Miksi mennä kasteelle?

 1. Miksi ei Jehovan orjaksi tuleminen ole vastenmielistä ajattelevalle mielelle?

ORJUUS on vastenmielinen ajattelevalle mielelle. Se, joka on vapautunut taikauskosta, eksytyksestä ja perimätiedoista, taistelee, jottei mieli orjuutuisi uudelleen. Ihminen rakastaa ajatus- ja toimintavapautta. Valistunutta mieltä ei kuitenkaan tympäise Jehovan orjaksi tulemisen ajatus. Miksi ei? Siksi, että Jumalan sanan huolellinen tutkistelu on todistanut mielelle, että antautuminen kokonaan Jumalan palvelukseen on ainoa normaali, sopiva ja järkevä teko, minkä voi toteuttaa. Meihin vaikuttaa ensiksi se, että Jumala kehottaa meitä tulemaan ja pohtimaan yhdessä eikä pakota meitä menettelemään jollakin tietyllä tavalla. Me tulemme tietämään, kuka hän on ja mitä hän edustaa. Me saamme tietää, että hän ei ole ainoastaan aineellisen kaikkeuden Luoja, vaan myös meidän Luojamme. Me saamme tietää, että hän on rakkauden ja viisauden lähde, että hän on oikeudenmukainen ja että hänellä on mahti pitää voimassa tuomiopäätöksensä ja pyhä tahtonsa. Hän on täydellinen eikä suvaitse väärintekoa palvelijoittensa puolelta, ja kuitenkin hän on armollinen epätäydellisille ihmisluomuksille sellaisina kuin he nykyään ovat. Kaikki nämä seikat saavat meidät haluamaan elää hänen läheisyydessään ja saada hänen suosionsa. Me tunnemme olevamme yhtä hänen kanssaan, ja meidän sydämemme sanoo, että kun me antaudumme täydelleen hänen käsiinsä tehdäksemme hänen tahtonsa ja elääksemme niin kuin hän haluaa meidän elävän, niin siinä ei tapahdu mitään todellista vapauden menetystä, sillä hän teki meidät sellaisiksi.

 2. Kun joku antautuu, niin miten se osoitetaan julkisesti?

² Kun me tulemme ymmärtämään oikein suhteemme Jehovaan, niin me omistamme halukkaasti elämämme hänen palvelukseensa, emmekä me emmi noudattaa oikeaa menettelyä osoittaaksemme tämän hänelle, itsellemme ja toisille ihmisluomuksille. Jehova on ilmaissut Raamatussa, mitä se merkitsee, ja hän on määrännyt erittäin sopivasti, että meidän tulee käydä vesikasteella, mikä julkisena vertauskuvana ilmaisee, että olemme antautuneet tekemään hänen tahtonsa. Joku antautunut Jumalan palvelija vajottaa henkilön veteen, ja tämä joutuu täysin veden alle. Sitten hänet nostetaan jälleen vedestä seisomaan ja elämään siitä pitäen Jumalan palvelukseen antautunutta elämää. Täten me osoitamme, että me haluamme empimättä olla antautuneita palvelijoita, niin, orjia rakkaudellisen Jumalamme, Jehovan, palveluksessa.

 3. a) Vaikka kastetta vaaditaan Raamatussa, niin miksi se, mikä edeltää kastetta, on tärkeämpi? b) Miksi kovin nuoret lapset eivät voi pätevästi antautua?

³ Jotkut ajattelevat, että kaste on muotomeno, mikä tuo joitakin suoranaisia hengellisiä anteja Jumalalta. Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kasteesta antamien ohjeitten huolellinen tutkiminen osoittaa toista. Koska se on jonkin muun vertauskuva, niin se ei ilmeisestikään ole yhtä tärkeä kuin se, mitä se kuvaa, nimittäin antautuminen. Antautumisaskel täytyy ottaa vasta, kun on saanut riittävästi tietoa päättääkseen täysin selvästi haluavansa tehdä Jehovan tahdon eikä omaa tahtoaan. Muussa tapauksessa kastetoimitus on merkityksetön. Tästä seuraa sen tähden, että lapsia ei sovi kastaa. Henkilön täytyy tietää, miksi hänet kastetaan. Kovin nuorilta lapsilta puuttuu ymmärrystä. Kristus Jeesus tosin sanoi: ”Sallikaa [nuorten, Um] lasten tulla minun tyköni”, mutta hänen ei kerrota kastaneen keitään nuoria lapsia eikä käskeneen kastamaan heitä. Päinvastoin heidän vanhempiensa tulee opettaa heille ”Herran kuria ja nuhdetta”, jotta he valmistuisivat antautumaan ja kasteelle, kun ovat kasvaneet ymmärryksessä siinä määrin, että voivat antautua tietoisesti. – Mark. 10:14; Ef. 6:4.

