2. luku
Taivaan ja maan välillä käytävä sota edeltää niitä tuhatta vuotta
1. a) Minkä taistelun täytyy Ilmestyskirjan mukaan edeltää tuhatvuotiskauden tuloa? b) Miksi tuon taistelun täytyy ilmeisesti olla vielä edessämme, ja mikä asenteemme tulisi olla sitä kohtaan?
OLEMME juuri lukeneet kuvauksen, jonka apostoli Johannes esitti meille ennakkonäystä, jonka hän sai niistä tuhannesta vuodesta. Tuosta ajasta on ennustettu niin ihmeellisiä asioita, että sitä kutsutaan tuhatvuotiskaudeksi. Mutta mitä Johannes kuvailikaan tapahtuvan juuri ennen tuota loistoisaa tuhatvuotiskautta? Hän kuvaili taistelun, joka käydään taivaallisten joukkojen ja maallisten ihmisjoukkojen välillä. Tähän hetkeen asti sellaista taistelua ei ole käyty vuoden 33 helluntaipäivästä lähtien, juhlapäivästä, jolloin kristillinen seurakunta syntyi hengellisesti tulemalla siitetyksi Jumalan elämää antavalla hengellä. Jeesus Kristus tosin oli taivaassa ja Jumalan oikealla puolella tuon juhlan aikaan, yli 60 vuotta ennen kuin Johannes sai ilmestyksen siitä, ”mitä pian tapahtuman pitää”. (Ilm. 1:1, 2) Mutta senkään jälkeen kun Johannes sai ilmestyksen, mitään sellaista taistelua ei ole käyty ”kuningasten Kuninkaan” ja ”maan kuninkaitten” välillä. Tuo taistelu on vielä edessämme, ja meidän pitäisi olla kiinnostuneita sitä käsittelevästä, etukäteen annetusta selonteosta, koska lähestymme sitä suoraa päätä.
2, 3. a) Millainen taistelu se on oleva osapuolien suhteen? b) Miten kirkastettu Jeesus Kristus on maallisen Jeesuksen vastakohta, kun on kysymys sodan käymisestä?
2 Tämä lähestyvä taistelu ei ole mikään pelätty kolmas maailmansota, jossa poliittiset supervallat ydin- ja kemiallisilla aseilla ylenmäärin aseistautuneina yrittävät mielettöminä tuhota toinen toisensa. Tämä on se tuleva taistelu, jossa kaikki ”maan kuninkaat” poliittisista ideologioista välittämättä yhdistävät voimansa yhteistä Vastustajaansa vastaan, kuningasta ja herraa vastaan, joka on kaikkia heitä ylempi ja jota sen tähden kutsutaan ”kuningasten Kuninkaaksi ja herrain Herraksi”. Hän ei ole Jumala, vaan Ilm. 19:13:n mukaan ”nimi, jolla häntä kutsutaan, on Jumalan Sana”. Tämä arvonimi annettiin Jumalan ainosyntyiselle Pojalle hänen ollessaan taivaassa ennen ihmiseksi tuloaan taivaallisen Isänsä Jehova Jumalan kanssa. – Joh. 1:1–3, 18.
3 Ollessaan maan päällä ihmisenä Jeesuksena Kristuksena hän ei johtanut valkoisilla hevosilla ratsastavien sotureitten joukkoja, eikä hän edes halunnut kutsua kahtatoista legioonaa taivaan enkeleitä avukseen. (Matt. 26:52–54) Mutta nyt kun hänet on kirkastettu taivaassa ja kun ”pakanain ajat” päättyivät vuonna 1914, hänet on valtuutettu toimimaan Korkeimman Tuomarin Jehova Jumalan tuomioitten täytäntöönpanijana ja toimittamaan maallisten vihollisten teloituksen, samoin kuin se enkeli toimi, joka vuonna 732 eaa. yhdessä yössä surmasi 185000 Assyrian kuninkaan Sanheribin sotilasta, jotka olivat hyökänneet Jehova Jumalan kansan maahan, ja joka teki sen ilman ydinpommin apua. (2. Kun. 19:32–36; Jes. 37:33–37) Tämä selittää, miksi Johannes henkeytettiin kirjoittamaan taivaallisesta Soturista Jeesuksesta Kristuksesta: ”[Valkoisen hevosen] selässä istuvan nimi on Uskollinen ja Totinen, ja hän tuomitsee ja sotii vanhurskaudessa.” – Ilm. 19:11.
