Palvelkaa uskollisesti ”työtovereina totuudessa”
”Teet uskollista työtä, mitä tahansa teetkin veljien – – hyväksi – – Me olemme – – velvollisia ottamaan sellaisia vieraanvaraisesti vastaan, jotta meistä tulisi työtovereita totuudessa.” – 3. JOHANNES 5–8.
1. Miten meidän tulisi palvoa Jehovaa miellyttääksemme häntä?
JEHOVA etsii sellaisia, jotka palvovat häntä ”hengessä ja totuudessa”. (Johannes 4:23, 24) Jotta he saisivat Jumalan hyväksynnän, heidän palvontansa täytyy olla yhdenmukaista sen kanssa, mitä hän on paljastanut itsestään ja tarkoituksistaan. Heidän täytyy myös pitää kiinni Jeesukseen Kristukseen keskittyvän kristillisen opetuksen kokonaisuudesta. Tässä totuudessa vaeltaminen jatkuvasti on välttämätöntä pelastuksen saamiseksi. – Efesolaisille 1:13, 14; 1. Johannes 3:23.
2. Mikä kysymys herää, ja mistä saamme hyödyllistä opastusta?
2 Jehovan todistajien täytyy vaeltaa jatkuvasti totuudessa. Itse asiassa heidän täytyy olla täysin yhteistoiminnassa ”pyhässä palveluksessa” edistämällä uskollisesti Valtakunnan etuja ”työtovereina totuudessa”. (Roomalaisille 12:1; 3. Johannes 5–8; Matteus 6:33) Mutta miten se voidaan toteuttaa? Hyvin hyödyllistä tätä koskevaa opastusta annetaan apostoli Johanneksen kolmannessa henkeytetyssä kirjeessä.
Vaella jatkuvasti totuudessa
3. Miten kristillisen rakkauden side käy ilmi Johanneksen kolmannen kirjeen alkusanoissa?
3 Kristillisen rakkauden side ilmenee selvästi apostolin alkusanoista. Hän kirjoitti:
”Vanhin Gaiukselle, rakkaalle, jota minä totisesti rakastan.” (3. Johannes 1)
Johannes sanoi olevansa ”vanhin” ilmeisesti korkean ikänsä ja hengellisen kasvunsa määrän vuoksi. Gaius oli hänen rakas kristitty ystävänsä, jonka asuinpaikkaa ei mainita. Johannes sanoo häntä ”rakkaaksi” ja käyttää siten varhaiskristittyjen keskuudessa yleistä kiintymyksen ilmausta. – Roomalaisille 16:5; 2. Pietari 3:1; Juudas 3.
4, 5. a) Minkä toivomuksen Johannes esitti rukouksessa Gaiuksen hyväksi? b) Miten Gaius käytti elämänsä?
4 Johanneksella oli hyvä syy rakastaa Gaiusta, sillä me luemme:
”Rakas, minä rukoilen, että kaikessa menestyisit ja pysyisit terveenä, niin kuin sielusi menestyy. Sillä iloitsin suuresti, kun veljet tulivat ja todistivat totuudesta, joka sinulla on, niin kuin sinä edelleen totuudessa vaellat. Minulla ei ole suurempaa kiitollisuuden syytä kuin se, että kuulen lasteni yhä vaeltavan totuudessa.” – 3. Johannes 2–4.
5 Apostoli rukoili, että Gaius ’menestyisi kaikessa’ sekä hengellisesti että aineellisesti. Johannes rukoili myös, että hänen ystävänsä ’pysyisi terveenä’. Tämä melko yleinen toivotus ei välttämättä merkinnyt sitä, että Gaius olisi ollut sairaana. (Vrt. Apostolien teot 15:29.) Johannes käyttää tässä sanaa ”sielu” tarkoittamaan nykyistä elämää älyllisenä persoonana. Entä miten Gaius käytti elämäänsä? Uskollisesti Jumalan ”pyhässä palveluksessa”.
