4. luku

Toisen, kolmannen ja neljännen sinetin avaaminen

 1. Mikä todistus meillä on siitä, että ”jalopeura Juudan sukukunnasta” on ratsastanut kohti lopullista voittoa vuodesta 1914 lähtien, ja kuka auttaa meitä suuresti lisätiedon saamisessa asiasta?

MISTÄ me ihmiset tiedämme, että ”jalopeura Juudan sukukunnasta” tuli taivaalliseen valtakuntaansa vuonna 1914 ja että hän on siitä lähtien ratsastanut kohti lopullista voittoa kaikista maanpäällisistä vihollisistaan vertauskuvallisella Harmagedonin taistelukentällä? Mitä näkyviä todisteita meillä on tästä tapahtumasta, joka sattuu näkymättömissä taivaissa, mitä kokemuksia meillä on ollut tässä maailmassa, jotka todistavat nämä erittäin tärkeät asiat? Meillä on todisteet siitä niiden asioitten nykyisessä täyttymyksessä, jotka apostoli Johannes näki näyssä, kun salaperäisen kirjakäärön muut sinetit avattiin. Sama yksilö, Jeesus Kristus, joka murtaa nuo seitsemän sinettiä taivaassa, on myös se, joka varasi tarvittavat tiedot ollessaan maan päällä täydellisenä ihmisenä. Hän edeltäkertoi ne näkyvät, havaittavat todisteet, jotka ilmaantuisivat maan päälle todistukseksi siitä, että hän olisi näkymättömänä läsnä taivaallisessa valtakunnassaan ja kohdistaisi huomionsa kaikkiin kuninkaallisiin etuihinsa täällä maan päällä. Ovatko ne asiat, jotka paljastuivat muitten sinettien avaamisen yhteydessä, yhtäpitävät sen kanssa, mitä hän ennusti maan päällä ollessaan ennen uhrikuolemaansa Jumalan Karitsana? Mitä hän ennusti silloin vuonna 33, noin 63 vuotta ennen kuin hän lähetti ilmestyksen Johannekselle?

 2. Minkä kysymyksen esittämällä Jeesuksen apostolit saivat kuulla ennustuksen vuoden 1914 jälkeisistä olosuhteista?

² Hänen neljä apostoliaan sai häneltä ennustuksen niistä maailman tapahtumista ja olosuhteista, jotka seuraisivat pakanain aikojen päättymistä vuonna 1914. Apostoli Matteus esittää heidän Jeesukselle Kristukselle tekemänsä kysymyksen seuraavin sanoin: ”Milloin nämä tapahtuvat, ja mikä on oleva sinun läsnäolosi ja asiainjärjestelmän päättymisen merkki?” (Matt. 24:3, Um) Opetuslapsi Markus antaa kysymykselle seuraavan sanamuodon: ”Milloin tämä tapahtuu, ja mikä on merkki siitä, että kaikki tämä alkaa lopullisesti toteutua?” (Mark. 13:1–4) Opetuslapsi Luukkaan mukaan kysymys oli samantapainen: ”Milloin tämä sitten tapahtuu? Ja mikä on oleva merkki tämän tulemisesta?” (Luuk. 21:7) Oliko olemassa jokin ”merkki”, joka välittömästi edeltäisi hänen ennustamaansa hirvittävää hävitystä, ”merkki”, joka olisi myös todistus hänen näkymättömästä tulemuksestaan ja läsnäolostaan henkitilassa? Hän ei ollut henkilökohtaisesti ilmoittanut mitään päivää viittaamalla Raamatun aikatauluun eli ajanlaskuun. Siksi tuo ”merkki” toimisi herätyskellona yhtä hyvin kuin kiinteä ajankohta, ellei paremminkin.

 3. Vaikka apostolit eivät oivaltaneetkaan kysymyksensä koko laajuutta, niin mitä Jeesuksella oli mielessä, kun hän vastasi siihen?

³ Apostolit eivät kysyneet mitään väärää asiaa, mutta he eivät oivaltaneet kysymyksensä koko laajuutta. Jeesus sen sijaan tiesi, mitä kaikkea kysymykseen sisältyi sekä esi- että vastakuvassa. Siksi hän esitti heille ensin ennustuksen, joka soveltui siitä ajasta, jolloin hän istuutui Jumalan oikealle puolelle taivaassa aina vuonna 70 tapahtuneeseen maallisen Jerusalemin hävitykseen asti, joka aika esikuvasi suurempia samankaltaisia tulevia tapahtumia. Nuo tulevat suuremmat tapahtumat, vastakuvalliset tapahtumat, noudattaisivat samaa mallia, joten esikuvaa koskeva ennustus soveltuisi myös vastakuvaan. Tästä näkökulmasta katsottuna tuomittu uskoton Jerusalem ja Juudean maakunta kuvasivat kristikuntaa, uskotonta hengellistä Israelia. – Luuk. 21:20–24; Matt. 24:15–22; Mark. 13:14–20.

 4. Mitä meidän sen mukaan täytyy pitää mielessämme, kun luemme Jeesuksen vastausta?

⁴ Kun me siis tämän mukaisesti esitämme vastakuvallisen sovellutuksen ja pidämme mielessämme kristikunnan ja sen maailmalliset naapurit, Jeesuksen profeetalliset sanat saavat 20. vuosisadalle soveltuvan merkityksen hänen sanoessaan: ”Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja tulee suuria maanjäristyksiä, tulee ruttoa ja nälänhätää monin paikoin, ja taivaalla on oleva peljättäviä näkyjä ja suuria merkkejä.” (Luuk. 21:10, 11) Mistä tärkeitten maailmantapahtumien näyttämöstä nuo seikat sitten ovat tunnuksena? Ilmaisevatko ne sen ajanjakson alun, josta Jeesuksen apostolit puhuivat ”asiainjärjestelmän päättymisenä” (Um), ”lopun ajan” alun? – Dan. 12:4.