 4. Miksi kasteaskeleen ottamisessa ei pidä empiä?

⁴ Jos joku ymmärtää, miksi hänen pitäisi mennä kasteelle, niin hänen ei totisesti pitäisi empiä täyttämästä tätä Jumalan vaatimusta. Me emme voi rakastaa ketään, jota emme tunne, mutta Jumalan täsmällinen tuntemus auttaa meitä saamaan oikean uskon häneen. Usko ja antaumus Jumalalle saattaa meidät ymmärtämään hänen rakkauttaan ja että hän on arvollinen saamaan kunnian ja palvonnan. Puhdassydämiset tulevat vedetyiksi hänen luokseen, sillä rakkaus etsii luonnollisesti kiintymyksensä kohteen. Jehova voisi tietysti pakottaa meidät tottelevaisuuteen, mutta hän on antanut ihmiselle valintavapauden. Monilta jää kumminkin huomaamatta, ettei Jumala voi ikuisesti suvaita niitä, jotka vastustavat häntä ja itseään. Hän on asettanut rajan sille, miten kauan tämä vanha maailma kestää. Samalla hän on antanut tilaisuuden kaikille hyväntahtoisille tulla tuntemaan hänet ja omistaa hänelle yksinomainen antaumuksensa, jotta he saisivat iankaikkisen elämän ja sen mukana seuraavat siunaukset.

 5. Minkä kutsun Jehova on antanut, jotta ihmiset vastaisivat hänen rakkauteensa?

⁵ Raamattu sanoo, että ”Jumala on rakkaus”. Rakkaus pani hänet lähettämään Poikansa ihmisen lunastukseksi. Koska Jumala on ilmaissut niin paljon rakkautta meitä kohtaan, niin meidän pitäisi osoittaa puolestamme kiitollisuutta ja arvostusta. Meidän täytyy rakastaa häntä koko sydämestämme, mielestämme, sielustamme ja voimastamme. Todellinen rakkaus on niin kaiken käsittävä. Me emme kuulu todellisuudessa itsellemme, tahdommepa sitten halusta palvella häntä tahi emme. Mutta kun hän antaa kutsun meille, niin hän sallii meidän käyttää omaa sisäistä vapauttamme valita elämämme ja voimamme omistaminen sille, mikä on oikein, jumaliselle antaumukselle. ”Jumalisuudesta [jumalisesta antaumuksesta, Um] on hyötyä kaikkeen, koska sillä on elämän lupaus, sekä nykyisen että tulevaisen.” – 1. Joh. 4:8; 1. Tim. 4:8.

MIKSI JOTKUT EMPIVÄT MENNÄ KASTEELLE

 6. a) Miten Jehovan kansan on sanottu profeetallisesti vastaavan näinä, viimeisinä päivinä? b) Mitä tulee tehdä, jos joku tuntee, että hänen tietonsa on epätäydellinen tai että hän on epäpätevä?

⁶ Jehovan kansasta on sanottu profeetallisesti, että se on ’altis hänen sotaanlähtönsä päivänä’, ”viimeisinä päivinä” ja juuri Harmagedonin taistelun edellä. Jehova on erityisesti tyytyväinen, kun se näkee auliisti ja kuuliaisesti hänen tahtonsa ja noudattaa sitä ahkeroiden. Kuitenkin jotkut empivät eri syistä mennä kasteelle. Heillä on vain osittainen tieto, joitakin epäilyksiä, ja eräissä tapauksissa on kysymyksessä vastuun vältteleminen. Mitä olisi tehtävä? Ensiksikin on niitä, jotka ajattelevat, että heidän tietonsa on epätäydellinen tai että he ovat epäpäteviä Jehovan palvelukseen. He haluaisivat odottaa kauemmin, ennen kuin ottavat antautumis- ja kasteaskeleen. On tietysti sopivaa, että jokaisella, joka astuu liittoyhteyteen Jehovan kanssa, on perustiedot totuudesta ja että hänellä on uskon ja ymmärryksen silmän avulla oikea käsitys Jehovasta ja hänen vanhurskaista periaatteistaan, mutta meillä on Raamatussa monia esimerkkejä niistä, jotka antautuivat heti paikalla ja menivät kasteelle omaten ainoastaan totuuden perustiedot. Aina ei ole kysymys siitä, kuinka paljon sinä tiedät, vaan siitä, miten suuresti sinä rakastat sitä, mitä tiedät. – Ps. 110:3.

