”Puu” jonka kaatuminen järkyttää maailmaa
”Hänen kaatumisensa ryskeestä minä panin kansakunnat vapisemaan, kun minä syöksin hänet alas tuonelaan, hautaanvaipuneitten pariin. Mutta lohdutetuiksi tulivat maan syvyydessä kaikki Eedenin puut, Libanonin valiot ja parhaat, kaikki, jotka vettä juovat.” – Hes. 31:16.
1. Miksi jonkin nimenomaisen puun kaataminen voi aiheuttaa murheellisia tunteita?
ME IHMISET voimme kehittää itsessämme kiintymystä puuta kohtaan. Tällaisen puuhun tuntemansa herkän kiintymyksen vaikutuksesta runoilija kohdisti vastalauseensa miehelle, jolla oli kirves, ja sanoi: ”Metsuri, säästä puu, pyydän sua. Oksaakaan älä taita! Se nuorna suojasi mua, ja nyt on vuoro mun, niin on laita.” Mahtava puu, joka on kasvanut täyteen mittaansa, voi herättää monien katselijoitten ihailun. Puitten kauneus herätti runoilijan sielun puhkeamaan seuraaviin sanoihin: ”Luulen, etten voi koskaan nähdä niin viehättävää runoa kuin puu. . . . Runoja tekee tyhmät kuin minä ja joku muu, mutta vain Jumala voi tehdä sellaisen kuin puu.” Tällaiseen Jumalan kätten työhön tunnetun syvän kiintymyksen takia jonkin nimenomaisen puun kaataminen voi aiheuttaa murheellisia tunteita.
2. Mitä kysymyksiä meidän on hyvä tehdä itsellemme puiden palvomisen suhteen?
2 Puiden palvominen ei ole epätavallista kautta maailman. Uskonnolliset juhlanviettäjät pitävät järkähtämättä kiinni siitä, että koreasti kaunistellun, loistavasti valaistun ikivihreän puun täytyy olla joka vuoden joulukuun 25. päivän tilaisuuden tunnuksena, mikä haiskahtaa tällaiselta puun palvonnalta. Tuhansia vuosia on ollut olemassa ”puu”, joka on vanginnut koko ihmismaailman huomion ja ihailun. Ihmisten asenne ja menettelyt sitä kohtaan osoittavat heidän olevan tämän maailmanlaajuisesti huomattavan ”puun” palvojia. Silkasta ihmetyksestä ja innokkaasta uteliaisuudesta voimme haluta tietää: Mikä tämä ”puu” on? Palvonko minä sitä?
3. Miksi ihmiskunta ajattelee, ettei tämä ”puu” koskaan kaadu?
3 Se on vanha ”puu”, nyt jo yli 4 200 vuotta vanha. Niinpä sitä voitiin kuvailla ja siitä voitiin puhua jo yli 2 500 vuotta sitten. Me voimme niin vanhoista kirjoituksista löytää kauniin kuvauksen tästä puusta, jonka juuret ovat tunkeutuneet niin laajalle ja syvälle maahamme, että ihmiskunta luulee, ettei se millään keinolla koskaan kaadu. Tässä on kuvaus siitä:
4, 5. Mikä Hesekielin 31:3–9:n mukaan myötävaikuttaa tämän ”puun” verrattomaan kauneuteen?
4 ”Setri Libanonilla, kaunislehväinen, taajavarjoinen, korkeakasvuinen, ja sen latva oli tiheän lehvistön keskellä. Vedet olivat sen suureksi kasvattaneet, korkeaksi oli sen saanut syvyys, joka virtoinensa kiersi sen istutusmaata ja lähetti ojiansa kaikille metsän puille. Sentähden siitä tuli korkeakasvuisin kaikista metsän puista.