 5, 6. Kun vertaamme Luuk. 21:10, 11:tä Matt. 24:7, 8:aan, niin miten voimme todeta, että nämä kohdat soveltuvat ”lopun ajan” alkuun?

⁵ Kyllä, sillä Matt. 24:7, 8:ssa olevan kertomuksen mukaan Jeesus selitti, minkä osan maailman ahdistuksesta nuo seikat muodostavat, sanoessaan: ”Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja nälänhätää ja maanjäristyksiä tulee monin paikoin. Mutta KAIKKI TÄMÄ ON SYNNYTYSTUSKIEN ALKUA.” Maailman ”synnytystuskat” ilmenisivät siis ensin kansan noustessa kansaa vastaan ja valtakunnan valtakuntaa vastaan, toisin sanoen sodankäynnissä ja nälänhädässä eli elintarvikepulassa, maanjäristyksissä ja rutoissa. Läheisesti toisiinsa liittyen nämä ilmiöt näyttävät uhkaavan vanhan ”asiainjärjestelmän” olemassaoloa, mutta kuitenkaan tuon ”asiainjärjestelmän” lopullinen loppu ei tule tuohon aikaan eikä tuon maailmantapahtumain vaarallisen kehityksen aikaan.

⁶ Nuo ahdistavat tapahtumat ovat sen sijaan ainoastaan alkua, järjestelmän ”synnytystuskien alkua”. Kun Jeesuksen Kristuksen opetuslapset katsoisivat niitä tältä näkökulmalta, he ymmärtäisivät, että sellaiset ahdistukset olisivat ainoastaan ”asiainjärjestelmän” lopullisen lopun edelläkävijöitä; ne olisivat ”asiainjärjestelmän päättymisen” alkuvaihe.

 7. a) Minkä ”asiainjärjestelmän” päättyminen apostoleilla oli mielessä, kun he esittivät kysymyksensä? b) Soveltuiko Jeesuksen vastaus apostolien päiviin?

⁷ On totta, että eräs ”asiainjärjestelmä” – erikoisesti luonnollisia ympärileikattuja juutalaisia koskeva – päättyi vuonna 70 Jerusalemin ja sen palvontatemppelin hävitykseen. Jeesus oli juuri edellä ennustanut tämän tuhoisan tapahtuman opetuslastensa kuullen. Näyttää siis siltä kuin nuo neljä apostolia olisivat suoraan pyytäneet ennakkotietoa siitä. Jeesus vastasi heidän kysymykseensä heidän ajatustapansa mukaan ja puhui niin tehdessään kirjaimellisen Jerusalemin kaupungin tuhosta Matt. 24:15–20:ssa, Mark. 13:14–18:ssa ja Luuk. 21:20–24:ssä. Se, mitä Jeesus tätä edeltävissä jakeissa ennusti tapahtuvan ennen Jerusalemin hävitystä, täyttyi epäilemättä vuosina 33–70, kuten noiden aikojen historia osoittaa.

 8. a) Selitä, miten Jerusalemia koskevilla Jeesuksen sanoilla on sekä esikuvallinen että vastakuvallinen täyttymys. b) Mikä yhteys Jeesuksen ennustuksella on Ilm. 6:1, 2:een?

⁸ Meidän on kuitenkin muistettava, että Jeesuksen päivien uskottomalla, tuomitulla Jerusalemilla oli profeetallinen eli esikuvallinen merkitys. Se, mitä tuolle luonnollisen Israelin pääkaupungille tapahtui, oli itsessään profeetallista, esikuva siitä, mitä myöhemmin oli tapahtuva sille uskottoman hengellisen Israelin uskonnolliselle järjestölle, jota kirjaimellinen Jerusalem kuvasi. Tämän mukaisesti se, minkä Jeesus ennusti tapahtuvan ennen Jerusalemin hävitystä vuonna 70, oli itsessään profeetallinen kuvaus siitä, mitä tapahtuu täällä maan päällä, kunnes vastakuvallinen Jerusalem, uskoton hengellinen Israel (kristikunta) hävitetään lähitulevaisuudessa. Aivan kuten uskottoman Jerusalemin ja sen temppelin hävitys merkitsi erään ”asiainjärjestelmän” loppua, niin myös vastakuvallisen Jerusalemin, uskottoman hengellisen Israelin (kristikunnan), hävitys merkitsee pitkäaikaisen ”asiainjärjestelmän” päättymistä. Tätä käsitystä Jeesuksen ennustuksesta tukee se, mitä apostoli Johannes näki tapahtuvan sen jälkeen, kun valkoisen hevosen kruunattu Ratsastaja lähti jousineen ”voittaen ja täydentämään voittonsa”. – Ilm. 6:1, 2, Um.

 9. Milloin siis ensimmäisen sinetin murtamisen jälkeiset tapahtumat täyttyvät?

⁹ Se, mitä apostoli Johannes näki, kun Karitsa, Jeesus Kristus, avasi ensimmäisen sinetin, aloittaa ”asiainjärjestelmän päättymisen”, sillä näky ensimmäisestä sinetistä täyttyy pakanain aikojen päätyttyä vuonna 1914. Todistaako toisten sinettien murtaminen tämän? Kyllä!

