Jerusalem – ”väkikivi kaikille kansoille”

”Ja sinä päivänä minä teen Jerusalemin väkikiveksi kaikille kansoille.” – Sak. 12:3.

 1. Miksi muinaisella Jerusalemilla on ollut äskettäin huomattava osa kansainvälisellä näyttämöllä?

MUINAISELLA Jerusalemin kaupungilla on nykyään hyvin huomattava osa kansainvälisellä näyttämöllä. Se on palavan kiinnostuksen kohteena kolmelle ihmismaailman suurimmista uskonnollisista järjestöistä, nimittäin muhamettilaisille, kristikunnalle ja juutalaisille. Kaikille näille uskonnollisille järjestöille tärkeitä historiallisia tapahtumia on sattunut tässä kaupungissa. Monia kaupungissa tai sen läheisyydessä olevia paikkoja pidetään pyhinä, ja ne on tehty huomattaviksi uskonnollisella rakennuksella tai muulla tavoin. Sen tähden kaupunki on jaettu nykyään. Vanhempi mutta pienempi osa kuuluu Jordanian muhamettilaiselle väestölle, ja uusi, suurempi osa kuuluu juutalaiselle Israelin tasavallalle.

 2. Minkä kysymyksen joku voi tehdä tuota muinaista kaupunkia koskevien vaikeuksien johdosta?

² Toisen maailmansodan jälkeen on Jerusalem aiheuttanut paljon vaarallisia kansainvälisiä ja uskontojen välisiä vaikeuksia. Joku voi kysyä tätä kaikkea ajatellen: ’Onko tämä nykyinen täyttymys sille, mitä israelilainen profeetta Sakarja kirjoitti tästä kaupungista kuudennella vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua?’

 3. Mikä oli se profeetta Sakarjan ennustus, mihin kysymyksen tekijä viittaa?

³ Siihen aikaan, kun tuo pyhä kaupunki oli yksinomaan juutalainen kaupunki, kirjoitti Iddon pojan Berekjan poika Sakarja seuraavat sanat: ”Ennustus, Herran sana Israelista. Näin sanoo Herra, joka on jännittänyt taivaan ja perustanut maan ja joka on luonut ihmisen hengen hänen sisimpäänsä: Katso, minä teen Jerusalemin juovuttavaksi maljaksi kaikille kansoille yltympäri, ja myös Juudan kohdalle se on tuleva Jerusalemia piiritettäessä. Ja sinä päivänä minä teen Jerusalemin väkikiveksi kaikille kansoille: kaikki, jotka sitä nostavat, repivät pahoin itsensä; ja kaikki maan kansakunnat kokoontuvat sitä vastaan.” – Sak. 12:1–3.

 4. Mikä on oikea vastaus kysymykseen, ja mikä on tällaisen vastauksen peruste?

⁴ Vastaus kysymykseen on kielteinen. Se maallinen Jerusalem, jota Raamatun ennustus tarkoittaa, lakkasi olemasta vuonna 70. Tuona vuonna Rooman legioonat kenraali Tituksen johdolla tuhosivat kaupungin juutalaisia kohdanneen hirvittävän teurastuksen jälkeen. Kaupunki lepäsi autiona kuusikymmentä vuotta. Kun kaupunki sitten rakennettiin tuolle kerran niin pyhälle paikalle, niin sitä eivät tehneet juutalaiset eli israelilaiset, vaan pakanalliset roomalaiset. Vuonna 130 Rooman keisari Hadrianus kävi raunioilla ja määräsi rakennettavaksi sinne kaupungin. Sille annettiin nimeksi Aelia Capitolina ja aikaisemman temppelin alueelle pystytettiin pakanajumala Juppiterin pyhäkkö.

 5. Mitä aseman ja omistajan muutoksia Jerusalem on kokenut keisari Konstantinus Suuren päivistä tähän aikaan mennessä?

⁵ Neljännen vuosisadan alussa keisari Konstantinus tahtoi näytellä tulleensa kristityksi. Niinpä silloin Rooman valvonnassa oleva Jerusalemkin sai kristillisen aseman. Mutta vuonna 637 muhamettilaiset kukistivat sen. Myöhemmin vuonna 1099 kristikunnan ristiretkeläiset valloittivat kaupungin. Siitä, miten juutalaisia käsiteltiin silloin, sanoo vuoden 1962 Uusi juutalainen tietosanakirja (The New Jewish Encyclopedia) sivulla 237: ”Muhamettilaisten valloituksen jälkeen juutalaisten sallittiin asettua Jerusalemiin, mutta ristiretkeläisten käyntien aikana koko juutalainen yhteiskunta pyyhkäistiin olemattomiin.” Vuonna 1187 muhamettilaiset valtasivat jälleen Jerusalemin ja pitivät kaupunkia hallussaan, kunnes Ison-Britannian armeijat ottivat sen haltuunsa vuonna 1917 ensimmäisen maailmansodan aikana. Vuonna 1948 Jerusalemin vanha kaupunki puhdistettiin kaikista juutalaisista, sen jälkeen kun vanhan kaupungin juutalainen varuskunta toukokuun 28. päivänä antautui muhamettilaisille.

 6, 7. a) Kenen kautta annetun Jumalan ennustuksen vuonna 70 tapahtunut Jerusalemin hävitys täytti, ja miksi Jumala voi sallia silloin maallisen Jerusalemin tuhon? b) Minkä vertailun apostoli Paavali tekee näistä kahdesta Jerusalemista?

⁶ Sakarjassa 12:1–3 oleva ennustus ei suinkaan täyttynyt vuonna 70, jolloin Rooman legioonat piirittivät kapinallista Jerusalemia ja pyyhkäisivät sen olemattomiin. Tämän tuhon, minkä Rooman armeijat aiheuttivat muinaiselle Jerusalemille, ennusti eräs toinen Jehova Jumalan profeetta, nimittäin Jeesus Kristus. Jeesuksen oman lausunnon mukaan Jehova Jumala oli hylännyt Jerusalemin palvontahuoneen, sen temppelin, ja siksi Jumala ei puolustanut antikristillistä kaupunkia tuona vuonna 70. Hän salli sen tuhoutua maan tasalle. Jumalalla oli tuohon aikaan olemassa toinen Jerusalem, ja sitä Rooman armeijat eivät voineet tuhota. Kristitty apostoli Paavali kiinnitti huomion tähän toiseen Jerusalemiin jo ennen kuin maallinen Jerusalem hävitettiin. Kun Paavali kirjoitti Vähässä-Aasiassa oleville kristityille, niin hän puhui Saarasta patriarkka Aabrahamin todellisena vaimona ja Haagarista hänen egyptiläisenä jalkavaimonaan ja teki seuraavan vertailun:

⁷ ”Sillä Haagar on Siinain vuori Arabiassa [missä kymmenet käskyt annettiin] ja vastaa nykyistä Jerusalemia, joka elää orjuudessa lapsineen [juutalaisine asukkaineen]. Mutta se Jerusalem, joka ylhäällä on, on vapaa, ja se on meidän äitimme. Niin me siis, veljet, emme ole orjattaren lapsia, vaan vapaan.” – Gal. 4:25, 26, 31.

 8. Miten tähän toiseen Jerusalemiin viitattiin kristityiksi tulleille heprealaisille kirjoitetussa kirjeessä?

⁸ Tähän toiseen Jerusalemiin eli ”ylhäällä olevaan Jerusalemiin” viitattiin eräässä toisessa kirjeessä, mikä kirjoitettiin vuosia ennen kuin roomalaiset tuhosivat maallisen Jerusalemin vuonna 70. Tämä kirje oli osoitettu heprealaisille, joista oli tullut kristittyjä, ja siinä sanottiin: ”Sillä te ette ole käyneet sen vuoren [Siinain] tykö, jota voidaan käsin koskea ja joka tulessa palaa, ettekä synkeyden, ette pimeyden, ette myrskyn [kun kymmenet käskyt annettiin siellä], . . . vaan te olette käyneet Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin tykö, ja kymmenien tuhansien enkelien tykö, . . . ja tuomarin tykö, joka on kaikkien Jumala, . . . ja uuden liiton välimiehen, Jeesuksen, tykö.” – Hepr. 12:18–24.

 9. Missä apostoli Johannes näki näyssä Jeesuksen Kristuksen ja hänen seuraajiensa seisovan, ja mikä sillä on ollut vuoden 70 jälkeen?

⁹ Kristitty apostoli Johannes näki myöhemmin ihmeellisessä näyssä Jumalan Uhrikaritsan, Jeesuksen Kristuksen, seisovan taivaallisella Siionin vuorella, ja hänen kanssaan oli 144 000 uskollista seuraajaa, jotka seuraavat häntä kuolemaankin asti. (Ilm. 14:1–5; 7:4–8) Kristityt kävivät siis jotakin taivaallista kohti, jotakin sellaista, mitä roomalaiset eivät voisi koskaan tuhota. Vaikka Rooman legioonat tuhosivatkin maan päällä olevan kapinallisen, antikristillisen Jerusalemin, niin Jumalan taivaallisella Siionin vuorella sijaitseva taivaallinen Jerusalem oli edelleen olemassa, ja se palveli Jumalan uskollisena järjestönä.

