”Hyvän tahdon ihmisten” ”suureen joukkoon” liittyminen
1. a) Miksi Aadamin jälkeläisiä kohtaan on osoitettu hyvää tahtoa? b) Miten Jehova ilmaisi profeetallisesti halunsa tarjota hyvää tahtoa Poikansa välityksellä?
KRISTUS JEESUS oli Jumalan suurin ’hyvän tahdon ihminen’. Jumalan ainosyntyisenä Poikana, joka lähetettiin maan päälle ihmisenä, Jeesus voi iloita Isänsä hyvästä tahdosta enemmän kuin kukaan toinen konsanaan elänyt ihminen. Jumala antoi suosituimman Poikansa lunnaiksi rakkaudesta niitä monia syntisiä ja kuolevia ihmisiä kohtaan, jotka ovat taipuvaisia vanhurskauteen. Jumala tiesi ennalta, etteivät kaikki Aadamin jälkeläiset osoittaisi ensimmäisen isänsä tavoin halveksuntaa tottelevaisuutta ja vanhurskautta kohtaan, vaan jotkut kehittäisivät rakkautta jumalisuutta ja totuutta kohtaan ja pyrkisivät saamaan takaisin Hänen suosionsa. Näille varattiin lunnaat. Tämä Hänen luotetuimman ja rakkaimman seuralaisensa uhri oli aivan liian arvokas, liian kallis toimenpide tuhlattavaksi niiden puolesta, jotka eivät ansaitse eivätkä arvosta sitä. (Room. 5:15, 18; 1. Joh. 4:9, 10; Matt. 20:28) Jeesuksen läsnäolo maan päällä 1 900 vuotta sitten oli todistus Jumalan hyvästä tahdosta, sillä se takasi sen, että Jumala ei koskaan unohtaisi eikä jättäisi täyttämättä ilmoittamaansa liittoa siunausten tuottamisesta kaikkien maan perheiden ansaitseville jäsenille. (1. Moos. 22:17, 18) Jumala ilmaisi profeetallisesti tämän uskolliseen Poikaansa kohdistuvan hyvän tahtonsa lupauksen kauan ennen tämän tuloa maan päälle sanoen: ”Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut; minä olen valmistanut sinut ja pannut sinut kansalle liitoksi, kohottamaan ennalleen maan, jakamaan hävitetyt perintöosat, sanomaan vangituille: ’Käykää ulos!’ ja pimeässä oleville: ’Tulkaa esiin!’” – Jes. 49:8, 9.
2. Milloin tämä ennustus täyttyy, kuten Paavali osoitti?
2 Satoja vuosia myöhemmin apostoli Paavali käytti tätä samaa ennustusta tukeakseen ensimmäisen vuosisadan kristityille antamaansa rohkaisua, kun he etsivät Jumalan hyvää tahtoa. Paavali kirjoitti: Työskennellen yhdessä hänen kanssaan me myös hartaasti pyydämme, ettette ota vastaan Jumalan ansaitsematonta hyvyyttä ja jätä huomioon ottamatta sen tarkoitusta. Sillä hän sanoo: ’Otolliseen aikaan minä kuulin sinua, ja pelastuksen päivänä minä tulin sinun avuksesi.’ Katso! Nyt on erityisen otollinen aika. Katso! Nyt on pelastuksen päivä.” (2. Kor. 6:1, 2, Um) Mikä mielettömyys olisikaan käyttää tilaisuutta väärin, ’jättää huomioon ottamatta sen tarkoitus’, kun lähestymme ”erityisen otollisen ajan”, ”pelastuksen päivän”, loppua ja ”Jehovan hyvän tahdon vuoden” loppua!
3. Minkä erikoispalveluksen Jumala on valtuuttanut? Kenen välityksellä?
3 Tuntien hyvin meidän epätäydellisen ja syntisen tilamme sekä synnynnäisen vihollisuutemme hänen kanssaan hän kehottaa meitä etsimään sovitusta ystävyyteen kanssaan, jos haluamme saada hänen suosionsa ja hyvän tahtonsa niin kauan kuin se vielä on saatavissa. Nyt maan päällä olevien uskollisten todistajien kautta, jotka ovat jo ottaneet vastaan edun palvoa häntä Jumalanaan ja joista on jo tullut hänen ’hyvän tahdon ihmisiään’, Jumala esittää hartaan pyyntönsä, kehotuksensa, tunnetuksi vielä toisille, jotka kaipaavat vanhurskautta ja totuutta. Paavali sanoo etuoikeutta edustaa Jumalaa viemällä tätä sanomaa ”sovituspalvelukseksi”: ”Kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran [sovituspalveluksen, Um]. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.” – 2. Kor. 5:18–20.
