Kuka näkee uuden maailman Kuninkaan temppelissä?

”Ja Jumalan [temppelipyhäkkö] taivaassa aukeni, ja hänen liittonsa arkki näkyi hänen [temppelipyhäkössään], ja tuli salamoita ja ääniä ja ukkosenjylinää ja maanjäristystä ja suuria rakeita.” – Ilm. 11:19.

 1. Missä Jehova on kuningas? Miksi tämä on lohduttavaa?

JEHOVA on Kuningas temppelissään. Hän on kuolematon ja hallitsee iankaikkisesta iankaikkiseen. Miten lohduttava tosiasia tämä onkaan, koska kristikunnan yritys hallita kuninkaana on epäonnistunut surkeasti ja tämä uskonnollinen järjestelmä on nyt kuollut Jumalan silmissä! On tyhmää ja turhaa luottaa enää kristikuntaan odottaen hyvää, vankkaa hallitusta maailmaan.

 2. Mikä seuraa hänen hallitsemisensa aloittamista Ilmestyskirjan 11. luvun mukaan?

² Kaiken oikeutetun hallituksen lähde on Kaikkeuden Hallitsija, Jehova Jumala. Jeesus Kristus opetti opetuslapsiaan rukoilemaan Hänen hallitustaan. Sen perustamisaikaan täytyy ilmestyä näky temppelissään olevasta Ylimmästä Kaikkeuden Hallitsijasta. Tämä tehdään meille selväksi Ilmestyskirjassa. Se viittaa vuoteen 1914 ja sanoo: ”Taivaassa [missä hallitus on perustettu] kuului suuria ääniä, jotka sanoivat: ’Maailman valtakunnasta on tullut meidän Herramme ja hänen Kristuksensa valtakunta, ja hän on hallitseva kuninkaana iankaikkisesta iankaikkiseen.’” Uskolliset kristityt kuvataan vastaamassa tähän ylen tärkeään tapahtumaan sanoen: ”Me kiitämme sinua, Jehova Jumala, Kaikkivaltias, joka olet ja joka olit, koska sinä olet ottanut suuren valtasi ja alkanut hallita kuninkaana. Mutta kansat vihastuivat [niinkuin ne tekivät 1914], ja sinun oma vihasi tuli, ja määräaika . . . tuhota ne, jotka tuhoavat maan.” Hän hallitsee temppelissään. Hän hallitsi muinaisaikoina valitsemaansa Israelin kansaa, ja hänen liittonsa arkku vertauskuvasi silloin hänen läsnäoloaan temppelissä. Kun hän on nyt ottanut valtansa hallitakseen maata samoin kuin taivastakin, niin täytyy seurata näky, mikä ilmaisee hänet hänen temppelissään. ”Ja Jumalan temppelipyhäkkö, joka on taivaassa, aukeni, ja hänen liittonsa arkku näkyi hänen temppelipyhäkössään. Ja tuli salamoita ja ääniä ja ukkosenjylinää ja maanjäristys ja suuri raesade.” – Ilm. 11:15–19, Um; Ps. 99:1–3.

 3. Kuka näkee temppelinäyn, ja miten me tiedämme tämän?

³ Kuka näkee nyt tämän temppelinäyn? Jesajan ennustuksen 6. luku vastaa tähän kysymykseen puolestamme. Tämä profeetta sai v. 774 eKr. näyn, ja hän kuvasi sitä meidän sukupolvemme luokkaa, joka on saanut temppelinäyn vuodesta 1914 lähtien jKr. Jesaja lausui nämä sanat Jumalan uskolliselle kansalle: ”Te olette minun todistajiani, sanoo Jehova, ja minun palvelijani, jonka minä olen valinnut.” Jesaja itse oli yksi Korkeimman Jumalan todistajista. Hän esikuvasi sen tähden tänä aikana eläviä Jehovan voideltuja todistajia. (Jes. 43:10, As) Tutkikaamme sen vuoksi Jesajan temppelinäkyä koskevia tosiasioita ja verratkaamme nykyisiä tosiseikkoja niihin.

AIKA JA OLOSUHTEET

 4. Mikä ilmaisi sen vuoden, jona Jesaja sai näyn?

⁴ ”Kuningas Ussian kuolinvuotena minä näin Herran istuvan korkealla ja ylhäisellä istuimella, ja hänen vaatteensa liepeet täyttivät temppelin.” (Jes. 6:1) Ussian kuolema ilmaisee tämän näyn saamisvuoden vuodeksi 774 eKr. Israelin ihmiskuningas, joka istui kerran ”Jehovan valtaistuimella” Jerusalemissa, kuoli, koska hän meni temppeliin laittomasti, mutta todellinen Kuningas nähdään istumassa valtaistuimella temppelissään. Ussia kuoli temppelistä ja kuninkaan palatsista erotetussa talossa miehenä, jonka Jumala oli kironnut kohtalokkaalla spitaalitaudilla, ja hänen poikansa Jootam hallitsi hänen sijastaan Jerusalemissa. (2. Aikak. 26:21–23) Jehovan, temppelissä olevan tosi Kuninkaan, hallitus korvaa täten Jumalan kirouksen alaisen julkean kuninkaan kuoleman.