10. Miksi me emme siis voi pitää nykyistä maallista Jerusalemia uskonnollisena pääkaupunkinamme?

¹⁰ Jos apostolit Paavali ja Johannes eivät välittäneet mistään maallisesta Jerusalem-nimisestä kaupungista ja sen politiikasta, niin miksi meidän pitäisi nykyisenä aikana välittää, jos me kerran olemme tosi kristittyjä? Miksi liittyisimme keisari Konstantinus Suureen, pitäen tuhoutuneen Jerusalemin paikalle rakennettua kaupunkia kristillisen historian pyhänä paikkana, mitä pitäisi vaalia uskonnollisesti? Miksi pitäisimme Konstantinuksen kaupunkiin rakentamaa pyhän haudan kirkkoa kristityille pyhänä paikkana tai pyhäinjäännöksenä? Meidän ei pitäisi tehdä siten. Paavalin ja Johanneksen tavoin me pidämme mielessämme taivaallisen Jerusalemin ja taivaallisen Siionin, jota kohti me käymme. Me emme voi siis pitää nykyistä maallista Jerusalemia uskonnollisena pääkaupunkinamme, emmekä voi myöskään hyväksyä uskonnollista teoriaa, jonka mukaan vuoden 70 jälkeen siirrettiin uskonnon pääkaupunki maallisesta Jerusalemista Roomaan, Jerusalemin kukistajaan.

TÄYTTYMYKSEN JERUSALEM

11. Millä tavoilla nykyinen maallinen Jerusalem ei täytä Sakarjan 12:2, 3:nnen ennustusta, ja säästetäänkö se hävitykseltä?

¹¹ Sopusoinnussa edellä olevan kanssa järkevät nykypäivien kristityt eivät voi pitää keski-idässä sijaitsevaa Jerusalemia sinä kaupunkina, jossa Sakarjan 12:2, 3:nnen ennustus pitäisi täyttyä. Se ei ole kaupunki, jonka Jehova tekisi juovuttavaksi maljaksi kaikille kansoille yltympäri. Se ei ole se Jerusalem, jonka Jehova tekee ”väkikiveksi kaikille kansoille”, niin että jos joku yrittää siirtää sen pois tieltä, niin hän repii itsensä pahoin. Nykyinen maallinen Jerusalem ei edusta Jumalaa millään tavoin, niin että se ansaitsisi tulla säästetyksi tuholta. Jumala ei säästänyt Jeesuksen ajan Jerusalemia tuhoutumasta. Miksi sitten nykyisen linnoitetun Jerusalemin kaupungin ja linnoittamattoman Jerusalemin pitäisi säästyä tuhoutumasta ’Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa’, Harmagedonissa? (Ilm. 16:14–16) Se ei säästy. Se ei ole kaupunki, jota Jehova Jumala tarkoittaa, kun hän Sakarjan 12:8:nnessa sanoo, miten hän on ”suojaava Jerusalemin asukkaita”. Ketkä asuvat maallisessa Jerusalemissa nykyään?

12, 13. a) Täyttyikö Jesajan 28:16:nnen ennustus maallisessa Jerusalemissa? b) Miten Paavali antaa oikean vastauksen Roomalaiskirjeen 9:31–33:ssä?

¹² Jehova Jumala antaa seuraavan lupauksen Jesajan 28:16:nnessa: ”Katso, minä lasken Siioniin peruskiven, koetellun kiven, kalliin kulmakiven, lujasti perustetun; joka uskoo, se ei pakene.” Oliko maallinen Jerusalem se kaupunki, jossa Jehova Jumala täytti tuon lupauksen? Ei lainkaan!

¹³ Apostoli Paavali lainaa tätä Jesajan 28:16:nnen ennustusta kirjeessään Rooman kristityille, mutta hän ei todistelussaan sovella sitä aikansa tuomittuun maalliseen Jerusalemiin. Juuri ennen kuin Paavali lainaa Jesajan ennustusta, hän sanoo: ”Mutta Israel, joka tavoitteli vanhurskauden lakia, ei ole sitä lakia saavuttanut. Minkätähden? Sentähden, ettei se tapahtunut uskosta, vaan ikäänkuin teoista; sillä he loukkautuivat loukkauskiveen.” Sitten Paavali lainaa Jesajaa sanoen: ”Niinkuin kirjoitettu on: ’Katso, minä panen Siioniin loukkauskiven ja kompastuksen kallion, ja joka häneen uskoo, se ei häpeään joudu.’” – Room. 9:31–33.

14, 15. a) Mihin apostoli Paavali sovellutti siis Jesajan 28:16:nnen ja miksi? b) Miten Jumala laski kuvaannollisen kalliin kulmakiven sinne?

¹⁴ Israelin juutalaiset eivät uskoneet Jeesuksen Kristuksen olevan Jumalan Poika ja luvattu Messias. He kompastuivat häneen kuin kiveen. He luovuttivat hänet roomalaisille paluunnaulitsemista varten. Kun he hylkäsivät hänet, niin he pettyivät kaikissa toiveissaan. On sen tähden ilmeistä, että Paavali sovelsi Jesajan 28:16:nnen ennustuksen taivaalliseen Jerusalemiin.

¹⁵ Kaikkivaltias Jumala pani marttyyrikuoleman kärsineen Poikansa Jeesuksen Kristuksen taivaalliseen Siioniin eli Jerusalemiin herättämällä hänet kuolleista kolmantena päivänä ja korottamalla hänet taivaaseen, Jumalan taivaallisen järjestön, ts. taivaallisen Siionin eli Jerusalemin, Pääksi. Ylösnoussut Jeesus Kristus asetettiin siellä Jumalan oikealle puolelle. – Ps. 110:1, 2; Apt. 2:22–36; Hepr. 10:12, 13.

16. Mitä tapahtui apostoli Pietarin mukaan niille juutalaisille, jotka hylkäsivät Kiven, mutta mitä tapahtui Kiveen uskoville?

¹⁶ Niille, jotka silloin uskoivat Jeesuksen Kristuksen olevan Jesajan 28:16:nnen profeetallinen kivi, apostoli Pietari kirjoitti: ”Teille siis, jotka uskotte, se on kallis, mutta niille, jotka eivät usko, ’on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, tullut kulmakiveksi’ ja ’kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi’. Koska he eivät tottele sanaa, niin he kompastuvat; ja siihen on heidät pantukin. Mutta te olette ’valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja,’ joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa; te, jotka ennen ’ette olleet kansa’, mutta nyt te olette ’Jumalan kansa’.” (1. Piet. 2:7–10) Siten epäuskoiset juutalaiset hylättiin ja Kiveen uskovista tuli Jumalan kansaa. Siksi Jumala salli maallisen Jerusalemin tuhoutua vuonna 70. Mutta taivaallinen Siion eli Jerusalem, mihin hän oli laskenut Kiven, säilyi.

17. a) Mihin asti Jeesus Kristus odotti taivaallisessa Jerusalemissa, ja mikä käsky hänelle sitten annettiin? b) Keiden vihollisia maan kansat ovat?

¹⁷ Ylösnoussut Jeesus Kristus oli se kuninkaallinen Kivi, jonka Jehova Jumala vuonna 33 lujana Peruskivenä laski taivaalliseen kaupunkiin. Jeesuksen Kristuksen täytyi odottaa Jumalan oikealla puolella kunnes – kuten Jehova Jumala sanoi Psalmissa 110:1, 2 – ”minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi”. Odottamisaika Jumalan oikealla puolella lakkaisi pakanain aikojen päättyessä vuonna 1914, jolloin Jehova Jumala lähettäisi Kristuksen vallan valtikan taivaallisesta Siionista eli Jerusalemista sanoen: ”Hallitse vihollistesi keskellä.” Keitä nuo viholliset ovat? Kaikki maailman kansat, jotka vastustavat Jumalan valtaistuimelle asetetun Pojan, Jeesuksen Kristuksen, hallitsemaa Jumalan taivaallista valtakuntaa. Koska ne ovat taivaalliseen Siioniin eli Jerusalemiin lasketun kuninkaallisen Kiven vihollisia, niin ne ovat myös taivaallisen kaupungin vihollisia. Kuninkaallinen Kivi Jeesus Kristus ja taivaallinen Jerusalem ovat yhdistetyt toisiinsa erottamattomasti. Tässä yhteydessä nimi Jerusalem viittaa paremminkin Jumalan yleisjärjestön pääosaan, eikä siis sisällä enkeleitä.

18, 19. Milloin Jehova tekee taivaallisen Jerusalemin juovuttavaksi maljaksi ja väkikiveksi ja keille?

¹⁸ Kaikki nykyiset kansat eivät ole vihamielisiä maallista Jerusalemia kohtaan, mutta kaikki kansat ovat vihamielisiä taivaallista Jerusalemia kohtaan. Miten sitten Jumala tekee näkymättömän taivaallisen Jerusalemin juovuttavaksi maljaksi ja väkikiveksi, joka aiheuttaa ruhjevammoja kaikille maallisten kansojen ihmisille? Milloin hän tekee sen? Ja miksi?

