Vapautuksen sanansaattajat

”Rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä.” – Luuk. 21:28.

 1. Mitä erilaisia näkemyksiä vapautuksesta ihmisillä saattaa olla, mutta mikä on suurin tarvitsemamme vapautus?

KUKA ei iloitsisi vapaudesta? Kuka kahlehdittu tai orja ei haluaisi vapautusta? Vapautusta kaivataan nyt maailmanlaajuisesti. Joku voi pitää tätä lausuntoa liian rohkeana tai yleistävänä, koska poliittisella alalla on ns. ”vapaa maailma” kansojen kommunistista blokkia vastassa. Toisella voi olla mielessään se vapautus, mitä tämä kommunistiblokki suosittelee kaikille ”imperialistisille” kansoille ja mikä johtaisi vain siihen, että sellainen inhimillinen hallitus, mikä on leimattu epämieluiseksi, korvattaisiin toisella inhimillisellä hallituksella, joka ei ole täydellisempi eikä kaikkitietävämpi kuin tuo korvattukaan. Moisen vapautuksen sanansaattajat olisivat vallankumouksen sanansaattajia, radikaalisen hallituksen ulkomaisia asiamiehiä, poliittisia kumouksellisia ja kiihottajia, jota vastoin ”vapaan maailman” asiamiehiä pidettäisiin ”imperialistien vakoilijoina”. Vielä joku saattaisi ajatella, että jokin rotu ihmiskunnassa tarvitsee vapautusta jonkin toisen rodun vallasta. Mutta että vapautuksen tarve on maailmanlaajuinen, se voidaan nähdä tuhat yhdeksänsataa vuotta sitten esitetystä, mutta yhä paikkansa pitävästä lausunnosta: ”Koko maailma on paholaisen vallassa.” (1. Joh. 5:19, Um) Meillä ei ole koskaan vanhurskasta, rauhaisaa, hyvinvoipaa maailmaa, ennen kuin meidät on vapautettu tuosta paholaisesta.

 2. Miten voimme olla varmoja siitä, että täydellinen vapautus on lähellä?

² Täydellinen vapautus tuosta jumalattomasta maailman orjuuttajasta on nyt käynnissä. Koska meillä on ollut vuodesta 1914 lähtien yhä enemmän todistuksia vapautuksen lähellä olosta, niin me voimme toimia suuren Profeetan rohkaisevien sanojen mukaan: ”Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä. . . . Katsokaa viikunapuuta ja kaikkia puita. Kun ne jo puhkeavat lehteen, niin siitä te näette ja itsestänne ymmärrätte, että kesä jo on lähellä. Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että Jumalan valtakunta on lähellä.” – Luuk. 21:28–31.

 3. a) Milloin täydellinen vapautus Saatanasta tulee? b) Mikä vapautus tapahtuu nyt?

³ Tämä valtakunta syöksee vallasta ja valvonnasta sen jumalattoman, jonka näkymättömän vaikutuksen ja painostuksen koko ihmiskunta tuntee, nimittäin Saatana Perkeleen. Hänen maailmanlaajuisen valtansa riistäminen häneltä tapahtuu heti kun yleinen Harmagedonin sota on käyty, taistelu, mikä johtaa hänen näkymättömän hallitusjärjestelmänsä murskaamiseen. Se merkitsee vapautusta kaikille niille Jumalaa pelkääville ihmisille, jotka rukoilevat: ”Tulkoon sinun valtakuntasi!” ja jotka etsivät ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, kuten Jeesus Kristus opetti heitä tekemään. (Matt. 6:9, 10, 33) Heitä varten on valmiina vapautus, joka alkaa ennen tulossa olevaa Harmagedonin taistelua. Se on hyvin tärkeä vapautus, koska se koskee heidän iankaikkista tulevaisuuttaan. Se on uskonnollinen vapautus, joka tapahtuu poliittisten hallitusten, diktatuurien ja totalitaaristen hallitustenkin vielä ollessa voimassa. Tämä vapautus merkitsee nyt paljon!