 7. Tuleeko antautumista ja kasteelle menoa empiä, jos moraalinen menneisyys ei ole ollut hyvä?

⁷ Jehovan sana kertoo myös, että hän lähettää kutsun kaikenlaisissa olosuhteissa oleville ihmisille siihen katsomatta, keitä he ovat tai mikä heidän menneisyytensä on. Ei ole sen tähden syytä tuntea epäpätevyyttä. Jollakulla ei ole ehkä luonnostaan kykyjä, ja hän saattaa olla hiukan arka, tai kenties hänen moraalinen menneisyytensä ei ole ollut parhain. Jehova kysyy, uskotko sinä häneen, kun hän sanoo, että ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu”. Hän valmentaa sinua, hän opettaa sinulle vanhurskautta. Hän saattaa sinut kypsyyteen, mutta sinun täytyy olla halukas muuttamaan jatkuvasti mieltäsi hänen tahtonsa mukaiseksi. Iankaikkinen elämä on palkkana sen tekemisestä. – Room. 10:13.

 8. Miten jotkut suhtautuvat asiaan nähdessään edessä olevan vastuun? Mitä heidän tulee tehdä?

⁸ Jotkut empivät mennä kasteelle, koska he näkevät edessä olevan vastuun. He haluavat iankaikkista elämää, ja he nauttivat niiden miellyttävästä seurasta, jotka ovat uuden maailman yhteiskunnassa, mutta vastuun ottaminen hyvän uutisen saarnaamisesta ja toisten auttamisesta näyttää vaativan heiltä liikaa. Ystäviä ja naapureita on ajateltava, ja ihmisten kodeissa käyminen sekä kiinnostuneitten huoltaminen uusintakäynneillä ja raamatuntutkisteluilla vie aikaa. Ja kokouksiakin näyttää olevan liian monta käydä. Mutta miksi pitäisi viivytellä sen vuoksi, että kaihtaa vastuuta tai kasvamista kristilliseen kypsyyteen? Apostoli Paavali sanoo: ”Niin pitäköön jokainen meitä Kristuksen käskyläisinä ja Jumalan salaisuuksien huoneenhaltijoina. Sitä tässä huoneenhaltijoilta ennen muuta vaaditaan, että heidät havaitaan uskollisiksi.” Laiskat ihmiset kaihtavat työtä. Yritys suojella mainettaan toisten keskuudessa kieltäytymällä julistautumasta Jumalan kansan joukkoon on lisäksi ylpeyttä ja vaarallista. – 1. Kor. 4:1, 2.

 9. Miksi on tyhmää päätellä, että on aikaa nauttia maailmallisista huveista ennen antautumisemme vertauskuvaamista?

⁹ Sitten on eräitä, jotka viivyttelevät kasteaskeleen ottamista, koska he ajattelevat, ettei Harmagedon ole todellisuudessa kovin lähellä ja että on vielä aikaa nauttia joitakin tämän maailman iloja. Tämä on pettävää ajattelua ja Jehovan kärsivällisyyden väärinkäyttämistä. Kuuntele Pietarin Jumalan henkeytyksestä esittämiä ajankohtaisia sanoja: ”Kun siis nämä kaikki näin hajoavat, millaisia tuleekaan teidän olla pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa, teidän, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista [pidätte tarkoin mielessänne Jehovan päivän läsnäolon, Um].” Älä anna väärän ajattelun harhaannuttaa itseäsi, vaan kiiruhda ja ala kantaa vastuutasi Jehovan edessä! On hyvin helppo joutua tämän maailman houkutusten ja materialismin nielemäksi. ”Niinkuin kuuliaisten lasten tulee, älkää mukautuko niiden himojen mukaan, joissa te ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte.” – 2. Piet. 3:11, 12; 1. Piet. 1:13–15.

