Suuri Savenvalaja muovaa ihmisastioita

”Minä olen Jehova, eikä ole ketään muuta. Muodostaen valon ja luoden pimeyden, tehden rauhan ja luoden onnettomuuden minä, Jehova, teen kaiken tämän.” – Jes. 45:6, 7, Um.

 1. Keille Jehova luo valon ja rauhan? Keille pimeyden ja onnettomuuden? Miksi?

JEHOVA Jumalalla Suurena Savenvalajana on oikeus käsitellä luomuksiaan riippumattoman tahtonsa mukaan. Kun hän näkee sopivaksi, hän muodostaa valon ja tekee rauhan ja luo pimeyden ja onnettomuuden, niin kuin luemme Jes. 45:7:stä. Vanhurskaille hän määrää valon ja rauhan, kuten luemme: ”Vanhurskaalle koittaa valkeus [valo, Um].” ”Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun lakiasi.” Mutta jumalattomille Jehova luo pimeyden ja onnettomuuden: ”Jumalattomain tie on kuin pimeys.” ”Hän antaa sataa jumalattomien päälle pauloja, tulta ja tulikiveä.” – Ps. 97:11; 119:165; Sananl. 4:19; Ps. 11:6.

 2. Paitsi että Jehova lähettää auringonpaisteen ja sateen hyville ja pahoille, mitä muuta hän on toisinaan nähnyt sopivaksi lähettää tottelemattomille, ja mikä esimerkki sen osoittaa?

² Suuri Savenvalaja antoi erinomaisen esimerkin tästä muinaiselle Egyptille Mooseksen päivinä lähettämissään kymmenessä vitsauksessa, eritoten seitsemässä viimeisessä. Mutta samoin kuin Jehova lähettää auringonpaisteen ja sateen niin jumalattomille kuin hyvillekin, samoin on toisinaan ollut hänen riippumattoman päätöksensä mukaista lähettää onnettomuus eli jotain niin pahaa hänen omalle kansalleen, kun se on ollut tottelematon, kuin hänen vihollisilleenkin, ja niinpä huomaamme myös hänen kansansa Israelin kärsineen muinoin ensimmäisistä vitsauksista. – Matt. 5:45.

 3, 4. a) Miten Egyptiä kohdanneet vitsaukset korostavat edelleen Jehovan osaa Suurena Savenvalajana? b) Miksi meidän pitäisi olla kiinnostuneita niitä esittävästä kertomuksesta?

³ Näiden vitsausten vaikutus eri henkilöihin korostaa edelleen Jehovan yksinvaltiasta osaa Suurena Savenvalajana. Nuo vitsaukset sopivat hänen päätökseensä, koska ne paljastivat niiden sydämentilan, joita ne koskivat. Vitsausten poistaminen paadutti tosiaan faaraon ja hänen samanhenkisten kansalaistensa sydämen. Mutta Mooses ja hänen kansansa eivät valittaneet, vaikka kolme ensimmäistä vitsausta koski heitäkin. Oli todella ”paljon sekakansaa”, muukalaisia, jotka oppivat läksyn kaikista heitä kohdanneista vitsauksista, sillä muuten he eivät olisi lähteneet Egyptistä israelilaisten kanssa tuona niisanin 14. päivän muistettavana yönä. – 2. Moos. 12:38.

⁴ Kuten aikaisemmin olemme huomauttaneet, kertomus Egyptin kymmenestä vitsauksesta kiinnostaa kristittyjä nykyään muutenkin kuin pelkkänä historiana. Se on osa siitä, ”mikä ennen on kirjoitettu . . . meille opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo”. Jumalan sana täyttää tämän tarkoituksen mm. tarjoamalla profeetallisia esikuvia, joissa tietyillä henkilöillä, paikoilla ja tapahtumilla on vastineensa meidän aikanamme. – Room. 15:4.