10. Mitä Johannes seuraavaksi näkee?

¹⁰ Seuratkaamme nyt, kun apostoli Johannes katselee näkyä Jumalan Karitsasta, joka on murtamassa salaperäisen kirjakäärön sinettejä: ”Ja kun Karitsa avasi toisen sinetin, kuulin minä toisen olennon [elävän luomuksen, Um] sanovan: ’Tule!’ Niin lähti toinen hevonen, tulipunainen, ja sen selässä istuvalle annettiin valta ottaa pois rauha maasta, että ihmiset surmaisivat toisiaan; ja hänelle annettiin suuri miekka.” – Ilm. 6:3, 4.

TULIPUNAISELLA HEVOSELLA RATSASTAVA

11. Miksei Jumalan voima, jota toinen elävä luomus vertauskuvasi, estänyt sitä, mitä tapahtui toista sinettiä murrettaessa?

¹¹ Se ”elävä luomus”, jonka apostoli Johannes kuuli kutsuvan häntä tulemaan katsomaan seuraavaa kuvaelmaa, oli toinen elävä luomus, joka oli ”nuoren härän kaltainen” ja joka kuvasi nimenomaan Jumalan voimaa. (Ilm. 4:7, Um) Jumalan voima, joka on kaikkivoipa, olisi voinut estää sen, mitä tapahtui toisen sinetin murtamisen paljastaman näyn täyttymyksenä. Kaikkivaltias Jumala oli kuitenkin päättänyt sallia maallisten kansojen ja valtakuntien osoittaa, mihin toimintaan ne ryhtyisivät, kun valkoisella hevosella Ratsastava kruunattiin ja kun hän ratsasti eteenpäin Jumalan tahdon mukaan. Ottaisivatko ne hänet rauhallisesti vastaan vai eivät? Mitä Johannes näki?

12, 13. a) Selitä, mitä vertauskuvattiin tulipunaisella hevosella ja sillä ratsastavalle annetulla tehtävällä. b) Miten tämä Ilm. 6:3, 4:ssä oleva ennustus täyttyi?

¹² Hevonen, jonka Johannes nyt näki tulevan esiin, oli ”tulipunainen”, punainen kuin veri. Sen väri viittasi vereen! Se olikin hyvin sopivaa, koska se sopi siihen tehtävään, jota suorittamaan hevosella ratsastava ratsasti, nimittäin, että ”ihmiset surmaisivat toisiaan”. Ja koska tämän lisäksi ratsastajan oli sallittu ”ottaa pois rauha maasta”, niin mitä muuta se olisi voinut merkitä kuin sotaa, veristä sotaa? Kun siis pakanain ajat päättyivät vuonna 1914 ja valkoisella hevosella Ratsastava lähti liikkeelle, niin todistiko verinen sota tästä tapahtumasta?

¹³ Kyllä! Maailmansota, ihmiskunnan historian ensimmäinen maailmansota! Vuoden 1914 lokakuun 5. päivään (seitsemännen juutalaisen kuu-kuukauden puoliväliin, tisrikuun 15. päivään) mennessä pakanain ajat olivat päättyneet, ja siihen mennessä yhdeksän valtiota ja imperiumia oli liittynyt sotaan, joka oli todella maailmansota. Monet muut maat liittyivät sotaan tuon päivän jälkeen, kunnes lopulta 28 valtiota oli mukana sodassa. Hyvällä syyllä Johannekselle annettu näky osoitti, että tulipunaisella hevosella ratsastavalle annettiin ”suuri miekka” (sodan vertauskuva). Tuossa ensimmäisessä maailmansodassa käytettyjen lihallisten aseitten määrä ja koko olikin suurempi kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa, kun lentokoneet ja panssarivaunut otettiin ensimmäisen kerran käyttöön sodankäynnissä.

14. a) Miten punaisella hevosella ratsastava todella käytti ”suurta miekkaa”? b) Minkä Jeesuksen Kristuksen ennustuksen mukaista tämä on?

¹⁴ Tuollaisella ”suurella miekalla” voitiin ihmiskunnan keskuudessa toimeenpanna suuri teurastus, niin että maa oli punaisena verestä. Ja todellakin yli 8500000 tapettiin puhumattakaan yli 21000000 haavoittuneesta ja miljoonista kadoksiin joutuneista ihmisistä. Yli 45000000 sotilasta mobilisoitiin, ja he ’surmasivat toisiaan’. Ja kun 28 valtiota ja imperiumia otti osaa selkkaukseen, niin kysymyksessä oli todella – kuten Jeesus Kristus oli ennustanut – tilanne, jossa kansa nousi kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan ja kaikki kansat suorittivat totaalisen liikekannallepanon. Jotkut kansat kykenivät pysymään puolueettomina, mutta ne tunsivat suurta epävarmuutta, joten tuolle vertauskuvalliselle tulipunaisella hevosella ratsastavalle todellakin ”annettiin valta ottaa pois rauha maasta”.

15. a) Palauttiko ensimmäisen maailmansodan päättyminen 11.11.1918 maailmanrauhan, vai miten oli asianlaita? b) Miten punaisella hevosella ratsastava ratsasti jälleen?