10. Miten riippumaton henki on este antautumiselle?

¹⁰ On omituista, että on vielä yksi, kolmesta edellä mainitusta luonteeltaan jossain määrin eriävä syy sille, miksi jotkut eivät ota kasteaskelta. Heidän mielessään on tietty riippumattomuuden henki. He eivät halua vapauttaan rajoitettavan, huomaamatta, että he todellisuudessa alistuvat oman järkeilynsä ja tämän maailman orjuuteen. Ja joskus herätetään viivyttelyn puolustukseksi vähäisiä vastaväitteitä, mitkä ovat itsessään mitättömiä, mutta mitkä suurennellaan suhteettomasti, niin että kaikkein tärkein kysymys ja Jumalan tosi palvonta jätetään taka-alalle. Ylpeys, voimakas itsetunto, tämän maailman henki ja nykyinen kasvava taipumus arvioida kaikki itse ja uskoa ainoastaan se, minkä voi nähdä, aikaansaa riippumattomuuden hengen juurtumisen ja vastustaa ihmisen luonnollista halua tulla tuntemaan Jehovaa ja tehdä pyhää palvelusta hänelle antautuneessa suhteessa häneen. Älä anna tämän maailman riippumattomuushengen pidättää itseäsi. Toisaalta ”jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi”. Ja ”vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.” Saakoon rakkautesi Jehovaa kohtaan sinut antautumaan hänelle kuuliaiseen palvelukseen! – Joh. 8:36; Gal. 5:1; 2. Piet. 2:19–21.

ONKO UUDELLEEN KASTAMINEN TARPEELLINEN?

11, 12. a) Mitä tulee tehdä, jos epäilee antautumisensa ja kasteensa pätevyyttä? b) Miksi niukka tieto tai tilapäinen toimettomuus ei vaadi ehdottomasti uutta kastetta?

¹¹ Eräitten kastamisen aikaisten olosuhteitten tai myöhempien asiain kehitysten takia joillakuilla on epäilyksiä tapahtuneen antautumisensa ja kasteensa suhteen, ja he ovat epätietoisia, pitäisikö heidän kastattaa itsensä uudelleen. Heidät on saatettu kastaa varhaisessa iässä tai heidän ollessaan perin epäkypsiä totuudessa tai he ovat tulleet kasteen jälkeen toimettomiksi joksikin ajaksi. Kastetilaisuudessa pidetään puhe kasteesta sen selvittämiseksi, mitä antautuminen ja kaste sisältävät. Jos jollakulla on myöhemmin epäilyksiä antautumisensa pätevyydestä, niin hänen tulee kysyä itseltään, ymmärsikö hän, että vesikaste vertauskuvaa antautumista Jehovan tahdon tekemiseen ja antautuiko hän todella ennen kastetta tekemään Jehovan tahdon, vaikka hänen tietonsa totuudesta olikin niukka siihen aikaan ja hän oli saattanut hankkia täsmällistä tietoa tutkimalla Raamattua ainoastaan lyhyen ajan. Vastasiko hän puheen jälkeen tehtyihin kysymyksiin myönteisesti ja ymmärtäen niiden perusmerkityksen?

¹² Luonnollisesti tulee kaikkien arvostuksen antaumustaan kohtaan kasvaa sen jälkeen, kun he ovat vertauskuvanneet sen antamalla upottaa itsensä veteen. Me emme suinkaan ymmärtäneet sitä sen tehdessämme täysin tai yhtä täydellisesti kuin nyt. Mutta tämä ei merkitse ehdottomasti sitä, että meidät tulee kastaa uudelleen, vaikka epäkypsyytemme olisikin aiheuttanut myöhemmin tilapäisen laiminlyönnin palvelusvastuumme täyttämisessä. Mutta jos joku meni kasteelle pääasiassa tunnetekijöistä ja ymmärtämättä oikein tai miellyttääkseen vanhempiaan tai muita, ja jollei tämä kaste kuvannut edellä käynyttä antautumista Jehovan tahdon tekemiseen, olisi sopivaa antaa kastaa itsensä uudelleen. Antautumisen täytyy tapahtua ennen kastetta eikä sen jälkeen.