 5. Oliko tuo vuosi sama, jona Jesaja vihittiin profeetanvirkaan? Mitkä seikat osoittavat tämän?

⁵ Se vuosi ei ollut sama, jona Jesaja kutsuttiin ja vihittiin palvelemaan profeettana. Hänen ennustuksensa viisi edellistä lukua osoittavat hänen toimineen profeettana jo ennen tuota muistettavaa vuotta. Niiden ”Ussian päivien”, joina Jesaja ennusti, on täytynyt olla aikaisempia päiviä, mahdollisesti hänen kuolemaansa edeltäneitä vuosia, koska Jesaja kirjoitti muistitietoja Ussian hallituksesta. (2. Aikak. 26:22) Näin on nykyisen Jesaja-luokankin laita, mistä on nyt elossa jäännös. Apostoli Paavali kirjoitti kirjeensä heprealaisille noin v. 61 (jKr.), ja hän puhuu jo silloin Jesaja-luokasta Heprealaisille 2:13, 14:nnessä. Hän lainaa siinä Jesajan 8:18:nnessa olevat sanat, joissa tämä profeetta lausuu: ”Katso, minä ja lapset, jotka [Jehova] on minulle antanut!” Paavali osoittaa sitten, että Jeesuksesta tuli tämän Jesaja-luokan pää, kun hän laskeutui alas taivaasta ja tuli lihaksi ja vereksi, jollaisia nämä Jumalan antamat lapset, hänen seuraajansakin, olivat. Kristilliset Kreikkalaiset Kirjoitukset soveltavat tosiaan Jeesukseen ja hänen ensimmäisellä vuosisadalla eläneisiin opetuslapsiinsa sen tehtävän, minkä Jesaja sai temppelissä ja minkä hän kertoo Jesajan 6:9, 10:nnessä. Tämä osoittaa, että Jesaja-luokka oli olemassa ensimmäisellä vuosisadalla ja että se täytti osaksi tuon ennustuksen jo tuhat yhdeksänsataa vuotta ennen meidän aikaamme.

 6. Keissä toteutuu tämän näyn lopullinen täyttymys? Milloin?

⁶ Mutta Jesajan näyn lopullinen täyttymys tapahtuu Jehovan voideltujen todistajain jäännöksessä, meidän aikamme Jesaja-luokassa. Se tapahtuu sen jälkeen kun Jehova alkoi hallita 1914 asettamalla Poikansa Jeesuksen Kristuksen valtaistuimelle rautavaltikalla hallitsevaksi Kuninkaaksi, jotta hän murskaisi tämän maailman kansat tulevassa Harmagedonin taistelussa. Jehova ilmaantui myöhemmin, 1918, temppeliin lähettämällä sinne Kuninkaansa, luvatun ”liiton sanansaattajan”, tuomitsemaan kaikkia, jotka tunnustavat kuuluvansa Jumalan huoneeseen. (Mal. 3:1; 1. Piet. 4:17) Tosiasiat osoittavat siis, että temppelinäky tapahtui vuonna 1919.

 7. Miten Ussia joutui sellaisen vitsauksen lyömäksi, joka tappoi hänet?

⁷ Mikä vastaa sitten vuonna 1919 kuningas Ussian kuolemaa? Ussia oli Daavidin suvun kuningas, joka sai Israelin kukoistamaan pitkän hallituksensa aikana. Jumala oli henkeyttänyt kuningas Daavidin sanomaan, että Hän herättää muinaisen Melkisedekin, Saalemin kuninkaan, kaltaisen hallitsijan. Tämä Daavidin suvun hallitsija oli oleva Melkisedekin tavalla sekä pappi että kuningas istuessaan ”Jehovan valtaistuimella”. Hän oli oleva Messias eli Kristus, jonka kautta kaikki maan sukukunnat siunataan täydellisellä hallituksella. Ussia, joka paisui ylpeydestä pitkän menestyksen jälkeen, julkeni nyt lisätä kuninkaanvirkaansa Israelin ylimmäisen papinkin velvollisuudet, ikään kuin hän olisi ollut Melkisedekin sukua. Hän julkeni ruveta Messiaaksi eli Kristukseksi, jolle Jehova oli vannonut valan Psalmissa 110:4 olevassa Daavidin ennustuksessa: ”[Jehova] on vannonut eikä sitä kadu: ’Sinä olet pappi iankaikkisesti, Melkisedekin järjestyksen mukaan’.” Ussia oli näin ollen pahempi kuin Koorah ja hänen 250 kapinatoveriaan, jotka uhmasivat Moosesta ja Aaronia ja julkenivat polttaa suitsutusta Jehovalle niinkuin ylimmäinen pappi ja hänen poikansa, sillä Koorah ja hänen miehensä kuuluivat Leevin sukuun, mihin Mooses ja Aaronkin kuuluivat. (4. Moos. 16:1–40; 2. Moos. 30:1–10, 34–38; Juud. 11, 12; 4. Moos. 18:7) Jehova löi tämän tähden Ussian spitaalilla, eikä hän voinut käydä enää temppelissä eikä istua valtaistuimella. Ennustukset mainitsevat Ussian ajan maanjäristyksen, mutta sattuiko se hänen pyhää loukkaavan tekonsa aikaan, siitä emme voi olla varmoja. – Aam. 1:1; Sak. 14:5; myös Josephuksen Juutalaisten menneisyys, (engl.) 9. kirja, 10. luku, § 4.

 8. Mikä luokka menestyi kerran niinkuin Ussia ja mihin asti?

⁸ Samalla tavalla näytti kristikunnan papisto menestyvän Jumalan suosiossa vuoteen 1914 jKr. Tuona vuonna päättyivät ne määräajat, mitkä annettiin maailman kansoille maan hallitsemiseksi. Jehova Jumala otti silloin valtansa hallitakseen maata Kuninkaana ja asetti Poikansa valtaistuimelle. Näin heräsi kysymys: Kuka on maata hallitseva Messias? Kuka täyttää Messiasta koskevat siunatut ennustukset? Kristikunnan papit ottivat näytelläkseen Messiaan osaa, sillä he hylkäsivät Valtakunnan sanoman, mitä Jehovan todistajain jäännös julisti.