¹⁵ Kun ensimmäinen maailmansota päättyi 11. marraskuuta vuonna 1918, niin maailmanrauhaa ei todellisuudessa palautettu sodassa säilyneen ihmiskunnan keskuuteen. Rauhansopimus, joka lopulta allekirjoitettiin, sisälsi Kansainliiton perustamisen maailmanrauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Tuo liitto ei kuitenkaan pystynyt säilyttämään rauhaa ja turvallisuutta loputtomasti, ja toinen maailmansota syttyi 1. syyskuuta 1939 niiden vääryyksien korjaamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi, jotka ensimmäisen maailmansodan jälkeinen rauhansopimus oli jättänyt jälkeensä. Mikäli tuo tulipunaisella hevosella ratsastava oli lainkaan laskeutunut satulasta, hän ratsasti nyt jälleen ja hänen ”suuri miekkansa” vaati ennenkuulumattoman veron, 56000000 uhria. Toinen maailmansota huipentui kahden ensimmäisen kerran sodassa käytetyn atomipommin räjähdykseen ja jätti ihmismaailman suurempaan pelkoon ja vaaraan kuin koskaan aikaisemmin. Tuolloin kuollut Kansainliitto korvattiin uudella kansainvälisellä maailmanrauhan ja turvallisuuden liitolla, Yhdistyneillä Kansakunnilla, joka tuli voimaan 24. lokakuuta 1945. Mutta onko tämä suurempikaan järjestö, johon kuuluu tämän kirjoittamisen aikaan 127 jäsenmaata, palauttanut maailmanrauhan tai poistanut maailmansodan uhan? Antakaamme tähänastisen historian vastata.

16. a) Selitä valkoisella hevosella ja punaisella hevosella ratsastavien toimien ero. b) Mistä toisen ratsastajan ratsastus oli todistus?

¹⁶ Kruunatulla ratsastajalla, jolla on jousi ja joka istuu valkoisen hevosen selässä, ei ollut mitään tekemistä tulipunaisella hevosella ratsastavan kanssa. Valkoisen hevosen kruunattu ratsastaja ei osallistunut lainkaan ensimmäiseen maailmansotaan, jonka tuo toinen ”suurella miekalla” aseistautunut ratsastaja aloitti. Todellisuudessa ensimmäinen ratsastaja, joka ratsasti valkoisella hevosella, pidättyi ryhtymästä välittömästi ensimmäisen maailmansodan päätyttyä ’Harmagedonin taisteluun’, kuten monet Raamatun ennustusten tutkijat siihen aikaan odottivat. (Ilm. 16:14, 16) Toisen ratsastajan eteneminen tulipunaisen hevosensa selässä oli kuitenkin erittäin tuskallinen todistus siitä, että ensimmäinen ratsastaja, joka ratsasti kruunattuna valkoisen hevosen selässä, oli todella tehty kuninkaaksi taivaissa pakanain aikojen päättyessä lokakuun alussa vuonna 1914.

17. Mitä muita todisteita on siitä, että Jeesus Kristus kruunattiin Kuninkaaksi taivaissa vuonna 1914?

¹⁷ Oliko tämä sitten ainoa todistus siitä, että ensimmäinen ratsastaja, Herra Jeesus Kristus, oli kruunattu kuninkaaksi taivaissa Jumalan määräaikana vuonna 1914? Ollessaan ihmisenä maan päällä Jeesus Kristus oli ennustanut muita todisteita. Lisätodisteita ilmaantuikin. Siksi Jumalan Karitsa mursi salaperäisestä kirjakääröstä useampia sinettejä apostoli Johannekselle näytetyssä apokalyptisessä näyssä. Minkä todisteen kolmannen sinetin murtaminen paljasti, mikäli se esitti mitään todisteita? Mitä sinä näit, Johannes? Hän vastaa Ilm. 6:5, 6:ssa:

18. Mitä kolmannen sinetin avaaminen paljasti?

¹⁸ ”Ja kun Karitsa avasi kolmannen sinetin, kuulin minä kolmannen olennon [elävän luomuksen, Um] sanovan: ’Tule!’ Ja minä näin, ja katso: musta hevonen; ja sen selässä istuvalla oli kädessään vaaka. Ja minä kuulin ikäänkuin äänen niiden neljän olennon [elävän luomuksen, Um] keskeltä sanovan: ’Koiniksmitta nisuja yhden denarin, ja kolme koiniksia ohria yhden denarin! Mutta älä turmele öljyä äläkä viiniä.’”

MUSTALLA HEVOSELLA RATSASTAVA

19. Mitä merkittävää siinä on, että kolmas elävä luomus kutsui Johannesta katsomaan, mitä oli tapahtuva, kun kolmas sinetti avattiin?

¹⁹ Kenen ääni kutsui apostoli Johannesta tulemaan katsomaan tätä kuvaelmaa? Se oli kolmas elävä luomus, jolla oli ”ikäänkuin ihmisen kasvot”. (Ilm. 4:7) Niinpä se johti Johanneksen näkemään sellaista, mikä herättää inhimillistä sääliä: nälänhätää, uhkaavaa nälänhätää. Johanneksen näkemä ratsastaja istui mustan hevosen selässä. Hän seurasi toista ratsastajaa, jolle oli annettu valta ottaa rauha pois maasta maailmansodan ”suurella miekalla”.

20. a) Miten on historiallisten tosiseikkojen mukaista, että mustalla hevosella ratsastava seurasi punaista hevosta? b) Ennustiko Jeesus myös tämän tilanteen maan päällä ollessaan?