 4. a) Ketkä eivät kenties tunne tarvitsevansa vapautusta? b) Mikä samankaltainen asenne oli eräillä Aabrahamin jälkeläisillä Jeesuksen aikana?

⁴ Sellaisissa maissa asuvat ihmiset, joissa perustuslaki tai valtiosääntö takaa heille ”uskonnonvapauden”, eivät ehkä tunne tarvitsevansa tällaista vapautusta. Heillä on vapaus olla harjoittamatta mitään uskontoa, olla ateisteja, jos he niin haluavat. Mutta nykyään on oltava huolellinen sen suhteen, ettei ole samanlainen kuin Jerusalemin väestö tuhat yhdeksänsataa vuotta sitten, so. syksyllä vuonna 32 jKr. Jeesus Kristus oli opettanut temppelissä noita ihmisiä, jotka olivat heprealaisen patriarkan Aabrahamin jälkeläisiä, ja hän sanoi: ”Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi.” Ollen ylpeitä kansallisuudestaan he vastasivat: ”Me olemme Aabrahamin jälkeläisiä emmekä ole koskaan olleet kenenkään orjia. Kuinka sinä sitten sanot: ’Te tulette vapaiksi’?” – Joh. 8:31–33.

 5, 6. a) Miten Jeesuksen heidän lausuntoonsa antama vastaus osoitti, että Aabrahamin jälkeläiset olivat vapautuksen tarpeessa? b) Millainen heidän vastauksensa nyt oli, mutta kenen Jeesus osoitti todella olevan heidän isänsä?

⁵ Jeesuksen vastaus saattoi joko loukata heitä tai avata heidän silmänsä näkemään heidän todellisen tilansa. Hän sanoi: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja. Mutta orja ei pysy [patriarkka Aabrahamin] talossa iäti; Poika pysyy iäti. Jos siis Poika [Jeesus Kristus] tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi. Minä tiedän, että te olette Aabrahamin jälkeläisiä [luonnollisen polveutumisen perusteella]; mutta te tavoittelette minua tappaaksenne, koska minun sanani ei saa tilaa teissä. . . . Niin ei Aabraham tehnyt. Te teette isänne tekoja.” Tämän lausunnon kuullessaan he väittivät polveutuvansa korkeammasta kuin ihmisestä Aabrahamista. He sanoivat Jeesukselle: ”Me emme ole aviorikoksesta syntyneitä [nimettömän isän lapsia]; meillä on yksi Isä, Jumala.” – Joh. 8:34–41.

⁶ Mutta jos he olisivat rakastaneet Jumalaa, niin he olisivat rakastaneet hänen Poikaansa ja kuunnelleet tämän Pojan sanoja. Sitä he eivät kuitenkaan tehneet, minkä vuoksi Jeesus sanoikin: ”Te olette isästä [isästänne, Um] perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä. . . . Sentähden te ette kuule, koska ette ole Jumalasta.” – Joh. 8:42–47.

 7. a) Mikä on näin ollen johtopäätöksemme näiden Aabrahamin jälkeläisten suhteen? b) Osoita, miksi on sopivaa puhua Saatanasta ”jumalana”.

⁷ Synnin orjia! Saatana Perkeleen, ensimmäisen murhaajan ja valehtelijan, lapsia! Millaisia uskonnollisia ihmisiä, vaikka he samalla luulivatkin olevansa Jumalan lapsia hänen maallisen ystävänsä, heprealaisen patriarkan Aabrahamin, välityksellä! Millainen uskonnollinen petos siinä piilikään! Mikä vapautuksen tarve! Saatana Perkelettä ei kutsuttu ilman suurta uskonnollista merkitystä jumalaksi, ”tämän asiainjärjestelmän jumalaksi”. Hän yrittää kätkeä tosi Jumalan koko ihmiskunnalta. Sitä varten hän on ”sokaissut epäuskoisten mielen, jotta Kristusta, joka on Jumalan kuva, koskevan ihanan hyvän uutisen valo ei loistaisi läpi”. (2. Kor. 4:4, Um) Siksi se raamatunkohta, mikä kertoo tuon jumalattoman ja hänen paholaisenkeliensä karkottamisesta taivaasta, sanoo: ”Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle.” (Ilm. 12:7–9) Koska hän on ”tämän asiainjärjestelmän jumala”, niin hänellä on palvojia. Hänellä on uskontonsa, ja hän johtaa harhaan käytännöllisesti katsoen kaikki maan asukkaat uskonnollaan, väärän jumalan väärällä uskonnolla.