13. Mitä täytyy tapahtua ennen Jehovalle antautumista ollaksemme otollisia hänelle?

¹³ Eräät kasteen aikaiset olosuhteet tekevät uudelleen kastamisen välttämättömäksi. Psalmista Daavid sanoi Jehovalle esittämässään ylistyslaulussa: ”Kuka saa astua Herran vuorelle, kuka seisoa hänen pyhässä paikassansa? Se, jolla on viattomat kädet ja puhdas sydän, joka ei halaja turhuutta eikä vanno väärin. Hän saa siunauksen Herralta ja vanhurskauden pelastuksensa Jumalalta.” (Ps. 24:3–5) Antautuminen on kaksipuolinen järjestely. Jehova on ylempi, ja me olemme alempia. Jehova asettaa antautumisen ehdot, me mukaudumme niihin. Hän vaatii meitä ensin katumaan, kääntymään pois aikaisemmista epäpuhtaista tavoistamme ja esittäytymään puhtaina hänen edessään.

14, 15. a) Millaiset olosuhteet tekevät julkisesti tunnustetun antautumisen ja kasteen epäpäteviksi? b) Jos kastaja havaitsee välttämättömäksi mennä uudelleen kasteelle, niin tekeekö se hänen kastamiensa antaumuksen ja kasteen kelvottomiksi?

¹⁴ Me emme voi kuvitella Jehovan hyväksyvän kenenkään sellaisen antautumista, joka elää moraalittomassa tilassa tai tekee kasteen aikana sellaista, mikä johtaisi hänen poistamiseensa Jehovan suosiosta erottamalla, jos hän olisi jo kristillisessä seurakunnassa. Tavallisissa asioissa ei sopimus ole pätevä, jolleivät kaikki asianomaiset ole allekirjoittaneet ja sinetöineet sitä oikealla tavalla. Tämän periaatteen mukaan olisi välttämätöntä aikaisemmin kelpaamattoman henkilön tulla kastetuksi uudelleen, vaikka hän olisikin lopettanut edellisen kasteensa jälkeen nuo väärinteot ja edistynyt totuudessa ja Jehovan palveluksessa. Ensimmäinen kaste ei voinut kuvata oikeissa olosuhteissa tapahtunutta antautumista, minkä Jehova voisi hyväksyä. Hänen tulisi nyt päättää lujasti tehdä Jehovan tahto ja siten antaa elämänsä Jehovan palvelukseen ja sen jälkeen mennä kasteelle ensimmäisessä tilaisuudessa. Jos epäpuhdas tila kehittyisi jolloinkin antautumisen ja kasteen jälkeen, se ei tekisi antautumista pätemättömäksi. Mutta järjestö alistaa hänet asianmukaisen kurin alaiseksi.

¹⁵ Vaikka kasteen toimittajan pitäisi olla antautunut veli, ei kastaja ole tärkeä seikka ratkaistaessa kasteen pätevyyttä. Pääkysymys on: Olemmeko kuulleet Jehovan teokraattisen järjestön järjestämän kastepuheen ja olemmeko antautuneet jonkun järjestön määräämän henkilön kastettavaksi? Sen ei tarvitse häiritä meitä, jos myöhemmin havaittaisiin, että se, joka suoritti kastamisen, tai se, joka piti kastepuheen, huomasi tarpeelliseksi mennä uudelleen kasteelle. Tärkeä on sen järjestön pätevyys, jota hän edusti silloin ja jonka valtuuttamana ja määräämänä hän suoritti vesikasteen.

JUMALA AUTTAA TÄYTTÄMÄÄN ANTAUTUMISEN

16. a) Missä kolmessa nimessä meidät kastetaan? b) Mitä me tunnustamme tullessamme kastetuiksi Isän nimessä?