 9, 10. a) Miten protestantismi julkeni näytellä Messiaan osaa? b) Miten katolilaisuus?

⁹ Katolilaisuus ja protestantismi väittivät omaavansa oikeuden Jumalan valtakuntaan. Niiden papit toimivat uskonnollisina hallitsijoina ja väittivät olevansa niitä, jotka perustavat Valtakunnan ja täyttävät rukouksen: ”Tulkoon sinun valtakuntasi”, koettamalla käännyttää maailman Kristukselle. Kristikunnan kansat ryhtyivät 1914 maailmansotaan maailman hallitsemiseksi. Kristikunnan papit asettuivat tukemaan niitä. He rupesivat tämän maailman poliittisten hallitsijain eikä taivaissa valtaistuimelle nousseen Kristuksen palvelijoiksi. He siunasivat sen tähden ne armeijat, jotka taistelivat todellisuudessa Messiaan maanhallintoa vastaan. Kansainliitto esitettiin ensimmäisen maailmansodan lopulla, ja Amerikan Kristuksen Kirkkojen Liittoneuvosto antoi vuoden 1919 alussa seuraavan lausunnon: ”On tullut aika järjestää maailma totuudelle, oikeudelle, laillisuudelle ja ihmisyydelle. Me kannatamme tästä syystä kristittyinä Vapaitten Kansojen Liiton perustamista tulevassa rauhanneuvottelussa. Tämä Liitto ei ole pelkkä rauhan hätäkeino, se on pikemminkin Jumalan valtakunnan poliittinen ilmaus maan päällä. Kansainliiton juuret ovat evankeliumissa. Niinkuin evankeliumin, niin senkin tarkoitusperänä on ’Rauha maassa, hyvä tahto ihmisiä kohtaan’. Niinkuin evankeliumin, niin senkin vetoomus on yleismaailmallinen. Urhoollisesti kuolleet ovat kuolleet hukkaan, jollei voitosta tule uusi taivas ja uusi maa, joissa asustaa vanhurskaus. – 2. Pietari 3:13. Kirkko voi antaa hyvän tahdon hengen, mitä ilman mikään Kansainliitto ei voi kestää.”

¹⁰ Katolilaisuuden puolella koetti silloinen Rooman paavi käyttää Saksan keisaria ja hänen sotakoneistoaan ”kirkon miekkana” tasoittaakseen tietä Pyhän Rooman keisarikunnan uudelleenperustamiselle. Edistääkseen omia messiaanisia kunnianhimoisia pyrkimyksiään paavi teki 1929 fasistidiktaattorin Mussolinin kanssa sopimuksen, jolla ajallinen valta maan päällä ennallistettiin paaville ja Vatikaaninkaupungista tehtiin poliittinen valtio. Jos paavi olisi pitänyt arvossa sitä, että Jehova Jumala hallitsi nyt tosi Messiaansa kautta vuodesta 1914 lähtien, niin hän ei olisi etsinyt maallista valtaa. Hän olisi liittynyt hallitsevaan Messiaaseen eikä maallisiin poliittisiin hallitsijoihin. Ottaen huomioon sen, että paavi kallistui germaanisten liittolaisten puolelle ensimmäisessä maailmansodassa, Lontoon sopimuksen allekirjoittivat Iso-Britannia, Ranska, Venäjä ja Italia vuonna 1915, eristäen paavin kaikesta diplomaattisesta toiminnasta, mikä koski rauhaa tai sodan herättämiä kysymyksiä.

11, 12. Mitä papisto julkeni nyt uhrata Jumalalle ja miten?

¹¹ Kun kristikunnan papisto oli saavuttanut menestyksensä huipun 1914 – se ei ole ollutkaan menestyksellinen koskaan sen jälkeen – niin se julkeni uhrata suitsutusta Jumalalle hänen temppelissään. Jehovan todistajat menettelivät silloin niinkuin ylimmäinen pappi Asarja ja hänen kahdeksankymmentä pappiaan, jotka vastustivat kuningas Ussian Jumalaa häpäisevää tekoa ja ajoivat hänet pois temppelistä, kun hän oli sairauden lyömä. Niin Jehovan todistajatkin viittasivat Jumalan tosi Messiaan hallitsemaan valtakuntaan ja panivat vastalauseensa pappien menettelylle ja osoittivat Raamatusta, että se oli hengellistä haureutta. Papit juonittelivat tappaakseen tämän Jumalan ”kuninkaallisen papiston” jäännöksen ja omaksuakseen itse tämän papiston toimet. (1. Piet. 2:9) Käyttäen maailmansotaa sen todistuksen tukahduttamiseksi, mitä jäännös antoi Valtakunnasta, papit tappoivat Jehovan ”kaksi todistajaa” täyttäen Ilmestyskirjan 11:3–10. He käyttivät sotapetoa, eivät rauhan petoa, koettaessaan pyyhkäistä Valtakunnan todistajat pois tieltä. (Ilm. 11:7; 13:1–3) Pappisluokka kantoi kuninkaallista purppuraa, niinkuin Jeesuksen vertauksen rikas mies, ja koetti nyt näytellä omavanhurskautensa pappispellavaa keskellä kaiken maallisen menestyksensä. (Luuk. 16:19–31) Mutta kun papit ryhtyivät uhraamaan suitsutusta Jumalalle hänen temppelissään, niin he eivät olleet apostoli Paavalin kaltaisia, joka uhrasi tosi suitsutusta oikealla tavalla.