 8. Mistä väärä uskonto sai jälleen vedenpaisumuksen jälkeen alkunsa, ja miten laajalle se oli ulottuva?

⁸ Raamatun historia osoittaa, että Saatana Perkele uusi vedenpaisumuksen jälkeen uskontonsa maan päällä Babylonissa. Tämä kaupunki rakennettiin Eufrat-virran rantamille. Tuosta kaupungista levisi väärä uskonto siellä tapahtuneen kieltensekoituksen jälkeen kaikkiin osiin asuttua maata. Seitsemännellä vuosisadalla ennen Kristusta kaupungista kehkeytyi kolmas Raamatun historiassa mainittu maailmanvalta. Se kukisti juutalaisten valtakunnan ja vei henkiin jääneet Babyloniaan, minne he jäivät vastahakoisiksi vangeiksi seitsemäksikymmeneksi vuodeksi. Vapautus tuli heille valloittajan, Persian kuninkaan Kyyroksen, kautta vuonna 537 eKr., ja yli 42 000 juutalaisen jäännös palasi heti kotimaahansa rakentamaan uudelleen Jehova Jumalan temppeliä ja pyhää kaupunkia. Jeesuksen tuloaikaan he olivat joutuneet Rooman imperiumin valtaan, mutta heidän sallittiin yhä harjoittaa uskontoaan, juutalaisuutta. Mutta nyt olivat ihmistekoiset uskonnolliset perimätiedot saaneet enemmän merkitystä kuin Jumalan kirjoitettu sana, Pyhä Raamattu.

 9. Osoita, miten Jeesuksen sanat ”jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja”, pitivät paikkansa Juudan kansasta hänen aikanaan, ja että juutalaiset tarvitsivat vapautusta.

⁹ Sen ohella, että Juudan kansa oli epäraamatullisten, raamatunvastaisten uskonnollisten perimätietojen sitoma, se oli sortavien uskonnollisten, isästään Perkeleestä olevien hallitusmiesten alainen. Jerusalemin temppelissä suoritetut uskonnolliset menot eivät poistaneet todellisuudessa heidän syntejään eivätkä vapauttaneet heitä toden teolla synnin orjuudesta. Synnin seurauksena kuolema, joka on synnistä johtuva rangaistus, hallitsi heitä. (Room. 6:23; 5:12–17) Jeesus Kristus esitti heille suorat tosiasiat sanoessaan heidän olevan orjia ja tarvitsevan vapautusta.

10. Selitä, miksi Paavali vertasi Juudan kansaa Haagarin lapsiin, mutta kristittyjä Saaran lapsiin.

¹⁰ He ajattelivat mielellään olevansa Aabrahamin lapsia hänen vaimostaan Saarasta, vapaasta vaimosta, mutta kristitty apostoli Paavali, juutalaiskäännynnäinen, sanoi, että he olivat egyptiläisnaisen, Haagarin, Saaran orjatytön, lasten kaltaisia ja niin ollen orjia. Paavali lausui: ”Tämä on kuvaannollista puhetta; nämä naiset ovat kaksi liittoa: toinen on Siinain vuorelta, joka synnyttää orjuuteen, ja se on Haagar; sillä Haagar on Siinain vuori Arabiassa [missä lakiliiton kymmenet käskyt annettiin] ja vastaa nykyistä Jerusalemia, joka elää orjuudessa lapsineen. Mutta se Jerusalem, joka ylhäällä on, on vapaa, ja se on meidän äitimme. Niin me siis, veljet [kristityt], emme ole orjattaren lapsia, vaan vapaan. Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.”