¹⁹ Hän tekee sen vuoden 1914 jälkeen, millä vuodella on koko kaikkeudelle tärkeä merkitys. Tuona vuonna kuninkaallisen Kiven, Kristuksen Jeesuksen, odottamisaika Jumalan oikealla puolella päättyi. Miksi? Koska tuon vuoden seitsemäntenä juutalaisena kuu-kuukautena, eli lokakuun ensimmäisen päivän vaiheilla 1914, päättyivät ”pakanain ajat”. – Luuk. 21:24.

20. Miten Jumala ei ollut vuoteen 1914 mennessä häirinnyt kansoja, mutta miten hän alkoi tehdä siten vuonna 1914?

²⁰ Paljon aikaisemmin, eli vuonna 607 eKr., oli pakanallinen Babylonian maailmanvalta kukistanut Jumalan valtakunnan maallisessa Jerusalemissa, ja joukko maailmanvaltoja seurasi Babyloniaa valliten poliittisesti koko maata. Jehova Jumala ei kaikkien näiden 2 520 vuoden aikana häirinnyt noita kansoja perustamalla valtakuntaa kuningas Daavidin kuninkaallisen jälkeläinen valvontaan. Mutta pakanain koko maata käsittävän hallintoajan päättyessä vuonna 1914 tuli Jumalan aika tehdä se. Silloin hän asetti valtaan sen kuninkaallisen Kiven, joka oli laskettu taivaalliseen Siioniin eli Jerusalemiin vuonna 33, nimittäin Jeesuksen Kristuksen, Daavidin Pojan.

21. Missä Jumalan valtakunta syntyi näin ollen uudelleen, ja mikä oli senaikainen suuri kysymys?

²¹ Jumalan valtakunta Daavidin kuninkaallisessa sukuhaarassa oli siten uudelleen syntynyt, ei maallisessa Jerusalemissa, joka oli silloin turkkilaisten valvonnassa, vaan taivaallisessa Jerusalemissa. Suuri kysymys tuona aikana oli, alistuisivatko kristikunnan sisä- ja ulkopuolella olevat kansat halukkaasti Jumalan vastasyntyneen valtakunnan alaisuuteen, valtakunnan, jossa Jeesus Kristus, ”Daavidin Poika”, istui hallitsemassa taivaallisessa Siionissa eli Jerusalemissa.

22. Miten maallinen Jerusalem joutui ensimmäiseen maailmansotaan, ja miten vanhan kaupungin hallinta vaihteli vuoteen 1948 asti?

²² Vuonna 1914 keski-idässä sijaitseva maallinen Jerusalem joutui kansainväliseen sotaan maailmanherruudesta, sillä Jerusalem kuului silloin osana Turkin imperiumiin. Lokakuun 30. päivänä 1914 liittoutuneet julistivat sodan Turkkia vastaan, joka oli asettunut Saksan imperiumin ja Itävalta-Unkarin imperiumin puolelle. Marraskuun 5. päivänä 1914 Iso-Britannia julisti sodan Turkille. Ja lopulta kävi niin, että joulukuun 9. päivänä 1917 brittiläiset sotajoukot valtasivat kenraali Allenbyn johdolla maallisen Jerusalemin saattaen siten tämän kaupungin kristikunnan valvontaan. Myöhemmin brittiläiset saivat Kansainliitolta Palestiinan mandaattialueekseen ja pitivät sitä hallussaan aina klo 0.01:een asti maaliskuun 15. päivänä 1948. Sen jälkeen arabit ja juutalaiset taistelivat vanhan kaupungin omistuksesta. Arabit voittivat ja juutalaiset karkotettiin. Millään noista kansoista ei koko tänä aikana ollut mielessään taivaallista Jerusalemia ja sen Kuningasta.

23. Miten ensimmäiseen maailmansotaan sekaantuneet kansat osoittivat todella olevansa taivaallista Jerusalemia vastaan?

²³ Olivatko siis ensimmäiseen maailmansotaan osallistuvat kansat todella taivaallista Siionia ja siinä hallitsevan Jumalan Pojan, Jeesuksen Kristuksen, valtakuntaa vastaan? Olivat! Ne taistelivat ratkaistakseen, mikä poliittinen kansojen blokki olisi johtoasemassa koko maan pakanahallinnossa. Ne jättivät huomioon ottamatta ja polkivat jalkoihinsa taivaallisen Jerusalemin Kuninkaan oikeuden hallita koko maata. Kun saarnasimme sellaista asiaa, niin nuo kansat vihastuivat. (Ilm. 11:15–18) Tällä tavalla ne osoittivat vastustavansa Jumalan valtakuntaa ja sen Kuningasta, Jeesusta Kristusta. Ne ilmaisivat suuttumuksensa vihastumalla tosi kristittyihin, jotka tunnustivat Jeesuksen Kristuksen taivaallisen valtakunnan alkaneen ja alistuivat sen oikeudenmukaiseen koko maan käsittävään hallintoon. Keitä nämä tosi kristityt olivat?

24. Ketkä olivat niitä tosi kristittyjä, joille kansat vihastuivat?

²⁴ He olivat taivaallisen Valtakunnan maanpäällisiä lähettiläitä. He jäljittelivät apostoli Paavalia, joka sanoi: ”Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti [Jumala sovitti Kristuksen välityksellä, Um] maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.” – 2. Kor. 5:19, 20.

25. Mitä nuo Valtakunnan lähettiläät julistivat ensimmäisen maailmansodan aikana, ja mitä he kehottivat ihmisiä tekemään?

²⁵ Valtakunnan lähettiläät julistivat, että pakanain ajat olivat päättyneet vuonna 1914 ja että ensimmäisen maailmansodan puhkeaminen kaikkine kauhistavine asioineen oli ennustettu todistus noiden ”kansojen määräaikojen” päättymisestä silloin. He julistivat, että kansat, jotka eivät alistu Jumalan perustetun valtakunnan alaisuuteen, tuhottaisiin lähestyvässä Harmagedonin taistelussa. He kehottivat ihmisiä kääntymään rauhaisasti Kristuksen alaisen Jumalan valtakunnan puoleen, sillä ihmiset, jotka näin tekevät, voivat välttyä tuholta, minkä taivaallisessa Jerusalemissa nyt valtaistuimelle asetettu Kuningas aiheuttaa.

26. Kuka oli silloin huomattavin noiden Valtakunnan lähettiläiden joukossa, ja miksi he joutuivat vihan kohteiksi kaikissa kansoissa?

²⁶ Muistiin merkitty historia ilmaisee meille, että huomattavin henkilö niiden kristittyjen joukossa, jotka toimivat sellaisina Jumalan perustetun valtakunnan lähettiläinä vuosina 1914–1916, oli täysin antautunut, kastettu kristitty nimeltä Charles Taze Russell. Hän oli Brooklynissa, New Yorkissa, sijaitsevan Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran presidentti. Kristittyjä, jotka toimivat tämän mr Russellin kanssa ja julistivat pakanain aikojen loppua ja täysin perustettua Jumalan taivaallista valtakuntaa, kutsuivat heidän vihollisensa pilkkaavasti ”russelilaisiksi”. Heitä kutsuttiin sellaisiksi senkin jälkeen, kun Russell lokakuun 31. päivänä 1916 kuoli, minkä jälkeen Joseph F. Rutherford tuli Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran presidentiksi ja näiden kansainvälisten kristittyjen raamatuntutkijain huomattavimmaksi edustajaksi. Tuohon aikaan olivat kristikunnan uskonnolliset pappismiehet liittyneet tukemaan ensimmäisen maailmansodan molempia osapuolia hirvittävässä verenvuodatuksessa. Valtakunnan lähettiläät kuitenkin kieltäytyivät omantunnontarkasti osallistumasta maailmanherruudesta käytävään poliittiseen sotaan. Tämän tähden he joutuivat kaikkien kansojen vihaamiksi, kuten Matteuksen 24:9 oli ennustanut.

27. Mikä huomattava kirja julkaistiin vuonna 1917, mikä huomattava esitelmä pidettiin ensi kerran vuonna 1918, ja miten raamattuseuran kahdeksaa huomattavaa veljeä koskeva oikeusjuttu kehittyi vuonna 1918?

²⁷ Maailmansodan vuonna 1917 presidentti Rutherfordin johdossa oleva Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseura julkaisi kirjan Täyttynyt salaisuus, missä selitettiin Hesekielin ja Ilmestyskirjan raamatulliset ennustukset. Seuraavana vuonna, helmikuun 24. päivänä, presidentti Rutherford piti Los Angelesissa, Kaliforniassa, ensimmäisen kerran kuuluisan puheensa sähköistävästä aiheesta ”Maailma on loppunut – miljoonat, jotka nyt elävät, eivät ehkä kuole koskaan.” Muutamaa kuukautta myöhemmin, kesäkuun 21. päivänä 1918, Rutherford ja hänen seitsemän kristittyä toveriaan mainitusta raamattuseurasta tuomittiin Yhdysvaltain liittovaltion tuomioistuimessa vakoilua ja kapinallisuutta koskevien lakien perusteella kahdeksikymmeneksi vuodeksi vankeuteen kustakin neljästä eri syytöksestä siten, että nämä neljä tuomiota kärsittiin samanaikaisesti. Yhdysvaltain itsenäisyyspäivänä, heinäkuun 4:ntenä 1918, nämä kahdeksan raamattuseuran edustajaa siirrettiin Long Islandin kaupunginvankilasta New Yorkista liittovaltion kuritushuoneeseen Atlantaan, Georgiaan.