¹² Paavali kirjoitti: ”Jumalan, joka aina kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa ja meidän kauttamme joka paikassa tuo ilmi hänen tuntemisensa tuoksun! Sillä me olemme Kristuksen tuoksu Jumalalle sekä pelastuvien että kadotukseen joutuvien joukossa: näille tosin kuoleman haju kuolemaksi, mutta noille elämän tuoksu elämäksi. Ja kuka on tällaiseen kelvollinen? [Me olemme.] Sillä me emme ole niinkuin nuo monet, jotka myyskentelevät Jumalan sanaa; vaan puhtaasta mielestä, niinkuin Jumalan vaikutuksesta, Jumalan edessä, me Kristuksessa puhumme.” (2. Kor. 2:14–17) Papit uhrasivat suitsutusta, mutta se ei noussut Jehovan ja hänen Kristuksen hallitseman valtakuntansa tuntemuksesta, vaan propagandasta, mikä oli maailman politiikan täyttämä ja lupasi Messiaan siunauksia kansojen yhteenliittymän kautta.

13. Mistä lähtien papit ovat olleet lyötyjä ja vaivattuja niinkuin Ussia? Miten?

¹³ Jumalan vitsaus on kohdannut heitä tämän johdosta. Heidät osoitetaan kirotuiksi ja tuomituiksi häpeälliseen kuolemaan. Uskollinen Asarja ja hänen kahdeksankymmentä pappiaan ajoivat Israelissa spitaalisen kuningas Ussian pois temppelistä. Hän kuoli kuin Jeesuksen vertauksen rikas mies pois eduistaan ja joutui vaivaan. Kuningas Ussian vitsaus erotti hänet pyhästä temppelistä ja kuninkaallisesta ”Jehovan valtaistuimesta” niinkuin suuri juopa erotti rikkaan miehen Aabrahamin helmasta.a Kristikunnan pappien onnistui vuonna 1918 tappaa Jehovan ”kaksi todistajaa” ensimmäisen maailmansodan huippukohdassa. Koska he osoittivat noin räikeästi halveksivansa Kristuksen hallitsemaa Jumalan valtakuntaa, niin heidät lyötiin Jumalalta tulleella kuolettavalla hengellisellä vitsauksella. He paljastivat itsensä saastaisiksi hänen silmissään, hengellisen aviorikoksen tehneiksi tämän maailman kanssa ja siis Jumalan vihollisiksi. He ovat pysyneet siitä pitäen tässä kirotussa tilassa. Heidät on hylätty palvelemasta Jumalaa hänen temppelissään, eikä heillä ole mitään toiveita saada paikkaa taivaan valtakunnassa Kristuksen Jeesuksen kanssa. – Jaak. 4:4; 2. Kor. 6:14–18.

NÄYN VAIKUTUS

14. Milloin ja miten he kuolivat? Mutta miten jäännöstä suosittiin silloin?

¹⁴ Aivan niinkuin Ilmestyskirjan 11:11, 12:nnessa on ennustettu, Jehovan todistajain jäännös virkosi eloon siitä kuolemantilasta, mihin vihollinen oli sen pakottanut. Jumala ei sallinut jäännöksen jäsenten tuhoutua ensimmäisessä maailmansodassa. Hän virvoitti heidät hengellään vuonna 1919. Mutta uskonnollinen papisto kuoli Jumalan tosi palvelukseen katsoen, niinkuin hadeksessa oleva rikas mies. Jäännös sai silloin näyn temppelissään olevalle Jumalalle suoritettavasta sodanjälkeisestä palveluksesta. Jäännöstä kuvaava Jesaja sanoi: ”Minä näin Herranb istuvan korkealla ja ylhäisellä istuimella, ja hänen vaatteensa liepeet täyttivät temppelin.” (Jes. 6:1) Niinkuin Raamatun ennustuksen vertaaminen historiallisiin tosiasioihin osoittaa, Jehova Jumala tuli liiton Sanan saattajansa, Kuninkaansa, edustamana temppeliin vuonna 1918. Silloin oli siis ”aika tuomion alkaa Jumalan huoneesta”. (1. Piet. 4:17) Jäännös sekä kristikunta, joka tunnustaa olevansa Jumalan huonetta, saatettiin siis temppeliin. Mutta kristikunta ei saanut näkyä, vaan se paljastui spitaaliseksi, koska se oli tehnyt kapinasynnin Valtakuntaa vastaan. Mitä voidellun jäännöksen jäseniin tulee, niin he näkivät suuremmin arvostaen, että Jehova Jumala hallitsi nyt valtaistuimelle nousseen Kuninkaansa Jeesuksen Kristuksen kautta. Kansojen viha, mitä ne purkivat käymällä ensimmäistä maailmansotaa ja vainoamalla Jumalan valtakunnan todistajia, todisti tämän tosiseikan. He oivalsivat näin ollen, että nyt oli heidän tuominta-aikansa. ”Jehova on pyhässä temppelissään; Jehova, hänen valtaistuimensa on taivaassa; hänen silmänsä katselevat, hänen silmäluomensa koettelevat ihmisten lapsia.” (Ps. 11:4, As) Hänen korkea ja ylevä valtaistuimensa ilmaisee, että hän on kaikkeuden Ylin Valtias, kaikkien luomusten oikeutettu Yksinvaltias.

