ovat osoittaneet sijainneen Eufratin yläjuoksulla.a Bileam oli profeetta siinä maassa ja tunnusti Jehovan, Israelin Jumalan. Mutta kuinka erilainen profeetta hän olikaan kuin Mooses! Mooses rakasti Jumalan kansaa; Bileamilla ei ollut lainkaan kunnioitusta sitä kohtaan eikä sitä kirkkautta kohtaan, minkä Jumala oli sille antanut. Kun Mooabin kuningas Baalak lähetti miehiä Mesopotamiaan palkkaamaan Bileamia tulemaan kiroamaan Jehovan kansaa babylonilaisen noituuden avulla, niin Bileam ei kieltäytynyt päättävästi. Hän suostui lopulta uusittuihin palkinnontarjouksiin. Niin hän lähti kiroamaan Israelia. Siten tehdessään hän ryntäsi tielle, joka syöksi hänet harhaan. Kolmesti hän yritti kirota Israelin, mutta Jehova aina käänsi kirouksen siunaukseksi tehden selväksi, että ”ei ole turmiollista loitsua Jaakobia vastaan eikä ennustelua Israelia vastaan”. (Um) Bileamin sydän ei ollut siinä siunauksessa. Epäonnistuttuaan Israelin kiroamisessa hän kuljeskeli ympäri turmellen Jumalan kansaa ehdottamalla Baalakille, että jos Israel voitaisiin viekoitella väärään uskontoon ja antautumaan eläimellisiin himoihin, haureuteen mooabilaisnaisten kanssa, niin Jumala kiroaisi oman kansansakin. Tätä pahaa neuvoa noudatettiin. Israelilaisten irstaan käyttäytymisen johdosta 24 000 heistä surmattiin vitsauksella Sittimissä Mooabin tasangoilla. (4. Moos. 25:1–9; Ilm. 2:14) Bileam, joka oli halukas kiroamaan tai turmelemaan Israelin henkilökohtaisen voiton tähden, kohtasi lopulta väkivaltaisen kuoleman niiden käsissä, jotka hän aikoi kirota. (4. Moos. 31:8) Voi Bileamin kaltaisia! Voi niitä, jotka turmelevat yhdenkään Jumalan kansasta haureudella ja antautumalla eläimellisiin himoihin! – 4. Moos. 22:1–24:25; 5. Moos. 23:3–5.
14. Kuka Koorah oli, ja miksi hän on varoittava esimerkki?
14 Koorah on toinen tyypillinen paha mies, jonka äkillinen onneton loppu on varoittavana esimerkkinä. Hän oli leeviläinen, ja hänellä oli erinomainen palvelusetu, mutta hän ei ollut tyytyväinen. Hän halusi enemmän kunniaa. Koorah kiisti Jehovan virkamääräykset kapinoiden Moosesta ja ylimmäistä pappia Aaronia vastaan sekä veti kapinaan mukaan myös Ruubenin sukukunnan huomattavia jäseniä. Vaikka Koorah ja nämä ruubenilaiset olivat pelastuneet Egyptistä, he eivät koskaan päässeet Luvattuun maahan. He saivat väkivaltaisen tuhon. Maa avautui, ja toiset hautautuivat elävältä, kun taas tuli kulutti toiset. Tämä oli Jehovan tuomioteko. (4. Moos. 16:1–35; 26:10) Voi niitä, jotka kapinoivat Jehovan teokraattisia järjestelyjä vastaan!
15. Minkä varoituksen Juudas täten antaa kristityille, ja mitä hän velvoittaa meidät tekemään?
15 Juudas varoittaa siten kristittyjä, että heidän joukossaan on Kainin, Bileamin ja Koorahin kaltaisia ihmisiä. Heidän esikuvaamansa ihmiset eivät pelastu ennustetusta tuhosta. ”Voi heitä!” Tässä on siis varoitus meille nykyään, että samanmieliset ihmiset yrittävät soluttautua Jumalan järjestöön. Meidän täytyy vastustaa heitä ryhtymällä ankaraan taisteluun uskon puolesta.