5 ”Se sai haaroja paljon, ja oksat, joita se levitti, venyivät pitkiksi runsaista vesistä. Sen lehvillä pesivät kaikki taivaan linnut, sen oksien alla synnyttivät kaikki metsän eläimet, ja sen varjossa asuivat kaikki suuret kansat. Kaunis se oli suuruudessaan, oksiensa pituudessa, sillä sen juuri oli runsasten vetten ääressä. Eivät olleet setrit sen vertaiset Jumalan puutarhassa, eivät kypressit sen oksien veroiset, eivät plataanit niinkuin sen haarat. Ei yksikään puu Jumalan puutarhassa ollut sen veroinen kauneudessa. Minä tein sen niin kauniiksi oksarunsaudessaan, että kaikki Eedenin puut Jumalan puutarhassa sitä kadehtivat.” – Hes. 31:3–9.
6. Miksi ihminen ei voi ottaa kunniaa Libanonin setrien istuttamisesta?
6 Libanonin tasavalta on esiintynyt usein maailman uutisissa viime vuosina, mutta Libanonin vuorilla kasvavat setrit ovat olleet kuuluisia vuosituhansia. (Huom. Tuom. 9:15.) Kukaan ihminen ei ole istuttanut siellä kasvavia korkeita, laajalle leviäviä setrejä. Setripuita oli paikalla jo ennen kuin ihmisten kielten sekoitus Baabelin tornin luona hajaannutti rakentajat kaikkiin suuntiin Eufratin rannalla sijainneesta muinaisesta Babylonista toisella vuosisadalla maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen jälkeen. Taivaan ja maan Luoja ottaa kunnian noiden setrien istuttamisesta. Niinpä Psalmi 80:11 sanoo niitä ”Jumalan setreiksi”, ja Psalmi 104:16 sanoo niitä ”Libanonin setreiksi, jotka hän [Jehova] on istuttanut”.
7. Miten Jumala puhui setripuun sijainnista, ja merkitsikö se, että paratiisi oli ennallistettu maan päälle?
7 Se, että näiden setrien samoin kuin kypressien ja plataanien sanottiin olevan Eedenissä ja ”Jumalan puutarhassa”, ei merkitse, että Eedenin puutarha olisi ennallistettu vuonna 2370 eaa. tapahtuneen Nooan ajan vedenpaisumuksen jälkeen. Sen sijaan tämän nimenomaisen setrin sijaintipaikka oli niin miellyttävä, niin Eedenin, ihmisen alkuperäisen kodin, kaltainen, että se oli kuin ”Jumalan puutarha”. Heprealainen sana, joka vastaa ”puutarhaa” (gan), merkitsee pohjimmiltaan ”aidattua tai suljettua paikkaa”; ja mehän muistamme, että alkuperäisen ”Eedenin paratiisin itäpuolella” oli tie, jonka kautta tottelematon Aadam ja Eeva ajettiin pois ja jonne Jumala asetti kerubit ”vartioitsemaan elämän puun tietä”. – 1. Moos. 3:24.
8. Missä Hesekielin 28:11–14 sanoi Libanonin satamakaupungin Tyroksen kuninkaan olleen ja miksi?
8 Hesekielin profetian aikoina setreistä kuuluisa Libanonin maa oli niin kaunis, että Hesekiel henkeytettiin sanomaan Tyroksen (Libanonin satamakaupungin) kuninkaalle: ”Eedenissä, Jumalan puutarhassa, sinä olit. . . . Sinä olit kerubi, laajalti suojaavainen, ja minä asetin sinut pyhälle vuorelle.” (Hes. 28:11–14) Varsin sopivasti tämän erikoisen ”kauniin” Libanonin setrin sanottiin siis seitsemännellä vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua olevan Eedenissä, ”Jumalan puutarhassa”. Se oli siksi erittäin suositussa paikassa ja sillä oli hyvät mahdollisuudet.
