Onko koko maailma kerran tuhoutunut?
ÄSKETTÄIN eräät Detroitin lääketieteellisen korkeakoulun tutkijat panivat kauan jäätyneenä olleesta villakarvaisesta mammutista leikatun kudosviipaleen elektronimikroskoopin alle. Hämmästyksekseen he pystyivät tunnistamaan yksittäisiä veren puna- ja valkosoluja – mihin ei ollut koskaan aiemmin pystytty tutkittaessa näin vanhaa kudosta.
Mikä sitten jäädytti muinaiset mammutit nopeasti niin että ne ovat säilyneet näin hyvin? Tiedemiehet voivat vain arvailla. Esimerkiksi erään englantilaisen tähtitieteilijän Fred Hoylen uuden teorian mukaan niiden äkillinen tuho johtui siitä, että jokin pikkuplaneetta tai pyrstötähti sivuutti maapallon täpärästi. Hän väittää, että se olisi voinut täyttää ilmakehän pölyhiukkasilla ja pimentää auringonvalon niin että mammutit olisivat pimeässä harhailleet soille, joihin ne olisivat myöhemmin jäätyneet. Eikö tunnukin kaukaa haetulta?
Vaikkei Hoylen teoria olekaan uskottava, niin ainakin se tunnustaa yhden tärkeän seikan: tarvittiin jonkinlaista suuronnettomuutta. Mutta millainen oli tämä suuronnettomuus? Oliko kysymys vain siitä, että taivaankappaleet sivuuttivat toisensa läheltä, vai jostakin paljon tärkeämmästä?
’Eikö se ole yhdentekevää?’ voisi joku sanoa. ’Sehän kiinnostaisi vain mammutteja – jos ne eläisivät.’ Se ei ole yhdentekevää! Entäpä jos villakarvaiset mammutit eivät joutuneetkaan minkään kosmisen onnettomuuden uhriksi vaan kokonaiselle maailmalle langetetun harkitun tuomion toimeenpanon uhriksi? Sitä paitsi olettakaamme, että samanlainen tuomion täytäntöönpano odottaa ihmiskunnan nykyistä sukupolvea. Etkö haluaisi ottaa siitä selvää?
’Mieletöntä!’ vastaisi epäilijä. ’Ei tuhotuomiota niin vain panna täytäntöön maailmanlaajuisessa mitassa. Yksikään historiallinen todistuskappale ei kerro sellaisesta!’
Kyllä kertoo! 1. Mooseksen kirja Raamatussa kertoo seitsemännessä luvussaan maailmanlaajuisesta vedenpaisumuksesta, joka hävitti kaikki elämänmuodot maan päältä noin 4300 vuotta sitten. Tämän todistuskappaleen mukaan tuhoon oli syynsä. ”Maa turmeltui . . . ja maa tuli täyteen väkivaltaa.” (1. Mooseksen kirja 6:11, 12) Vedenpaisumus oli väkivallan aiheuttaneelle pahalle sukupolvelle langetettu tuomio. Vaikka vedenpaisumus olikin vaikutukseltaan hyvin raju, se oli välttämätön maapallon pelastamiseksi täydelliseltä turmeltumiselta. Rakkaudellisesti Jumala huolehti siitä, että Nooa ja hänen perheensä, kahdeksan ihmistä, säilyivät elossa, sillä he eivät kuuluneet niihin jotka turmelivat maata.
Onko näin todella tapahtunut? Kertomuksia kaiken alleen peittäneestä tulvasta on säilynyt kymmenien kansojen kansantietoudessa, ja niistä tunnetaan noin 150 esimerkkiä. Varmasti tällainen suuronnettomuus selittää paljon Hoylen jäätyneen suon teoriaa paremmin sen, mitä mammuteille tapahtui. Ovathan tutkijat todenneet: ”Näitä eläinten jäännöksiä ei ollut suistoissa, soissa tai jokisuissa, vaan niitä oli hajallaan kaikkialla maassa.” Sitä paitsi suon hidas jäätyminen ei voisi selittää lämpötilojen voimakasta, äkillistä laskua, sillä solututkimusten perusteella lämpötilan on arveltu laskeneen jopa 100 pakkasasteeseen!