PETOLLISIKSI OSOITTAUTUVAT LIHAN SAASTUTTAJAT
16. Miten Juudas kuvailee niiden petollisuuden, jotka pyrkivät saastuttamaan lihan?
16 Valpastuttaakseen edelleen kristittyjä Juudas sanoo näistä eläimellisistä ihmisistä: ”He likapilkkuina [veden alle kätkeytyneinä kareina, Um] teidän rakkausaterioillanne julkeasti kemuilevat ja itseään kestitsevät. He ovat vedettömiä, tuulten ajeltavia pilviä, paljaita syksyisiä puita, hedelmättömiä, kahdesti kuolleita, juurineen maasta reväistyjä, rajuja meren aaltoja, jotka vaahtoavat omia häpeitään, harhailevia tähtiä, joille pimeyden synkeys ikuisiksi ajoiksi on varattu.” – Juud. 12, 13.
17. Mikä veruke ja vaikutin tekee näistä Perkeleen asiamiehistä rosoisten karien kaltaisia, ja mikä näin ollen voisi olla seurauksena, jollei olla varuillaan heitä vastaan?
17 Nämä Perkeleen asiamiehet, jotka hiipivät Jumalan puhtaaseen järjestöön, teeskentelevät näennäisesti rakkautta veljiin, minkä vuoksi he ovat kuin vedenalaisia kareja, jotka aiheuttavat haaksirikkoja. Jos me emme ’ryhdy ankaraan taisteluun uskon puolesta’ säilyttääksemme hyvän omantunnon, niin sellaiset voisivat johtaa epävarmat henkilöt ”uskossaan haaksirikkoon”. (1. Tim. 1:19) Nuo lihan saastuttamiseen pyrkivät henkilöt kävivät rakkausaterioilla Juudaan aikana epäpuhtaista vaikuttimista. Nämä ateriat, joita ei kuvailla apostolien kertomuksissa, ovat lakanneet muinaisessa muodossaan. Nykyään Jumalan kansa tulee yhteen hengellisiin juhliin, kuten kierros-, piiri-, kansallisiin tai kansainvälisiin konventteihin. Mutta konventeissakin Perkele yrittää soluttaa joukkoon joitakin lihallisista asiamiehistään sieppaamaan horjuvia sieluja pois valppaudestaan ja johtamaan heitä moraalittomuudella haaksirikkoon. Siksi tarvitaan valppautta.
18. Miksi näitä ihmisiä kuvaillaan a) paimenina? b) pilvinä? c) puina? d) aaltoina? e) tähtinä?
18 Kuinka sopivia ilmaisuja Juudas käyttääkään kuvaillakseen näitä petollisiksi osoittautuvia jumalattomia ihmisiä! He ovat sellaisten paimenten kaltaisia, joita kiinnostaa ainoastaan heidän omien aistillisten mielihalujensa tyydyttäminen eikä lainkaan lauman huoltaminen. He ovat kuin pilviä, jotka ovat petollisen näköisiä. Maanviljelijä uskoo niiden pudottavan suuresti tarvittavaa sadetta. Mutta nämä pilvet osoittautuvatkin vedettömiksi, ja tuulet ajavat ne pois, ennen kuin ne voivat vuodattaa tarvittavaa kosteutta. Ne ovat arvottomia satojen tuottoisuuden lisäämisessä. Senkaltaiset ihmiset ovat kuin hedelmättömiä puita, sillä heiltä puuttuu Jumalan pyhän hengen hedelmä. He eivät kanna hedelmää Jumalan kunniaksi, ja heidän kanssaan täytyy menetellä niin kuin tehtiin tuottamattomien puitten kanssa Palestiinassa, ne kun reväistiin juurineen pois ja hävitettiin ainaiseksi toivottomina. Vailla Jumalan pyhää henkeä sellaiset henkilöt ovat rajuja kuin meren aallot, jotka kuohuttavat pinnalle liejua ja likaa. Sellaiset miehet eivät vaella vakavaa tietä Raamattua kompassinaan käyttäen, joten he ovat kuin harhailevia tähtiä, joilla ei ole määrättyä rataa. Heille ei ole varattu kirkkaasti loistavaa sijaa Jumalan valtakunnassa, sillä Juudas sanoo, että heidän loppunsa on ”pimeyden synkeys ikuisiksi ajoiksi”.