4, 5. a) Miksi Jumala lähettää ’lähettiläänsä’ maan päällä? b) Menestyykö ”sovituspalvelus”?
4 Lähettiläitä lähetettiin Paavalin aikaan kansoihin, jotka olivat sodassa tai jotka uhkasivat sodalla, yrittämään järjestää rauhalliset suhteet vaikeuksissa olevien kansojen välille ja siten torjumaan verenvuodatuksen. (Luuk. 14:31, 32) Koko ihmiskunta on vihollisuussuhteissa Jumalan kanssa Aadamilta perityn synnin ja epätäydellisyyden takia. Jumala on jo ryhtynyt toimenpiteisiin tehdäkseen tämän vihollisuuden poistamisen mahdolliseksi, ja hän lähettää rakkaudellisesti ja armollisesti ’lähettiläänsä’ näyttämään tietä, että ihmiset voisivat ’antaa sovittaa itsensä Jumalan kanssa’ ja heille ennallistettaisiin hänen suosionsa ja hyvä tahtonsa. Haluatko sinä hyväksyä kehotuksen, jonka ’Kristuksen puolesta [Jumalan] lähettiläinä’ toimivat tuovat sinulle, ja asennoitua niin, että voit saada iankaikkisen elämän sen varauksen avulla, minkä Jumala on rakkaudellisesti tehnyt rakkaan Poikansa välityksellä?
5 Tuhannet käyttävät joka kuukausi hyväkseen aikaa, joka vielä on jäljellä ”Jehovan hyvän tahdon vuodesta”. He toteavat nykyisen asiainjärjestelmän toivottoman tilan ja valitsevat käytännöllisen viisauden tien. He kääntävät huomionsa Jumalan sanaan, Pyhään Raamattuun, ja saavat siitä tietää, että Jumalalla on varattuna suurenmoisia siunauksia ’hyvän tahdon ihmisilleen’. Heitä on alati kasvava ”suuri joukko”, johon kuuluvat hyväksyvät Jumalalta hänen palvelijoittensa välityksellä tulevan kutsun ’antaa sovittaa itsensä Jumalan kanssa’.
6. Miten uskovien kasvava joukko ennustettiin, ja mikä on ominaista heidän Jumalan palvonnalleen?
6 Tämän ”suuren joukon” olemassaolo ei ole kuitenkaan mikään yllätys niille, jotka tuntevat Jumalan sanan, sillä se nähtiin kauan sitten meidän aikaamme koskevassa profeetallisessa näyssä, joka annettiin uskolliselle apostoli Johannekselle Patmoksen saarella ja kirjoitettiin muistiin Ilmestyskirjaan. Hän kuvasi sen tällä tavalla: ”Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään, ja he huusivat suurella äänellä sanoen: ’Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta’.” (Ilm. 7:9, 10) Tätä ”suurta joukkoa”, joka koostuu ilmeisesti ”hyvän tahdon ihmisistä”, eivät pirsto rotu- eikä kansallisuusrajat, eikä sen keskuudessa ole vihaa eikä tasa-arvoisuuden puutetta ihonvärin tai kielieroavuuksien takia. He tulevat kaikista kansanheimoista, sukukunnista, kansoista ja kielistä ja seisovat yhdessä olka olkaa vasten julistaen ylistystään ja kiitollisuuttaan Jumalalle ja Karitsalle.
7. Milloin ”suuri joukko” ilmaantuu ennustuksen mukaan?
7 Milloin nämä ilmestyvät? Johannes esittää vastauksen: ”Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat.” Heidän suotuisa asemansa Jumalan edessä on näin ollen aikaansaanut heille hänen suojeluksensa hirmuisesta ”meidän Jumalamme kostonpäivästä”, sillä se ”suuri ahdistus”, josta he tulevat, ei voi olla mikään muu kuin Jumalan tuomion toimeenpano tälle pahalle asiainjärjestelmälle. Se, että he säilyvät elossa ”suuressa ahdistuksessa”, osoittaa, että heidät on täytynyt koota yhteen ”hyvän tahdon vuonna” ennen Jumalan ”kostonpäivän” puhkeamista koko raivossaan siinä suuressa ahdistuksessa, joka saavuttaa huippunsa Harmagedonin taistelussa. – Ilm. 7:14; Matt. 24:3, 21, 22.