PROFEETALLISIA ESIKUVIA

 5. Mitä voidaan sanoa profeetallisista esikuvista, ja mikä raamatullinen periaate hallitsee niiden ymmärtämistä?

⁵ Profeetalliset esikuvat eivät yleensä esitä niille itselleen ominaisia totuuksia, vaan pikemminkin vahvistavat ja valaisevat jossain muualla selvästi mainittuja totuuksia. Niinpä Hepr. 7:26–10:22:ssa mainitut profeetalliset esikuvat vahvistavat pääasiassa sitä, mitä on sanottu selvemmin muissa Kristillisissä kreikkalaisissa kirjoituksissa Jeesuksen ylipappeudesta. Ja vaikka ei olisi viisasta olla ylen varma profeetallisista esikuvista, joita ei ole sovellettu itse Raamatussa, niin näyttää siltä, että nämä seikat on tehty ymmärrettäviksi Jumalan pyhän hengen avulla Sananl. 4:18:ssa olevan lausunnon mukaan: ”Vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka.”

 6, 7. a) Ketä Mooses kuvasi? b) Ketkä toisinaan esittivät tätä vastakuvallista Moosesta, ja mistä muusta raamatullisesta esimerkistä se nähdään?

⁶ Kymmenen vitsauksen kertomuksessa, joka esittää profeetallisen näytelmän, näemme Jehovan Jumalan, Mooseksen, Aaronin ja Israelin kansan Saatana Perkelettä, faaraota, hänen uskonnollisia neuvonantajiaan ja muuta Egyptin kansaa vastaan. Ketä Mooses kuvaa? Koska hän oli kansansa suuri vapauttaja, hän kuvaa hyvin Jeesusta Kristusta, suurta Pelastajaa ja Vapauttajaa. Mooses itsekin ennusti, että hänen kaltaisensa profeetta oli ilmestyvä: ”Sinun keskuudestasi, veljiesi joukosta, Herra, sinun Jumalasi, herättää sinulle profeetan, minun kaltaiseni; häntä kuulkaa.” (5. Moos. 18:15) Apostoli Pietari osoittaa hänen ennustaneen Jeesuksen Kristuksen tulon Apt. 3:22, 23:ssa, missä hän lainaa tästä ennustuksesta ja soveltaa sen Jeesukseen Kristukseen.

⁷ Tässä nimenomaisessa näytelmässä Mooses kuvaa Jeesusta Kristusta itseään, mutta Jeesusta Kristusta voivat toisinaan edustaa hänen seurakuntansa jäsenet, erityisemmin maan päällä tämän profeetallisen näytelmän täyttymisaikaan elävä Valtakunnan perillisten jäännös. Tämän ei itsessään pitäisi oudostuttaa, sillä eikö meillä ole samankaltainen tapaus Psalmissa 69? On, sillä Daavid puhuu siinä profeetallisesti Jeesuksen Kristuksen persoonassa, kun hän sanoo: ”Sillä kiivaus sinun huoneesi puolesta on minut kuluttanut, ja niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun.” Kuitenkin Daavid sanoo saman Psalmin toisissa osissa: ”Sinä tunnet minun hulluuteni, eivätkä minun vikani ole sinulta salassa”, mikä voi soveltua ainoastaan maanpäällisiin Kristuksen edustajiin, hänen seurakuntaansa.

 8. Keitä Aaron kuvasi ja mistä syistä?

⁸ Aaron, Mooseksen veli, kuvaa hyvin suuremman Mooseksen hengellisiä veljiä, erityisesti nyt maan päällä olevaa jäännöstä. Aaron toimi Mooseksen puhetorvena. Se johtui siitä, että Mooseksella oli ehkä jokin puhevika, hän oli sanojensa mukaan ”huuliltaan ympärileikkaamaton”, mikä merkitsee sitä, että hänen huulillaan oli ikään kuin esinahka, joten ne olivat liian paksut ja pitkät vaikeuttaen puhetta. (2. Moos. 6:12, Um, v:n 1953 painos, alahuom.) Tämä kuvaa, miten Jeesuksella Kristuksella on ikään kuin puhevika esittääkseen Jumalan sanomaa henkilökohtaisesti maanpäällisille ihmisluomuksille, koska hän on taivaassa ja kirkkaassa jumalallisessa luonnossa, ja siksi hänellä on hengellisten veljiensä jäännös nykyaikaisena Aaronina puhumassa puolestaan. Israelin kansa kuvaa koko Jumalan kansaa, jota Saatana Perkele ja hänen järjestönsä sortavat.