4. Mitä kansoille merkitsee se, että niiden yhteisen vastustajan suusta lähtee terävä pitkä miekka?
4 Tämä on paljon enemmän kuin kolmas maailmansota maan kansojen välillä, jotka ovat nyt varustautuneet ydin- ja kemiallisin asein. Tällä kertaa kansat eivät taistele verta ja lihaa vastaan, vaan sitä vastaan, joka istuu vertauskuvallisen valkoisen hevosen selässä, ja hänen taivaallisia enkelisotajoukkojaan vastaan. Ja kun hän käyttää kieltään puhuakseen ja määrätäkseen vihollistensa teloittamisen, on kuin hän käyttäisi valtuutetun päällikön pitkää miekkaa. Tätä merkitsevät henkeytetyt sanat: ”Ja hänen suustaan lähtee terävä [terävä pitkä, Um] miekka, että hän sillä löisi kansoja. Ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, ja hän polkee kaikkivaltiaan Jumalan vihan kiivauden viinikuurnan. Ja hänellä on vaipassa kupeellaan kirjoitettuna nimi: ’Kuningasten Kuningas ja herrain Herra’.” – Ilm. 19:15, 16.
5, 6. a) Missä taistelupaikassa kansat kohtaavat kuningasten Kuninkaan, ja mikä survominen ja murskaaminen tapahtuu? b) Mikä enkelin kutsu ”Jumalan suurelle aterialle” osoittaa, haudataanko maan päällä surmatut esittämällä heille sotilaallisia kunnianosoituksia?
5 Sen sijaan että tämä olisi kolmas maailmansota, jossa on uskonnottomia radikaaleja toisella puolella ja uskonnottomia radikaaleja toisella puolella, tämä on ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sota” (Um). Kansat, jotka ovat siihen mennessä tuhonneet väkivaltaisesti kansainvälisen uskonnollisen ”porton” Suuren Babylonin, havaitsevat silloin olevansa siinä maailman kehitysvaiheitten tilassa, jota kutsutaan Harmagedoniksi, kuten on kirjoitettu: ”Ja ne kokosivat heidät siihen paikkaan, jonka nimi hebreaksi on Harmagedon.” (Ilm. 16:14–16) Tässä maailmantilanteessa kuningasten Kuningas ja herrain Herra survoo uhmaavat kansat kuin rypäleet kuurnassa ja polkee siten ”kaikkivaltiaan Jumalan vihan kiivauden viinikuurnan”. Ne ovat hänelle kuin avuttomat lampaat, ja hän käyttää ”rautaista valtikkaa” murskatakseen ne kappaleiksi kuin ruukuntekijän saviastiat. (Ilm. 14:18–20; 2:26, 27; 12:5; Ps. 2:8, 9) ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa” maan päällä kaatuneille ei järjestetä arvokasta hautausta, jossa esitetään sotilaallisia kunnianosoituksia. Siksi Jumalan enkeli puhuu siitä ”Jumalan suurena ateriana”, joka tarjotaan haaskalinnuille:
6 ”Tulkaa”, huutaa auringon valaisema enkeli kaikille linnuille, jotka lentävät keskitaivaalla, ”kokoontukaa Jumalan suurelle aterialle syömään kuningasten lihaa ja sotapäällikköjen lihaa ja väkevien lihaa ja hevosten sekä niiden selässä istuvien lihaa ja kaikkien vapaitten ja orjien lihaa, sekä pienten että suurten.” Ja selostus tästä ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodasta” päättyy mainintaan: ”Ja kaikki linnut tulivat ravituiksi heidän lihastansa.” (Ilm. 19:17, 18, 21) Niistä annetun kuvauksen perusteella, joiden ruumiit haaskalinnut tulevat syömään, vaikuttaa siltä, että kansakuntien ihmiset joutuvat täydelliseen liikekannallepanoon ja sotilaalliseen rintamaan tätä sotien Sotaa varten.