SEN MERKITYS VUONNA 1977
9. Mitä tämä ”kaunis” Libanonin setri kuvaa sen mukaan, minkä sen varjossa sanotaan asuvan?
9 Me nykyaikana emme ole niinkään kiinnostuneita yli 2 500 vuotta vanhoista asioista, vaan nimenomaan oman aikamme asioista, niistä jotka liittyvät meihin ja vaikuttavat meihin. Kuvaako siis tämä ”kaunis” puu, tämä ”setri Libanonilla”, jotakin nykyisellä näyttämöllä? Miten aiomme saada selville sen oikean merkityksen? Ensiksikin profetia sanoo, että eivät ainoastaan linnut pesineet sen pitkillä oksilla ja metsän eläimet synnyttäneet poikasiaan sen alla, vaan ”sen varjossa asuivat kaikki suuret kansat”. Myös sen ’kaatumisen ryskeestä’ Jehova panee ”kansakunnat vapisemaan”. (Hes. 31:6, 16) Näissä sanoissa on poliittisia vihjauksia. Ne ilmaisevat, että tämä komea ”setri Libanonilla” kuvaa jotakin poliittista. Niin se kuvaakin!
10. Kenelle profetia ”setristä Libanonilla” on osoitettu sopusoinnussa sen poliittisen merkityksen kanssa?
10 Jo muinainen Hesekielin profetian sovellutus varmistaa, että ”setri Libanonilla” kuvaa jotakin poliittista. Kenelle profetia silloin osoitettiin? Hesekiel kertoo sen, kun hän sanoo: ”Yhdentenätoista vuotena [607 eaa.], kolmannessa kuussa [siivankuussa keväällä], kuukauden ensimmäisenä päivänä [viisi päivää ennen helluntaijuhlaa] tuli minulle tämä Herran sana: ’Ihmislapsi, sano faraolle, Egyptin kuninkaalle, ja hänen meluaville joukoillensa: Kenen kaltainen sinä olet suuruudessasi? Katso, Assur oli setri Libanonilla, kaunislehväinen, taajavarjoinen, korkeakasvuinen, ja sen latva oli tiheän lehvistön keskellä.’” – Hes. 31:1–3.
11. Mitä ilmaistiin sillä, että faaraota ja hänen joukkojaan verrattiin ”Assuriin”?
11 Siinähän se on! ”Faraota, Egyptin kuningasta, ja hänen . . . joukkojaan” verrattiin epätavallisen korkeaan, pitkäoksaiseen setriin Libanonin vuorella. Heidän sanotaan myös muistuttavan ”Assuria”, mutta profetian pääosa kohdistuu ”setriin Libanonilla” ja siihen, mitä sille tapahtuu, eikä ”Assuriin”. Heidän vertaamisensa ”Assuriin” välittää ajatuksen suuresta sotilaallisesta ja poliittisesta voimasta. Vielä 25 vuotta ennen Hesekielin profetian esittämistä Assyrian valtakunta oli ollut aikansa maailmanvalta ja oli jättänyt varjoonsa Egyptin valtakunnan, Raamatun profetian edellisen maailmanvallan. Se oli jopa vallannut osan Egyptin alueesta. Mutta nyt, profeetta Hesekielin aikana, Egypti oli Babylonian valtakunnan, uuden maailmanvallan, kolmannen maailmanvallan, pääasiallinen kilpailija. Faaraon ja hänen joukkojensa vertaaminen ”Assuriin” ilmaisee siis, että vielä silloinkin Egypti oli sellainen poliittinen tekijä, joka Babylonian täytyi yhä ottaa lukuun.