 9. Keitä faarao, Egypti ja heidän taikuutta harjoittavat pappinsa kuvasivat?

⁹ Faarao, Egyptin kuningas, Jehova Jumalan ylpeä uhmaaja ja Jumalan kansan julma sortaja, kuvaa ilmeisesti itse Saatanaa. Egypti maailmanvaltana kuvaa Saatanan maailmanlaajuista näkyvää järjestöä, niin kuin on mainittukin Ilm. 11:8:ssa: ”Sen suuren kaupungin . . . jota hengellisesti puhuen kutsutaan . . . Egyptiksi ja jossa myös heidän Herransa ristiinnaulittiin.” Faaraon taikuutta harjoittavat papit ja heidän seuralaisensa kuvaavat niitä uskonnollisia johtajia ja hallitsijoita kautta maailman, jotka yrittävät ehkäistä Jumalan palvelijoitten tuomaa sanomaa. Egyptin tavallinen kansa, jolla faaraon halukkaana kannattajana oli yhteiskuntavastuu, kuvaa niitä nykyajan ihmisiä, jotka halukkaasti kannattavat Saatanan näkyvää järjestöä.

SAMANLAISUUDET JA EROAVUUDET

10, 11. a) Missä suhteissa Egyptin vitsaukset ja Ilmestyskirjassa mainitut vitsaukset ovat samanlaiset? b) Missä suhteissa ne ovat erilaiset?

¹⁰ Ennen kuin alamme yksityiskohtaisesti tarkastella Egyptin vitsauksia, näyttää olevan hyvä panna merkille, millä tavoin nämä vitsaukset ovat samanlaisia ja millä erilaisia kuin Ilm. 16. luvussa kuvaillut vitsaukset. (Ks. Vartiotorni 1.2.1964.) Ne ovat samanlaiset täydellisyyttä ilmaisevilta luvuiltaan, seitsemän Ilmestyskirjassa ja kymmenen 2. Mooseksen kirjassa. Ne ovat samanlaiset siinäkin, että ne edustavat tuomiosanomia, jotka vitsaavat Saatanan näkyvää järjestöä, erityisesti kristikuntaa ja varsinkin uskonnollisia johtajia. Kummassakin vitsaussarjassa Jumalan kansa toimii tehokkaasti julistaen näitä vaivaavia sanomia, ja kumpikin vitsaussarja täyttyy aikana vuodesta 1919 Harmagedonin taisteluun.

¹¹ Eroavuudet: Ilmestyskirjan vitsaukset ovat nimenomaan ennustuksia – vain siinä merkityksessä kerrottuja –, jota vastoin Egyptin kymmenen vitsauksen profeetallinen luonne nykyisessä täyttymyksessä perustuu henkeytetystä eli jumalallisesti ohjatusta historiasta tehtyihin päätelmiin. Kymmenes vitsaus, johon sisältyi pääsiäinen, oli varmasti profeetallinen. Toiseksi: yksikään Ilmestyskirjan seitsemästä vitsauksesta ei vaivaa Jumalan kansaa, mutta Egyptin kolme ensimmäistä vitsausta vaikutti silloin israelilaisiin. Sen tähden on järkevää päätellä, että ne profeetallisessa sovellutuksessaan vaikuttavat myös Jumalan kansaan nyt. Kolmanneksi: mikään ei ilmaise, että Saatanan edustajat pystyisivät jäljittelemään yhtäkään Ilmestyskirjan seitsemästä vitsauksesta, mutta Egyptin taikuutta harjoittavat papit ainakin näyttivät jäljittelevän kahta ensimmäistä vitsausta, ja samoin on täyttymyksessäkin. Ja neljänneksi: vaikka onkin ainoastaan yksi Ilmestyskirjan vitsausten täyttymys, niin Egyptin vitsauksilla näyttää olleen kuvaannollisesti pienoistäyttymys Kristuksen ensimmäisessä tulemuksessa eli Kristuksen ja hänen apostoliensa päivinä, samoin kuin Jooelin ennustus heinäsirkkavitsauksesta täyttyi silloin pienoismitassa. – Ks. Vartiotorni 1.3.1962.