8. Mitkä askeleet nämä ottavat osoittaakseen uskonsa Jumalan lupauksiin?
8 Ovatko nämä suositut etsineet sovitusta Jumalan kanssa hänen Kristuksen Jeesuksen kautta tekemänsä elämän varauksen välityksellä? Johannes vastaa: ”He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä. Sentähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä päivät ja yöt hänen temppelissään.” (Ilm. 7:14, 15) Siten he tunnustavat oman syntisen ja epäpuhtaan tilansa ja näkevät tarpeelliseksi aloitteen tekemisen myönteisten askelten ottamiseksi osoittautuakseen päteviksi saamaan Jumalan suosion ja tulemaan hänen ’hyvän tahdon ihmisikseen’. Siitä syystä heidän kuvataan ’pesseen vaatteensa ja valkaisseen ne Karitsan veressä’. Tämä merkitsee sitä, että he ovat katuneet entistä elämäntapaansa ja ottaneet vastaan uskossa Jeesuksen synnit sovittavan uhrin puhdistavan voiman.
9. Mitä ”suuren joukon” jäsenet ovat tehneet elämässään saadakseen Jumalan hyvän tahdon, ja millä perusteella he ovat tehneet tämän valinnan?
9 Se osoittaa myös, että he ovat tehneet suuria muutoksia elämässään ilmaisten julkisesti valinneensa varauksitta sellaisen elämäntavan noudattamisen, jonka Jumala hyväksyy. Heidän halukkuutensa olla virheettömät ja puhtaat Jumalan silmissä osoittaa heidän ymmärtäneen, että Jumala vihaa pahuutta ja saastaisuutta ja hyväksyy vanhurskauden, nuhteettomuuden ja totuuden. Heidät nähdään sopivasti valtaistuimen edessä valkeissa vaatteissa puhtaina ja tahrattomina maailmalta. Siten he ovat antautuneet ehdoitta Jumalalle. He palvovat yksinomaan Jumalaa, sillä he ovat asettuneet hänen eivätkä kenenkään toisen valtaistuimen eteen. Tämä antautuminen ei ole äkillinen tunneoikku eikä yksittäinen antautumisteko. Heidän antautumisensa on peruuttamaton ja elinikäinen, ja he ovat toteuttaneet sen halukkaasti ja auliisti sekä ilman pakotusta. He ovat tehneet aloitteen. Valinta on heidän. He ovat ymmärtäneet Jumalan sanan tutkimisensa avulla, että Hänen tiensä on viisauden tie ja hänen palkintonsa ja siunauksensa ovat pysyviä ja varmoja. Hänen hyvän tahtonsa saamiseksi heidän täytyy ponnistella ja tottelevaisesti ottaa häntä miellyttävät askeleet. – Apt. 3:19; Hepr. 9:22; 1. Joh. 1:9.
10. Keihin ”suuri joukko” on innokkaasti liittynyt, ja mitä hyötyä siitä on ollut?
10 Tosi kristittyinä ja Kristuksen seuraajina he liittyvät onnellisina ja innokkaasti Jumalan toimeliaaseen palvontaan hengellisten israelilaisten ”pienen lauman” (Um), niiden Jumalan 144 000:n ”sinetillä merkityn”, jäännöksen kanssa, jotka mainitaan aikaisemmin Ilmestyskirjan 7. luvussa. (Luuk. 12:32; Ilm. 7:4; 14:1–5) Tämä uskollisten opetuslasten ”suuri joukko” on omaksunut hengestä siinneitten voidellun jäännöksen valvonnassa edun osallistua siihen työhön, minkä Jumala on määrännyt tälle ajalle, nimittäin ”tämän valtakunnan hyvän uutisen” saarnaamiseen. Heidän innokkaat ponnistelunsa ovat auttaneet suuresti sanoman viemistä ’koko asuttuun maahan todistukseksi’ Jeesuksen ennustuksen täyttymyksenä. Jumala on sallinut heidän osallistua ”sovituspalvelukseen” jäännöksen ohella, jonka jäsenet toimivat ”Kristuksen puolesta . . . lähettiläinä”. He ovat tosiaan palvelleet ”häntä päivät ja yöt hänen temppelissään”. – Matt. 24:14, Um; 2. Kor. 5:20.