²⁰ Nälänhätä on yleinen sodan seuraus. Jumalan profeetallinen sana yhdistää toistuvasti nälänhädän ja sodan, johon kuuluvat kaupunkien piiritykset, kasvavan sadon tuhoaminen, rauhallisten maanviljelystyökalujen muuttaminen tuottamattomiksi sota-aseiksi ja etenevien sotajoukkojen hylätyn sadon ahne riisto. (Jes. 51:19; Jer. 14:12–18; 16:4; 21:7, 9; 44:12–27; Hes. 6:11, 12; 12:16) Yli kuusikymmentä vuotta ennen kuin Jeesus Kristus lähetti ilmestyksen Johannekselle, hän oli ennustanut nälänhädän eli elintarvikepulan tulevan verisen sodan myötä. (Matt. 24:7) Ilmestyksessä hän pysytteli tämän ennustuksen vastakuvallisessa merkityksessä.

21. Mistä tiedämme, että kolmas ratsastaja, joka ratsasti mustalla hevosella, edustaa nälänhätää ja elintarvikepulaa?

²¹ Mutta mistä me tiedämme kolmannen ratsastajan, hänen, joka istuu mustan hevosen selässä, edustavan nälänhätää, elintarvikepulaa? Katsohan, mitä hänellä on kädessään: vaaka! Ja kuuntele tähän annettua selitystä, joka näytti tulevan kaikilta neljältä elävältä luomukselta ja joka osoitti heidän kaikkien olevan samaa mieltä: ”Koiniks-mitta nisuja yhden denarin, ja kolme koiniksia ohria yhden denarin”! Ne olivat todella nälänhädän aikaisia hintoja, sillä apostoli Johanneksen päivinä roomalainen denari oli 12 tuntia raataneen työläisen päiväpalkka. (Matt. 20:1–12) Nälänhädän aikainen hinta merkitsi siis koko päivän palkkaa vehnämäärästä, joka juuri riitti yhden miehen päiväannokseksi, mutta josta ei jäänyt mitään hänestä riippuvaisille. Ohraa, joka ei ollut yhtä ravitsevaa ja joka siihen aikaan oli köyhien ihmisten jokapäiväistä ravintoa, myytiin halvemmalla, mutta senkin hinta oli verrattavissa vehnän hintaan. – 2. Kun. 7:16, 17.

22. Millä muulla tavalla näky vertauskuvasi nälänhätää kuin kuvailemalla elintarvikepulan aiheuttamia korkeita hintoja?

²² Ei ainoastaan tärkeimpien elintarvikkeitten hintojen pitänyt olla korkeita, vaan ruokatarvikkeet piti elintarvikepulan takia myös punnita, säännöstellä tasasuhtaisen jakelun turvaamiseksi ja saatavissa olevien elintarvikkeitten liikakulutuksen estämiseksi. Synkkä, pahaenteinen kuva riitti muistuttamaan apostoli Johannesta Hes. 4:10, 16:n nälänhätäennustuksesta: ”Ruoka, jota syöt, on sinun syötävä painon mukaan: kaksikymmentä sekeliä päivässä; . . . ja he saavat syödä leipää painon mukaan ja huolissansa sekä juoda vettä mitan mukaan ja kauhuissansa.” Mustan hevosen selässä istuvan kolmannen ratsastajan ”vaakaa” oli pakko käyttää elintarvikkeitten kulutuksen valvomiseen, mikäli niitä oli lainkaan.

23, 24. Selitä, kuinka näky ennusti, että ensimmäisen maailmansodan jälkeinen nälänhätätilanne vaikuttaisi rikkaisiinkin.

²³ Nälänhädän eli elintarvikepulan ei pitänyt vaikuttaa ainoastaan köyhiin vaan myös varakkaisiin ihmisiin. Tähän viittaa neljän elävän luomuksen keskeltä kuuluva määräys: ”Mutta älä turmele [vahingoita, Um] öljyä äläkä viiniä.” Tämä voi kuulostaa käskyltä suojella rikkaitten ihmisten ylellisyyshyödykkeitä ja suosia heitä, koska heillä oli rahaa, jolla ostaa, jopa kalliillakin hinnalla. Näyttää kuitenkin siltä, että näiltä neljältä elävältä luomukselta tullut määräys oli eräänlainen valvontajulistus. Se tarkoitti, etteivät nälänhädän uhrit saisi käyttää liian runsaasti kerrallaan saatavissa olevaa öljyä ja viiniä, koska nämäkin varastot olisivat niukkoja.

²⁴ Jos öljyä ja viiniä olisi käytetty liian runsaasti nälänhädän alussa, niin niiden määrää olisi ’vahingoitettu’, koska sitä ei olisi jäänyt riittävästi tulevia tarpeita varten ennen nälänhädän päättymistä. Seuraus oli se, että niilläkin, joilla oli rahaa, oli rajoitetusti öljyä ja viiniä, josta he voivat kerralla nauttia. Nälänhätä vaikuttaisi siis kaikkiin ihmisiin luokkaeroon, yhteiskunnalliseen asemaan tai rahavaroihin katsomatta.