12. Mikä johtopäätös voidaan tehdä siitä, että eri vitsaukset vaikuttivat ennen muinoin eri seikkoihin?

¹² Egyptiä kohdanneista vitsauksista on hyvä panna merkille kaksi lisäpiirrettä, jotka auttavat ymmärtämään niiden profeetallista merkitystä. Ensinnäkin, samoin kuin silloin näemme ilmoitetun seikkoja, joihin vitsaukset vaikuttivat, niin nytkin. Niinpä silloin rutto, viides vitsaus, vaikutti ainoastaan eläimiin, heinäsirkat ainoastaan kasvillisuuteen, mutta sekä ihmiset että eläimet kärsivät sääskistä, märkäpaiseista ja esikoisten kuolemasta, kun taas rakeet, seitsemäs vitsaus, vahingoittivat kaikkia kolmea, ihmisiä, eläimiä ja kasvillisuutta.

13. Mitä Raamatun kertomukset vitsausten järjestyksestä ilmaisevat niiden täyttymyksestä?

¹³ Toiseksi on kiinnostavaa, että kun Psalmeissa 78 ja 105 luetellaan nämä kymmenen vitsausta, ne eivät ole alkuperäisessä järjestyksessä. Tämä antaa meidän päätellä, että meidän ei tarvitse näiden vitsausten täyttymyksessä odottaa niiden seuraavan alkuperäistä aikajärjestystä. Ilmeisestikään niiden järjestys ei näyttänyt tärkeältä henkeytetyistä kirjoittajista, joilla myöhemmin oli tilaisuus luetella ne.

ENSIMMÄINEN VITSAUS: NIILIN VESI MUUTTUU VEREKSI

14. Mitä Mooses valtuutettiin tekemään todistukseksi siitä, että Jehova oli todella ilmestynyt hänelle, ja millaisin seurauksin?

¹⁴ Siitä ajasta lähtien, jolloin Jehova ensiksi ilmestyi Moosekselle palavan orjantappurapensaan luona Mooseksen 40-vuotisen autiomaassa paimenena olon lopulla, siihen asti, jolloin Jehova antoi Moosekselle käskyn aiheuttaa Egyptille ensimmäisen kymmenestä vitsauksesta, sattui joukko merkittäviä tapauksia. Niihin kuului Mooseksen valtuutus suorittaa ihmetekoja kansansa edessä todistukseksi sille, että Jehova, sen esi-isien Jumala, oli todella ilmestynyt hänelle. Nämä olivat: 1) hänen sauvansa muuttaminen käärmeeksi ja jälleen sauvaksi, 2) spitaalin ilmestyminen hänen käteensä ja sitten häviäminen ja 3) veden muuttaminen vereksi. Ei ole ihme, jos luemme, että kansa uskoi nähdessään tämän. – 2. Moos. 3:1–4:31.

15. Mikä oli tuloksena Mooseksen ensimmäisestä ilmestymisestä faaraon eteen?

¹⁵ Kun Mooses ensi kerran ilmestyi faaraon eteen pyytämään, että tämä sallisi Israelin mennä autiomaahan kolmeksi päiväksi palvomaan Jehovaa, niin faarao tokaisi: ”Kuka on Herra [Jehova, Um], jota minun pitäisi kuulla ja päästää Israel? Minä en tunne Herraa [Jehovaa, Um] enkä päästä Israelia.” Faarao ei tyytynyt tähän kieltoon, vaan lisäsi israelilaisten taakkoja panemalla heidät itse hankkimaan olkensa tiilien tekoa varten. – 2. Moos. 5:1–23.

16, 17. a) Minkä ihmetyön Mooses suoritti ilmestyessään toisen kerran faaraon ja hänen hovinsa eteen? b) Mikä ensimmäinen vitsaus oli, ja mitkä sen vaikutukset Egyptiin?