6, 7. a) Mitä syytä Johanneksella oli ’iloita suuresti’? b) Mitä kaikkien uskollisten Jehovan todistajien täytyy tehdä ”totuuden” suhteen Gaiuksen tavoin?
6 Johannes oli kuullut Efesokseen tulleilta hengellisiltä veljiltä rohkaisevia uutisia, jotka saivat hänet ’iloitsemaan suuresti’. Apostolilla oli aihetta iloita, koska hänen ystävänsä Gaius oli hyvässä voinnissa hengellisesti ja piti kiinni totuudesta. (Sananlaskut 15:30; 25:25) Mainitut ”veljet” ovat saattaneet kuulua samaan seurakuntaan, jonka yhteydessä Gaius oli, tai he ovat ehkä menneet Efesoksesta vierailemaan tuohon seurakuntaan ja kenties vieneet mukanaan apostolin sille aikaisemmin kirjoittaman kirjeen. – 3. Johannes 9.
7 Nämä veljet ’todistivat totuudesta, joka Gaiuksella oli’. Hän oli täysin hyväksynyt tuon totuuden sellaisena kuin se koski Kristusta ja oli Jehovan vaatimusten mukaista. Gaius ’vaelsi totuudessa’ ja piti uskollisesti kiinni kristillisten opetusten kokonaisuudesta. Jokaisen uskollisen Jehovan todistajan täytyy todellakin paitsi olla ”totuudessa” myös vaeltaa siinä pitäen sitä elämäntapanaan. Uskolliset kristityt mukautuvat aina ”totuuteen”, torjuvat luopumuksen ja palvelevat aktiivisesti ”ehyellä sydämellä” Jumalaa. – 2. Johannes 1–4; Jesaja 38:2, 3.
8. Miksi Johannes saattoi pitää Gaiusta yhtenä ”lapsistaan”?
8 Johannes sanoi, ettei hänellä ollut suurempaa kiitollisuuden syytä kuin kuulla ”lastensa” jatkuvasti ”vaeltavan totuudessa” eli ’elävän totuuden mukaan’. (Uusi testamentti nykysuomeksi) Apostolista oli ehkä tullut Gaiuksen hengellinen isä, siten että hän auttoi häntä hankkimaan Raamatun täsmällistä tuntemusta. (Vrt. 1. Korinttolaisille 4:14–17.) Mutta vaikkei Johannes olisikaan tutustuttanut tätä rakasta ystäväänsä totuuteen, apostolin korkea ikä, hänen kristillisen kasvunsa määrä ja hänen isällinen kiintymyksensä Gaiukseen tekivät soveliaaksi sen, että apostoli piti tätä ilmeisesti häntä nuorempaa miestä yhtenä ”lapsistaan”.
”Työtovereita totuudessa”
9. Mitä Gaiusta kannustettiin tekemään eräitten veljien hyväksi Johanneksen 3. kirjeen 5–8:n mukaan?
9 Gaius oli täyttänyt hyvin kristilliset velvollisuutensa, ja Johannes kiitti häntä sanoen:
”Rakas, teet uskollista työtä, mitä tahansa teetkin veljien, ja lisäksi vieraitten, hyväksi, jotka ovat seurakunnan edessä todistaneet sinun rakkaudestasi. Teet hyvin lähettäessäsi nämä matkalleen Jumalan arvon mukaisesti. Sillä he lähtivät hänen nimensä puolesta ottamatta mitään kansojen ihmisiltä. Me olemme sen tähden velvollisia ottamaan sellaisia vieraanvaraisesti vastaan, jotta meistä tulisi työtovereita totuudessa.” – 3. Johannes 5–8.
10. Mitä ”uskollista työtä” Gaius suoritti, ja miten Jehovan todistajat toimivat samoin nykyään?
10 Gaius suoritti ”uskollista työtä” ottaessaan vierailevia veljiä vieraanvaraisesti vastaan. Tämä oli erityisen merkittävää, koska he olivat ”lisäksi vieraita” – sellaisia joita heidän kristityt isäntänsä eivät ennestään tunteneet. Nykyajan Jehovan todistajat tekevät samanlaista ”uskollista työtä”, kun he osoittavat vieraanvaraisuutta toisia uskovia kohtaan, esimerkiksi Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran lähettämiä matkavalvojia kohtaan. – Roomalaisille 12:13.