7. Mikä on ”peto”, joka havaitaan maan kuningasten taistelurintamassa Harmagedonissa?
7 Taisteluun järjestäytymisestä Harmagedonissa apostoli Johannes kirjoittaa: ”Ja minä näin pedon ja maan kuninkaat ja heidän sotajoukkonsa kokoontuneina sotiaksensa hevosen selässä istuvaa vastaan ja hänen sotajoukkoansa vastaan.” (Ilm. 19:19) Onko tämä ”peto” pelkkä maskotti, eläin, jonka otaksutaan tuovan hyvää onnea näiden ”maan kuninkaitten” joukoille? Mitä hyötyä kirjaimellisesta pedosta olisi Harmagedonissa taisteleville joukoille? Ei mitään! Eikä tässä tulekaan ymmärtää olevan kysymys kirjaimellisesta pedosta. Se on vertauskuvallinen peto. Se on vertauskuva jostakin sellaisesta, millä on tärkeä merkitys maailman historiassa. Miten niin? Koska se on vertauskuvallinen peto, jonka Ilm. 13:1–8 kuvailee ja josta toinen jae sanoo: ”Ja lohikäärme antoi sille voimansa ja valtaistuimensa ja suuren vallan.” Se on maailmanlaajuinen poliittinen järjestelmä, jonka ”lohikäärme”, so. Saatana, perusti kauan sitten näkyväksi välineekseen hallitsemaan koko maailman väestöä. Se on harjoittanut petomaisia menettelyjään kaikkialla maan päällä yli tuhannen vuoden ajan, niin, yli neljän tuhannen sadan vuoden ajan, 22. vuosisadalta lähtien eaa.
8. Milloin vertauskuvallinen peto aloitti toimintansa, ja missä määrin se on laajentanut valtaansa?
8 Tämä vertauskuvallinen peto alkoi tehdä tuhojaan maan asukkaitten keskuudessa Nimrodin, kirjaimellisten petojen metsästäjän, päivinä. Noin vuonna 2189 eaa. tämä Nimrod alkoi rakennuttaa Baabelin tornia Sinearin maahan Mesopotamian laaksoon. Hänestä tuli maailmankuulu, ja häntä alettiin kutsua ”Nimrodiksi, mahtavaksi metsästäjäksi Jehovaa vastaan” (Um). Hän perusti vanhemman eli alkuperäisen Babylonian valtakunnan, ja 1. Moos. 10:10–12 kertoo siitä meille: ”Ja hänen valtakuntansa alkuna olivat Baabel, Erek, Akkad ja Kalne Sinearin maassa. Siitä maasta hän lähti Assuriin ja rakensi Niiniven, Rehobot-Iirin ja Kelahin, sekä Resenin Niiniven ja Kelahin välille; se on tuo suuri kaupunki.” (1. Moos. 10:8–12; 11:1–9) Tuosta pienestä alusta tämä vertauskuvallinen peto laajensi jatkuvasti voimaansa ja valtaansa yhä useampiin ihmisiin, kunnes se lopulta oli perustanut poliittisen valtaistuimensa kaikkialle maailmaan.
9. a) Mitä vertauskuvallisen pedon seitsemän päätä kuvaavat? b) Keitä vastaan se on käyttänyt ’kymmentä sarveaan’?
9 Kuluneitten vuosituhansien aikana tämä vertauskuvallinen peto on pannut poliittisen järjestelmänsä eri jäseniä toimimaan hallitsevana maailmanvaltana. Siksi Ilmestyskirjan 13. luku kuvaa tällä vertauskuvallisella pedolla olevan seitsemän päätä, jotka edustavat seitsemää toisiaan seuraavaa maailmanvaltaa, nimittäin 1) Egyptiä, 2) Assyriaa, 3) Uus-Babyloniaa, 4) Meedo-Persiaa, 5) Kreikkaa, 6) Roomaa ja 7) Ison-Britannian ja Amerikan kaksoismaailmanvaltaa. Vertauskuvallisilla ’kymmenellä sarvellaan’ tämä seitsenpäinen peto on puskenut, lävistänyt ja ahdistellut Jehova Jumalan palvojia, joihin kuuluvat Jumalan Pojan Jeesuksen Kristuksen aidot seuraajat, niistä päivistä lähtien, jolloin Israelin lapset olivat orjuudessa Egyptissä, tähän päivään asti. Ei ole sen tähden mikään ihme, että Ilm. 19:19 kuvailee ”maan kuninkaitten ja heidän sotajoukkonsa” järjestäytyneen taistelurintamaan yhdessä ”pedon” kanssa ”hevosen selässä istuvan”, Jeesuksen Kristuksen, taivaallista enkelisotajoukkoa vastaan!