15. Ketkä palvelivat häntä temppelissä? Miten tämä oli mitä sopivinta?

¹⁵ Jesaja kuvailee temppelissään valtaistuimellaan olevasta Jehovasta saamaansa näkyä: ”Serafit seisoivat hänen ympärillään; kullakin oli kuusi siipeä: kahdella he peittivät kasvonsa, kahdella he peittivät jalkansa, ja kahdella he lensivät.” (Jes. 6:2) Koska oli tuominta-aika, niin oli erittäin sopivaa, että serafit palvelivat Jehovaa, sillä näiden henkiluomusten nimi merkitsee ”tulisia; palavia”. Tämä heidän ominaisuutensa ilmaisee, että ”[Jehova], sinun Jumalasi, on kuluttava tuli, kiivas Jumala” vihollisiaan kohtaan. (5. Moos. 4:24; 9:3; Hepr. 12:29) Hänen tuomionsa toimeenpano kuin tulella sekä hänen jäännöksensä puhdistaminen kuin tulella oli käsillä. Serafit osoittivat suurinta kunnioitusta Jehovan persoonaa kohtaan. Käsittäen syvästi hänen pyhyytensä he peittivät kasvonsa ja alaraajansa siivillään, niinkuin arvokkaimman itämaisen hovin virkailijat peittivät muinaisina aikoina kuninkaan läsnäollessa. Koska he olivat niin lähellä kaikkeuden Yksinvaltiasta, niin he vetäytyivät itse sitä enemmän syrjään, jotta eivät veisi mitään hänen henkilökohtaisesta kirkkaudestaan. Mutta Jesaja, enkeleitä alempi luomus, katseli tässä avosilmin näkyä Korkeimmasta Jumalasta. On nyt juhlallista ajatella, että Jehova Jumala on tuomintatemppelissään näiden tulisten serafien seuraamana. Tämä on mitä ylevin, juhlallisin, kunnioitusta herättävin tilanne.

16. Mikä on sen merkitys, mitä serafit sanovat?

¹⁶ ”Ja he huusivat toinen toisillensa ja sanoivat: ’Pyhä, pyhä, pyhä [on sotajoukkojen Jehova]; kaikki maa on täynnä hänen kunniaansa’.” (Jes. 6:3) Kun nämä serafit huutavat täten jatkuvasti toistaen tätä Jumalan pyhyyttä, niin he ovat niiden neljän olennon kaltaiset, jotka Johannes näki taivaallisella valtaistuimellaan istuvasta Jehovasta saamassaan näyssä. ”Ja niillä neljällä olennolla oli kullakin kuusi siipeä, ja ne olivat yltympäri ja sisältä silmiä täynnä. Ja ne sanoivat lakkaamatta yötä päivää: ’Pyhä, pyhä, pyhä on [Jehova] Jumala, Kaikkivaltias, joka oli ja joka on ja joka tuleva on’.” (Ilm. 4:1–8) Kun he sanovat ”pyhä” kolme kertaa, niin se tähdentää erityisesti tätä ominaisuutta. Se osoittaa, että Kaikkivaltias Jumala on luonnostaan antautunut vanhurskaudelle eikä voi tehdä mitään vääryyttä. Tämä pyhä ominaisuus puolustaa häntä kaikkia niitä vääriä syytöksiä vastaan, joita Saatana Perkele on kohdistanut Jehova Jumalaan. Hänen temppelinsä täytyy olla tämän tähden puhdas, pyhä paikka, ja niiden, jotka haluavat palvella häntä siellä, täytyy myös olla pyhiä jumalallisessa antaumuksessaan sille, mikä on oikein, puhdasta ja hyvää. Siinä on syy, miksi myös se maa, minkä suhteen hän on ottanut suuren valtansa hallitakseen Kristuksen kautta, täytyy tehdä pyhäksi paikaksi. Maa on hänen astinlautansa, ja se tehdään ihanaksi, sillä serafit huusivat toisilleen profeetallisesti: ”Kaikki maa on täynnä hänen kunniaansa.”

17. Miten maa on oleva hänen kirkkautensa täyttämä? Mikä siitä seuraa?

¹⁷ Serafit toistavat nyt tätä loppusäettä temppelissä. Tämä epäpyhä maailma ei voi siis jatkua ikuisesti. Jehovalla on niin puhtaat silmät, että hän ei voi katsella hyväksyen kristikunnan ulkokultaista uskonnollisuutta. Hänen pyhyytensä erottaa hänet maailman kansojen vääristä jumalista. Saatanan hallinnon maailmallisuus ei voi koskettaa eikä tahria häntä. Häntä sanotaan Raamatussa yli 230 kertaa ”sotajoukkojen Jehovaksi”. Hänen mahtavat sotajoukkonsa ovat hänen kaltaisiaan sydämellisessä antaumuksessaan vanhurskaudelle, niin että hän voi käyttää niitä hyvin tuomioittensa toimeenpanossa kaikkea tämän maailman epävanhurskautta kohtaan. Meidän maapallomme ei ole vielä täynnä hänen kirkkauttaan, mutta se on oleva sitä täynnä, kunhan on käyty tuleva ”sota Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä”. (Ilm. 16:14–16; 4. Moos. 14:21) Hänen majesteettinen loistonsa on oleva kaikkialla maailmassa, ja kaikki elävät tulevat tietämään, että hän on Kuningas. ”Sillä maa on oleva täynnä [Jehovan] kunnian tuntemusta, niinkuin vedet peittävät meren. Mutta [Jehova] on pyhässä temppelissänsä, hänen edessään vaietkoon kaikki maa.” (Hab. 2:14, 20) Eräs tästä tiedosta johtuvista suurenmoisista tuloksista on, että maan asukkaat eivät vahingoita eikä tuhoa toisiaan, niinkuin he nyt tekevät tässä epäpyhässä maailmassa. (Jes. 11:9) Jehovan todistajat saavat jo tämän maailman synkkyyden keskellä hänen kirkkautensa valoa temppelistä ja heijastavat Jumalan loistavaa tuntemusta ihmisille, jotka istuvat pimeydessä ja kaipaavat valoa. – 2. Kor. 3:18; 4:6.