11. Mitä näiden ”hyvän tahdon ihmisten” uskon julkinen tunnustaminen ilmaisee heistä?
11 Samoin kuin Jeesus ja hänen ’pieni laumansa’ he eivät kätke eivätkä salaa päätöstään palvoa Jumalaa, eivätkä he häpeä olla tunnettuja Jehovan palvojina, hänen uskollisina todistajinaan, sillä Johannes näkee heidän huutavan äänekkäästi ja tunnustavan julkisesti uskonsa Jumalaan ja Karitsaan kaikkien ihmisten edessä. Se, että he ovat julkisesti esittäneet ja vahvistaneet asemansa Jumalan edessä, todistaa edelleen sen, että he ovat varauksitta antautuneet Jumalalle. He ovat osoittaneet täydellisen uskonsa ja luottamuksensa Jehovaan ja hänen elämänlupaukseensa. He tietävät, että Jehova on ainoa tosi Jumala, että hän on oikeassa ja että hänen asiansa voittaa.
12. Miten Jumalan hyvä tahto tätä ”suurta joukkoa” kohtaan näkyy ilmeisellä tavalla?
12 Jumala ei sivuuta sitä, että he ottavat nöyrästi vastaan hänen elämänvarauksensa. Hän ei jätä huomioon ottamatta heidän uskollisia ja innokkaita vanhurskauden tekojaan. Sitä vastoin hänen hyväksymyksensä ja hyvän tahtonsa lämmin hymy säteilee heitä kohti, ja hän palkitsee heidät siunauksilla, joista he eivät ole osanneet uneksiakaan. Johannes jatkaa: ”Ja hän, joka valtaistuimella istuu, on levittävä telttamajansa heidän ylitsensä. Ei heidän enää tule nälkä eikä enää jano, eikä aurinko ole sattuva heihin, eikä mikään helle, sillä Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vetten lähteille, ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä.” – Ilm. 7:15–17.
13. Mitä jokaiselta vaaditaan, jotta hän pääsisi ”hyvän tahdon ihmisten” ”suureen joukkoon”?
13 Kuulutko sinä tähän ”suureen joukkoon”, jota Jeesuksen apostoli Johannes on juuri kuvaillut meille? Haluatko sinä tätä suosittua asemaa Jumalan tosi palvojana? Oletko sinä halukas tottelevaisesti ottamaan ne askeleet, jotka vaaditaan sinulta saadaksesi Jumalan suosion ja hyvän tahdon ja asettuaksesi siten ehdolle pelastuksen ja elämän saamiseen Jehovalta? Jos näin on, niin silloin sinä näet tarpeelliseksi antautua henkilökohtaisesti Jehovalle ja sitten alistua tottelevaisesti kristilliseen kastetoimitukseen antautumisen julkiseksi vahvistukseksi.
14. a) Osoittaako Room. 10:1–3 innon ja vilpittömyyden riittävän Jumalan hyvän tahdon saamiseen? b) Mikä on ensisijainen vaatimus?
14 Ulkonainen hurskaus ja perinteellisten uskonnollisten rukouksien ja lauseiden toistaminen ei saa Jumalan hyväksymistä. Eikä sellaisten ihailtavien ominaisuuksien kuin innon ja vilpittömyyden omaaminenkaan itsessään riitä Jumalan hyvän tahdon saamiseen. Apostoli Paavalin päivinä oli epäilemättä monta harrasta ja vilpitöntä ihmistä hänen oman kansansa keskuudessa, ja kuitenkin hän osoitti suurta huolestumista heidän puolestaan sen vuoksi, mitä heiltä puuttui: ”Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa heidän edestänsä, että he pelastuisivat. Sillä minä todistan heistä, että heillä on kiivaus Jumalan puolesta, mutta ei taidon [täsmällisen tiedon, Um] mukaan; sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle.” (Room. 10:1–3) Jotta voisi tulla yhdeksi Jumalan ”hyvän tahdon ihmisistä”, on elintärkeätä hankkia ja säilyttää tosi usko, joka perustuu täsmälliseen tietoon, ja nöyrästi alistua Jumalan vanhurskauden alle. Tämä vaatii ennen kaikkea Raamatun lukemista ja tutkimista, mikä tarjoaa sen opetuksen ja opastuksen, joka johtaa elämään. – Joh. 17:3; 2. Tim. 3:15–17.