¹⁶ Ilmestyessään toisen kerran faaraon eteen Mooses suoritti sen ihmetyön, että muutti sauvansa käärmeeksi ja pani sen lisäksi nielemään ne käärmeet, jotka faaraon taikurit näyttivät saaneen aikaan Mooseksen ihmetyötä jäljitellen.a Koska tämä ihmetyö ei saanut faaraota myöntymään, Jumala käski Moosesta tapaamaan faaraon Niilin partaalla ja toimittamaan ensimmäisen vitsauksen, Niilin veden muuttamisen vereksi, olkoonpa sitä missä hyvänsä, itse Niilissä, Niilin kanavissa, kaislalammikoissa ja kivi- tai puuastioissa.

¹⁷ Tämä vitsaus oli todella onnettomuus Egyptille. Se riisti ihmisten, eläinten ja kasvien vesivarastot. Samalla löyhkä teki virran sopimattomaksi kaupankäyntiin. Ja lisäksi se tuotti halveksintaa Egyptin uskonnolle, koska Niiliä pidettiin mitä pyhimpänä virtana. Tätä vitsausta, joka kesti seitsemän päivää ja vaikutti sekä egyptiläisiin että israelilaisiin, näyttivät faaraon taikuutta harjoittavat papit jäljittelevän, mutta he eivät pystyneet kumminkaan lopettamaan sitä. – 2. Moos. 7:17–25.

18, 19. Mikä vastaa ensimmäistä vitsausta meidän aikanamme?

¹⁸ Mitä tällä vitsauksella kuvataan? Koska Niili oli Egyptin talouden elinhermo, niin se voi hyvin kuvata kauppaa eli kaupankäyntiä, mikä on nykyisen ”Egyptin” elinhermo. Samoin kuin Saatana väitti Niiliä omakseen, hän käyttää kaupallisuutta pitääkseen ihmiset alamaisuudessaan. Niilin veden muuttuminen vereksi kuvaa, kuinka Jehovan kansan kaupallisuudesta julistama sanoma osoittaa sen itsekkääksi, ahneeksi, sortavaksi ja tappavaksi. – Ilm. 11:8; Hes. 29:3.

¹⁹ Jo 1.1.1921 oli engl. Vartiotorni osoittanut ahneen kaupallisuuden olevan Saatanan järjestön oleellinen osa. Eräitä Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran julkaisuja, jotka ovat paljastaneet kaupallisuuden sorron ja sen materialistisen ansan, ovat olleet kirjat Vapautus, Hallitus, Puolustus II ja lehdet Vartiotorni ja Herätkää! yhdessä viimeksi mainitun edeltäjien kanssa. Voidaan sanoa, että opetuslapsi Jaakob lausui tällaisen sanoman kirjeensä 5. luvussa, ja niin teki Jeesuskin julistaessaan ”voi!” rikkaille. – Jaak. 5:1–5; Luuk. 6:24.

20. Miten uskonnolliset johtajat ovat näyttäneet jäljittelevän tätä vitsausta?

²⁰ Nämä Vartiotornin julkaisut ovat vitsanneet nykyistä Egyptiä paljastamalla kaupallisuuden ahneen, sortavan ja julman luonteen sekä sen halukkuuden sodankin lietsontaan itsekkään voiton vuoksi ja sen materialismin petollisuuden. Miten nykyisen Egyptin taikurit, uskonnolliset johtajat, ovat sitten näennäisesti jäljitelleet tätä ”vitsausta”? Puhumalla kaupallisuutta vastaan heidän ns. ”yhteiskunnalliseen evankeliumiinsa” kuuluvana. Todellisuudessa he ovat ainoastaan näyttäneet tekevän siten, koska papit ovat riippuvaisia rahamiesten kannatuksesta. Maailmassa on tosiaan jyrkkä ero Jehovan todistajain tuoman sanoman ja pappien sanoman välillä sekä tarkoitukseen että tuloksiin nähden. Vain Jumalan tosi palvelijoitten paljastama kaupallisuus on valottanut Jumalan valtakunnan tarvetta, ja vain se on pehmittänyt vilpitönsydämiset ja paaduttanut itsekkäät niin kuin Egyptin vitsauksetkin.