19, 20. a) Miten Eenok ennusti jumalattomien lopun? b) Mikä johtopäätös meidän ehdottomasti on tehtävä Eenokin ennustuksesta, ja miten Jumala tuomitsee jumalattomat jumalattomista teoista?
19 Tällaisista uskottomista miehistä, joista ketkään eivät osoita kunnioitusta Ylimpää Tuomaria kohtaan, Eenok kauan sitten ennusti: ”Heistäkin Eenok, Aadamista seitsemäs, on ennustanut, sanoen: ’Katso, Herra tulee tuhannen tuhansine pyhinensä tuomitsemaan kaikkia ja rankaisemaan kaikkia jumalattomia kaikista heidän jumalattomista teoistansa, joita he jumalattomuudessaan ovat tehneet, ja kaikesta julkeasta, mitä nuo jumalattomat syntiset ovat häntä vastaan puhuneet’.” – Juud. 14, 15.
20 Tämän ennustuksen Jumalan niille langettamasta tuomiosta, jotka puhuvat halveksivasti Ylimmästä Tuomarista, lausui ensin Eenok eli Hanok, seitsemäs mies jatkuvassa ihmissuvussa Aadamista laskien. Eenok sai edun ennustaa Jumalan tuomion toteuttamisesta kaikille jumalattomille. Raamattu ei kerro, miten Eenokin ennustus kulkeutui vuosisatoja eteenpäin Heprealaisten kirjoitusten ulkopuolella. Se ei esiintynyt kuitenkaan Raamatussa, ennen kuin Jehova Jumala henkeytti Juudaan panemaan sen sinne. Eenokin ennustus osoittaa, että tällaisia jumalattomia varten on olemassa ainoastaan yksi mahdollinen tuomio Suuren Babylonin hävityksessä ja Harmagedonin taistelussa: iankaikkinen hävitys, Jumalan tuhannen tuhansien pyhien toimeenpanema eristys Herran Jeesuksen Kristuksen ollessa johtavana Pyhänä vastuussa surmaamistyöstä. (Ilm. 18:1–24; 19:11–16) Tuomion toimeenpanopäivä lähenee, ja Jehova antaa jumalattomien ilmaista itsensä. Siten hän todistaa heidät syypäiksi jumalattomiin toimiin hänen nimeään ja valtakuntaansa vastaan.
NAPISIJOITA JA NURKUJIA
21. Miten nämä miehet, joista Juudas varoittaa, puhuvat, ja mikä heidän vaikuttimensa näin ollen on?
21 Nämä jumalattomat ihmiset puhuvat ’julkeasti’. Eikä ihme, sillä Juudas jatkaa: ”He ovat napisijoita, kohtalonsa nurkujia ja vaeltavat himojensa mukaan; heidän suunsa puhuu pöyhkeitä, ja he mielistelevät ihmisiä oman etunsa tähden.” (Juud. 16) Koska heillä ei ole todellista jumalista antaumusta, he napisevat Jumalan koko järjestöä vastaan. He eivät ole tyytyväisiä osaansa elämässä, ja jos he eivät voi saada läpi omaa tahtoaan, he nurisevat käyttäen herjaavaa ja halveksivaa puhetapaa. Koorahin tavalla he tavoittelevat huomattavaa asemaa. He haluavat ilmaista omat näkemyksensä julkealla kielenkäytöllä vaatien itselleen paljon merkitystä. He valikoivat henkilöitä ja osoittavat näille ihailua yrittäen kasvattaa ihmisiä toivoen saavansa heiltä hyötyä. Heidän tavoitteenaan on itsensä ylentäminen. He eivät todellisuudessa kunnioita Tuomaria ja joutuvat siten tuhotuomion alaisiksi.