11. Mistä matkustelevat veljet saattoivat todistaa Gaiuksen ollessa kysymyksessä?
11 Rakastettu Gaius ilmaisi varmasti periaatteellista rakkautta, ja matkustelevat veljet todistivat siitä ”seurakunnan edessä”, kenties kristillisen kokouksen aikana Efesoksessa. (Vrt. Apostolien teot 14:27.) He saattoivat todistaa, että Gaius oli ollut vieraanvarainen. Hän oli ilmaissut rakkautta tuntemattomia kohtaan ja osoittanut siten jumalisten ihmisten ikivanhaa ominaisuutta. – 1. Mooseksen kirja 18:1–8; Matteus 25:34, 35, 40.
12. a) Millä tavalla nämä matkustelevat kristityt tuli lähettää matkalleen? b) Kenen nimen puolesta nämä veljet olivat lähteneet? c) Millä päinvastaisilla tavoilla uskollisia veljiä ja luopioita pitäisi kohdella?
12 Apostoli Johannes kehotti Gaiusta lähettämään nämä matkustelevat kristityt matkalleen ”Jumalan arvon mukaisesti”, jonka palveluksessa he ponnistelivat. Heille piti antaa esimerkiksi evästä ja matkarahaa. (Tiitukselle 3:13) Näitä veljiä piti auttaa, koska he olivat lähteneet ”Nimen” puolesta kreikankielisen tekstin mukaan. Johannes tarkoitti tässä ilmeisesti Jumalan verratonta nimeä Jehova, koska hän pyysi, että heidät lähetettäisiin matkalleen ”Jumalan arvon mukaisesti”. (Kingdom Interlinear Translation) Vaikkei matkustelevia luopio-opettajia ollutkaan määrä ottaa vastaan vieraanvaraisesti, nämä uskolliset vierailevat veljet ansaitsivat tulla kohdelluiksi Jehova Jumalan ja hänen Poikansa uskollisina todistajina. – Jesaja 43:10–12; Apostolien teot 1:6–8; 2. Johannes 9–11.
13. a) Mitä se merkitsi, etteivät matkustelevat kristityt ’ottaneet mitään kansojen ihmisiltä’? b) Miten toiset sitten voivat tulla ”työtovereiksi totuudessa”?
13 Ahkerasti työskentelevät matkustelevat kristityt eivät ’ottaneet mitään kansojen ihmisiltä’. Apostoli Paavalin tavoin he ilmeisesti halusivat ”tarjota hyvää uutista maksutta” rasittamatta taloudellisesti niitä, joille he saarnasivat totuutta. (1. Korinttolaisille 9:18; 2. Korinttolaisille 11:7; 1. Tessalonikalaisille 2:9) Koska nämä veljet olivat lähteneet Jehovan nimen puolesta ja julistivat ”hyvää uutista” pakanoille ottamatta heiltä vastaan aineellista tukea, toiset kristityt olivat ”velvollisia ottamaan sellaisia [evankelistoja] vieraanvaraisesti vastaan”. Heitä auttamalla nämä vieraanvaraiset Jehovan palvojat edistivät tärkeällä tavalla kristillisyyden etuja. He osoittautuivat siten ”työtovereiksi totuudessa”. Samanlainen henki on Jehovan todistajien vaikuttimena nykyään.
Uskollista tukea vastustuksesta huolimatta
14. Mitä vastustusta oli ilmaantunut seurakunnassa, jonka yhteydessä Gaius oli?
14 Gaius palveli uskollisesti ’työtoverina totuudessa’. Mutta vastustustakin kohdattiin, sillä Johannes sanoi:
”Kirjoitin jotakin seurakunnalle, mutta Diotrefes, joka haluaa olla ensi sijalla sen keskuudessa, ei ota meiltä mitään kunnioittaen vastaan. Sen vuoksi, jos tulen, palautan muistiin hänen tekonsa, joita hän edelleen tekee laverrellessaan meistä pahoin sanoin. Ja tyytymättä tähänkään hän ei liioin itse ota veljiä kunnioittaen vastaan, ja niitä, jotka haluavat ottaa heidät vastaan, hän yrittää estää ja ajaa ulos seurakunnasta.” – 3. Johannes 9, 10.