25. Selitä, kuinka siviiliväestökin kärsi nälänhädästä.

²⁵ Juuri näin tapahtui ensimmäisen maailmansodan syttymisen jälkeen ja pakanain aikojen päätyttyä vuonna 1914. Jotta taistelukentällä olisi voitu saavuttaa voitto, täytyi rintamantakaisen siviiliväestön tehdä oma osansa ja uhrauksensa. Maailmantaisteluun sekaantuneet kansat täytyi kokonaan panna liikekannalle. Kun menestykselliseen sodankäyntiin kiinnitettiin enemmän huomiota ja maanviljelykseen vähemmän ja kun kuljetuksia ja yhteyksiä häirittiin tai vaarannettiin, niin ruokavarat olivat kovin kysyttyjä. Ne vielä nykyään elossa olevat ihmiset, jotka läpäisivät ensimmäisen maailmansodan, eivät unohda erilaisten ruokatarvikkeiden punnitsemista eli säännöstelyä, pikkulapsille tarkoitetun lehmänmaidonkin kulutuksen ollessa valvonnan alaista. Joissakin maissa oli ravinnon puute sotanäyttämöllä suorastaan hirvittävä.a

26. Kuinka ankara ja laaja nälänhätä oli 7.3.1919 päivätyn brittiläisen uutisen mukaan?

²⁶ Valaistaksemme ravintotilannetta, johon ensimmäinen maailmansota saattoi kansat, otamme esiin arkistostamme 7.3.1919 päivätyn brittiläisen uutisen, joka julkaistiin kaikkialla maailmassa ja joka kuuluu: ”Elintarvikeministeri George H. Roberts sanoi tänään voivansa ilmoittaa ehdottoman varmoihin luotettaviin lähteisiin nojautuen, että ravintotilanne suurissa osissa Eurooppaa on suorastaan traaginen. ’Ei ole liioittelua sanoa, että Romania näkee nälkää, että Serbia näkee nälkää, että Itävalta näkee nälkää ja että Saksa näkee nälkää’, hän totesi. ’Liittoutuneet ovat tehneet voitavansa tilanteen helpottamiseksi aselevon solmimisen jälkeen, ja ruokaa lähetetään kaikkiin mainitsemiini maihin. Mutta se ei riitä, ja nyt herää kysymys siitä, voimmeko toimittaa riittävästi ruokaa noihin maihin ajoissa estääksemme katastrofin.’” Seuraavana vuonna (1920) 255000000 joutui kärsimään jatkuvasta nälänhädästä. Tähän eivät sisälly ne miljoonat, jotka kärsivät ravinnon puutteesta laajoilla alueilla maailmassa, kuten Aasiassa jne.

27. Mistä tämä maailmanlaajuinen nälänhätätilanne oli lisätodistus?

²⁷ Ensimmäisen maailmansodan päättyessä käytännöllisesti katsoen koko Eurooppa oli nälkäkuoleman partaalla ja pyysi avustusta voittoisalta Amerikalta. Tämä nälänhätätilanne oli nimenomaan osa siitä todisteesta, jonka Jeesus Kristus oli ennustanut, ja osoitti, että hänet oli kruunattu kuninkaaksi taivaissa ja että hän oli läsnä valtakunnassaan. Mutta hän oli ennustanut muitakin todistuksia. Kun hän avaisi tästä salaperäisestä kirjakääröstä lisää sinettejä, niin vahvistaisiko se tämän seikan tarkkailevalle apostoli Johannekselle? Kyllä. Jälleen yhden ratsastajan täytyy lähteä liikkeelle.

28. Mitä Johannes näki, kun neljäs sinetti avattiin?

²⁸ ”Ja”, kirjoittaa apostoli Johannes, ”kun Karitsa avasi neljännen sinetin, kuulin minä neljännen olennon [elävän luomuksen, Um] äänen sanovan: ’Tule!’ Ja minä näin, ja katso: hallava hevonen; ja sen selässä istuvan nimi oli Kuolema, ja Tuonela [Haades, Um] seurasi hänen mukanaan, ja heidän valtaansa annettiin neljäs osa maata, annettiin valta tappaa miekalla ja nälällä [elintarvikepulalla, Um] ja rutolla [kuolettavalla vitsauksella, Um] ja maan petojen kautta.” – Ilm. 6:7, 8.

HALLAVALLA HEVOSELLA RATSASTAVA

29. Miksi oli sopivaa, että ”lentävän kotkan kaltainen” elävä luomus antoi Johannekselle kutsun, kun neljäs sinetti avattiin?

²⁹ Apostoli Johanneksen näkemä neljäs elävä luomus oli ”lentävän kotkan kaltainen”. (Ilm. 4:7, Um) Tuo elävä kerubiluomus kuvasi kaikkivaltiaan Jumalan Jehovan kaukonäköistä, nopeasti toimivaa viisautta. Oli hyvin sopivaa, että tämä elävä luomus kutsui Johannesta neljännen sinetin avaamisen yhteydessä tulemaan ja näkemään, sillä Jumalan viisaus oli jo kauan sitten kotkan tavoin edeltänähnyt, mitä tultaisiin esikuvaamaan, kun neljäs sinetti murrettaisiin tämän osan avaamiseksi salaperäisestä kirjakääröstä.

30. Millaista kuolemaa vertauskuvaa neljäs ratsastaja Kuolema, joka on hallavan hevosen selässä?

³⁰ Neljäs kuvaannollinen ratsastaja syöksähtää maailmantapahtumien näyttämölle. Hänen hevosensa on keltaisenhallava, kalmankalpea sairaalloisen värinen. Miten hyvin sen väri sopikaan sen ratsastajan nimeen Kuolema! Tämä ei ole kuitenkaan tavallinen kuolema, joka on seurauksena ihmiskunnan ensimmäisten maallisten vanhempien, Aadamin ja Eevan, synnistä. (Room. 5:12) Tämä on ennenaikainen kuolema, joka johtuu ilmoitetusta määrästä erikoissyitä, jotka luetellaan myöhemmin ja jotka jouduttavat niiden kuolemaa, jotka olisivat lopulta kuolleet ensimmäiseltä Aadamilta perimänsä kuoleman. Se saattaa uhrinsa tavallista aikaisemmin sen syliin, joka mainitaan Raamatussa kuoleman läheisenä seuralaisena. Mikä se on? Mitä näky ilmaisee?

