toisia, niitä, jotka epäilevät, pelastakaa heidät, tulesta temmaten; toisia taas armahtakaa pelolla, inhoten lihan tahraamaa ihokastakin.” (Juud. 22, 23) Tehdäksemme näin meidän täytyy tehdä ero niiden välillä, jotka ansaitsevat Jumalan armon, ja niiden, jotka on tuomittu aistillisiksi uneksijoiksi ja joiden hävitys kuvattiin Sodoman tulisella lopulla. Sellaiset saattavat napisemisellaan epävakaat täyttymään epäilyillä sen suhteen, onko tämä Jehovan järjestö. Noiden nurkujien paisutellut sanat voivat siinä määrin järkyttää näitä epäilijöitä, että he saattavat lakata käymästä Jehovan kansan kokouksissa. Siksi Juudas neuvoo meitä armahtamaan niitä, jotka häilyvät ja epäilevät. Me emme saa laiminlyödä heitä. Koeta kärsivällisesti rakentaa heitä uskossa. Mutta meidän täytyy toimia nopeasti, niin kuin palokuntalaiset sieppaavat vaaranalaiset ihmiset palavasta rakennuksesta; meidänkin täytyy ’temmata heidät tulesta’.

²⁵ Jotkut ovat saattaneet myöntyä noiden moraalittomien uneksijoitten viekoituksiin ja siten tahria henkilöllisyytensä tosi kristittyinä. (2. Piet. 2:18) Mutta vaikka me vihaamme tahriintuneita ihokkaita, meillä voi olla armoa niiden kantajaa kohtaan, ja me voimme auttaa sellaista takaisin hengelliseen terveyteen.

26. a) Mitä meidän täytyy tehdä auttaessamme toisia? b) Miten Juudaan sanat, jotka ovat miltei rukous, osoittavat keinon kompastumisen välttämiseen? c) Vertaa jumalattomien ennustettua kohtaloa niiden etuun, jotka pysyvät Jumalan rakkaudessa.

²⁶ Auttaessamme toisia rakentamaan uskoaan meidän täytyy jatkuvasti pitää yllä ”ankaraa taistelua uskon puolesta” vastustaen kaikkia jumalattomia napisijoita, hajaannuttamiseen pyrkiviä ja kaikkia, jotka muuttaisivat Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden puolustukseksi itselleen jatkaakseen irstasta käytöstä seurakunnassa. Herkeämättä käymällä tällaista taistelua me luotamme siihen, että Jehova varjelee meidät kompastumasta. Hänelle olkoon kunnia: ”Mutta hänelle, joka voi varjella teidät lankeamasta ja asettaa teidät nuhteettomina, riemuitsevina, kirkkautensa eteen, hänelle, ainoalle Jumalalle ja meidän pelastajallemme Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, hänelle kunnia, majesteetti, voima ja valta ennen kaikkia aikoja ja nyt ja iankaikkisesti! Amen.” (Juud. 24, 25) Juudaan sanat ovat melkein Jehovalle hänen kansansa puolesta esitetty rukous, että Hän ylläpitäisi meitä ja varjelisi meidät kompastumasta, jos me ’ryhdymme ankaraan taisteluun uskon puolesta’ pysyäksemme hänen rakkaudessaan. Kaikkien jumalattomien syntisten saadessa tuomion, kuten Ylin Tuomari kauan sitten ennusti, meillä on etu loputtomassa elämässä antaa Jehovalle hänelle kuuluva.

Lukijain kysymyksiä

● Miten voidaan sanoa, että Jumalan näkyvä järjestö tehtiin tarkoin teokraattiseksi tai oli täysin teokraattinen rakenteeltaan vuonna 1938, kun järjestön ohjeissa tapahtuu aika ajoin tarkistuksia ja muutoksia?

Ensiksikin meidän täytyy ymmärtää, mitä tarkoitetaan, kun me sanomme, että järjestö tehtiin tarkoin tai täysin teokraattiseksi. Sana ”teokratia” merkitsee ’Jumalan valtaa’ tai ’Jumalan hallitusta’. Jotta järjestö siis olisi täysin teokraattinen, niin sen täytyy olla kokonaisuudessaan Jumalan tai hänen käyttämiensä voimien ohjaama ja valvoma. Jehova tietysti ohjasi järjestöään ennen vuotta 1938, ja se toteutti hänen päätöstään tuona aikana, mutta hän soi palvelijoilleen melkoisen liikkuma-alan järjestön valvonnassa, jopa sallien heidän demokraattisella äänestyksellä valita ne, jotka toimisivat heidän edustajinaan. Alkuseurakunta ei kuitenkaan menetellyt tällä tavalla apostolien aikana. Apostolit itse antoivat nimitykset palvelustehtäviin