15. Millainen asenne Diotrefeksellä oli, ja mitä se ilmaisee, jos joku kristityksi tunnustautuva sattuisi nykyään olemaan hänen kaltaisensa?
15 Johannes oli aikaisemmin kirjoittanut ”jotakin seurakunnalle”, mutta ylimielinen Diotrefes ei ottanut apostolilta mitään kunnioittaen vastaan. Todellisuudessa röyhkeä Diotrefes ’halusi olla ensi sijalla’ toisten uskovien keskuudessa; hän halusi ”olla [seurakunnan] johtaja”. (Uusi testamentti nykysuomeksi) Tämä ylpeä mies ei siis ollut sopusoinnussa Jeesuksen Kristuksen kanssa, joka sanoi opetuslapsilleen: ”Te kaikki olette veljiä. – – Älköön teitä liioin kutsuttako ’johtajiksi’, sillä yksi on teidän Johtajanne, Kristus.” (Matteus 23:8–12) Koska ”ylpeät silmät ja pöyhkeä sydän – – ovat syntiä” ja Jehova ’tuntee ylpeän vain kaukaa’, ei kenelläkään Diotrefeksen kaltaisella kristityksi tunnustautuvalla tietenkään ole nykyään läheistä suhdetta Jumalaan. – Sananlaskut 21:4; Psalmit 138:6.
16. a) Miten Diotrefes kohteli apostoli Johannesta? b) Mitä 1900-luvun kristityt voivat oppia tästä?
16 Koska Diotrefes ei ottanut Johannekselta mitään kunnioittaen vastaan, hän kapinoi Jumalan asettamaa valtaa vastaan. Niinpä, jos iäkäs apostoli tulisi seurakuntaan, hän ’palauttaisi muistiin’ Diotrefeksen pahat teot sekä hänen puheensa. Diotrefes ’laverteli’ Johanneksesta ”pahoin sanoin” ja parjasi siten yhtä taivaallisen Uuden Jerusalemin apostolisista peruskivistä. (Ilmestys 21:2, 14) Hän ei totisesti voinut tehdä sitä rangaistuksetta! Eivätkä ne, jotka nykyään tunnustautuvat kristityiksi, voi odottaa välttävänsä Jumalan epäsuotuisaa tuomiota, jos he katumattomasti panettelevat toisia uskovia ja halveksivat Jumalan asettamaa valtaa. – 3. Mooseksen kirja 19:16; Juudas 8–13.
17. Mihin muuhun väärään menettelyyn Diotrefes syyllistyi?
17 Diotrefes ei myöskään ottanut vieraanvaraisesti vastaan uutteria matkustelevia veljiä. Hän jopa yritti estää toisia, jotka halusivat osoittaa vieraanvaraisuutta vieraileville evankelistoille. Vielä pahempaa oli se, että Diotrefes yritti heittää vieraanvaraiset rakkaudelliset yksilöt ulos seurakunnasta aiheuttamalla heidän erottamisensa väärin perustein. Mutta uskolliset kristityt eivät säikähtäneet kaikkea tätä vastustusta, vaan saarnasivat jatkuvasti Valtakuntaa.
Jäljittele sitä mikä on hyvää
18. Mitä Johannes sanoi Gaiukselle Johanneksen 3. kirjeen 11, 12:n mukaan ja miksi?
18 Jos Diotrefes ei muuttunut, hänet itsensä saatettiin lopulta erottaa seurakunnasta. Mutta uskollisten tuli menetellä sen mukaan, mitä Johannes sanoi Gaiukselle:
”Rakas, älä jäljittele sitä mikä on pahaa, vaan sitä mikä on hyvää. Joka tekee hyvää, on Jumalasta. Joka tekee pahaa, ei ole nähnyt Jumalaa. Demetrius on saanut todistuksen heiltä kaikilta ja itse totuudelta. Mekin todistamme, ja tiedät, että meidän antamamme todistus on tosi.” – 3. Johannes 11, 12.