21. Mitä ensimmäisen vitsauksen vaikutus sekä egyptiläisiin että israelilaisiin kuvasi?

²¹ Tämän vitsauksen vaikutus sekä israelilaisiin että egyptiläisiin osoittaa, että kaupallisuutta ja materialismia vastaan tähdätty sanoma on varoitus nykyiselle Jumalan kansalle. Sille on tehty selväksi, että ”rahan himo on kaiken pahan juuri” ja että ”ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen”. Nämä vitsaukset jatkuvat Harmagedoniin saakka. – 1. Tim. 6:9, 10.

TOINEN VITSAUS: SAMMAKOT

22, 23. a) Mikä toinen vitsaus oli? b) Mitä se kuvasi?

²² Toinen vitsaus oli sammakkojen nousu kaikista joista ja muista vesistä, ja ne kirjaimellisesti peittivät maan, menivätpä uuneihinkin, taikinakaukaloihin ja faaraon palatsiin. Sammakkoa palvottiin, koska Heqt-jumalalla oli sammakon pää. Koska tämä vitsaus teki palvonnan kohteesta inhottavan maanvaivan, niin sekin tuotti halveksintaa Egyptin uskonnolle. Vaikka faaraon taikurit ilmestyivät jäljittelemään tätä vitsausta, siitä ei ollut suurtakaan lohtua, koska he eivät kyenneet lopettamaan sitä! Faarao pyysi Moosesta lopettamaan sen, ja Mooses vakuutti hänelle: että se lakkaa ”tietääksesi, ettei kukaan ole niinkuin Herra [Jehova, Um], meidän Jumalamme”. – 2. Moos. 8:1–15.

²³ Mikä tämän vitsauksen profeetallinen merkitys on? Raamatun viittaus sammakoihin Ilm. 16:13:ssa, missä on ainoa muu maininta sammakoista sen lisäksi, mitä niistä sanotaan Egyptiä kohdanneen sammakkovitsauksen yhteydessä, luo valoa tähän vitsaukseen. Siinä panemme merkille ’sammakon kaltaisilta näyttäneitten kolmen henkeytetyn ilmaisun’ saastaisuuden. Sammakot eivät ainoastaan ole saastaisia eläimiä Mooseksen lain mukaan, vaan ne myös asustavat saastaisissa paikoissa, näyttävät rumilta ja niillä on ruma kurnuttava ääni, erittävätpä jotkut sammakkoluomukset, rupisammakot, myrkkyäkin nahastaan. Ilm. 16:13:ssa sammakot tulevat suista ilmaisten saastaista propagandaa. Mutta 2. Moos. 8:5, 6:ssa sammakot tulevat Egyptin vesistä. Tämä Egyptin sammakkovitsaus kuvaa sen tähden hyvin, miten Jehovan kansa paljastaa maailman moraalisen saastaisuuden eli turmeluksen. Tämä vitsaus on kohdannut nykyistä Egyptiä erityisesti alkaen Kultaisesta Ajasta ja jatkuen lehdissä Lohdutus ja Herätkää!, ja tuorein huomiota herättävä esimerkki on huhtikuun 22. päivän Herätkää! 1965 nimeltä ”Moraalin luhistuminen”. Yksistään englannin kielellä tätä numeroa painettiin yli 3 750 000 kappaletta levitettäväksi, ja 25 muulla kielellä tämä tieto on painettu 2 450 000 kappaleena. Samoin kuin sammakot ennen muinoin menivät kaikkialle, tämäkin vitsaus Saatanan järjestön kaikissa osissa vallitsevasta moraalisesta turmeluksesta tunkeutuu kaikenlaisiin paikkoihin julkaisujen välityksellä, jotka käsittelevät tällaista turmelusta, erityisesti Herätkää!-lehden, mistä yhtenä esimerkkinä on eräs sen pitkähköistä artikkeleista, joka on julkaistu kokonaisuudessaan Yhdysvaltain kongressin asiakirjoissa (Congressional Record) kesällä 1964.b Täten tämä nykyisten egyptiläisten saastaisuuden paljastus vaivaa heitä moraalisesti ja hengellisesti.

24, 25. a) Miten papit ovat näyttäneet jäljittelevän toista vitsausta? b) Miten se on vaikuttanut Jehovan palvelijoihin?