11. a) Millainen kirje galatalaisille kirjoitettu on? b) Ketkä muodostavat nykyään ainoan vapaan kansan?

¹¹ Näillä galatalaisille kirjoittamansa kirjeen (4:24–26, 31; 5:1) sanoilla Paavali ilmaisee, että hänen kirjeensä ei esitä vapautusta ainoastaan babylonilaisesta pakanuudesta, vaan myös juutalaisuudesta uskonnollisine perimätietoineen ja sortavine johtajineen. Nykyään – samoin kuin Paavalin aikanakin – ainoat todella vapaat ihmiset ovat ne, jotka Jeesus Kristus on vapauttanut Saatana Perkeleestä, synnistä ja kuolemasta, synnin aiheuttamasta rangaistuksesta. He ovat ”taivaallisen Jerusalemin”, ’ylhäällä olevan Jerusalemin’, lapsia. Se on heidän äitinsä, ja se kuvaa Jumalan pyhää taivaallista järjestöä, jota vuorostaan kuvattiin Aabrahamin vaimolla, Saaralla, vapaalla vaimolla.

RAVISTAUDU VAPAAKSI, JERUSALEM

12, 13. Mikä kysymys nyt herää, ja mikä ratkaisu esitetään?

¹² Roomalaisille kirjoittamassaan kirjeessä (10:15) apostoli Paavali ottaa lainauksen Jesajan ennustuksesta (52:7). Kun Paavali sanoo: ”Se Jerusalem, joka ylhäällä on, on vapaa, ja se on meidän äitimme”, niin miten hän voi silti olla sopusoinnussa Jesajan ennustuksen 52. luvun toisen jakeen kanssa, mikä kuuluu: ”Pudista päältäsi tomu [ravistaudu vapaaksi tomusta, Um], nouse istuimellesi, Jerusalem; irroita kahleet kaulastasi, sinä vangittu tytär Siion”? Siksi, että taivaallista Siionia, ylhäällä olevaa Jerusalemia, edustavat sen maan päällä olevat lapset. Nämä ovat maan päällä olevat antautuneet, kastetut, hengestä siinneet kristityt, Jeesuksen hengelliset veljet ja Jumalan hengelliset lapset.

¹³ Siionin kuvataan osallistuvan maan päällä olevien hengellisten lastensa olosuhteisiin ja kokemuksiin. Samoinhan Jesajan 63:8, 9:nnessäkin sanotaan Jehovan kansasta: ”Ja hän sanoi: ’Ovathan he minun kansani, he ovat lapsia, joissa ei ole vilppiä’; ja niin hän tuli heille vapahtajaksi. Kaikissa heidän ahdistuksissansa oli hänelläkin ahdistus.” Kristus Jeesushan on taivaallisen Siionin, ylhäällä olevan Jerusalemin, Pääjäsen. Hän sanoi Matteuksen 25:31–46:ssa kerrotussa vertauksessaan: ”Kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” Kun Siionin eli ylhäällä olevan Jerusalemin lapsia pidetään vankeina, niin siis sen sanotaan olevan vangittu.

14. a) Vaikka Israel vapautettiinkin Babylonian-vankeudesta v. 537 eKr., niin mikä orjuus jatkui siinä seuraavinakin vuosisatoina? b) Mitä Johannes Kastaja, Jeesus ja apostolit voivat näin ollen tehdä?