19. Mitä ’hyvän jäljitteleminen’ vaatii?
19 Gaiukselle esitettiin kehotus: ”Älä jäljittele sitä mikä on pahaa, vaan sitä mikä on hyvää.” Hyvään pyrkiminen vaatii vihaamaan sitä, mikä on pahaa, ja pysymään aktiivisesti siinä, mikä on hyvää. (Psalmit 97:10; Roomalaisille 12:9) Ja kuinka tärkeää se onkaan, sillä se, ”joka tekee hyvää, on Jumalasta”! – 1. Johannes 3:4–12.
20. Kuinka maan päällä olevat Jehovan palvojat ’näkevät’ hänet?
20 Apostoli esitti lisäksi vaikuttavan näkökohdan: ”Joka tekee pahaa, ei ole nähnyt Jumalaa.” Uskolliset hengellä voidellut kristityt voisivat odottaa näkevänsä Jumalan ja Kristuksen sen jälkeen, kun heidät herätetään henkielämään taivaaseen. Mutta maan päällä Jehovan palvojat ’näkevät’ hänet tarkkailemalla hänen tekojaan, joita hän tekee heidän hyväkseen. Ne jotka ’näkevät Jumalan’, näkevät hänet ”sydämen silmillä”. (Efesolaisille 1:18; 2. Mooseksen kirja 33:20; Job 19:26) Havaintokyvyn avulla, johon kytkeytyvät sekä mieli että sydän, nämä ihmiset ovat todella tulleet tuntemaan Jehovan, koska he ovat hänen palvojiaan, jotka arvostavat hänen ominaisuuksiaan, esimerkiksi hänen rajatonta rakkauttaan, jota hän ilmaisi antaessaan ainosyntyisen Poikansa ihmiskunnan puolesta. – Johannes 3:16.
21. a) Kuka oli Demetrius? b) Miten Demetrius oli saanut ”todistuksen – – itse totuudelta”?
21 Gaiusta kehotettiin ’jäljittelemään sitä mikä on hyvää’, ja Demetrius teki hyvää. Demetrius todennäköisesti matkusti vierailevien veljien mukana; mahdollisesti hän oli tuon saarnaajien eli lähetystyöntekijöiden joukon valvoja. (Vrt. 2. Korinttolaisille 8:16–24.) Gaius ei ehkä tuntenut Demetriusta oikein hyvin, sikäli kuin hän tunsi häntä lainkaan, mutta toiset kristityt puhuivat hänestä hyvää ja hän oli ”saanut todistuksen – – itse totuudelta”. Sen, mitä toiset uskovat sanoivat Demetriuksesta, vahvisti hänen jumalinen käytöksensä, sillä hän oli saattanut elämänsä sopusointuun Jehovan vaatimusten kanssa ja ’eli totuuden mukaan’. Siten oikeastaan ”totuus” puhui hyvää Demetriuksesta. Samoin puhui apostoli Johannes, ja Gaius tiesi, että hän oli totuudellinen. (Vrt. Johannes 19:35; 21:24.) Sen tähden Gaius ja muut uskolliset ”työtoverit totuudessa” ottivat nämä matkustelevat Valtakunnan julistajat varmasti vieraanvaraisesti vastaan Diotrefeksen vastustuksesta huolimatta.