28–30. a) Mitä vastaan tämä kristittyjen miesten kohtelu oli todellisuudessa hyökkäys? b) Ketkä olivat tämän hyökkäyksen takana kirjan ”Saarnaajat osallistuvat sotilasharjoituksiin” mukaan?

²⁸ Tämä oli hyökkäys kristittyjä ihmisiä vastaan. Mutta se oli vielä enemmän. Se oli hyökkäys Jumalan taivaallista valtakuntaa vastaan, minkä lähettiläitä nämä miehet olivat. Ketkä olivat tämän hyökkäyksen takana? Olivatko he muhamettilaisia? Tai hinduja? Tai buddhalaisia? Tai konfutselaisia? Vastaukseksi katsomme erästä vuonna 1933 julkaistua kirjaa, jonka on kirjoittanut muuan filosofian tohtoria Pennsylvanian yliopiston sosiologiselta osastolta. Kirjan nimi on ”Preachers Present Arms” (Saarnaajat osallistuvat sotilasharjoituksiin). Luvussa 10, sivuilla 183–185 se sanoo kirjoituksessa ”Sovittelemattomien ryhmiä”:

²⁹ ”Tapauksen eritteleminen kokonaisuudessaan vie meidät siihen johtopäätökseen, että kirkot ja papisto olivat alun perin sen liikkeen takana, minkä tarkoituksena oli pyyhkäistä russelilaiset olemattomiin. Helmikuussa 1918 aloittivat papit Kanadassa järjestelmällisen rynnistyksen heitä ja heidän julkaisujaan, erikoisesti Täyttynyttä salaisuutta, vastaan. Winnipegin Tribune-lehden mukaan oikeuskanslerin huomio kiinnitettiin russelilaisiin ja heidän kirjansa kieltämisen uskotaan olleen ’papiston edustajien’ aikaansaannos.

³⁰ ”Worcesterissa, Massachusettsissa, B. F. Wayland kehotti viranomaisia pidättämään kansainväliset raamatuntutkijat ja ehkäisemään heitä kokoontumasta saleihinsa. Tämän ja muiden samanlaisten, ortodoksisten kirkkojen pappisvallan tekemien anomusten johdosta alkoivat russelilaisten pidätykset monissa keskuksissa.

31. Miten uskonnollinen papisto suhtautui siihen, että nämä kristityt tuomittiin vankeuteen, ja mitä hallitus oli ilmeisesti suorittanut pappien puolesta?

³¹ ”Kun uutiset kahdenkymmenen vuoden tuomiosta saavuttivat uskonnollisten sanomalehtien toimittajat, niin käytännöllisesti katsoen kaikki nuo julkaisut, pienet ja suuret, iloitsivat tapauksen johdosta. En ole pystynyt löytämään yhtä myötätunnon sanaa mistään oikeaoppisten uskontojen lehdistä. ’Ei voi olla kysymystäkään siitä’, päätti Upton Sinclair, että ’vaino . . . johtui osaltaan siitä, että he olivat saaneet osakseen ”oikeaoppisten” uskonnollisten ryhmien vihan.’ Siinä, missä kirkkojen yhdistyneet ponnistelut näyttivät epäonnistuneen, siinä hallitus näytti nyt menestyneen suorittamalla heidän puolestaan – näiden ’Baalin profeettojen’ murskaamisen iäksi . . .

32. Miten papit suhtautuivat näiden kristittyjen myöhempään vapauttamiseen?

³² ”Vuotta myöhemmin, kun tuomitut miehet olivat viettäneet kaksitoista kuukautta liittovaltion kuritushuoneessa Atlantassa, muutti vetotuomioistuin päätöksen ja miehet vapautettiin. Päätöstä tervehdittiin kirkkojen taholta hiljaisuudella . . .

33. Mitä asioita oikeusistuimet näkivät hyväksi ottaa käsiteltäväkseen sota-ajan hysterian hetkellä?

³³ ”Kauan kyteneet uskonnolliset riidat ja vihamielisyydet, jotka rauhan aikana eivät saaneet minkäänlaista huomiota osakseen oikeusistuimissa, löysivät nyt tiensä oikeussaleihin sota-ajan hysterian hetkellä.”

”JUOVUTTAVA MALJA”

34. Mihin tämä uskonvainon huippukohta vaikutti, ja mikä Ilmestyskirjassa oleva Jumalan todistajia koskeva ennustus toteutui täten?

³⁴ Noiden antautuneitten kristittyjen vaino ensimmäisen maailmansodan aikana saavutti ilmeisesti huippunsa, kun edellä mainitut valtakunnan lähettiläiden huomattavimmat edustajat vangittiin. Se vaikutti suuresti noiden kristittyjen raamatuntutkijoiden Jumalan perustetusta valtakunnasta antamaan todistukseen. Tässä toteutui ilmeisesti Ilmestyskirjan 11:7–19:ssä esitetty ennustus, jonka mukaan syvyydestä noussut poliittinen ”peto” tappoi kuvaannolliset Jumalan kaksi todistajaa. Tosiaan, maan päällä asuvat ihmiset iloitsivat ja riemuitsivat ”kahden todistajan” kuolemasta ja jättivät ”kahden todistajan” jätteet makaamaan paljaina, julkisesti häväistyinä.

35. Ketä ihmiset todellisuudessa vainosivat vainotessaan Valtakunnan lähettiläitä ensimmäisen maailmansodan aikaan ja minkä Jeesuksen Kristuksen esittämän säännön mukaan?

³⁵ Jeesus Kristus esittää Kuninkaana seuraavan säännön profeetallisessa vertauksessaan lampaista ja vuohista: ”Kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” (Matt. 25:40) Kun juutalainen fariseus Saulus Tarsolainen vainosi juutalaisia kristittyjä, niin ylösnoussut Jeesus Kristus ilmestyi hänelle ihmeen avulla ja sovelsi tätä tuomion sääntöä ja sanoi: ”Saul, Saul, miksi vainoat minua?” (Apt. 9:4; Fil. 3:4–6) Kun ihmiset vastaavasti ensimmäisen maailmansodan aikana vainosivat ja vastustivat Jumalan valtakunnan kristittyjä lähettiläitä, niin he vainosivat ja vastustivat Jeesusta Kristusta, kuninkaallista Kiveä, joka oli laskettu taivaalliseen Siioniin eli Jerusalemiin. Tämä väkivaltainen vastustus oli kuitenkin aiheuttava seurauksia myös vainoojille.

36. Mistä menettelystä Jehova Jumala oli varoittanut kansoja Sakarjan 12:2, 3:nnessa?

³⁶ Sakarjassa 12:1–3 Jehova Jumala oli kauan sitten varoittanut kansoja vehkeilemästä taivaallista Jerusalemia ja sen Kuningasta vastaan, joka oli Daavidin kuninkaallisen huoneen ja Juudan suvun jäsen. Jos he ryhtyisivät sellaiseen vehkeilyyn, niin he vahingoittaisivat itseään. Jehova Luoja sanoi: ”Katso, minä teen Jerusalemin juovuttavaksi maljaksi kaikille kansoille yltympäri, ja myös Juudan kohdalle se on tuleva Jerusalemia piiritettäessä [ja myös Juudaa vastaan hän on tuleva piirittämään, jopa Jerusalemiakin vastaan, Um] Ja sinä päivänä minä teen Jerusalemin väkikiveksi kaikille kansoille: kaikki, jotka sitä nostavat, repivät pahoin itsensä; ja kaikki maan kansakunnat kokoontuvat sitä vastaan.”

37, 38. a) Keitä piirityksen piti koskea Sakarjan ennustuksen mukaan? b) Ketkä ovat meidän aikanamme niitä juudealaisia, joita tarkoitetaan Sakarjan ennustuksessa?

³⁷ Mikä tämän ennustuksen mukaan joutuu piiritetyksi? Ei ainoastaan pääkaupunki Jerusalem, vaan myös Juuda. Profeetta Sakarjan aikana Juuda oli se maa, mitä uudelleen rakennettu Jerusalem hallitsi. Juudan kansa oli Jerusalemin ja sen Daavidin sukuhaaran kuninkaallisen huoneen alamaisia.

³⁸ Meidän aikanamme se maa, jonka piiritys Sakarjan 12:2:sessa ennustetaan, on hengellisten juudealaisten, taivaallisen Jerusalemin hengellisten lähettiläiden, hallussa. Näiden hengellisten juutalaisten muutaman tuhannen käsittävä jäännös on vielä täällä maan päällä. Muista, että Roomalaiskirjeen 2:28, 29:nnessä apostoli Paavali sanoo, että ulkonaisesti lihassa ympärileikattu henkilö ei ole juutalainen eli juudealainen. Todellinen juutalainen eli juudealainen on sisällisesti, sydämeltä ympärileikattu henkilö. Kaikki jäännökseen kuuluvat ovat sellaisia.