’Mutta sellaista ei voi tapahtua nykyään!’ pilkkaajat väittävät. Kuitenkin Raamattu osoittaa meidän elävän tämän asiainjärjestelmän ”viimeisissä päivissä”. (2. Timoteukselle 3:1–5; Matteus 24:3–14) Kuka voi kiistää, että jälleen ihmiset ”turmelevat maata”? (Ilmestys 11:18) Mikä aiempi sukupolvi on nähnyt enemmän väkivaltaa kuin meidän sukupolvemme, muun muassa kaksi maailmansotaa, jotka ovat vaatineet kymmenien miljoonien ihmisten hengen tällä vuosisadalla? Kuten Nooan päivinä nykyäänkin Jumala huolehtii siitä, että vilpittömillä ihmisillä on mahdollisuus säilyä elossa tulevassa tuhossa, mutta monia tällainen Jumalan huolenpito ei kiinnosta.
Huomaa, mitä Raamattu sanoo juuri niistä epäilijöistä, jotka nauravat tulevan tuomion mahdollisuudelle: ”Sillä te tiedätte ensiksi sen, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheineen pilkkaajia, jotka kulkevat omien halujensa mukaan ja sanovat: ’Missä on se hänen luvattu läsnäolonsa? Onhan siitä päivästä asti, jona esi-isämme nukahtivat kuolemaan, kaikki pysynyt juuri sellaisena kuin luomakunnan alusta asti.’”
Miten tämä liittyy Nooan päivien vedenpaisumukseen? Raamattu vastaa: ”Sillä heidän toiveensa mukaan heiltä jää huomaamatta se, että oli taivaat vanhoista ajoista saakka ja maa, joka oli kiinteänä olemassa vedestä esillä ja veden keskellä Jumalan sanan vaikutuksesta, ja niillä keinoin sen ajan maailma kärsi tuhon, kun se hukutettiin vedellä. Mutta saman sanan vaikutuksesta nykyiset taivaat ja maa ovat talletetut tulelle, ja niitä säilytetään jumalattomien ihmisten tuomion ja tuhon päivään.” – 2. Pietari 3:3–7.
Kuulostaako tällaisten pilkkaajien järkeily tutulta? Sen pitäisi kuulostaa. Sen takaa paistaa kehitysteoria, joka kiistää vedenpaisumuksen ja hylkää ajatuksen tulevasta tilinteosta Jumalan kanssa. Heidän järkeilynsä voitaisiin pukea seuraaviksi sanoiksi: ’Me emme ole havainneet, että Jumala olisi meidän elinaikanamme langettanut dramaattisia tuomioita, eivätkä esi-isämme ole havainneet mitään sellaista. Sikäli kuin me tiedämme, luonnon kiertokulut näyttävät jatkuvan verkkaisesti, ja täytyy kulua miljoonia vuosia ennen kuin voidaan puhua maailmanlaajuisista muutoksista. Miksi siis olla huolissaan äkillisestä maailmanlaajuisesta onnettomuudesta?’
Tällainen ajattelu on vaarallista! Tosin se voi näyttää myötäilevän luonnon kiertokulkujen nykyistä toimintatapaa, muttei ota lainkaan huomioon vedenpaisumuksen varoittavaa esimerkkiä. Näin ajattelevat ihmiset kieltäytyvät hyväksymästä sitä tosiseikkaa, että on ollut vedenpaisumus, ei sitä koskevien todisteitten puutteen vuoksi vaan ”toiveensa mukaan”, koska he eivät halua olla tilivelvollisia Jumalalle.
Toiveajattelu ei kuitenkaan muuta tosiasioita miksikään. Emme pääse mihinkään siitä, että Nooan päivinä oli vedenpaisumus ja että samoin nykyiselle sukupolvelle tulee maailmanlaajuinen tilinteon hetki. (Matteus 24:32–34) Etkö olisi itsellesi ja perheellesi velkaa sen, että ottaisit selvää siitä miten tässä tulevassa tuomiossa voi säilyä elossa?