31. Kuka oli neljännen ratsastajan läheinen seuralainen, ja mitä hän teki?

³¹ Onko se Gehenna eli ”tulinen järvi, joka tulikiveä palaa”? Gehenna eli tuo ”tulinen järvi” kuvaa ”toista kuolemaa” eli iankaikkista tuhoutumista kaikesta olemassaolosta. (Matt. 10:28; Mark. 9:43–47; Ilm. 19:20; 20:14, 15) Mutta kuvaannollista ratsastajaa, Kuolemaa, seurasi Haades. Kuten apostoli Johannes sanoo, ”sen ratsastajan nimi oli Kuolema, ja Haades tuli aivan takana”. (Ilm. 6:8, NEB) Sitä, oliko Haadeskin hevosen selässä vai jalan, ei mainita, vaikka voisimme kuvitella Haadeksenkin olleen ratsain voidakseen pysytellä ratsastavan Kuoleman kintereillä. Eräs tunnettu Raamatun selittäjä sanoo: ”. . . pysytteli kuoleman rinnalla joko samalla hevosella ratsastaen tai toisella hevosella hänen vieressään tai jalan – sitä Johannes ei ilmoita.”b Joka tapauksessa Haades korjaa ne, jotka joutuvat neljännen ratsastajan, Kuoleman, uhreiksi. Noita onnettomia uhreja ei tuhota iäksi. He menevät paikkaan, johon on avaimet asukkaitten vapauttamiseksi.

32, 33. Kuvaile niitä varten varattu toivo, jotka ratsastaja Kuolema ja hänen seuralaisensa Haades ovat tavoittaneet.

³² Vieläpä Jeesuskin, joka kuoli paalussa Jerusalemin ulkopuolella, meni Haadekseen, ja kaikkivaltias Jumala Jehova käytti avainta ja vapautti Poikansa kolmantena päivänä. (Apt. 2:27–32) Ja nyt Haadeksen avaimet on annettu ylösnousseelle Jeesukselle Kristukselle, niin että hän voi nyt sanoa voitonriemuisesti: ”Minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.” – Ilm. 1:18.

³³ Minkä toivon nämä tosiseikat antavatkaan! Ne, jotka neljäs ratsastaja Kuolema vei Haadekseen, saavat Jeesuksen Kristuksen tavoin ylösnousemuksen kuolleista. Se Haades, johon he menevät ja johon Jeesus Kristus meni, ei ole pakanallisten muinaiskreikkalaisten mytologinen Haades, vaan ihmiskunnan yhteinen hauta. Siellä he nukkuvat kuolemanunta ja odottavat heille taattua ylösnousemusta. Miten niin? Koska meille vakuutetaan 1. Kor. 15:20:ssa, että ”Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista”. – Apt. 17:31.

34, 35. a) Kuinka suuren määrän neljäs ratsastaja Kuolema oli saattava Haadekseen? b) Mitä merkitsee lausunto: ”Heidän valtaansa annettiin neljäs osa maata”?

³⁴ Neljäs ratsastaja, Kuolema, oli saattava suuret joukot Haadekseen. Kuvittele, että ihmiset surmataan neljäsosassa maata. Se voisi merkitä sitä, että neljäsosa maailman sen aikaisesta väestöstä surmataan riippuen siitä, miten tiheään asuttu tuo neljäsosa maata sattuisi olemaan.

³⁵ Joka tapauksessa tästä neljännestä ratsastajasta ja hänen seuralaisestaan Haadeksesta sanotaan: ”Heidän valtaansa annettiin neljäs osa maata.” (Ilm. 6:8) Mitään nimenomaista ”neljättä osaa” maapallosta ei mainita nimeltä, mutta ajatus on se, että Kuolema ja Haades uhkaisivat väestöä, joka voisi asuttaa neljännen osan maapalloa. Toisin sanoen, ei kaikkia maailman silloisia asukkaita surmata, ei edes suurinta osaakaan vaan ainoastaan huomattava osa heistä. Jotkut pelastuisivat tässä neljännen ratsastajan, Kuoleman, ja häntä seuranneen Haadeksen ratsastuksessa. Kuitenkin se olisi oleva jotain tavallisuudesta poikkeavaa, sellaista, joka olisi lisätodistus siitä, että ensimmäinen ratsastaja, Jeesus Kristus, oli kruunattu ja oli aloittanut voittoisan ratsastuksensa pakanain aikojen päätyttyä vuonna 1914.

36, 37. a) Mitä välikappaleita neljäs ratsastaja käytti saattaakseen uhrinsa Haadekseen? b) Mistä muusta menneestä tuomiosta tämä muistuttaa meitä?

³⁶ Millä tavalla sitten tuo neljäs ratsastaja, Kuolema, korjaa lukuisat uhrinsa Haadekseen? Ilm. 6:8 sanoo sen tapahtuvan ”miekalla ja nälällä ja rutolla ja maan petojen kautta”.