22. a) Mistä apostolien varoituksesta Juudas muistuttaa kristittyjä? b) Millä lailla nämä ennustetut ihmiset yrittävät siis toimia Jumalan kansan keskuudessa?
22 Meille ei pitäisi sen tähden olla mikään yllätys, että jumalattomat synnintekijät yrittävät turmella yksilöitä Jehovan järjestössä tai jäähdyttää heidän rakkautensa Jumalaan ja hänen järjestöönsä. Juudas sanoo: ”Mutta te, rakkaani, muistakaa nämä sanat, mitkä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen apostolit ovat edeltäpäin puhuneet, sanoen teille: ’Viimeisenä aikana tulee pilkkaajia, jotka vaeltavat jumalattomuutensa himojen mukaan’. Nämä juuri saavat aikaan hajaannusta, he ovat sielullisia, henkeä heillä ei ole [aistillisia ihmisiä, joilla ei ole hengellisyyttä, Um].” (Juud. 17–19) Juudas osoittaa, että apostolit ennustivat niiden itsekkäitten halujen vaikutuksesta toimivien miesten ilmestymisen, jotka yrittävät poistaa meidät Jumalan rakkaudesta. Pietari oli yksi niistä apostoleista, jotka kaiuttivat tällaista varoitusta ”viimeisiä päiviä” silmällä pitäen. (2. Piet. 3:1–4) Samalla kun Jumala suorittaa yhdistävää työtä yli koko maailman, nämä pilkkaajat harjoittavat erotustyötä Jumalan kansan keskuudessa. Koska heiltä puuttuu hengellisyys, niin heillä ei ole intoa Jumalan valtakunnan palvelukseen. He kuluttavat aikansa riitoja synnyttävään puheeseen.
JUMALAN RAKKAUDESSA PYSYMINEN
23. a) Minkä neuvon Juudas antaa kristityille? b) Miten voimme pysyä Jumalan rakkaudessa?
23 Mikä on näin ollen Jumalan uskollisten todistajien menettely? Juudas vastaa: ”Mutta te, rakkaani, rakentakaa itseänne pyhimmän uskonne perustukselle, rukoilkaa Pyhässä Hengessä ja pysyttäkää niin itsenne Jumalan rakkaudessa, odottaessanne meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen laupeutta iankaikkiseksi elämäksi.” (Juud. 20, 21) Juudas oli aikaisemmin rukoillut, että Jumalan armo ja rauha lisääntyisivät, ja jotta tämä rukous täyttyisi Jehovan kansalle, sen täytyy pysyä kaikkivaltiaan Jumalan rakkaudessa. Miten? Tutkimalla ahkerasti Jumalan pyhää sanaa, lukemalla säännöllisesti Raamattua seurakunnan teokraattisen palveluskoulun yhteydessä. Käy kaikissa kokouksissa. Syvennä Jumalan sanan elämäämme tekemää vaikutusta auttamalla toisia tuntemaan Jumalan puhdasta, vanhurskasta uutta asiainjärjestystä. Älä lakkaa koskaan kasvattamasta yhä enemmän Jumalan pyhän hengen hedelmää. ’Rukoile Pyhässä Hengessä’ sitä, mikä on sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa ja mihin sisältyy tämän hengen lisääntyvä saaminen itsellemme. Jos täten pysyttelemme Jumalan rakkaudessa, niin seurauksena on todella armon, rauhan ja rakkauden moninkertaistuminen Jeesuksen Kristuksen kautta. Me tarvitsemme sitä saadaksemme Valtakunnan hyvän uutisen saarnaamiseksi suoritetun työn tehdyksi ja vapauttaaksemme yhä useampia Suuresta Babylonista. Me tarvitsemme myös Jumalan armoa, ja siksi meidän täytyy olla armollisia toisille, joiden elämä on kysymyksessä.