39. Kehen tämä jäännös lopulta liittyy, ja minkä piirittämistä jäännöksen piirittäminen on näin ollen todellisuudessa?

³⁹ Kuten Heprealaiskirjeen 12:22 esittää, on jäännös tullut maallista korkeamman Siionin vuoren tykö, missä on ”elävän Jumalan kaupunki, taivaallinen Jerusalem”. Kun nämä jäännöksen jäsenet lopettavat maallisen tehtävänsä lähettiläinä Kristuksen puolesta, niin heidät liitetään Siionin vuorella, taivaallisessa kirkkaudessa hallitsevaan Jumalan Karitsaan, Jeesukseen Kristukseen. (Ilm. 14:1–3) Tätä jäännöstä piirittämällä viholliskansat piirittävät siis todellisuudessa myös taivaallista Jerusalemia eli Siionin vuorta. Ne yrittävät ehkäistä Kristusta hallitsemasta maata ja sen asukkaita.

40, 41. a) Minkä syntymän ja minkä sodan yhteydessä tämä pirullinen toiminta Valtakunnan lähettiläitä kohtaan nähdään Ilmestyskirjan 12. luvussa? b) Mitä muita jälkeläisiä taivaallisella Jerusalemilla on, ja mitä pois heitetty Saatana Perkele tekee heille?

⁴⁰ Tämä Jumalan valtakunnan rauhallisia lähettiläitä vastaan kohdistuva pirullinen toiminta esitetään profeetallisena kuvauksena apostoli Johannekselle annetun Ilmestyksen kahdennessatoista luvussa. Kahdestoista luku kuvailee taivaallisen Jerusalemin, Jumalan järjestön, naisena, joka oli tehty säteileväksi taivaallisella valolla. Jumalan vaimona hän synnyttää pojan. Poika tempaistaan tulisen lohikäärmeen Saatana Perkeleen leuoista ja viedään vaimon aviomiehen, Jumalan, tykö ja asetetaan Jumalan valtaistuimelle. Tämä tekee tyhjäksi Saatanan suunnitelmat. Jumalan valtakunnan syntymää ja valtaanasettamista Kristuksen ollessa kuninkaallisessa vallassa seuraa sota. Saatana ja hänen paholaisenkelinsä voitetaan ja heitetään alas taivaasta maan päälle. Taivaassa kaikuu voittoisa huuto: ”Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen voideltunsa valta, sillä meidän veljiemme syyttäjä, joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä, on heitetty ulos.” (Ilm. 12:1–10) Jumalan valtakunta, jossa Jeesus Kristus toimii kuninkaana, osoittautuu siten taivaallisen Jerusalemin pojaksi.

⁴¹ Taivaallisella Jerusalemilla on muitakin jälkeläisiä eli siemeneen kuuluvia. Nämä ovat vielä täällä maan päällä. Mitä siis Lohikäärme, Saatana Perkele, tekee nyt, kun hänet on heitetty alas maan päälle? Ylhäällä taivaassa hän ei voinut niellä taivaallisen Jerusalemin poikaa, joka temmattiin Jumalan valtaistuimen tykö. Niinpä hän yrittää maan päällä niellä sen jälkeläisten eli siemenen jäännöksen. Vainoamalla sitä ja vastustamalla sen kristillistä työtä, hän vainoaa sen äitiä, Jumalan vaimoa, taivaallista Jerusalemia. Ilmestyskirjan 12:17 kuvailee tätä sanoen: ”Ja lohikäärme vihastui vaimoon ja lähti käymään sotaa muita hänen jälkeläisiänsä [siemenensä jäljellä olevia, Um] vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus.” Sellaisten taivaallisen Jerusalemin jälkeläisten jäljellä olevien täytyy todistaa Jeesuksesta hallitsevana Kuninkaana, jonka Jumala on asettanut valtaistuimelle.

42. Millä tavalla näkymätön Lohikäärme käy sotaa näitä maan päällä olevia Valtakunnan lähettiläitä vastaan?

⁴² Miten sitten näkymätön henkiluomus, Lohikäärme, Saatana Perkele, käy sotaa vastasyntyneen Valtakunnan lähettiläitä vastaan? Käyttämällä tämän maailman maallisia, näkyviä valtakuntia, joiden jumala hän on. (2. Kor. 4:4) Lohikäärme voi käyttää näitä maailmallisia valtakuntia muodostamaan lakeja Valtakunnan lähettiläiden toiminnan ehkäisemiseksi.

43, 44. a) Miten Valtakunnan lähettiläitten uudelleen ilmestyminen vuonna 1919 vaikutti heidän vihollisiinsa? b) Miten tämä kuvailtiin Ilmestyskirjassa Johannekselle?

⁴³ Ensimmäisen maailmansodan aikana nämä Valtakunnan lähettiläät kokivat tilapäisen takaiskun. Mutta vuoden 1919 keväällä he ilmestyivät uudelleen maallisen toiminnan näyttämölle sen jälkeen kun Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran presidentti ja hänen seitsemän vankitoveriaan vapautettiin Atlantassa, Georgiassa, sijaitsevasta liittovaltion kuritushuoneesta, jonne he eivät enää milloinkaan palanneet. Siitä lähtien on alennettu Lohikäärme käynyt sotaa heitä vastaan. Hän on ollut maailman kansojen aiheuttaman vainon takana oleva näkymätön kiihottaja. Näillä Valtakunnan todistajilla on ollut noudatettavanaan Matteuksen 24:14:nteen merkitty Kristuksen käsky saarnata tätä Jumalan valtakunnan hyvää uutista koko asutussa maailmassa todistukseksi kaikille kansoille. Kun he ilmaantuivat tähän työhön, niin heidän palaamisensa oli pettymys Lohikäärmeelle ja kaikille tuon paholaisen alaisuudessa oleville maailman kansoille. Se oli aivan kuin heidän ylösnousemuksensa kuolemasta, kuin nouseminen kansainvälisestä häpeästä taivaalliseen kunniaan. Juuri sellaiseksi se kuvaillaan Johannekselle annetussa Ilmestyksessä. Hän kertoo meille seuraavaa ”kahdesta todistajasta”:

⁴⁴ ”Ja niiden kolmen ja puolen päivän kuluttua meni heihin Jumalasta elämän henki, ja he nousivat jaloilleen, ja suuri pelko valtasi ne, jotka näkivät heidät. Ja he kuulivat suuren äänen taivaasta sanovan heille: ’Nouskaa tänne!’ Niin he nousivat taivaaseen pilvessä, ja heidän vihollisensa näkivät heidät.” – Ilm. 11:11, 12. Vertaa tähän Ilmestyskirjan 9:1–6.

VAHINGOITTAVAT VAIN ITSEÄÄN

45. Missä asemassa taivaalliseen Jerusalemiin nähden kuvataan Sakarjan 12:7:nnessä hengellisten juudealaisten olevan?

⁴⁵ Hengellisesti herätetyt Valtakunnan lähettiläät ovat todellisia hengellisiä juutalaisia eli juudealaisia, jotka eivät vielä ole päässeet taivaalliseen valtakuntaan, taivaalliseen Jerusalemiin. Koska he vielä ovat maan päällä ja alttiina Perkeleen hänen maallisten hallitustensa välityksellä suorittamille hyökkäyksille, niin he ovat taivaallisen Jerusalemin ulkopuolella ja siten ikään kuin teltoissa muurien ulkopuolella. Sakarjan 12:7 (Um) sanoo tältä kannalta katsottuna profeetallisesti: ”Jehova on varmasti pelastava Juudan teltat ensin, ettei Daavidin huoneen kauneus ja Jerusalemin asukkaitten kauneus tulisi liian suureksi Juudaan nähden.” – Vertaa 2. Samuelin kirjan 11:11:nteen.

46. Miksi nuo ”Juudan teltat” pelastetaan ensiksi, ja mitä vihollinen pannaan sitten toteamaan?

⁴⁶ Luonnollisesti ne, jotka asuvat teltoissa avoimilla kentillä Juudan alueella, ovat ensiksi vihollisen saavutettavissa. Sen tähden he tarvitsevat ensiksi pelastusta. Jehovan pelastuksen kauneus täytyy olla havaittavissa näissä telttailijoissakin, ja ensiksi juuri heissä. Koko hengellinen kansa on kysymyksessä, ei ainoastaan pääkaupunki ja siellä oleva kuninkaallinen perhe. Se, että Jehova pelastaa ensiksi hengellisten juutalaisten teltat, saa vihollisen käsittämään, että Valtakunnan lähettiläiden juudealaisella jäännöksellä on Jumalan mielessä suuri arvo, suurempi kuin ylenkatseellinen vihollinen on ajatellutkaan. Vihollinen pakotetaan siten antamaan arvoa sille, että jäännös on aivan yhtä kallisarvoinen Jehova Jumalalle ja ansaitsee samalla tavalla hänen pelastuksensa kuin hengellisen Israelin muutkin jäsenet, ne, jotka ovat jo kirkastetut hallitsevan Kuninkaan, Jeesuksen Kristuksen, kanssa taivaallisessa Valtakunnassa.