³⁷ Neljä tuhoisaa keinoa mainitaan. Miten hirvittävän näyn ruumiitten peittäessä maan noiden neljän tuhovoiman vapauttaminen voisikaan aikaansaada! Nuo neljä kauhua muistuttavat meitä niistä neljästä tuomionilmauksesta, jotka tuomiot Jehova Jumala toteutti uskottomalle Jerusalemille seitsemännellä vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua. ”Mutta näin sanoo Herra, Herra: Mitä sitten, kun minä lähetän Jerusalemin yli neljä kovaa tuomiotani: miekan, nälän, pahat petoeläimet ja ruton hävittämään siitä ihmiset ja eläimet!” (Hes. 14:21) Muutamat tuhannet Jerusalemin ja Juudan maan asukkaat säilyivät hengissä noissa neljässä Jumalan tuomion ilmaisussa, mutta heidät karkotettiin kaukaiseen Babyloniin, ja Jerusalem ja Juuda jäivät autioiksi ihmisistä ja kotieläimistä 70 vuodeksi, vuodesta 607 eaa. vuoteen 537 eaa.

38. Osoita lyhyesti, kuinka paljon suurempi ahdistus ja tuho oli heti pakanain aikojen päättymisen jälkeen kuin juuri ennen niiden alkamista.

³⁸ Silloin, vuonna 607 eaa, Juudan ja Jerusalemin autioituksen jälkeen, alkoivat pakanain ajat. Mutta vuonna 1914 päättyivät nuo 2520 vuotta kestäneet pakanain ajat. Silloin nuo neljä ratsastajaa lähtivät liikkeelle. Hallavan hevosensa selässä istuva neljäs ratsastaja ratsasti hirvittävän laajalti maata ristiin rastiin kaataen uhreja miljoonittain Haadekseen. Oli 1) maailmansodan ”miekka”, jota seurasivat muut pienemmät sodat ja myös toinen maailmansota. Oli 2) ”nälkä”, jota ei koskaan seuraisi parannus maailman elintarviketilanteessa. Oli 3) ”ruttoa” eli kirjaimellisesti ”kuolemaa”. Jeesus oli ennustanut ”ruttoa ja nälänhätää monin paikoin”. (Luuk. 21:10, 11) Omana määräaikanaan ne tulivat ja tiesivät miljoonien ”kuolemaa”. Vuonna 1918 todettiin erittäin tuhoisa influenssa ensiksi Espanjassa, ja siksi sitä sanottiin ”espanjantaudiksi”. Se ei levinnyt ainoastaan ensimmäiseen maailmansotaan osallistuneisiin maihin vaan kaikkiin maailman kansoihin, myös kauas pohjoiseen eskimoitten keskuuteen. Se raivosi talvella 1918–1919 ja osoittautui ”kaikkien aikojen tuhoisimmaksi vitsaukseksi”. Muutamassa kuukaudessa se kaatoi 200000000 ihmistä tautivuoteisiin, ja kahdessatoista kuukaudessa se vei 20000000 uhria Haadekseen eli Šeoliin, ihmiskunnan yhteiseen hautaan.

39. Miten neljäs ratsastaja surmasi monia ”maan petojen kautta”?

³⁹ Ihmisiä eivät surmaisi ainoastaan nykyaikaiseen sodankäyntiin osallistuvat petomaiset ihmiset ja kansat, vaan myös 4) kirjaimelliset ”maan pedot” kävisivät heidän kimppuunsa ja tappaisivat heitä. Neljännelle ratsastajalle ja sen kammottavalle seuralaiselle, Haadekselle, annettiin valta ”tappaa . . . maan petojen kautta”. Laajamittaisen sodankäynnin, nälänhädän ja ruton aiheuttama hävitys ihmisten asuma-alueilla vaikuttaa epäilemättä niiden maitten villieläimiin, joissa tuho on kulkenut. (2. Moos. 23:29) On järkevää päätellä sen johtavan näiden villieläinten lisääntymiseen moninkertaisesti, niin että ne nälkiintyneinä olisivat uhkana ihmiselämälle monin paikoin. Villieläinlaumojen tai yksityisten ihmissyöjäpetojen kerrottiin surmanneen lukuisia ihmisiä. Kaikki tämä lisäsi sitä suunnatonta satoa, mitä neljäs ratsastaja, Kuolema, niitti heti tämän ihmisasiainjärjestelmän ”lopun ajan” alussa.

40, 41. Vaikka nämä neljä tuhoisaa asiaa aiheuttivat hirvittävät seuraukset sekä muinaisessa Jerusalemissa että maailmassa vuoden 1914 jälkeen, niin mistä jälkimmäinen oli kiistämätön todistus?

⁴⁰ Niin kuin Jumalan neljä tuomiota kohtasi muinaista Jerusalemia, niin nuo neljä tuhoisaa asiaa, sota, (”miekka”), nälänhätä (”elintarvikepula”), ”kuolettava vitsaus” eli ”rutto” ja ”maan pedot”, tekivät hirvittävää työtään sekä ennen pakanain aikojen alkua vuonna 607 eaa. että välittömästi niiden päätyttyä vuonna 1914 aivan kuten oli ennustettu. Koko tämä viimeinen onnettomuus tuli seurauksena tulipunaisella hevosella ratsastavan, mustalla hevosella ratsastavan ja hallavalla hevosella ratsastavan ratsastuksesta.

⁴¹ Tähän mennessä on apostoli Johanneksen näyssä avattu vain neljä sinettiä, jotka ovat paljastaneet kiistämättomiä todistuksia siitä, että ensimmäinen ratsastaja, valkoisella hevosella Ratsastava, ratsastaa kuninkaaksi kruunattuna jousi kädessään ja lähtee ”voittaen ja täydentämään voittonsa”. Antaako viidennen sinetin avaaminen lisätodistuksen tälle loistavalle tosiasialle? Kuule nyt, mitä Johannes kertoo meille.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 59]

LOKAKUU 1914