järjestöön. Se vakuuttaa Herran ”lampaille”, että järjestö ei anna heille koskaan tietoisesti vääriä ilmoituksia.

Jumalan henki vaikuttaa nyt hänen antautuneissa palvelijoissaan, mutta ei henkeytä heitä, vaan ohjaa heitä vähitellen kasvavan ymmärryksen suuntaan. Se sallii heidän tehdä erehdyksiä, kun heidän ymmärryksensä Jumalan sanasta lisääntyy, mutta aikanaan se auttaa heitä näkemään erehdyksensä, mitkä he iloiten oikaisevat. Tällä tavalla he ponnistelevat eteenpäin vanhurskasten polkua samalla kun Raamatun ymmärtämisen valo alituisesti ”kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka”. (Sananl. 4:18) Tätä edistymistä Raamatun tuntemuksessa voidaan verrata pilviseen taivaaseen, mikä vähitellen selkenee. Sitä mukaa kuin pilvien väliset aukot kasvavat, tulee niistä yhä enemmän valoa. Toisinaan nähdään jokin totuus, mutta sitten jokin väärinymmärrys himmentää sen, samoin kuin ohi kiitävä pilvi pimittää hetkeksi auringonsäteet. Tämä totuus palaa myöhemmin uudelleen selvempänä, kun väärinymmärrys on poistunut. Jumalan henki lepää ilmeisesti järjestön yllä päätellen siitä edistyksestä, mitä se ilmaisee Raamatun totuuden polulla.

Se, joka sallii Jehovan järjestöön kohdistuvan tyytymättömyyden hengen kasvaa, kunnes siitä tulee myrkyllinen juuri, saattaa itsensä vaaralliseen asemaan. (Hepr. 12:15) Jos hän jättää lauman, niin minne hän voi mennä? Hän tietää, ettei Perkeleen maailmalla eikä sen uskontojärjestöillä ole elämän sanoja. Hän tietää, miten tyhmää on liittyä karkulaisiin, jotka taistelevat nyt järjestöä vastaan. Jos hän jättää, hän asettuu niiden asemaan, joista Johannes puhui sanoessaan: ”Meistä he ovat lähteneet, mutta he eivät olleet yhtä meidän kanssamme; sillä jos he olisivat olleet yhtä meidän kanssamme, niin he olisivat meidän kanssamme pysyneet.” – 1. Joh. 2:19.

Ne, jotka pysyvät kuuliaisina Jehovan järjestölle, omaksuvat sen katsantokannan, minkä apostolitkin ottivat, kun monet Jeesuksen opetuslapset lakkasivat seuraamasta häntä. Pietari ilmaisi heidän tunteensa sanoessaan: ”Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat.” (Joh. 6:68) Tottelevaiset ”lampaat” näkevät, että tie elämään käy Jehovan uskollisen järjestön kautta.

Kuin seuraa rakastavat lampaat, jotka pysyvät koossa yhdessä laumassa ja saavat suojan ja varjeluksen yhdessä tarhassa, Jehovan palvojat löytävät nyt suojan, varjeluksen ja yltäkylläisen varaston hengellistä ravintoa hänen todistajainsa järjestöstä. He tekevät sen ohjauksessa sitä, mikä on hyvää Jumalan silmissä, ja hänen henkensä suo heille menestyksen. Apostoli Paavali sanoi tällaisille: ”Kun hyvää teemme, älkäämme lannistuko, sillä me saamme ajan tullen niittää, jos emme väsy.” – Gal. 6:9.

Kaksi lehteä – neljä uutta todistajaa

Eräs venezuelalainen nainen sai Vartiotornin ja Herätkää!-lehden ovelta ovelle käyvältä todistajalta. Hän pani ne syrjään ja unohti ne. Sitten eräänä päivänä huomasi hänen miehensä ne äänilevyjen joukosta ja luki ne. Hän arvosti siinä määrin lukemaansa, että kävi heti Seuran haaratoimistossa ja tilasi molemmat lehdet sekä osti muutakin raamatuntutkistelukirjallisuutta. Häntä kehotettiin saapumaan yleiseen esitelmään Valtakunnansaliin, ja hän tulikin muutamia viikkoja myöhemmin vaimoineen. Hän piti kovasti puheesta, ja todistajien ystävällisyys teki häneen hyvän vaikutuksen.

Hänen kotiinsa järjestettiin raamatuntutkistelu. Pian tuli hänen kaksi kälyään Kanarian saarilta, ja he liittyivät raamatuntutkisteluun sekä ryhtyivät käymään Valtakunnansalin kokouksissa. Viiden kuukauden kuluessa kaikki neljä osallistuivat talosta-taloon-saarnaamiseen. Ja se kaikki alkoi kahdesta lehdestä.