HUULTEN PUHDISTAMINEN

18. Mikä vaikutus Jumalan pyhyyden julistamisella on?

¹⁸ Vanhurskaan uuden maailman Jumalan pyhyyden julistus on hyvin voimakasta. Se aiheuttaa järkytystä ja häiritsee niiden luomusten omakylläisyyttä, jotka turvaavat omaan vanhurskauteensa. Serafien julistuksen kaikuessa korvissaan profeetta Jesaja sanoo: ”Ja kynnysten perustukset vapisivat heidän huutonsa äänestä, ja huone täyttyi savulla.” (Jes. 6:4) Tämä järkyttää jokaisen, joka astuu kynnyksen yli lähestyäkseen Jumalaa. Se panee heidät tarkkaamaan sydämentilaansa. Onneksi meille meillä on edelläkävijä, joka on mennyt Jumalan suureen temppeliin puolestamme, nimittäin Kristus Jeesus, Melkisedekin kaltainen suuri Pappi-Kuningas. (Hepr. 6:19, 20) Hänen uhrinsa vanhurskaus korvaa meidän epätäydellisyytemme ja syntisyytemme. Meidän täytyy kumminkin tutkia perusteellisesti sydämemme nähdäksemme, onko se pyhä antaumuksessaan totuudelle ja vanhurskaudelle. Varsinkin Jumalan huoneeseen kuuluvien täytyy tehdä siten.

19. Mitä huoneen täyttyminen savulla ilmaisee?

¹⁹ Se, että savu täytti huoneen eli temppelin, ilmaisee elävän Jumalan olevan siellä läsnä kirkkaudessa, mitä ihmisluomukset eivät voi lähestyä. On kuin silloin, kun Mooses pystytti palvontatabernaakkelin autiomaahan Siinain vuoren luo: ”silloin pilvi peitti kohtausteltan, ja Jehovan kirkkaus täytti tabernaakkelin”. Kun kuningas Salomo vihki vuosisatoja myöhemmin Jerusalemin temppelin ja papit toivat liiton arkun kaikkeinpyhimpään, niin ”pilvi täytti Jehovan huoneen, niin että papit eivät voineet seisoa palvelemassa pilven takia, sillä Jehovan kirkkaus täytti Jehovan huoneen”. (2. Moos. 40:34, 35 ja 1. Kun. 8:10, 11, As) Apostoli Johannes sai myöhemmin nähdä edeltäpäin meidän aikamme, ja hän näki taivaan temppelipyhäkön ja seitsemän enkeliä tulevan sieltä tuoden tuomion seitsemän vitsausta, jotka oli vuodatettava ihmiskuntaan vuoden 1918 jälkeen (jKr.). Hän kertoo, mitä tapahtui: ”Ja temppeli tuli savua täyteen Jumalan kirkkaudesta ja hänen voimastansa, eikä kukaan voinut mennä sisälle temppeliin, ennenkuin niiden seitsemän enkelin seitsemän vitsausta oli käynyt täytäntöön.” (Ilm. 15:5–8) Totisesti tämä on Jumala, joka panee kohta tämän elektroniajan tiedemiehetkin kaikkine atomivoiman vapautuskeksintöineen seisomaan peloissaan hänen loistavien tuomioittensa edessä. Älkäämme unohtako koskaan, että hän on temppelissä tuomiotoimenpiteitä varten.

20. Mikä tarkoitus sillä oli, että Jesajan annettiin nähdä tämä? Mikä sen vaikutus oli?

²⁰ Oli kuin muinainen Jesaja olisi ollut Israelin ylimmäinen pappi ja nähnyt temppelin sisäverhon toiselle puolelle ja katsellut Jumalan kirkkautta. Jesajalle annettiin etu nähdä tämä, jotta se olisi tehnyt häneen vaikutuksensa ja pannut hänet tuntemaan alhaisen asemansa Jumalan silmissä. Samoin oli sen tarkoituksena, että tämän sukupolven Jesaja-luokan jäännökseen kuuluvien ymmärryksen silmät avattiin näkemään vastaavia asioita, painaa heidän mieleensä, miten kaukana he ovat Jumalan kirkkaudesta. Mutta lyötiinkö Jesaja sellaisella kuolettavalla vitsauksella kuin Ussia, siksi että hän katseli silmillään tuollaista loistoisaa näkyä Jumalan temppelin kaikkeinpyhimmästä? Ei, vaikka hän ei ollutkaan Leevin sukukuntaan kuuluva pappi. Hän ei ollut joutunut saamaan tätä näkyä julkeudesta, vaan uskollisen sydämen takia. Hän kertoo sen vaikutuksen meille: ”Niin minä sanoin: ’Voi minua! Minä hukun [tai: olen mykkä; mennyttä; tuhottu], sillä minulla on saastaiset huulet, ja minä asun kansan keskellä, jolla on saastaiset huulet; sillä minun silmäni ovat nähneet kuninkaan, [sotajoukkojen Jehovan].’” – Jes. 6:5.

21, 22. a) Missä vaarassa Jesaja tunsi olevansa ja miksi? b) Mitä jäännös tunsi vastaavasti? Miksi sekin oli vaarassa?

²¹ Jesajan luonnollisen tilan toteaminen tulvahti läpi hänen olemuksensa. Hän tunsi joutuvansa nyt tuhottavaksi arvottoman tilansa vuoksi. Mitä tulee jäännöksen jäseniin vuonna 1919, niin hekään eivät tunteneet kovin varmaksi pelastettua tilaansa, ’kutsumisensa ja valitsemisensa lujaksi tekemistä’. He eivät olleet vielä valmiit ”menemään kotiin” taivaan kirkkauteen, vaan heillä oli vielä tehtävänään työ, missä he voivat todistaa uskollisuutensa. Heidät olisi voitu tuhota tuona ratkaisevana vuonna, jos Jehova ei olisi lyhentänyt maailman ahdistuksen päiviä valittujensa tähden, vaan olisi jatkanut taivaassa Saatanan järjestöä vastaan aloitettua sotaa suoraa päätä sen täydelliseen tuhoamiseen asti.