47. Mikä se ”kauneus” on, minkä täytyy olla myös vielä maan päällä olevan hengellisten juudealaisten jäännöksen yllä, ja miksi heitä ei saa jättää pois laskuista?

⁴⁷ Jäännös, joka on vielä maan päällä, pääsee osalliseksi pelastuksen kauneudesta Jerusalemin ja ”Daavidin huoneen” Kuninkaan ja kaikkien hänen perijätovereittensa kanssa. Valtakunta ei jätä huomioon ottamatta tätä vielä maan päällä olevaa uskollista jäännöstä. Heistäkin täytyy tehdä perijätovereita Valtakuntaan, jotta Valtakunnan kuninkaallinen perhe olisi täysilukuinen Jehova Jumalan päätöksen mukaan. Vaikka Jeesus Kristus on Jumalan määräämä taivaallisen kuningasperheen Pää, niin hän jakaa taivaallisen kirkkauden perijätovereittensa kanssa. (Joh. 17:22–24) Koko kuninkaallisen perheen lopullinen kunnia jaetaan tasapuolisesti sen kaikille jäsenille. Tällä tavalla Suuremman Daavidin huoneen kauneus ja taivaallisen Jerusalemin asukkaitten (hänen perijätovereittensa) kauneus ei tule liian suureksi hengellisten juudealaisten jäännökseen nähden, joka vielä on maan päällä piirityksen kohteena.

48. Minkä viholliset saavat osakseen ja miksi, kun ne piirittävät Jumalan kuninkaallisia etuja?

⁴⁸ Tämän maailman kansat piirittävät taivaallista Jerusalemia ja sen kuninkaallista ”Daavidin huonetta” siten, että ne pitävät Valtakunnan lähettiläiden jäännöstä piirityksessä. Näin tehden ne ainoastaan vahingoittavat itseään. Ne saavat kokemuksen, mikä panee ne juopuneina hoipertelemaan. Ne palaavat kaikki ruhjottuina. Niiden on tehtävä Jumalalle tili, milloin ikinä ne ilkeyksissään kajoavat Jumalan valtakunnan etuihin ja Jumalan valtakunnan lähettiläiden etuihin. Jo nyt ennen Harmagedonin taistelua ne on saatettu tuntemaan tämä alustavasti.

49. Miten viholliset kokoontuvat yhteisen maljan ympärille, ja miten se, mitä ne juovat, vaikuttaa niihin?

⁴⁹ Kansoilla on ilo ylimmillään aikana, jolloin ne vainoavat Valtakunnan lähettiläitä ja riistävät heitä. Mutta se ei koidu niille pysyväksi tyydytykseksi eikä lopulliseksi voitoksi. Kuninkaallinen Kivi, Jeesus Kristus, on laskettu lujasti taivaalliseen Siioniin eli Jerusalemiin, ja kun ne kokoontuvat Valtakunnan lähettiläiden ympärille ikään kuin yhteisen maljan ympärille odottaen juovansa mitä hienointa viiniä, ne tosiaan juovat jotakin. Mutta millaista juomaa! Se ei anna niille pysyvää tyydytystä eikä mielihyvän tunnetta. Sen sijaan se panee ne hoipertelemaan huimauksesta ja menettämään tajunsa siitä, mitä tehdä tai minne mennä. Tämä vastavaikutus varmistaa niiden kukistumisen.

50. Mikä varoittava kuvaus asiain kääntymisestä omaksi vahingoksi annettiin juutalaisen Mordokain päivinä?

⁵⁰ Seuraavassa on joukko tosi elämästä otettuja varoittavia esimerkkejä siitä, miten asiat ovat kääntyneet niiden omaksi vahingoksi. Profeetta Sakarja sai ennustuskirjansa valmiiksi vuonna 519 eKr. Noin 45 vuotta myöhemmin toimi amalekilainen Haaman Persian imperiumin pääministerinä. Hän aikaansai muuttumattoman lain, mitä piti toteuttaa Jehovan kansaa vastaan kaikissa imperiumin 127 provinssissa, jälleenrakennettu Jerusalem mukaan luettuna. Lain mukaan piti koko Jehovan kansa tuhota adarkuun 13. päivänä vuonna 474 eKr. Jonkin aikaa Haaman loisti ilkeässä työssään Jehovan kansaa vastaan, ja sitten alkoi tulla vastoinkäymisiä. Hänen vaimonsa varoitti häntä: ”Jos Mordokai, jonka edessä olet alkanut kaatua, on syntyjään juutalainen, et sinä voi hänelle mitään, vaan kaadut hänen eteensä maahan asti.” (Est. 6:13) Haaman oli kerskaillut Jehovan kansasta ja Jerusalemista saamastaan poliittisesta ja laillisesta voitosta. Äkisti hänen ilonsa muuttui tyrmistykseksi, kun hänet hirtettiin siihen hirsipuuhun, minkä hän oli valmistanut juutalaiselle Mordokaille. Myöhemmin, kun tuo kohtalokas päivä tuli, Jehovan kansa puolustautui imperiumin valtuuttamana ja löi vihollisensa, jotka uskalsivat toimia Haamanin lain perusteella. Kaiken huipuksi hirtettiin Haamanin kymmenen poikaa mestauslavalla, jonka heidän oma isänsä oli rakennuttanut erään Jehovan vihatun kansan jäsenen hirttämiseksi.

51. Mikä varoittava kuvaus annettiin silloin, kun Babylonian kuningas Nebukadnessar pystytti kultaisen kuvapatsaansa?

⁵¹ Vuosia aikaisemmin olivat muutamat babylonialaiset sotilaat heittäneet Sadrakin, Meesakin ja Abednegon tuliseen pätsiin, koska nämä olivat kieltäytyneet kumartaen palvomasta kuningas Nebukadnessarin pystyttämää kultaista epäjumalankuvaa. Mutta babylonialaiset sotilaat kuolivat itse pätsistä loimuavista liekeistä, kun sitä vastoin kolme uskollista Jehovan palvojaa tulivat sieltä elävinä ulos. – Dan. 3:21–27.

52. Mikä kuvaus annettiin siihen aikaan, jolloin profeetta Daniel kieltäytyi lopettamasta Jumalansa rukoilemista?

⁵² Vuosia myöhemmin heidän läheinen ystävänsä, profeetta Daniel, heitettiin leijonien luolaan, koska hän kieltäytyi lopettamasta päivittäistä rukousta Jehova Jumalalle. Poliittiset vehkeilijät olivat aikaansaaneet lain, mikä teki Danielista rikollisen siksi, että hän pysyi Jehovan palvonnassaan. Seuraavana päivänä Daniel vedettiin esiin elävänä ja vahingoittumattomana, mutta vehkeilijät heitettiin leijonien ahmittaviksi. – Dan. 6:1–24.

53. Mikä kuvaus annettiin Jeesuksen ensimmäisen läsnäolon lopussa maan päällä vuonna 33?

⁵³ Vuonna 33 Jeesus Kristus surmattiin Jerusalemin uskonnollisten johtajien vaatimuksesta, jotka huusivat: ”Ei meillä ole kuningasta, vaan keisari.” Aiheuttamalla hänen kuolemansa Rooman käsissä viholliset ajattelivat ikuisiksi ajoiksi lopettaneensa Jeesuksen antautuneitten seuraajien saarnaamistoiminnan. Mutta kolmantena päivänä Jeesuksen kuoleman jälkeen Jumala herätti hänet kuolleista. Silloin Jeesus käski seuraajiaan aloittamaan saarnaamisen uudelleen, ei ainoastaan Jerusalemissa ja Juudeassa, vaan koko asutussa maassa, tehden Jeesukselle opetuslapsia kaikkialla, kaikkien kansojen ihmisistä. – Matt. 28:19, 20; 24:14.

54. Mikä kuvaus esitettiin kahdentoista apostolin aikana aina Jerusalemin vuonna 70 tapahtuneeseen hävitykseen asti?

⁵⁴ Koska ylösnousseen Jeesuksen opetuslapset tottelivat häntä ja saarnasivat julkisesti temppelissä, niin Jerusalemin uskonnolliset vallanpitäjät esittivät vastalauseensa. He panivat apostolit tyrmään, mutta yöllä Jumalan enkeli päästi heidät vapaaksi ja kehotti heitä menemään takaisin ja ryhtymään jälleen saarnaamaan temppelissä. Kun heidät pidätettiin ja tuotiin uskonnollisen korkeimman oikeuden eteen, niin he selittivät, miksi he eivät lopettaneet saarnaamistaan, sanoen: ”Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä. . . . Ja me olemme kaiken tämän todistajat, niin myös Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille, jotka häntä tottelevat.” Horjuen nyt tämän kumoamattoman puolustuksen edessä, oikeusistuimen tuomarit pitivät neuvottelun ja seurasivat sitten Gamalielin neuvoa: ”Pysykää erillänne näistä miehistä ja antakaa heidän olla; sillä jos tämä hanke eli tämä teko on ihmisistä, niin se tyhjään raukeaa; mutta jos se on Jumalasta, niin te ette voi heitä kukistaa. Varokaa, ettei teitä ehkä havaittaisi sotiviksi itse Jumalaa vastaan.” (Apt. 5:17–39) Vainosta huolimatta kristillinen seurakunta säilyi Jerusalemissa. Vasta kun roomalaisten vuonna 70 aiheuttama hävitys lähestyi, kristillinen seurakunta pakeni kaupungista etukäteen. Jumalaa vastaan taistelevat kokivat jälleen tappion, pahasti ruhjottuina!