Rakkaus ilmeinen työtovereitten keskuudessa
22. Mitä Johannes toivoi voivansa tehdä sen sijaan että olisi kirjoittanut Gaiukselle enemmän?
22 Johanneksen Gaiukselle kirjoittaman kirjeen loppusanat todistavat voimakkaasti rakkauden vallinneen niiden keskuudessa, jotka olivat ”työtovereita totuudessa”. Hän sanoi:
”Minulla oli monia asioita kirjoitettavana sinulle, mutta en tahdo jatkaa sinulle kirjoittamista musteella ja kynällä, vaan toivon kohta näkeväni sinut, ja silloin puhumme kasvotusten. Olkoon sinulla rauha. Ystävät lähettävät sinulle terveisiä. Sano terveiseni ystäville nimeltä.” (3. Johannes 13, 14)
Johanneksella oli paljon sanottavaa Gaiukselle, mutta hän ei halunnut esittää sitä kaikkea kirjeitse. Sen sijaan apostoli ’toivoi kohta näkevänsä’ Gaiuksen. Silloin he voisivat ’puhua kasvotusten’, nauttia läheisestä keskustelusta.
23. a) Mistä Johannes halusi Gaiuksen nauttivan toivottaessaan rauhaa tälle ystävälleen? b) Mitä nimitystä apostoli Johannes käytti toisista rakkaista uskovista kolmannen kirjeensä loppusanoissa?
23 Johannes toivoi hartaasti, että Gaiuksella sillä välin olisi rauha – tyyneys jonka läheinen suhde Jehovaan saa aikaan, rauhallisuus joka poistaa asiattoman huolestuneisuuden ja saattaa mielen ja sydämen levolliseksi. (Filippiläisille 4:6, 7) Lopuksi apostoli lähetti Gaiukselle ”ystävien” terveiset ja käytti siten toisista rakkaista uskovista nimitystä, jota Jehovan todistajat usein nykyäänkin käyttävät. (Vrt. Johannes 15:13, 14.) Ja kuinka sopivaa olikaan, että Johannes tunsi paikallisen seurakunnan jäsenet niin hyvin, että hän saattoi pyytää Gaiusta välittämään heille hänen terveisensä ”nimeltä”!
Jatkakaa palvelemista uskollisesti työtovereina
24, 25. Mikä tarve Jehovan todistajien pitäisi syvästi tajuta Johanneksen toisen ja kolmannen kirjeen perusteella, ja mihin näiden kirjeiden pitäisi antaa meille vaikutin?
24 Johanneksen toinen ja kolmas henkeytetty kirje auttavat varmastikin nykyajan kristittyjä tajuamaan syvästi, miten tarpeellista on rakastaa toinen toistaan, torjua luopumus, pitää kiinni totuudesta ja edistää tosi palvonnan etuja. Siksi me Jehovan todistajina pysymme päättäväisesti uskollisina Raamatun totuudelle, kun me laulamme ylistystä Isällemme, julistamme Valtakunnan hyvää uutista ja teemme tunnetuksi sitä tärkeää osuutta, joka Jeesuksella Kristuksella on Jumalan järjestelyssä ihmiskunnan siunaamiseksi.
25 Jehovan todistajina me kohtaamme monia uskon koetuksia näinä kriittisinä ”viimeisinä päivinä”. (2. Timoteukselle 3:1–5) Mutta apostoli Johanneksen terve neuvo auttaa meitä pitämään jatkuvasti elämäntapanamme ’totuudessa vaeltamista’. Jäljitelkäämme siksi sitä, mikä on hyvää, tehkäämme voitavamme Valtakunnan etujen edistämiseksi ja palvelkaamme uskollisesti yhdessä ”työtovereina totuudessa” suurenmoisen totuuden Jumalan, Jehovan, ylistykseksi.
Osaatko vastata?
◻ Mitä ”uskollista työtä” Gaius teki toisten uskovien hyväksi?
◻ Mitä voimme oppia Diotrefeksen pahasta menettelystä?
◻ Miten me voimme Gaiuksen tavoin palvella uskollisesti ”työtovereina totuudessa”?
[Kuva s. 27]
Gaius teki ”uskollista työtä” ottaessaan vieraanvaraisesti vastaan vierailevia veljiään
[Kuva s. 29]
Jehovan todistajat palvelevat uskollisesti yhdessä ”työtovereina totuudessa”, samoin kuin heidän vastineensa palvelivat ensimmäisellä vuosisadalla