²² Jesajan 12:1 ilmaisee Jehovan olleen vihainen todistajainsa jäännökselle sen ensimmäisen maailmansodan aikana osoittaman pelon ja laiminlyönnin takia. Jos hän olisi siis menetellyt tyytymättömyytensä mukaan, niin se olisi saattanut osoittautua tuhoisaksi jäännökseen kuuluville. Heillä oli ”saastaiset huulet” niinkuin Jesajallakin. ”[Jehovan] pelko on puhdas” (Ps. 19:10), mutta he olivat antaneet ihmispelon ja ihmisjärjestöjen pelon vaikuttaa huuliinsa ja vaientaa sanomansa suuressa määrässä. He eivät korottaneetkaan Jehovan pyhyyttä eivätkä täyttäneet koko maata hänen kirkkautensa tuntemuksella, niinkuin serafit tekivät. Jäännös asui pääasiassa kristikunnassa, jolla oli saastaiset, ulkokultaiset huulet, vaikka se tunnustautui Jumalan huoneeksi. Ollen kosketuksessa sen kanssa jäännös sai monta tahraa ja saastui monista sen perimätiedoista ja menoista vielä silloin. Jumalan valittujen jäännös olisi voitu tuhota tällä perusteella maailman mukana siihen aikaan, jolloin tuomio alkoi Jumalan huoneesta. Mutta Saatanan järjestöä kohtaavan ahdistuksen päivien lyhentäminen aiheutti sen, että heidät säästettiin samoin kuin kaikki muut lampaatkin, jotka on sen jälkeen koottu Oikean Paimenen laumaan. – Matt. 24:21, 22; Joh. 10:16.

23. Mikä seikka oli tarkoitus painaa näyn näkijän mieleen? Koska näky on temppelistä, niin mitä se ilmaisee?

²³ Se seikka, että Jehovan valtakunta on perustettu, tekee tilanteen niin vakavaksi Jesaja-luokalle. Sen perustamista koskeva tosiasia piti painaa siihen kuuluvien mieleen ja sitten heille piti voimakkaasti selvittää heidän velvollisuutensa. Jesajan kauhun huudahdus ilmaisee tämän: ”Sillä minun silmäni ovat nähneet kuninkaan, [sotajoukkojen Jehovan].” Israelin spitaalinen kuningas kuoli, mutta tässä oli koko maan pyhä, elävä Kuningas valtaistuimellaan tuomintatemppelissään. Näin ollen ei nyt ole aika surra kuollutta kuningas Ussiaa eikä hänen nykyistä vastinettaan. Nyt on aika palvoa, palvella ja julistaa todellista, elävää Kuningasta, jota hänen serafi-, kerubi- ja enkelisotajoukkonsa palvelevat. On aika sanoa: ”Ylistäkää Jahia, te ihmiset, koska Jehova Jumalamme, Kaikkivaltias, on alkanut hallita kuninkaana.” (Ilm. 19:6, Um) Maan hallitus ei kuulu ihmiselle, vaan Jehova Jumalalle, ja hän hallitsee pyhyydessä. Maan hallitseminen kuuluu kaikkeudenyksinvaltiutta koskevaan kysymykseen. Tämä kysymys on nyt koko ihmiskunnan edessä, ja jäännös pantiin näkemään, että tämä on tärkein kysymys. Koska Jehova ilmestyy Kuninkaana temppelissä, niin se osoittaa, että hänen huomionsa on kohdistunut tosi Jumalan puhtaaseen palvontaan. Kuningas on Jumala, ja Jumala on Kuningas. Hän edustaa näin ollen teokraattista valtakuntaa ja kaikkien ihmisten ainoaa oikeutettua hallitusta. Hänen hallituksensa täytyy panna voimaan tosi palvonta maan päällä.

PUHDISTUSKEINOJA

24. Mitkä ruumiin jäsenet tarvitsivat puhdistusta? Miksi paino pantiin niille?

²⁴ Me näemme nyt kiitollisina, miten Jehovan ansaitsematon hyvyys suoritti nykyisen Jesaja-luokan puhdistuksen. ”Silloin lensi minun luokseni yksi serafeista, kädessään hehkuva [hiili], jonka hän oli pihdeillä ottanut alttarilta, ja kosketti sillä minun suutani sanoen: ’Katso, tämä on koskettanut sinun huuliasi; niin on sinun [pahatekosi] poistettu ja syntisi [anteeksiannettu].” (Jes. 6:6, 7) Jotta Jesaja-luokka olisi voitu ennallistaa Kuninkaan suosioon, niin sen huulet piti puhdistaa. ”Joka sydämen puhtautta rakastaa, jolla on suloiset huulet, sen ystävä on kuningas.” (Sananl. 22:11) Sen sanoman, mitä nämä huulet puhuvat, täytyy olla puhdas, sovittelematon, vapaa ihmispelosta ja uskonnollisista perimätiedoista sekä ihmisfilosofiasta ja ihmisten ylistyksistä. Jumalan oli välttämättä täytettävä lupauksensa, että hän ”muuttaa kansoille puhtaan kielen [kirjaimellisesti: puhtaan huulen], jotta ne kaikki huutaisivat avukseen Jehovan nimeä palvellakseen häntä yksimielisesti”. (Sak. 3:9, As) Niiden tuli olla sen todistajia, että Jehova on Kaikkeudenyksinvaltias, ja siten niiden piti uhrata hänelle ”kiitosuhria, se on: niiden huulten hedelmää, jotka hänen nimeänsä ylistävät”. (Hepr. 13:15) Tämä merkitsi saarnaajien, lähettiläitten, profeettojen, julistajain tarvetta. Tämän tähden pantiin suuri paino sille, millaisessa tilassa huulet ovat. Suurin osa jäännökseen kuuluvista levitti siihen aikaan vapaaehtoisesti ilmaisia raamatullisia traktaatteja, useat sadat olivat kokoajan tienraivaajajulistajia, seurakuntien valitut vanhimmat olivat pääasiassa yleisiä puhujia, ja monet olivat pelkkiä kokouksissa kävijöitä. Mutta nyt täytyi kaikkien olla toimivia todistajia, joiden huulet ovat vapaat pelosta.

