Merestä nouseva peto

MERESTÄ nousevasta pedosta apostoli Johannes kirjoitti: ”Ja minä näin pedon nousevan merestä; sillä oli kymmenen sarvea ja seitsemän päätä, ja sarvissansa kymmenen kruunua, ja sen päihin oli kirjoitettu pilkkaavia nimiä. Ja peto, jonka minä näin, oli leopardin näköinen, ja sen jalat ikäänkuin karhun, ja sen kita niinkuin leijonan kita. Ja lohikäärme antoi sille voimansa ja valtaistuimensa ja suuren vallan. Ja minä näin yhden sen päistä olevan ikäänkuin kuoliaaksi haavoitetun, mutta sen kuolinhaava parantui. Ja koko maa seurasi ihmetellen petoa.” – Ilm. 13:1–3.

Pedosta tässä käytetty kreikkalainen sana on theríon, mikä merkitsee vaarallista villieläintä. On kiinnostavaa, että eräs ”pedon” määritelmä on ”villi nisäkäs, raivoisa luonteeltaan”. Tämän pedon kuvaus tuo mieleen Danielin ennustuksen eräistä pedoista, joista yksi oli kuin leijona, toinen kuin karhu, kolmas pantterin kaltainen jne. ja joiden hän itse myöhemmin ilmoittaa esittävän tiettyjä maailmanvaltoja, sellaisia hallituksia kuin Meedo-Persian ja Kreikan hallitukset. Tämä merestä tai syvyydestä tuleva peto sopii yhteen tämän kanssa, sillä merta käytetään esittämään ”kansoja ja väkijoukkoja ja kansanheimoja ja kieliä”. – Ilm. 17:15; Dan. 7:1–8; 8:1–22.

Tämä peto esittää ilmeisesti maallisia, inhimillisiä, näkyviä hallituksia. Se, että sillä on seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, täydellisyyden vertauskuvat, kuvaa näin ollen hyvin sitä, että kaikki maailman kansat ovat olleet Saatanan valvonnassa, varsinkin ne seitsemän maailmanhallitusta, joilla on ollut täydellinen valta Egyptistä tähän saakka. Ne ovat olleet ja ovat petomaisia Jumalan kannalta katsoen siitä huolimatta, miltä ne näyttävät niistä itsestään tai niiden kansoista. Voitaisiin tosiaan sanoa niiden äänettömästi myöntävän olevansa petomaisia, koska ne valitsevat sellaisia vertauskuvia kuin Venäjän karhu, Englannin leijona ja Amerikan kotka.

Huomaa, että lohikäärme Saatanan sanotaan antaneen tälle pedolle voimansa, valtaistuimensa ja valtansa. Sen täytyy siis kuulua hänelle ja tehdä hänen käskynsä mukaan. Tämä on yhdenmukainen sen kanssa, että Saatana tarjosi Jeesukselle kaikkia maailman valtakuntia, jos hän olisi vain kumartunut palvomaan Saatanaa. Siksihän Jeesus puhui Saatanasta ”tämän maailman ruhtinaana”, Paavali nimitti häntä ”tämän maailman jumalaksi”, ”ilmavallan hallitsijaksi, sen hengen hallitsijaksi, . . . joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa”, ja Johannes sanoi, että ”koko maailma on paholaisen vallassa”. Koska se on Saatanan näkyvä järjestö, hänen välikappaleensa eli työaseensa, niin me voimme helposti ymmärtää, miksi sen seitsemässä päässä sanotaan olevan herjauksia eli pilkkaavia nimiä. – Joh. 12:31; 2. Kor. 4:4; Ef. 2:2; 1. Joh. 5:19, Um.

Entä se pää, joka sai kuoliniskun, mutta parani? Tämä pää oli kuudes, jota nykyaikoina on edustanut Saksa Rooman seuraajana, kuudes maailmanvalta, mikä muodostui vähitellen pakanallisesta Roomasta germaanisen kansan Pyhäksi Rooman valtakunnaksi. Se sai ensimmäisessä maailmansodassa kuoliniskun, mistä se parani, ja on parantunut vain osaksi toisessa maailmansodassa saamastaan haavasta.

Kun jollakulla on tämän pedon merkki otsassaan tai käsissään, niin se merkitsee hänen kannattavan Saatanan järjestöä mielessään tai toiminnallaan ja siten rikkovan sitä käskyä vastaan, että tulee ”varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta”. (Jaak. 1:27) Mutta tällainen ystävyys maailman kanssa merkitsee vihollisuutta Jumalan kanssa.

Tällä pedolla sanotaan olevan luku 666. Luku kuusi on Raamatussa epätäydellisyyden merkki. (1. Sam. 17:4; 2. Sam. 21:20; Dan. 3:1) Saatanan näkyvä järjestö koostuu kolmesta hallitsevasta perustekijästä, väärästä uskonnosta, ahneesta liikemaailmasta ja maailmallisesta politiikasta. Näitä kolmea voi epätäydellinen luku 666 hyvin kuvata: 600 väärää uskontoa, 60 ahnetta liikemaailmaa ja 6 maailmallista politiikkaa. Mitä suurempi luku, sitä suurempi vastuu siihen liittyy. Harmagedonissa tämä peto, Saatanan näkyvä järjestö, asettuu Saatanan ja hänen paholaisjoukkojensa kanssa taistelemaan Kristusta, kuningasten Kuningasta, vastaan, ja siinä taistelussa tämä peto ja sen sotajoukot kärsivät täydellisen häviön. – Ilm. 13:18; 14:9, 11; 15:2; 16:2; 19:19, 20.