12. Miten Egypti oli Hesekielinkin aikana kuin korkea, varjostava ”setri Libanonilla”?
12 Hesekielinkin aikana Jerusalemin juutalainen hallitus oli pyytänyt Egyptiltä sotilaallista apua laajenevan Babylonian valtakunnan vastustamiseksi. (Hes. 17:7–17) Ei ole epäilystäkään siitä, että Egyptillä oli yhä kansainvälistä vaikutusvaltaa. (Jer. 37:5–7) Siten faarao, Egyptin kuningas, ja hänen joukkonsa olivat yhä kuin korkea poliittinen ja sotilaallinen rakennelma, joka kohosi korkeammalle kuin Libanonin setrit, jotka voivat kasvaa 30 metrin korkeuteen ja korkeammiksikin. Samoin kuin Libanonin setri, joka kasvattaa alaoksansa niin pitkiksi, että korkeinkin setri näyttää lyhyeltä ja paksulta, silloinen Egypti jopa uhmasi Babyloniaa ja tarjosi varjoa kansoille, jotka halusivat liittoutua Niilin maan kanssa ja päästä sen sotilaallisen avun laajalle ulottuvien oksien suojaan. Egypti näytti yhä ”kaunislehväiseltä” silloisista ahdingossa olevista kansoista, jotka mieluummin liittoutuivat Egyptin kanssa kuin joutuivat Babylonian valtaan, jota mahtia Jehova Jumala käytti silloin välikappaleenaan jumalallisen vihan täytäntöön panemisessa.
13, 14. Kuvaako ”setri Libanonilla” nykyään meidän aikamme Egyptiä, vai mitä se kuvaa ja minkä raamatunkohdan perusteella?
13 Tämä kaikki oli hyvin kiinnostavaa ja jännittävää 2 500 vuotta sitten, mutta entä nykyään? Profetia ”setristä Libanonilla” ei varmaankaan voi soveltua nykyajan Egyptiin, joka on nyt muslimien hallitseman Egyptin arabitasavallan hallussa. Myönnämme, ettei profetiaa voida nykyään soveltaa siten, varsinkaan siksi että henkeytetty Raamattu ei sovella sitä sillä tavalla. Mikä sitten on tämä suurenmoisen ”kaunis” Libanonin setri nykyään? Mitä tai ketä faarao, Egyptin kuningas, ja hänen joukkonsa muistuttavat nykyään, tällä 20. vuosisadalla? Mikä on nykyään vertauskuvallinen ”setri Libanonilla”, jonka puun kaatuminen tulee pian järkyttämään maailman?
14 Tuomittu ”puu” vertauskuvaa jotakin sellaista, mitä ei yleensä tunnisteta nykyään. Mitä? Hengellistä Egyptiä! Jos katsomme nyt Pyhän Raamatun viimeistä kirjaa, niin henkeytetty apostoli Johannes kirjoittaa Ilmestyksen 11:8:ssa: ”Ja heidän ruumiinsa tulevat olemaan sen suuren kaupungin valtakadulla, jota hengellisessä merkityksessä kutsutaan Sodomaksi ja Egyptiksi, jossa myös heidän Herransa pantiin paaluun.” Se, jota sanotaan ”heidän Herrakseen”, on Herra Jeesus Kristus, ja ne, joiden ruumiit ovat nähtävinä kaupungin valtakadulla, ovat Kristuksen uskollisia seuraajia eli opetuslapsia. Ilmestyksen 11:3:ssa noita Herran Jeesuksen Kristuksen opetuslapsia sanotaan ”kahdeksi todistajakseni”, ja heidät surmataan siksi, että he saarnaavat synkkää, epäsuosiossa olevaa sanomaa kansoille.
15. Mikä estää soveltamasta Ilmestyksen 11:8:n sanaa ”Egypti” kirjaimelliseen Egyptin maahan?
15 Missä ”suuressa kaupungissa” nämä nykyajan ”todistajat” surmattiin, ja missä heidän ruumiinsa olivat julkisesti häväistävinä? Se ei tapahtunut nykyisen Egyptin pääkaupungissa. Jeesusta Kristusta, näiden todistajien ”Herraa”, ei varmasti pantu paaluun ensimmäisen vuosisadan Egyptissä, sillä Ilmestyksen 11:8 sanoo, että Herran ”todistajat” tapettiin ja pantiin nähtäville samassa paikassa, jossa hänet pantiin paaluun vuonna 33 yleistä ajanlaskuamme. Me saamme apua ymmärtämiselle, kun panemme merkille, että ”suuri kaupunki” on vertauskuvallinen ja että sitä ”hengellisessä merkityksessä kutsutaan Sodomaksi ja Egyptiksi”. Tämä sulkee siis pois kirjaimellisen Sodoman kaupungin, jota ei ollut silloin olemassakaan, ja myös kirjaimellisen Egyptin maan, joka oli silloin Rooman valtakunnan alaisuudessa. Missä siis hengellisessä merkityksessä Herra Jeesus Kristus pantiin paaluun ja hänen tosi opetuslapsensa tapettiin ja asetettiin nähtäville?