15. Mitkä muutokset ovat välttämättömät Room. 12:2:n mukaan?
15 Tämän tutkimisen perusteella saatat havaita, että sinun täytyy suorittaa joitakin oikaisuja näkemyksessäsi. Ehkä sinun on muutettava elämäntapasikin. Mutta nämä ovat muutoksia, joiden tekeminen on hyvin sen arvoinen elämäsi ollessa kysymyksessä. Apostoli Paavali neuvoo: ”Ja lakatkaa muovautumasta tämän asiainjärjestelmän mukaan ja muuttukaa sen sijaan uudistamalla mielenne, jotta voisitte varmistautua Jumalan hyvästä ja otollisesta ja täydellisestä tahdosta.” – Room. 12:2, Um; Ef. 4:22–24.
16. a) Minkä ymmärtäminen ja mikä vaikutin edeltävät antautumista? b) Miten antautuminen vahvistetaan julkisesti?
16 Kun omit tietoa Jumalan sanasta ja pohdit näitä totuuksia ja periaatteita, niin ymmärrät, miten mieletöntä ja toivotonta on inhimillinen järkeily ilman Jumalaa. Kun mietit Jumalan tahtoa ja tarkoituksia maan ja ihmiskunnan suhteen, joka luotiin maan päälle nauttimaan sen siunauksia ja iloja, niin alat nähdä paikkasi Jumalan asiainjärjestelyssä. Onhan näet olemassa suurenmoisia tilaisuuksia ja etuja niille, jotka viisaasti valitsevat Jumalan tahdon tekemisen ja hänen ’hyvän tahdon ihmisikseen’ tulemisen. Siten sinä osoitat rakastavasi Jumalaa ja arvostavasi hänen varaustaan, elämää vanhurskaassa uudessa järjestyksessä. Halusi palvoa yksinomaisesti Jumalaa ja ottaa vastaan hänen siunauksiaan ilmenee, kun antaudut Jumalalle ja vahvistat sen julkisesti vesikasteellasi.
17. Minkä opetuksen saamme Jeesuksen kasteesta antamasta esimerkistä?
17 Suurempaa esimerkkiä tästä Jumalan hyväksymästä vanhurskaasta mallista ei voisi olla kuin Jeesuksen itsensä antama esimerkki. Kun hän oli 30-vuotias ja kun tuli aika hänen aloittaa maallinen evankeliuminpalveluksensa, niin Raamattu kertoo, miten hän tarjoutui Jordanilla Johannes Kastajan kastettavaksi. Tällä nöyrällä ja halukkaalla teolla hän tarjoutui taivaalliselle Isälleen toteuttamaan Hänen tahtonsa maan päällä. Heti kun Jeesus oli upotettu eli kastettu Jordanin vesiin, Jumala ilmaisi hyväksyvänsä rakkaan Poikansa halukkaan tottelevaisuuden ja iloitsevansa siitä, kuten Matteus kirjoitti: ”Kun Jeesus oli kastettu, nousi hän kohta vedestä, ja katso, taivaat aukenivat, ja hän näki Jumalan Hengen tulevan alas niinkuin kyyhkysen ja laskeutuvan hänen päällensä. Ja katso, taivaista kuului ääni, joka sanoi: ’Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt’.” – Matt. 3:13–17.
18. Miksi jokaisen uskovan täytyy alistua kristilliseen kastetoimitukseen Matt. 28:19, 20:ssä olevan Jeesuksen käskyn mukaan?
18 Tosi kristityt noudattavat iloiten tätä esimerkkiä, joka sai Jumalan hyväksynnän, sillä Jeesus jätti meille ’esikuvan seurataksemme tarkkaan hänen askeleitaan’. (1. Piet. 2:21, Um) Raamatun kreikkalaiset kirjoitukset varasivat kristillisyyden ensimmäisellä vuosisadalla kertomuksen kirjaimellisesti tuhansista, jotka kastettiin vertauskuvaksi päätöksestään tulla Kristuksen opetuslapsiksi ja palvoa Jumalaa hengessä ja totuudessa. Kaikki tämä tapahtui Jeesuksen uskollisille seuraajilleen antaman viimeisen käskyn tottelemiseksi: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä, kastaen heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä, opettaen heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen teille määrännyt.” (Matt. 28:19, 20, Um) Tätä käskyä ei ole muutettu. Jos me todella haluamme tulla Jumalan ”hyvän tahdon ihmisiksi” nykyään, niin meidän täytyy nöyrästi ja tottelevaisesti alistua kastettaviksi tunnustukseksi varauksettomasta henkilökohtaisesta antautumisestamme Jumalalle, sillä tämä miellyttää taivaallista Isäämme.