¹⁶ Mutta älköön kukaan meistä ajatelko voivamme täyttää antautumistamme omalla voimallamme. Tarvitaan Jehovan apua. Se on välttämättömän tarpeellinen. Meille tehdään tiettäväksi Jumalan avun tarve Jeesuksen seuraajilleen antamassa käskyssä: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä, kastaen heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä ja opettaen heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen teille määrännyt.” (Matt. 28:19, 20, Um) Me ymmärrämme kasteen paremmin, kun käsitämme, miksi meidät kastetaan näiden kolmen nimessä. Isän nimessä kastaminen merkitsee, että me tunnustamme Jehovan olevan kaikkeuden Yksinvaltias ja vaativan yksinomaista antautumistamme. Me osoitamme lisäksi antautuessamme ymmärtävämme ja haluavamme asennoitua kaikkeuden yksinvaltiutta koskevassa kiistakysymyksessä oikealle puolelle.

17, 18. a) Miksi meidät kastetaan Pojan nimessä? b) Miksi meidät kastetaan myös pyhän hengen nimessä?

¹⁷ Pojan nimessä kastaminen merkitsee, että me arvostamme Jumalan ainoasyntyisen Pojan asemaa, että hän on Jehovan uuden maailman Kuningas. Meidän täytyy käsittää, että synnin ja kuoleman vaikutukset poistetaan uskovalta ihmiskunnalta Jeesuksen uhrin perusteella. Hän on ”muiden lampaitten” ”suuren joukon” ”Iankaikkinen isä”. – Jes. 9:5; Joh. 10:16.

¹⁸ Pyhän hengen nimessä kastaminen merkitsee, että me arvostamme sitä osaa, mitä Jehovan toimiva voima näyttelee. Ollen persoonaton mutta minkä tahansa Jehovan vaatiman tehtävän tasalla hänen henkensä voidaan lähettää mihin kaikkeuden osaan hyvänsä suorittamaan Jehovan vastustamaton tahto. Se on voima, mikä auttaa halukkaat ihmisluomukset ymmärtämään Jumalan tahdon ja päätökset. Se on voima, mikä ohjaa hänen järjestöään nykyään ylläpitämään tosi palvontaa ja torjumaan vihollisen vastustuksen. Raamattu on Jumalan sanana pyhän hengen tuote, jota meidän täytyy tutkia.

19. a) Mihin erikoissuhteeseen oikeissa olosuhteissa suoritettu antautuminen ja kaste saattaa? b) Mikä on niiden varma toivo, jotka ovat uskollisia, ja mitkä palvelusedut avautuvat kasteen jälkeen?

¹⁹ Mitkä ovat kasteaskeleen ottaneiden edut ja mikä heidän varma toivonsa? Ennen kaikkea aivan erikoinen suhde astuu voimaan Jehovan kanssa hänen Poikansa, Kristuksen Jeesuksen, kautta. Jos joku tulee Jehovan luo varauksitta ja omistaa elämänsä hänelle puhtaissa olosuhteissa, niin hän voi olla luottavainen sen suhteen, että tällainen suhde on olemassa. Todistus siitä tulee Jehovan hänen työlleen antamassa siunauksessa ja hänen tietonsa ja ymmärryksensä kasvussa sekä hengen hedelmissä. Hänellä on luja usko ja varma toivo Jehovan lupauksien suhteen, ja ne antavat hänelle perinnön vanhurskasten kanssa maan päällä. Hän tulee myös erikoissuhteeseen jäsentovereittensa kanssa uuden maailman yhteiskunnassa. Hän saa tuhansia veljiä ja sisaria, joilla on sama usko ja jotka suorittavat samaa työtä Jumalan tosi palvonnassa. Hänen kasvunsa ja arvostuksensa kaikkeudenyksinvaltiuskysymystä kohtaan ja hänen antautumisensa Jehovalle ja hänen periaatteilleen tekevät hänet kelvolliseksi olemaan Jehovan kyvykäs edustaja. Hänet valtuutetaan täysin lähtemään julistamaan perustetun valtakunnan hyvää uutista. Hän on tosiaan Jumalan palvelija, ja kun hän kasvaa edelleen kypsyydessä, niin lisätilaisuuksia avautuu hänelle, kuten seurakunnan jonakin palvelijana oleminen tiettyjen järjestön velvollisuuksien käsittelemiseksi tai kokoajan saarnaajaksi tuleminen, jonka se Jehovan keskusjärjestö merkitsee kirjoihin, mitä Jehova käyttää saarnaamistyön ohjaamisessa. Aikanaan voi hänen kypsyytensä ja Jehovan sanan ymmärtämisensä tehdä hänet päteväksi olemaan valvojana seurakunnassa. – Gal. 5:22, 23; 1. Tim. 3:1–13.