25. Miten puhdistus toimeenpantiin ja miksi sopivin keinoin?

²⁵ Jesajan näky osoittaa, että meidän puhdistamisemme ei tapahtunut ihmiskeinoin, vaan serafin välityksellä eli yliluonnollisella tavalla. Ihmiset, jotka ovat itsessään saastaisia, eivät voineet suorittaa tarvittavaa puhdistusta. Kun Jehova käytti serafia, niin se muistuttaa meille, kuinka enkelit veivät Lasaruksen, hänen kuoltuaan kerjäläistilastaan, Aabrahamin helman kuvaamaan tilaan. Ne kultaiset pihdit, joita serafi käytti ottaessaan tulipunaisen kiven eli hehkuvan hiilen, kuuluvat temppelin pyhässä osastossa olevaan kynttilänjalkaan. (1. Kun. 7:49; 2. Aikak. 4:21; 2. Moos. 25:38; 37:23; 4. Moos. 4:9) Ne olivat siis osa valaistusvälineistä. Meidän huuliemme puhdistamiseksi siihen nähden, mitä ne sanovat ja miten ne sen sanovat, tarvitaan hengellistä valistusta, mitä kultainen lampunjalka kuvasi. Sitä hehkuvaa hiiltä, jolla huulia kosketettiin, ei ollut otettu mistään tavallisesta tulesta, vaan se oli temppelipihassa olevan uhrialttarin tulesta, minkä ei pitänyt antaa sammua. (3. Moos. 6:12, 13) Alttari esittää Kristuksen uhria. Hehkuva hiili oli siis oikeasta paikasta voidakseen puhdistaa huulet ikään kuin tulella. Se kuvasi sitä puhdistavaa sanomaa, mikä tuhoaa ihmisten perimätiedot ja säädökset ja antaa pelottomuutta, intoa, niin että Valtakunnan sanomasta tulee luissa palava tuli. Jeesus sanoi: ”Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut.” (Joh. 15:3) Sekin on sopusoinnussa tämän kanssa, että kun Jehova määräsi Jeremian profeetakseen, niin hän ojensi kätensä ja kosketti Jeremian huulia ja sanoi hänelle: ”Katso, minä panen sanani sinun suuhusi.” – Jer. 1:9; Jes. 51:16.

26. Mikä oli jäännöksen synti, miten se peitettiin, ja mitä varten se puhdistettiin?

²⁶ Kaikki huulten saastaisuus näinä vuoden 1914 jälkeisinä päivinä, jona vuonna Jehova alkoi hallita Kuninkaana, on väärin ja syntiä. Kun serafi kosketti siis Jesajan huulia tulipunaisella hiilellä, niin hän sanoi: ”Katso, tämä on koskettanut sinun huuliasi; niin on sinun [pahatekosi] poistettu ja syntisi [anteeksiannettu].” Eli, niinkuin Rotherhamin käännös ilmaisee täydellisemmin serafin sanojen sisällön: ”Ja sinun syntisi on [oleva] peitetty sovituksella.” Jäännöksen synti peitettiin Jeesuksen sovitusuhrilla, mitä se alttari esitti, jolta serafi otti tulipunaisen hiilen. Sen sijaan että jäännökseen kuuluvat olisi lyöty siis kuolemantuottavalla kirouksella niinkuin julkea kuningas Ussia, heille annettiin armollisesti anteeksi Kristuksen kautta, koska he katuivat, eikä heitä tuhottu. Heidän huultensa puhdistaminen ei valmistanut heitä menemään heti kotiin taivaaseen, vaan se valmisti heidät maalliseen palvelukseen ihmiskunnan historian ratkaisevimpana aikana. Heidät varjeltiin siis käyttämään puhdistettuja huuliaan puhuen vapaasti tänä tuomiopäivänä. – 1. Joh. 4:17, 18.

27. Miten jäännöksen täytyy siis menetellä tästä lähtien?

²⁷ Kuinka kiitollisia voimmekaan olla tästä puhdistuksesta! Se on tehnyt meidät erilaisiksi kuin koko kristikunta, joka tulee yhä pahemmaksi huulten saastaisuudessa. Me emme saa koskaan herpaantua antamalla jälleen perään luomusten pelkäämiselle, vaan meidän täytyy mennä eteenpäin tiedon, uskon ja palveluskyvyn täydellisyyteen. Meidän entinen ”pahatekomme” eli vääryytemme on otettu pois Jumalan tälle ”lopun ajalle” varaaman kuninkaallisen sanoman kautta, sillä se on vaikuttanut oikaisevasti siihen, mitä me ajattelemme ja sanomme. Tämä on se siunattu vaikutus, mikä johtuu siitä, että me olemme saaneet hänestä näyn hänen ollessaan temppelissään ja että me nöyrrymme hänen loistavien kasvojensa edessä.

[Alaviitteet]