¹⁴ Muinainen Siionin eli Jerusalemin kaupunki meni kirjaimellisesti vankeuteen Babyloniaan Eufrat-virran rannoille, kun se ja sen temppeli hävitettiin vuonna 607 eKr. ja sen asukkaat eli lapset laahattiin vankeuteen Babylonin alueille. Se vapautettiin vankeudesta vuonna 537 eKr., jolloin sen asukkaat päästettiin vapauteen ja he palasivat ja rakensivat uudelleen sen ja sen palvontatemppelin. Mutta seuraavina vuosisatoina sen väestö saatettiin uskonnolliseen orjuuteen, mikä vastasi eräissä suhteissa Babylonian-vankeutta. Siitä syystä Johannes Kastaja, Jeesus Kristus ja hänen apostolinsa täyttivät joukon Raamatun ennustuksia, mitkä kuuluvat pakkosiirtolaisjuutalaisten Babylonian-vankeuden ja sieltä vapauttamisen yhteyteen. He olivat todella vapautuksen sanansaattajia, joskin suuremman kuin tapahtui muinaisesta Babylonista, joka on kauan sitten tuhoutunut.

15. Mikä suurenmoinen vapautus tapahtui helluntaina?

¹⁵ Jeesuksen Kristuksen piti tietenkin vapauttaa omat apostolinsa ja muut yhteydessään olevat opetuslapset, ja pysymällä jatkuvasti hänen sanassaan nämä jäivätkin todella vapaiksi. Tähän sisältyi mitä kallisarvoisin vapaus, vapaus palvoa elävää tosi Jumalaa, Jehovaa. Vuoden 33 helluntaipäivänä Jeesus Kristus, joka oli Jumalan oikealla puolella taivaassa, vuodatti pyhän hengen Jerusalemissa odottaville opetuslapsilleen, ja heistä tuli Jumalan taivaallisen järjestön, taivaallisen Siionin, ylhäällä olevan Jerusalemin, hengellisiä lapsia. Silloin heistä tuli tosiaan sen vapaita lapsia, ja he saarnasivat Jumalan valtakunnan hyvää uutista käyttäen Jumalalta sen tekemiseen saamaansa uskonnollista vapautta.

16. a) Miten Pietari sovelsi käytännöllisesti Jooelin 2:28–32, ja millaista vastakaikua hänen vapautussanomansa herätti? b) Miten apostolit ilmaisivat myöhemmin pelottomasti uskonnollisen vapautensa?

¹⁶ Apostoli Pietari lainasi Jooelin ennustuksen (2:28–32), mikä puhuu ”pelastuneista” ja ”pakoonpäässeistä” Siionin vuorella ja Jerusalemissa. Soveltaen sitten käytännöllisesti vapautussanomansa Pietari sanoi tuhansille kuunteleville juutalaisille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. . . . Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta.” Kolmetuhatta suhtautui myönteisesti tähän vapautussanomaan sinä helluntaipäivänä. (Apt. 2:14–42) Myöhemmin sanoivat Pietari ja toiset apostolit uskonnollisen vapautensa pelottomaksi ilmaukseksi Jerusalemin juutalaiselle ylimmäiselle papille ja juutalaisen korkeimman oikeuden uskonnollisille vanhemmille: ”Meidän täytyy totella Jumalaa hallitsijana pikemmin kuin ihmisiä. . . . Ja me olemme näiden asioitten todistajia, ja niin on pyhä henkikin, minkä Jumala on antanut niille, jotka tottelevat häntä hallitsijana.” – Apt. 5:27–32, Um.

17. a) Mikä odotti Raamatun ennustusten perusteella vapaita hengellisiä lapsia? b) Minkä orjuutta se oli oleva, milloin se oli tapahtuva, ja keiden piti ilmestyä sinä aikana?