16, 17. Missä vertauskuvallisessa ”suuressa kaupungissa” siis Herra Jeesus Kristus pantiin paaluun?
16 ”Kaupunki” on poliittinen järjestö, ja ”suuri kaupunki” on suuri poliittinen järjestö, suuri hallitusjärjestelmä. Muinainen Sodoma oli kerran poliittinen järjestö, ja muinainen Egypti oli maa, jossa oli mahtava poliittinen järjestelmä, joka teki siitä vuosisadoiksi Raamatun profetian ensimmäisen maailmanvallan. Niin ollen senkin, mitä sanotaan Egyptiksi ”hengellisessä merkityksessä”, täytyy olla poliittisen hallitusvallan maailmanlaajuinen järjestelmä, ihmistekoisten hallitusten ylläpitämä ihmisen hallitusvallan poliittinen rakennelma. Sellaisessa ”suuressa kaupungissa” Herra Jeesus Kristus ”pantiin paaluun” vuonna 33, Jerusalemin kaupungin ulkopuolella. Ihmismaailma kuuluu erottamattomasti tähän asiainjärjestelmään. Jeesus Kristus siis pantiin paaluun tässä maailmassa, joka kannattaa tätä asiainjärjestelmää. Niinpä hän sanoi opetuslapsilleen:
17 ”Niin kauan kuin olen maailmassa, olen maailman valo.” (Joh. 9:5) ”Jos maailma vihaa teitä, niin te tiedätte, että se on vihannut minua ennen kuin teitä. Jos olisitte osa maailmasta, niin maailma olisi mieltynyt omaansa. Mutta koska ette ole osa maailmasta, vaan minä olen valinnut teidät maailmasta, tämän vuoksi maailma teitä vihaa.” – Joh. 15:18, 19.
18. Miten Jeesuksen kuolema uhrikaritsana tiettynä päivänä on sopusoinnussa sen käsityksen kanssa, että hänet pantiin paaluun hengellisessä Egyptissä?
18 Ei kirjaimellisessa Egyptissä, josta Jeesus Kristus tuotiin kerran lapsena, vaan siinä, mitä kutsuttiin Egyptiksi ”hengellisessä merkityksessä”, hänet uhrattiin ”Jumalan Karitsana, joka ottaa pois maailman synnin”. (Matt. 2:13–21; Joh. 1:29, 36) Herraa Jeesusta Kristusta ei uhrattu vain sattumalta Jumalan Karitsana vuoden 33 pääsiäispäivänä. Miksi ei? Koska se karitsa, jonka israelilaiset uhrasivat ensimmäisenä pääsiäispäivänä vuonna 1513 eaa. muinaisessa Egyptissä, oli ollut esikuva hänestä. Egyptiläiset, jotka eivät uhranneet pääsiäiskaritsaa eivätkä pirskottaneet sen verta ovenpieliinsä, menettivät esikoisensa ihmisistä ja eläimistä. Tämä sai faaraon vapauttamaan israelilaiset orjuudesta, niin että he voivat lähteä vapaana, vapautettuna kansana.