²⁴ Miten nykyiset taikuutta harjoittavat papit näyttävät jäljittelevän tätä vitsausta? Siten, että hekin puhuvat moraalista ja hengellistä rappeutumista vastaan. Mutta he eivät ainoastaan ole käymättä käsiksi tähän ongelmaan, mikä voidaan nähdä heidän omien kirkkojensa moraalisesta tilasta, vaan heidän itsensä havaitaan usein olevan yhtä pahoja kuin muutkin. Ainoastaan Jehovan kansan viemät sanomat paljastavat tilanteen sellaisena kuin se todellisuudessa on ja vaivaavat nykyistä Egyptiä ikään kuin sammakot.

²⁵ Miten tämä vitsaus on vaikuttanut myös Jumalan kansaan? Kahdessa suhteessa. Ensiksi siten, että nämä sanomat ovat nuhdelleet niitä Jehovan palvelijoita, joiden käytös ei ole ehkä ollut täysin sellainen kuin olisi pitänyt. Äskeinen huomattava esimerkki oli Vartiotornin kirjoitus ”Älä leikittele sukupuolisella moraalittomuudella”. Ja toiseksi, jotkut Jehovan kansasta ovat harmistuneet näiden olosuhteitten paljastamisessa käytetystä suorasta kielestä. Se tosiasia, että yksistään Yhdysvalloissa erotettiin noin 3 000 henkeä palvelusvuonna 1964, osoittaa, miten tärkeä tämä sanoma saastaisuutta vastaan on Jumalan kansallekin.

KOLMAS VITSAUS: SÄÄSKET

26, 27. a) Mikä oli kolmas vitsaus, ja mitä Egyptin taikuutta harjoittavien pappien oli tunnustettava siitä? b) Mikä on kolmannen vitsauksen nykyinen merkitys?

²⁶ Kolmantena vitsauksena olivat sääsket, jotka pistivät sekä ihmisiä että eläimiä, niin egyptiläisiä kuin israelilaisiakin. Tätä vitsausta eivät faaraon taikuutta harjoittavat papit olleet jäljittelevinään, koska eivät pystyneet siihen, ja niin heidän oli tunnustettava: ”Tämä on Jumalan sormi.” – 2. Moos. 8:16–19.

²⁷ Tämän vitsauksen pitäisi sen tähden esittää sanomaa, joka on ainoalaatuinen Jumalan kansalle ja joka kuitenkin vaikuttaisi heihinkin samoin kuin kolmas vitsaus vaikutti israelilaisiin. Se näyttää olevan se sanoma, mikä tekee eron Saatanan ja Jehovan järjestön välillä, joka osoittaa eli paljastaa Saatanan järjestön ikäänkuin syöpäläisten saastuttamaksi. On kiinnostavaa havaita, että fariseukset siivilöivät sääsket pois viinistään, eivät kylläkään siksi, että ne olivat hyönteisiä, vaan koska ne olivat muodollisesti saastaisia. Kuitenkin he kuvaannollisesti nielivät kameleita, jotka myös olivat saastaisia eläimiä! – Matt. 23:24.

28. Mitä sillä kuvattiin, kun faaraon taikuutta harjoittavat papit eivät kyenneet jäljittelemään kolmatta vitsausta?

²⁸ Mitä se seikka kuvasi, että faaraon taikuutta harjoittavat papit eivät kyenneet jäljittelemään tätä vitsausta? Tätä: Maailman uskonnollisilla johtajilla ei ole mitään siihen sanomaan verrattavaa, mitä Jehovan kansa vie osoittaessaan eron Jehovan ja Saatanan järjestön välillä. Kuinka heillä olisikaan, kun he eivät edes tunnusta Saatanan järjestön olemassaoloa? Ei ole lainkaan ihme, että tämä sanoma vaivaa kovasti uskonnollisia pappeja ja saarnaajia. Ainakin vuodesta 1924 lähtien The Watchtowerin marraskuun 15. päivän numerosta sivulla 341, § 24 [Vartiotorni, toukokuu 1925, s. 69, § 24], maininta ”perkeleen järjestö” hänen palvelijoitaan merkitsevänä on näkynyt Jehovan palvelijain julkaisuissa. Kaikki aineisto, minkä Vartiotorni-seura sen jälkeen on julkaissut ja mikä on tehnyt selväksi tämän kysymyksen, kuten kristillistä puolueettomuutta, kristityn pysymistä erossa politiikasta ja taloudellisista luokkataisteluista, on kuulunut osana tähän vitsaukseen. Sellaiset julkaisut kuin kirjat Vapautus (engl. 1926) ja ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä” (engl. 1958) olivat erityisen teräviä tässä suhteessa.