24, 25. a) Keille meidän täytyy osoittaa armoa, ja keiden kesken meidän siis täytyy tehdä ero? b) Miten me osoitamme heille armoa, ja miten Juudas osoittaa, ettei ole aikaa hukattavaksi?
24 Siksi Juudas kirjoittaa: ”Ja armahtakaa toisia, niitä, jotka epäilevät, pelastakaa heidät, tulesta temmaten; toisia taas armahtakaa pelolla, inhoten lihan tahraamaa ihokastakin.” (Juud. 22, 23) Tehdäksemme näin meidän täytyy tehdä ero niiden välillä, jotka ansaitsevat Jumalan armon, ja niiden, jotka on tuomittu aistillisiksi uneksijoiksi ja joiden hävitys kuvattiin Sodoman tulisella lopulla. Sellaiset saattavat napisemisellaan epävakaat täyttymään epäilyillä sen suhteen, onko tämä Jehovan järjestö. Noiden nurkujien paisutellut sanat voivat siinä määrin järkyttää näitä epäilijöitä, että he saattavat lakata käymästä Jehovan kansan kokouksissa. Siksi Juudas neuvoo meitä armahtamaan niitä, jotka häilyvät ja epäilevät. Me emme saa laiminlyödä heitä. Koeta kärsivällisesti rakentaa heitä uskossa. Mutta meidän täytyy toimia nopeasti, niin kuin palokuntalaiset sieppaavat vaaranalaiset ihmiset palavasta rakennuksesta; meidänkin täytyy ’temmata heidät tulesta’.
25 Jotkut ovat saattaneet myöntyä noiden moraalittomien uneksijoitten viekoituksiin ja siten tahria henkilöllisyytensä tosi kristittyinä. (2. Piet. 2:18) Mutta vaikka me vihaamme tahriintuneita ihokkaita, meillä voi olla armoa niiden kantajaa kohtaan, ja me voimme auttaa sellaista takaisin hengelliseen terveyteen.
26. a) Mitä meidän täytyy tehdä auttaessamme toisia? b) Miten Juudaan sanat, jotka ovat miltei rukous, osoittavat keinon kompastumisen välttämiseen? c) Vertaa jumalattomien ennustettua kohtaloa niiden etuun, jotka pysyvät Jumalan rakkaudessa.
26 Auttaessamme toisia rakentamaan uskoaan meidän täytyy jatkuvasti pitää yllä ”ankaraa taistelua uskon puolesta” vastustaen kaikkia jumalattomia napisijoita, hajaannuttamiseen pyrkiviä ja kaikkia, jotka muuttaisivat Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden puolustukseksi itselleen jatkaakseen irstasta käytöstä seurakunnassa. Herkeämättä käymällä tällaista taistelua me luotamme siihen, että Jehova varjelee meidät kompastumasta. Hänelle olkoon kunnia: ”Mutta hänelle, joka voi varjella teidät lankeamasta ja asettaa teidät nuhteettomina, riemuitsevina, kirkkautensa eteen, hänelle, ainoalle Jumalalle ja meidän pelastajallemme Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, hänelle kunnia, majesteetti, voima ja valta ennen kaikkia aikoja ja nyt ja iankaikkisesti! Amen.” (Juud. 24, 25) Juudaan sanat ovat melkein Jehovalle hänen kansansa puolesta esitetty rukous, että Hän ylläpitäisi meitä ja varjelisi meidät kompastumasta, jos me ’ryhdymme ankaraan taisteluun uskon puolesta’ pysyäksemme hänen rakkaudessaan. Kaikkien jumalattomien syntisten saadessa tuomion, kuten Ylin Tuomari kauan sitten ennusti, meillä on etu loputtomassa elämässä antaa Jehovalle hänelle kuuluva.
[Alaviitteet]
a G. Ernest Wright, Biblical Archaeology, s. 73.