¹⁷ Mutta muinaisten juutalaisten Babylonista saaman profeetallisen kokemuksen ja Raamatun ennustusten mukaan ei Siion, ylhäällä oleva Jerusalem, jota kuvasivat ne maan päällä olevat, jotka sanoivat olevansa sen hengellisiä lapsia, ollut pysyvä vapaana. Sen lasten nähtiin ennalta kokevan Suuremman Babylonin, uskonnollisen orjuusjärjestelmän, vankeuden kautta maailman, mutta ei muinaisessa Babylonissa. Kahdentoista uskollisen apostolin päivinä aina ensimmäisen vuosisadan loppuun asti – johon aikaan iäkäs apostoli Johannes kirjoitti Pyhän Raamatun viimeiset kirjat – taivaallisen Siionin, ylhäällä olevan Jerusalemin, lapset pysyivät vapaina. Sitten, aivan niin kuin apostoli Paavali oli ennustanut, ”se, joka nyt vielä pidättää”, poistui tieltä, ja tapahtui lankeaminen pois eli luopumus vapauden antavasta kristillisestä uskosta. Niin meni suurin osa niistä, jotka tunnustivat omaavansa kristillisen uskon, vankina uskonnon suureen babylonilaiseen järjestelmään. Silloin ilmestyi Jumalaa kohtaan osoitetun ”laittomuuden ihminen”, ”kadotuksen lapsi” ja astui julkisuuteen kristikunnan uskonnollisen papiston muodossa. – 2. Tess. 2:3–8.

18. Millainen asiainkehitys nyt seurasi?

¹⁸ Kristikunta on peräisin erityisesti Rooman keisarin Konstantinus Suuren päiviltä neljänneltä vuosisadalta.a Taivaallisen Siionin (ylhäällä olevan Jerusalemin) maan päällä olevien todellisten lasten oli ilmeisesti mentävä maan alle ylettömän uskonvainon takia. Kuten Jeesuksen vertauksessa nisusta ja lusteesta sanotaan, Siionin harvat vehnänkaltaiset lapset ja lusteenkaltaiset jäljitelmälapset jätettiin kasvamaan yhdessä samaan peltoon, ihmismaailmaan. (Matt. 13:30) Kristikunnan papisto, joka väitti edustavansa taivaallista Siionia, babylonilaistui ja tuli osaksi Suuremmasta Babylonista. Silloin joutui taivaallinen Siion maan päällä olevien todellisten lastensa edustamana toden teolla vankeuteen Suurempaan Babyloniin.

19. a) Mitkä kiinnostavat kysymykset heräävät nyt? b) Milloin vapautumispyrkimykset alkoivat, mutta mitä vuosi 1914 toi tullessaan?

¹⁹ Pitikö Siionin vankeuden Suuremmassa Babylonissa jatkua Raamatun viimeisessä kirjassa, Ilmestyskirjan 16:13–16:ssa, ennustettuun Harmagedonin taisteluun asti? Eikö keidenkään vapautuksen sanansaattajien pitänyt tulla sen luo tuomaan hyvää uutista ennen kuin Harmagedon saavutetaan? Ilmestyskirjan 9:13–15:ssa olevan mukaan piti tapahtua niiden päästäminen, vapauttaminen, ”jotka ovat sidottuina suuren Eufrat-virran varrella”, missä muinainen Babylon ennen oli. Viime vuosisadan kolmena viimeisenä vuosikymmenenä ponnistelivat Jehova Jumalan todella antautuneet, kastetut kristityt palvojat vakavasti vapautuakseen kristikunnasta, mikä on uskonnollisen Suuremman Babylonin hallitseva osa. Mutta vuonna 1914 tuli ensimmäinen maailmansota, ja kristikunta, sodan pääosakas, käytti sitä keinona saattaakseen taivaallisen Siionin antautuneet kristityt lapset orjuuteen samalla tavoin kuin israelilaiset muinaisessa Babyloniassa Jerusalemin 70-vuotisen autionaolon aikana.

20. a) Mihin tapahtumiin Raamatun ennustusten täyttyminen johti vuonna 1914 ja sen jälkeen? b) Mikä kysymys esitetään, ja minkä vastauksen se saa?