19. Mistä siis Kristuksen opetuslapset vastaavasti vapautetaan, kun Israel vapautettiin muinaisesta Egyptistä?
19 Mitä Egyptin maa kuvasi silloin, kun Jehova muinoin vapautti valitun kansansa? Ja mitä kuvasivat faarao ja hänen joukkonsa? Vitsausten vaivaama Egyptin maa kuvasi tätä maailmallista asiainjärjestelmää, ja faarao ja hänen joukkonsa kuvasivat tämän järjestelmän hallitsevia tekijöitä. Tässä ”hengellisessä Egyptissä” on ”Kristus, meidän pääsiäisuhrimme, uhrattu. Viettäkäämme [me Kristuksen opetuslapset] siis juhlaa.” (1. Kor. 5:7, 8) Täysin sopusoinnussa tämän totuuden kanssa Egypti, josta Karitsan Jeesuksen Kristuksen uskolliset opetuslapset vapautetaan, on tämä maailmallinen asiainjärjestelmä. Sen tähden Kristuksen opetuslapsille sanotaan Galatalaiskirjeen 1:3, 4:ssä: ”Olkoon teillä ansaitsematon hyvyys ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta. Hän antoi itsensä meidän syntiemme edestä vapauttaakseen meidät nykyisestä pahasta asiainjärjestelmästä.”
20. Mitä siis ”setri Libanonilla” kuvaa meidän aikanamme, ja milloin se on saanut alkunsa?
20 Minkä johtopäätöksen me aiheellisesti teemme tästä? Sen, että ”setri Libanonilla”, joka profeetta Hesekielin aikana kuvasi ”faraota, Egyptin kuningasta, ja hänen . . . joukkojaan”, kuvaa jotakin suurempaa nykyään. Se kuvaa maailmallista asiainjärjestelmää, jossa poliittiset hallitsevat tekijät hallitsevat kaikkia maallisia kansoja. Vaikka sitä verrataan setriin, jota muut puut Eedenin kaltaisessa Libanonin maassa kadehtivat, tätä asiainjärjestelmää ei ole istuttanut Jehova Jumala, joka istutti nuo ikivihreät puut kirjaimelliseen Libanonin maahan, joka oli silloin kuin ”Jumalan puutarha”. Sikäli kuin Istuttajan kertomus, Pyhä Raamattu, osoittaa, vertauskuvallinen poliittinen ”setri Libanonilla” sai alkunsa maan päällä mahtavan metsästäjän Nimrodin, ensimmäisen Babylonian valtakunnan perustajan, päivinä toisella vuosisadalla Nooan ajan vedenpaisumuksen jälkeen. Niin kuin Nimrod, Nooan pojanpojanpoika, ei tunnustanut Nooan Jumalan, Jehovan, kaikkeudensuvereenisuutta, niin ei myöskään vertauskuvallinen ”setri Libanonilla” tunnusta Korkeimman Jumalan suvereenisuutta, vaan uhmaa sitä. – 1. Moos. 10:8–12; 1. Aikak. 1:8–10.
21. Minkä suositun menettelyn maailman kansat ovat omaksuneet ’Libanonin setrin’ suhteen?
21 Käyttäen hyväkseen tarjolla olevia inhimillisiä mahdollisuuksia kuin vesisyvyyttä se on yrittänyt korottaa itsensä Jehova Jumalan yläpuolelle, ikään kuin työntäen latvansa pilviin. Se on kasvattanut paljon haaroja ja pidentänyt oksiaan pitääkseen koko Jumalan ”astinlaudan”, maan, herruudessaan. (Jes. 66:1; Matt. 5:35) Sen tukevan rakenteen alla kaikki ihmistekoiset hallitukset, jopa ”kaikki suuret kansat”, ovat ryhtyneet asumaan tähän päivään saakka. (Hes. 31:4–6) Ajan mittaan jopa Israelin kansa, jonka Jehova Jumala oli istuttanut Palestiinan luvattuun maahan, joutui kiusaukseen noudattaa näiden maailmallisten kansojen menettelyä suureksi vahingokseen. Mutta tämän suositun menettelyn omaksumisessa on ollut yksi poikkeus. Mikä se poikkeus on? Haluammeko me kuulua siihen ja saada ikuista hyötyä vai jäljitellä ”kaikkien suurten kansojen” menettelyä? Me tarvitsemme nyt apua tehdäksemme oikean valinnan!
[Kuva s. 368]
MAAILMANLAAJUINEN POLIITTINEN HALLITUSVALTA