VALITSE, KETÄ TAHDOT PALVELLA

20. Miksi meillä on taistelu tämän maailman kanssa päättäessämme antautua Jehovan palvelukseen?

²⁰ Näinä viimeisinä päivinä on muodostettu suuri maailmanjärjestö. Se on raju, se on itsekäs, ja se on siten rakennettu, että se tekisi sinut orjakseen. Kaupallisesti, uskonnollisesti ja poliittisesti ovat kaikki sen osat suunnitellut tavoittamaan sinut, viemään aikasi, tarmosi, kykysi ja – niin, antaumuksesi. Se on myös hyvin ovela, sillä se on houkutteleva. Oletpa sinä tavallinen ihminen, joka elää tässä maailmassa, ja taistelet olemassaolosi puolesta iloiten joistakin sen aineellisista mukavuuksista monien sen sydänsurujen ohella, tai oletpa hankkinut jotain sen maailmallista tietoa ja omistat aikasi tehdäksesi kunnianhimoisesti itsestäsi jotakin, se ei tee mitään erotusta Perkeleelle eikä niille, joita hän käyttää pettääkseen koko maailman. Hän on ovela harhaannuttamaan eri tavoilla ne, jotka empivät vastata Jumalan rakkauteen ja totuuden voimaan. On suuria ihmisystäviä, suuria johtajia eri aloilla, mutta he ovat antautuneet työlle tai isänmaallisessa hengessä jollekulle huomattavalle ihmiselle. Miten erilainen onkaan Jehova Jumalan palvelija! Miksi? Koska hän antautuu Jumalalleen eikä vain työlle, vaikka hänen antautumisensa sisältääkin rakentavat työt Jehovan ylistykseksi.

21. Miten me voimme tehdä viisaan valinnan ja elää? Mitä niiden tulee siis tehdä, jotka eivät ole vielä antautuneet eivätkä vertauskuvanneet sitä vesikasteella?

²¹ Koko ihmiskunnan edessä on sen tähden jokaisen yksilön ratkaistavana: Kumpaa haluan palvella, Jehovaa vai Saatanaa? Tämän maailman järjestelmääkö vai Valtakunnan etuja? Onko sinun ratkaisusi samanlainen kuin Joosuan: ”Minä ja minun perheeni palvelemme Herraa”? Ja Jeesuksen: ”Katso, minä tulen tekemään sinun tahtosi”? Tähän ratkaisuun sisältyy Kristuksen käsky, että meidät tulee kastaa. Se on välttämätön askel, jos haluamme olla yhteydessä Jehovan ja hänen Poikansa kanssa. Me emme voi tahallamme kieltäytyä kasteesta ja samalla omata hänen suosiotaan. Tutki ahkerasti Jumalan sanaa, mikä enentää antautumisvastuusi ymmärtämistä ja paljastaa sinulle antautumisen ja kasteen täydemmän merkityksen. Ota sitten empimättä ja kuuliaisesti tämä askel, jollet ole jo tehnyt sitä, ja mahdollista siten itsellesi Jehovan suosio ja elämän saaminen hänen uudessa maailmassaan. – Joos. 24:15; Hepr. 10:9.

22. Mihin työhön meidän täytyy kuuliaisesti osallistua näinä viimeisinä päivinä täyttäessämme antaumuksestamme johtuvan vastuun?

²² Muistakoot taas ne, jotka ovat jo tehneet liiton Jehovan kanssa, jatkuvasti lupauksensa ja pysykööt sille uskollisina. Säilyttäkööt he rakkautensa häntä kohtaan lujana älköötkä myös unohtako koskaan rakkauttaan lähimmäistään kohtaan. Antaessaan käskyn mennä tekemään opetuslapsia ja kastamaan heitä kuvaukseksi heidän antautumisestaan Jehovalle Jeesus sanoi: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.” Meidän ei ole viisasta viivytellä tullessamme Jeesuksen opetuslapsiksi ja noudattaessamme hänen sen jälkeen antamaansa käskyä, kun hänelle oli suotu kaikki valta, kasteelle menoa ja hyvän uutisen julistamiseen osallistumista. – Matt. 28:18.