19. Miten ”sovituspalvelus” on koitunut monille siunaukseksi ja hyödyksi nykyään?
19 Tämä ”sovituspalvelus” jatkuu yhä heikentymättömänä kautta maailman nykyisten ’Kristuksen puolesta lähettiläinä’ palvelevien toimesta. Jeesuksen käskyä totellen ovat Jehovan kristityt todistajat suorittaneet uskollisesti ja innokkaasti heille määrättyä työtä ’tehden opetuslapsia, kastaen heitä ja opettaen heitä’. Yksistään vuonna 1971 tuli 149 808 kastettua opetuslasta lisää ”hyvän tahdon ihmisten” kasvavaan ”suureen joukkoon”. Nämä 149 808 ovat etsineet Jumalan hyvää tahtoa ja ovat löytäneet sen. He ovat liittyneet 1 440 000:een muuhun uskolliseen ”hyvän tahdon ihmiseen” ympäri maailman palvomaan yksimielisesti Jumalaa ja näyttämään toisille tietä Jumalan hyvän tahdon saamiseen. Elämällä uskollisesti antautumisensa mukaisesti he saavat ikuisesti nauttia Jumalan hyvää mielisuosiota hänen ’hyvän tahdon ihmisinään’.
20. a) Miten Jumalan ”hyvän tahdon ihmiset” osoittavat tottelevaisuutensa Jumalalle? b) Mikä odote on toisille olemassa niin kauan kuin Jumalan ”hyvän tahdon vuosi” kestää?
20 Heidän antautumisensa ja kasteensa ei ole heidän Jumalaan omaamansa suhteen päätepiste. Se on vasta alku. He ovat antautuneet suorittamaan tottelevaisesti Jumalan tahtoa tämän ajan suhteen, ja se on sen ”hyvän uutisen” saarnaaminen, että Jumalan valtakunta on perustettu taivaissa hänen määräämänsä Kuninkaan Kristuksen Jeesuksen ollessa valtaistuimella, ja sitä on saarnattava ”koko asutussa maassa todistukseksi”. Se, että he tulevat kaikista roduista ja kansallisuuksista, ei aiheuta mitään jakautumia eikä pulmaa heille. Se on päinvastoin siunaus, sillä heidän kauttaan ”sovituspalvelus” tavoittaa kaikki kansat kielestä tai rodusta tai väristä riippumatta. He suorittavat jatkuvasti uskollisina tätä maailmanlaajuista palvelusta Jumalalle ”päivät ja yöt” niin kauan kuin ”Jehovan hyvän tahdon vuosi” sallii. Kun heidän saarnaamisensa jatkuu ja leviää maan päällä, niin yhä useammat kaikkien kansojen ihmiset kuulevat ”hyvän uutisen” ja kääntyvät ja etsivät Jumalan hyvää tahtoa, eikä hän hylkää heitä. Hekin liittyvät Jumalan ”hyvän tahdon ihmisten” kasvavaan joukkoon antautuen Jumalalle ja hänen palvontaansa ja vertauskuvaten tämän antautumisen vesikasteella totellen Jumalan tahtoa. He ottavat vastaan Jumalan määräämän kuninkaan ja tuottavat siten mielihyvää hänen sydämelleen niin kuin sananlasku selittää: ”Kuninkaan mieleen on palvelija, joka toimii ymmärtäväisesti.” ”Vanhurskauden huulet ovat suuren kuninkaan mieleen, ja rehellisten asioiden puhujaa hän rakastaa.” – Sananl. 14:35; 16:13; Um.
21. Kuvaile toivo, mikä odottaa niitä, jotka pysyvät uskollisesti Jumalan ”hyvän tahdon ihmisinä”.
21 Nämä ”hyvän tahdon ihmiset” ovat oppineet ja puhuneet rehdisti asioita syvällisen hengellisen ymmärryksensä perusteella. He ovat suorittaneet Karitsan, Jeesuksen Kristuksen, voideltujen opetuslasten jäännöksen ohella Jumalalle pyhää palvelusta ”päivät ja yöt hänen temppelissään”. Pysymällä uskollisina ja hengellisesti puhtaina he säilyttävät aina Jumalan hyvän tahdon saaden hengellistä tukea ja voimaa Jumalalta ja suojaa hänen vihansa paahtavalta kuumuudelta, kun se ilmenee ”meidän Jumalamme kostonpäivänä”. Silloin ”Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vetten lähteille, ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä”. Tällainen on se riemullinen odote niillä, jotka nyt, niin kauan kuin vielä on aikaa, liittyvät Jumalan ”hyvän tahdon ihmisten” ”suureen joukkoon”.