10. a) Mikä on maan kuninkaitten taistelurintamassa oleva ”väärä profeetta”, ja mitä se ennustaa? b) Mikä on ”pedon kuva”, jonka tekemistä se ehdottaa?
10 Ilm. 19:20 mainitsee, että ”maan kuninkaitten ja heidän sotajoukkonsa” kanssa on myös ”väärä profeetta, joka [pedon] nähden oli tehnyt ihmetekonsa, joilla hän oli eksyttänyt ne, jotka olivat ottaneet pedon merkin, ja ne, jotka olivat sen kuvaa kumartaneet”. Tämä ei ole uskonnolliseen Suureen Babyloniin kuuluva uskonnollinen profeetta, vaan se on poliittinen profeetta. Se on sama poliittinen järjestö, jonka Ilm. 13:11–17 kuvaa. Siinä se esiintyy kaksisarvisena petona, joka ehdotti pedon kuvan tekemistä ja sitten antoi hengen tuolle kuvalle, niin että se puhui arvovaltaisesti. Tuo kaksisarvinen peto on Ison-Britannian ja Amerikan kaksoismaailmanvalta eli seitsemäs maailmanvalta, ja seitsenpäisen pedon poliittinen ”kuva” on nykyään maailman rauhan ja turvallisuuden järjestö Yhdistyneet Kansakunnat. Koko maailma tietää nykyään, että tämä Ison-Britannian ja Amerikan Yhdysvaltain seitsemäs maailmanvalta pyrkii määräilemään ihmismaailmaa ja esittää vaikuttavia ennustuksia ihmiskunnan tulevaisuudesta. Mutta se ei ole Jehova Jumalan profeetta, Hänen henkeyttämänsä. Se on ”väärä”.
11, 12. a) Mikä henki pakottaa kuninkaat ja heidän sotajoukkonsa Harmagedonin sotaan? b) Miksi taistelun kulku voi olla vain yhdensuuntainen, ja minkä lopputuloksen Johannes osoittaa sille ennakkonäyssään?
11 Vertauskuvallinen peto on täysin kehittynyt, sillä sen seitsemäs pää on ollut olemassa vuodesta 1763 pitäen. Tähän mennessä myös Yhdistyneet Kansakunnat on ollut olemassa yli neljännesvuosisadan ajan (puhumattakaan se edeltäjästä Kansainliitosta). ”Koko maanpiirin kuninkaat”, joiden kiihkeänä tavoitteena on omien kansallisten päämääriensä ajaminen ja oman kansallisen suvereenisuutensa säilyttäminen ja siten Jumalan valtakunnan uhmaaminen maan oikeudenmukaisena hallituksena, kootaan vastustamattomasti ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sotaan”. Harmagedonin vertaansa vailla olevan taistelun, jonka apostoli Johannes näki kuvallisena ennakkonäkynä, pitäisi olla hyvin lähellä, lähempänä kuin maailman itsekeskeiset ihmiset ajattelevatkaan! Koska ”maan kuninkaat ja heidän sotajoukkonsa” on vedetty totaaliseen sotaan Kaikkivaltiasta Jumalaa ja hänen kuningasten Kuningastaan vastaan, taistelun kulku voi olla vain yhdensuuntainen aivan alusta pitäen. Voimme sen tähden luottaa siihen, että apostoli Johannes on oikeassa seuraavassa profeetallisessa kuvauksessaan taistelusta:
HARMAGEDONIN TAISTELU
12 ”Ja minä näin pedon ja maan kuninkaat ja heidän sotajoukkonsa kokoontuneina sotiaksensa hevosen selässä istuvaa vastaan ja hänen sotajoukkoansa vastaan. Ja peto otettiin kiinni, ja sen kanssa väärä profeetta, joka sen nähden oli tehnyt ihmetekonsa, joilla hän oli eksyttänyt ne, jotka olivat ottaneet pedon merkin, ja ne, jotka olivat sen kuvaa kumartaneet; ne molemmat heitettiin elävältä tuliseen järveen, joka tulikiveä palaa. Ja ne muut saivat surmansa hevosen selässä istuvan miekasta, joka lähti hänen suustaan; ja kaikki linnut tulivat ravituiksi heidän lihastansa.” – Ilm. 19:19–21.