55. Miten kristikunnan uskontojärjestelmät puhuvat Jehovan kristityistä todistajista, ja miten Hitler joutui häviölle taistellessaan heidän Jumalaansa vastaan?

⁵⁵ Siirtykäämme nyt jälleen meidän päiviimme. Lohikäärme, Saatana Perkele, on yllyttänyt kansojen ihmiset taistelemaan Jumalan perustetun valtakunnan voideltuja lähettiläitä vastaan. Vuonna 1931 nämä Valtakunnan lähettiläät alkoivat tehdä itseään tunnetuiksi nimellä ”Jehovan todistajat”. Kristikunnan uskontojärjestelmät ovat halveksineet tätä nimeä ja kutsuvat meitä jatkuvasti ”Jehovan vääriksi todistajiksi”. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saatana Perkele nostatti esiin poliittisia diktaattoreita pyyhkäisemään Jehovan todistajat pois monista kansoista. Vuonna 1934 esitettiin maailmanlaajuinen vastalause Hitlerin pirullista Jehovan todistajien vainoamista vastaan. Vastalauseen ärsyttämänä sanoi sisäasiainministeri tri Wilhelm Frick Berliinissä diktaattorille: ”Jos raamatuntutkijat eivät mukaudu heti paikalla, niin me käytämme heitä vastaan kaikkein ankarimpia keinoja.” Hitler huusi siihen: ”Tämä pesue hävitetään perin pohjin Saksasta.” Mutta Hitler vain aiheutti vaikeuksia itselleen. Hän hävisi taistelunsa Jumalaa vastaan. Nykyään Jehovan todistajat jatkavat vapaasti kokoontumistaan ja saarnaamistaan Länsi-Saksassa. Jopa kommunistisessa Itä-Saksassakin Jehovan todistajat jatkavat uskollisesti, vaikkakin maan alla.

56. Miten kommunistisella Venäjällä on annettu tieto, ja miten sen vallanpitäjät joutuvat häviölle taistellessaan todistajain Jumalaa vastaan?

⁵⁶ Kommunistisella Venäjällä on diktaattori toisensa jälkeen noussut valtaan. Jehovan todistajat, jotka on julistettu lainsuojattomiksi Venäjällä ja sen kommunistisissa satelliittimaissa, ovat menneet maan alle. Vaarantaen elämänsä ja vapautensa he valitsevat Jumalan tottelemisen pikemmin kuin ihmisten. Vuosina 1956–1957 he hyväksyivät ympäri maailman vapaissa maissa pidetyissä suurissa konventeissa päätöksen, missä he saattoivat pääministerin tietoon esimerkkejä kommunistisen Venäjän vainoista. He pyysivät, että Jehovan todistajien asemaa harkittaisiin uudelleen uskonnonvapauden perusteella. Mikä oli diktaattori Hruštševin vastaus? Vainojen lisääminen.b Venäjältä saadaan kuitenkin menestyksellisesti raportteja, jotka osoittavat Jehovan todistajien olevan hyvin toimeliaita maan alla – suureksi huoleksi kommunisteille, jotka taistelevat Jumalaa vastaan. Tässä taistelussa he ovat niitä, jotka vahingoittuvat, ei Jumala eikä ylhäällä oleva Jerusalem.

57, 58. a) Miten Jehovan todistajia on piiritetty demokraattisiksi kutsutuissa maissa? b) Miten Amerikan korkein oikeus osoitti tulleensa revityksi tehtyään Jehovan todistajain koululapsia koskevan päätöksen?

⁵⁷ Jopa niin sanotuissa demokraattisissakin maissa ovat hallitukset ja kansat piirittäneet Jehovan todistajia murtaakseen heidän kristillisen nuhteettomuutensa. Yhdyskunnat ovat lain varjolla syyttäneet heitä väärin saaden heidät vedetyiksi oikeusistuimien eteen ja vangituiksi yrittäessään lopettaa Jumalan valtakunnan saarnaamisemme talosta taloon.

⁵⁸ Sellaiset yritykset, joita on tehty soveltamalla väärin lakia, ovat epäonnistuneet. Koska me kieltäydymme rikkomasta kristillistä puolueettomuuttamme tämän maailman kuolettaviin riitoihin nähden, niin meidän kokouspaikkoihimme ja yleisiin konventteihimme on hyökätty. Vuonna 1940 Yhdysvaltojen korkein oikeus äänestyksellä kahdeksan yhtä vastaan päätti, että Jehovan todistajien lasten, jotka käyvät kansakoulua, täytyy totella koulun määräyksiä ja tunnustaa suojeluksen ja pelastuksen kuuluvan kansalliselle vertauskuvalle ja osoittaa sille uskonnollista kunnioitusta. Roskajoukkojen hyökkäysten aalloista, jotka seurasivat kautta maan, tuli kansallinen skandaali. Korkein oikeus tunsi tulleensa pahoin revityksi ja raadelluksi. Kesäkuun 14. päivänä 1943 äänestyksellä kuusi kolmea vastaan korkein oikeus kumosi aikaisemman päätöksensä samasta asiasta ja julisti päätöksen omantunnon mukaisen uskonnollisen palvonnan hyväksi, antaen tämän rohkean päätöksen toisen maailmansodan vielä raivotessa.

59, 60. a) Miten viholliset ovat aiheuttaneet oikeustaisteluita itselleen ja millaisin seurauksin? b) Mikä henki on aiheuttanut toisesta maailmansodasta lähtien lisävaikeuksia todistajille?

⁵⁹ Jehovan todistajat ovat toistuvasti ryhtyneet lailliseen puolustukseen, aivan kuten kuningatar Esterin päivinä, ja he ovat vieneet taistelun aina korkeimpaan oikeuteen asti. He ovat Yhdysvalloissa voittaneet 36 niistä 50 tapauksesta, jotka on viety korkeimpaan oikeuteen saakka. Jehovan todistajat ovat käyneet samanlaisia oikeustaisteluja Kanadassa ja saaneet voittoja sen oikeusistuimissa.

⁶⁰ Toisetkin kansalliset hallitukset ovat vehkeilleet Jehovan todistajien uskonnollisia oikeuksia vastaan, mutta saaneet kokea pahanmakuisia seurauksia. (Sananl. 6:27, 28) Mutta kansallisuushenki on lisääntymässä kaikkialla maailmassa toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina, ja se aiheuttaa lisääntyviä vaikeuksia Jehovan todistajille.

61. Mikä vaikutus Lohikäärmeen sodankäynnillä jäännöstä vastaan on ollut moniin havainnoitsijoihin, ja mitä he ovat tehneet?

⁶¹ Neljäkymmentä kuusi vuotta on alennettu Lohikäärme, Saatana Perkele, johtanut maan kansoja taistelussa taivaallisen Jerusalemin jälkeläisten jäljellä olevia vastaan, niitä vastaan, jotka ovat Jumalan taivaallisen valtakunnan ”Daavidin huoneen” voideltuja lähettiläitä. Mikä vaikutus tällä sodankäynnillä on kuitenkin ollut? Sadattuhannet huomioitsijat ovat havainneet, että nämä tämän maailman uskonnolliset ja poliittiset järjestelmät taistelevat todellisuudessa Jumalaa vastaan ja taivaallista Jerusalemia ja sen valtaistuimelle asetettua ”Daavidin huoneen” kuninkaallista perhettä vastaan. Nämä huomioitsijat ovat kiitollisina hyväksyneet Valtakunnan lähettiläiden antaman todistuksen ja asennoituneet Valtakunnan lähettiläiden puolelle ja taivaallisen Jerusalemin sekä sen äskettäin syntyneen ”Daavidin huoneen” valtakunnan puolelle. He hylkäävät niiden joukot, jotka piirittävät taivaallista Jerusalemia ja sen Daavidin suvulle kuuluvaa valtakuntaa. He liittyvät Valtakunnan voideltuihin lähettiläisiin saarnaten Valtakunnan sanomaa kaikkialla maailmassa. He antavat koko antautuneen tukensa ”Juudan teltoille” ulkona toiminnan kentällä, teltoille, jotka Jehova on luvannut pelastaa ensin.

PIIRITTÄJIEN TUHOAMINEN

62. Minkä Sakarjan ennustuksessa olevan väkikiveä koskevan lopullisen täyttymyksen alkusoittoa nämä kokemukset ovat, jotka johtuvat siitä, että kansat sekaantuvat Valtakunnan edustajien asioihin?