²⁰ Mutta Raamatun ennustukset ja sen aikataulu yhdessä vuoden 1914 maailmantapahtumien kanssa todistivat, että Jumalan vaimo, taivaallinen Siion, oli synnyttänyt Messiaan eli Kristuksen luvatun valtakunnan ja että valtaistuimelle asetettu Jeesus Kristus oli alkanut silloin hallita vihollistensa keskellä kukistaakseen heidät täydelleen aikanaan. (Ilm. 12:1–5; Ps. 110:1–6; Hepr. 1:13; 10:12, 13) Harmagedonin taistelu odotti häntä tulevaisuudessa kaikkivaltiaan Jumalan määräaikana, erityisesti sen jälkeen kun näkymätön sota taivaassa lakkasi Saatana Perkeleen paholaisineen tullessa heitetyksi taivaallisesta asemastaan alas maan seutuville. Pitikö voittoisan Kuninkaan Jeesuksen Kristuksen, jota muinaisen Babylonin valloittaja Kyyros Suuri kuvasi, sillä välin odottaa Harmagedoniin asti vapauttaakseen Jehovan kristityt todistajat heidän vankeudestaan nykyisestä Suuremmasta Babylonista? Ei Raamatun ennustusten mukaan!

21. Minkä ennustuksen täyttymisaika oli vuonna 1914, mutta mitkä pulmat olivat edessä?

²¹ Vuonna 1914 kaikkivaltias Jehova Jumala otti suuren valtansa ja alkoi hallita kuninkaana maahan nähden perustamalla luvatun messiaanisen valtakuntansa. Siten ”maailman valtakunnasta on tullut meidän Herramme ja hänen Kristuksensa valtakunta”. (Ilm. 11:15–18, Um) Tämän Kristuksen ennustuksen täyttymisaika oli sen tähden saapunut: ”Tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu”, so. Harmagedonissa. (Matt. 24:14) Mutta jos Jehova-Kuninkaan todistajat olivat Babylonin-vankeudessa, niin miten he saattoivat julistaa Jumalan valtakunnan luvatun hallinnon alkaneen? Miten asiat sopisivat yhteen eli olisivat sopusoinnussa sen kanssa, että Jehova Jumala, Kaikkivaltias, hallitsisi Kuninkaana, mutta hänen maanpäälliset todistajansa olisivat kuitenkin vihollisen, Suuremman Babylonin, vankeudessa? Miten nämä kristityt vankitodistajat voivat todella kuvailla Jumalan taivaallisen ”vaimon” vapautta ja sanoa: ”Se Jerusalem, joka ylhäällä on, on vapaa, ja se on meidän äitimme”? (Gal. 4:26) He eivät voisi tehdä siten vankeustilassa.

22. Miten Saatana Perkele osoitti vastustavansa Valtakuntaa tultuaan heitetyksi pois taivaasta?

²² Ilmestyskirjan 12:7–17 paljasti etukäteen, että sen jälkeen kun Saatana singottiin maamme seutuville taivaassa käydyssä sodassa, hän vainosi Jumalan vaimoa, joka oli synnyttänyt messiaanisen valtakunnan ja vihaisena tälle ”lähti käymään sotaa hänen siemenensä jäljellä olevia vastaan, jotka noudattavat Jumalan käskyjä ja joiden työnä on todistuksen antaminen Jeesuksesta” (Um). Näiden seikkojen toteuttaminen vaatii tiettyjen toistenkin asioitten toteen käymistä. Minkä seikkojen? Saatana Perkele on ”tämän asiainjärjestelmän jumala” ja siis myös sen Suuremman Babylonin jumala, mikä kuuluu tähän asiainjärjestelmään. Hän piti tässä Suuremmassa Babylonissa ”hänen [Siionin] siemenensä jäljellä olevia” vankeina aina ensimmäisen maailmansodan loppuun asti vuonna 1918. Kun Saatana Perkele poistettiin taivaallisesta asemastaan, niin hän vainosi Jumalan ”vaimoa” Siionia vainoamalla hänen siemenensä jäljellä olevia maan päällä. Hän teki tämän käymällä sotaa heitä vastaan.