29. Miten kolmas vitsaus on nykyaikoina vaikuttanut Jehovan kansaan?

²⁹ Miten tämä vitsaus on vaikuttanut Jehovan kansaan samoin kuin se vaikutti ennen muinoin israelilaisiinkin? Heitä muistutetaan jatkuvasti pysymään erossa Saatanan järjestöstä eli asiainjärjestelmästä. Nämä kristityt ovat maailmassa (vastakuvallisessa Egyptissä), mutta he eivät saa olla osa siitä, joten he eivät saa sekaantua taloudellisiin eivätkä poliittisiin luokkataisteluihin. Tämä vastakuvallisen Egyptin vitsaus vaikuttaa usein kristittyihin sen takia, mikä heidän lapsiaan uhkaa, koska useat yleisten koulujen harjoitukset ja toiminnat ovat luonteeltaan kansallishenkisiä ja uskonnollisia sekä sankareita palvovia. Se asettaa voimakkaasti kaikkien antautuneitten kristittyjen mieleen Jaak. 1:27:n sanat: ”Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta.” – Jaak. 1:27.

30. Mitä voitaisiin sanoa silloisista ja nykyisistä toisiaan seuraavista vitsauksista?

³⁰ Kun ovat kyseessä yksityiset egyptiläiset, voitaisiin sanoa noiden muinaisten Egyptin vitsausten vahvistuneen tuskallisuudessa. Kaksi ensimmäistä olivat pääasiassa harmillisia; kolmannen mukana tuli ruumiillista kipua, ja kaikkein tuhoisin oli kymmenes, esikoisten kuolema. Samoin havaitsemme olevan nykyaikanakin: uskonnollisten pappien ja saarnaajien paljastaminen Saatanan järjestön osaksi koski heihin enemmän kuin aikaisemmat kaupallisuutta ja moraalista rappeutuneisuutta koskevat sanomat.

31. Minkä eron Jehova sanoi tekevänsä neljännen vitsauksen suhteen?

³¹ Kolme ensimmäistä vitsausta olivat kohdanneet sekä egyptiläisiä että israelilaisia, mutta neljännestä ja senjälkeisistä vitsauksista Jehova sanoi faaraolle: ”’Minä erotan . . . Goosenin maan, jossa minun kansani asuu, . . . tietääksesi, että minä olen maan Herra. Näin minä panen pelastuksen erottamaan oman kansani sinun kansastasi. Huomenna on tämä ihme tapahtuva.’ Ja Herra teki niin.” – 2. Moos. 8:22–24.

32. Sen sijaan että ylpeät, uppiniskaiset ja jumalattomat hyötyisivät seurausten kokemisesta, mikä vaikutus sillä on heihin?

³² Tämän erottamisen piti tehdä kaikkeudenvaltiuskysymys vielä selvemmäksi faaraolle. Hän ei ollut oppinut mitään kolmesta ensimmäisestä vitsauksesta. Uppiniskaiset ja jumalattomat ihmiset eivät opi eivätkä hyödy väärintekonsa seurauksista saamistaan kokemuksista. Ne tekevät heidät entistä pahemmiksi. Näin huomaamme käyneen faaraollekin. Ottaen huomioon tähän mennessä tässä profeetallisessa näytelmässä havaitsemamme kiinnostavat rinnakkaisuudet iloitsemme ennakolta hartaassa odotteessa nähdäksemme jäljellä olevien seitsemän vitsauksen, varsinkin kymmenennen vitsauksen, merkityksen. Mitä kuvattiin esikoisten kuolemalla? Kehotamme lukijaa katsomaan tämän lehden seuraavasta numerosta näiden seikkojen tarkastelua.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 385]

Aaron lyö Mooseksen käskystä Niilin vettä, joka muuttuu vereksi