⁶² Näin pitkälle kansakunnat on siis pantu hoipertelemaan ja saamaan ruhjeita siksi, että ne ovat vehkeilleet taivaallisen Jerusalemin ja sen Daavidin huoneen kuninkaan näkyviä edustajia vastaan maan päällä. Mutta tämä on vain alkua Sakarjan ennustuksen suurelle lopulliselle täyttymykselle. Kansakunnat eivät vielä ole oppineet tarpeeksi lakatakseen sekaantumasta näihin asioihin ja poistaakseen piirityksensä. Näkymättömien paholaisten vaikutuksen alaisuudessa niitä kootaan siihen asemaan, mikä vaatii lopullista, kaiken ratkaisevaa Jumalan, Kaikkivaltiaan, sotaa, Harmagedonin taistelua. (Ilm. 16:14–16) Yrittäessään viimeisen kerran siirtää Jumalan taivaallisen Jerusalemin valtakunnan pois tieltä niin kuin suuren ehkäisevän kiven, mikä merkitsee sitä, että ne yrittävät siirtää meidät Valtakunnan saarnaajat pois tieltä, ne tulevat murskaantumaan palasiksi. Siioniin (eli Jerusalemiin) laskettu kivi tulee murskaamaan ne, niin kuin kivi murskasi metallisen kuvapatsaan, jonka Babylonian kuningas näki unessaan. Jeesus Kristus, kuninkaallinen Kivi, sanoi vastustajilleen: ”Ja joka tähän kiveen kaatuu, se ruhjoutuu, mutta jonka päälle se kaatuu, sen se murskaa.” – Matt. 21:44; Dan. 2:34, 36, 44, 45.

63. Kun viholliset kiristävät piiritystään, niin miksi meidän ei tarvitse antautua pakokauhun valtaan?

⁶³ Vaikka maalliset viholliset vahvistavat ja laajentavat piiritystään meitä vastaan, jotka saarnaamme ja kannatamme Jumalan valtakuntaa maan ainoana oikeudenmukaisena hallituksena, niin meidän ei tarvitse antautua pakokauhun valtaan. Kaikkivaltias Jumala antaa meille rohkeutta lopullisen tilanteen kohtaamiseen: ”Sinä päivänä, sanoo Herra, minä lyön kaikki hevoset vauhkoudella ja niiden ratsastajat hulluudella. Mutta Juudan heimoa kohti minä avaan silmäni, ja kaikki kansojen hevoset minä lyön sokeudella. Silloin Juudan sukuruhtinaat sanovat sydämessään: ’Minun väkevyyteni ovat Jerusalemin asukkaat Herrassa Sebaotissa, heidän Jumalassansa’. Sinä päivänä minä teen Juudan sukuruhtinaat ikäänkuin tulipannuiksi puitten sekaan ja ikäänkuin tulisoihduiksi lyhteitten sekaan, ja he kuluttavat oikealta ja vasemmalta, kuluttavat kaikki kansat yltympäri. Ja Jerusalem saa yhäti asua paikoillansa – Jerusalemissa.” (Sak. 12:4–6) Me voimme siis olla rohkeita.

64. Mitä Jehova tekee vihollisen sotakoneistolle, ja mitä hengellisten ”Juudan sukuruhtinaitten” on myönnettävä?

⁶⁴ Meidän Jumalamme Jehova lupaa hoitaa hyökkäävän hevosen ratsastajineen, ts. Saatana Perkeleen näkyvän sotakoneiston. Jehova sokaisee sen ja saattaa sen hämmennykseen, mutta hän pitää tarkoin silmällä maan päällä olevia hengellisiä juudealaisia ja heidän uskollisia tovereitaan, säilyttääkseen heidät ja pitääkseen huolta heidän hyvinvoinnistaan Hänen kansanaan. Juudan kuninkaallisen suvun hengellisten sukuruhtinaitten on myönnettävä, että voima, jota tarvitaan taivaallisen Jerusalemin ja sen kuninkaallisen huoneen kannattamiseen, ei ole heidän oma voimansa. Se on pikemminkin seuraus siitä näkymättömästä tuesta, mitä he saavat taivaallisen Jerusalemin kuninkaallisilta asukkailta, pääasiassa Jeesukselta Kristukselta.

65. Miten nämä ”sukuruhtinaat” ja heidän johdollaan palvelevat taistelevat vihollista vastaan, ja mihin sen vaikutusta verrataan?

⁶⁵ Juudan hengelliset sukuruhtinaat ja ne, jotka palvelevat heidän alaisuudessaan, eivät luonnollisesti taistele vihollista vastaan kuolettavin lihallisin asein. Meidän aseemme ovat hengelliset. Ne ovat Jumalan kirjoitettu sana ja sen sanomat. Juudan hengelliset sukuruhtinaat aiheuttavat kuvaannollisesti sanoen tulipalon, kun he julistavat Jumalan sanaa ja panevat piirittäjät ja hyökkääjät tuntemaan Jehovan vihan kuluttavan kuumuuden. Jo nyt heitä käytetään enkelien johdon alaisuudessa vuodattamaan ’Jumalan vihan seitsemää viimeistä vitsausta’ kaikille Hänestä vieraantuneille kansoille. (Ilm. 15:1–16:21) Miten tuskallista tämä onkaan piirittäjillemme!

66, 67. a) Mitä Jehova sitten etsii viholliskansoja silmällä pitäen? b) Mitä Jehovalla on hengellisten juudealaisten ja heidän uskollisten auttajiensa hyväksi?

⁶⁶ ’Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodan’ aikaan Hänen ei tarvitse etsiä kovin kaukaa syitä niiden hävittämiseen, jotka hyökkäävät hengellisten juudealaisten ja heidän antautuneitten tovereittensa kimppuun. Mutta hänellä on sen sijaan paljon syitä, miksi suojata Valtakuntansa lähettiläät ja heidän uskolliset toverinsa. Siksi hän sanoo profeettansa kautta:

⁶⁷ ”Ja Herra on ensiksi vapauttava Juudan majat [teltat, Um], ettei Daavidin suvun kunnia ja Jerusalemin asukasten kunnia ylvästelisi Juudaa vastaan. Sinä päivänä on Herra suojaava Jerusalemin asukkaita; ja kompastuvainen heidän seassansa on sinä päivänä oleva niinkuin Daavid, ja Daavidin suku on oleva niinkuin jumalolento, niinkuin Herran enkeli heidän edessänsä. Mutta sinä päivänä minä tahdon hävittää kaikki pakanakansat, jotka hyökkäävät Jerusalemia vastaan.” – Sak. 12:7–9.

68. Mihin piirittäjien puuttuminen Valtakunnan etuihin johtaa ”sinä päivänä”?

⁶⁸ ”Sinä päivänä” taivaallinen Jerusalem tulee täysimmin olemaan juovuttava malja ja väkikivi, jossa repivät pahoin itsensä ne, jotka luulevat olevansa kyllin vahvoja nostaakseen Jumalan valtakunnan pois tieltä. Heidän ilkeämielinen puuttumisensa taivaallisen Jerusalemin valtakunnan etuihin kääntyy heidän omaksi vahingokseen. Se koituu heidän omaksi tuhokseen Jehova Jumalan käsissä, joka voi tuhota sekä ruumiin että sielun iankaikkisen tuhon Gehennassa. (Matt. 10:28) Olkoot he siis varuillaan!

69. Mikä on velvollisuutemme Jumalan enkeliä kohtaan, joka käy edellämme, ja mitä niille on varattu, jotka näin tekevät?

⁶⁹ Kun me ajattelemme vihollisia, jotka meidän täytyy kohdata maan päällä, niin me tunnemme olevamme heikkoja, sellaisia, jotka kompastelevat eivätkä voi kävellä suoraan. Mutta taivaallinen valtakunta on voimakas ja tarpeeksi mahtava murskaamaan kaikki viholliset olemattomiin. Sen hallitseva Kuningas, ”Daavidin huoneen” Jeesus Kristus, on Jumalan antaman nimensä mukainen, ”Väkevä Jumala”. Hän on Jehovan enkeli, joka käy meidän edellämme. Meidän on seurattava jatkuvasti häntä, Suurempaa Daavidia. Meillä on siis kaikki syyt luottaa Jehova Jumalaan ja koota voimamme, jotta kestäisimme piirittävien vihollisten täydelliseen hävitykseen saakka. Sillä hengellisen ”Juudan teltoille” ja ”suurelle joukolle” heidän uskollisia maan päällä olevia tovereitaan on tuleva lopullinen pelastus Jehovalta, meidän Jumalaltamme, hänen voittamattoman kuningasten Kuninkaansa, Jeesuksen Kristuksen, kautta. – Jes. 9:5; Ilm. 7:9–17.

[Alaviitteet]

”Äskeisinä vuosina on paljon uskonnonvastaista propagandaa kohdistettu erityisesti pieniin ryhmiin, kuten Jehovan todistajiin, jotka tukevat toimeliaasti tottelemattomuutta valtiota kohtaan.”