23. Mitä se todistaa, että Saatana kävi sotaa Kristuksen siemenen jäljellä olevia vastaan?

²³ Mitä me tästä näemme? Sen tähden että Saatana oli heitetty pois taivaasta, hän oli menettänyt vaimon siemenen jäännöksen valvonnan, ja hänen palvojansa, uskonnollinen Suuri Babylon, oli myös menettänyt tämän valvonnan. Jos jäännöksen jäsenet olisivat olleet yhä hänen tai Suuren Babylonin vankeina, niin miksi hänen olisi tarvinnut ”käydä sotaa” heitä vastaan? Sodan käyminen heitä vastaan oli välttämätön, koska heidät oli vapautettu ja koska he olivat nyt vapaita ’noudattamaan Jumalan käskyjä ja antamaan todistusta Jeesuksesta’. Perkeleen sodankäynti heitä vastaan oli yritys saada heidät takaisin Suuremman Babylonin vankeuteen.

24. Milloin Jumalan kansa vapautettiin Suuresta Babylonista, ja minkä suuren tosiseikan se todistaa?

²⁴ Meidän täytyy lähteä tapauksen tosiseikoista. Milloin tosiseikat osoittavat kristittyjen todistajien vapautuneen Perkelettä palvovan Suuremman Babylonin vankeudesta? Vuoden 1919 keväällä, sillä siitä lähtien he ryhtyivät pelottomasti saarnaamaan Jumalan messiaanista valtakuntaa koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille noudattaen siten tätä aikaa koskevia Jumalan käskyjä ja suorittaen työtä, mikä on todistuksen antamista valtaistuimelle asetetusta Messiaasta, Jeesuksesta. Heidän vapautustaan ei voitu laskea kenenkään muun ansioksi kuin Jehovan, joka suoritti sen messiaanisen Kuninkaansa, Jeesuksen Kristuksen, Suuremman Kyyroksen, kautta. Mitä se merkitsi? Mistä suuresta tosiasiasta tämä seikka oli todiste? Tästä: Ei ainoastaan Suuren Babylonin jumalaa Saatana Perkelettä ollut singottu alas taivaasta, vaan myös itse Suuri Babylon oli kukistunut.

25. a) Miksi tämä ei merkitse sitä, että Suuri Babylon olisi hävitetty, ja mikä esimerkki esitetään ymmärtääksemme paremmin, mitä sen kukistuminen merkitsi? b) Vaatiiko Suuren Babylonin hävittäminen vielä vuosisatoja?

²⁵ Suuren Babylonin kukistuminen vuoteen 1919 tultaessa ei merkinnyt sitä, että se olisi hävitetty. Ei lainkaan! Se on yhä olemassa tänäkin päivänä ja sillä on yhä maan kuninkaitten kuninkuus. Kuitenkin Jehovan kristityt todistajat on vapautettu siitä. Me voimme paremmin ymmärtää tämän asian, kun katsahdamme muinaiseen historiaan. Me havaitsemme siitä, että kun muinainen Babylon kukistui Persian Kyyros Suuren valloittaessa sen vuonna 539 eKr., niin sitä ei hävitetty eli pyyhkäisty kokonaan pois. Se oli olemassa vuosisatoja jälkeenpäin, aina kristityn apostolin Pietarin päiviin saakka, joka kävi tuossa rappeutuvassa kaupungissa ja kirjoitti ainakin yhden kirjeen, jollei kaksikin, siitä kaupungista. (1. Piet. 5:13) Mutta nyt ei itse Babylonin kaupungista ole jäljellä mitään muuta kuin surullisia raunioita, joita alettiin kaivaa esiin vuonna 1899. Samaten kukistui Suuri Babylon vuoteen 1919 mennessä, ja sen täydellinen hävitys on edessäpäin tulevaisuudessa. Me emme ajattele kuitenkaan olevan tarpeellista odottaa sen tuhoutumista vuosisatoja. Tapahtumat kehittyvät nyt nopeasti Suuren Babylonin suhteen, ja me odotamme näkevämme sen tuhoutuvan oman sukupolvemme aikana! Mikä ilo se tuleekaan olemaan kaikille vapautuksen sanansaattajille!

[Alaviitteet]

[Kuva s. 161]

”Totuus on tekevä teidät vapaiksi”