13. a) Miten suurta osaa vihollisjärjestöstä Kaikkivaltias Jumala kohtelee vastustajanaan taistelussa? b) Mitä ”peto” on juuri tekemässä, kun se otetaan kiinni, ja kuka ottaa sen kiinni?
13 Tämä taistelukertomus varmistaa sen, että Kaikkivaltias Jumala kohtelee vastustajanaan vertauskuvallisen lohikäärmeen, ”sen vanhan käärmeen, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan”, koko näkyvää järjestöä. Tuon näkyvän maailmanlaajuisen järjestön mukana, jota vertauskuvataan seitsenpäisellä pedolla, menevät kaikki sitä tukevat ainekset, nimittäin ”maan kuninkaat ja heidän sotajoukkonsa”, sotapäälliköt, voimakkaat miehet, hevosilla ratsastavat, vapaat ja orjat, pienet ja suuret. ”Väärä profeetta” on myös osa tuosta ”näkyvästä maanpäällisestä järjestöstä, sillä se on Ison-Britannian ja Amerikan kaksoismaailmanvalta, tämän maailman koko näkyvän järjestön hallitseva osa. Koko maailmanjärjestelmä ei ole kyllin ovela välttääkseen Jumalan tuomion toimeenpanoa kaikkien jumalattomien tekojensa ja sen tavan tähden, jolla se on saalistanut ihmisiä. Vertauskuvallinen peto yhdessä väärän profeettansa kanssa ’otetaan kiinni’, niin, se otetaan kiinni, kun se suorittaa viimeisiä rikoksiaan Jehova Jumalan uskollisia palvojia vastaan. Kuningasten Kuningas Jeesus Kristus ottaa kiinni tämän julman pedon. Ihmissyöjäpedon tavoin se tuhotaan.
14. Mitä ”pedon” ja ”väärän profeetan” heittäminen merkitsee niille?
14 Koskaan enää tämä poliittisen vallan petomainen maailmanjärjestelmä poliittisine ”väärine profeettoineen” ei saa ihmiskuntaa uhrikseen. Ei kuolleina, toimettomina poliittisina laitoksina vaan, kuten Ilm. 19:20 mainitsee, ”ne molemmat heitettiin elävältä tuliseen järveen, joka tulikiveä palaa”. Ne eivät tule enää koskaan elossa pois ”tulisesta järvestä”, sillä niiden kuoleminen taistelussa ei johdu kuolemasta, jonka synnintekijä Aadam aiheutti kaikille ihmisjälkeläisilleen. ”Tulinen järvi” vertauskuvaa toisenlaista kuolemaa, loputonta kuolemaa, josta ei ole ylösnousemusta. Ilmestyskirja (20:14) selittää sen itse sanoen: ”Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi.” Kaikki ihmisten isänmaalliset ponnistelut tämän poliittisen järjestelmän säilyttämiseksi ihmisten asioitten hoitajana tulevat epäonnistumaan!
15. Mikä osoittaa, saavatko Harmagedonissa tapetut hallitsijat ja hallittavat ylösnousemusta kuolleista?
15 Saavatko ylösnousemusta sitten muut, jotka hallitsijoina tai hallittavina taistelevat vertauskuvallisen pedon ja väärän profeetan puolella Jumalan valtakuntaa vastaan, jota hänen kuningasten Kuninkaansa hallitsee? Heidät hävitetään täydellisesti. Sotivan kuningasten Kuninkaan kieli, joka lähtee hänen suustaan kuin terävä pitkä miekka, määrää heidät kaikki tuhottaviksi, ja taivaan enkelisotajoukot panevat täytäntöön hänen kuninkaallisen määräyksensä. Siten kaikki Jumalan messiaanisen valtakunnan tahalliset vastustajat surmataan. Heidän ei katsota kokeneen kunniallista kuolemaa, antaneen ”suurinta uhria” maan ja hallituksen edestä. Heitä ei haudata muistohautoihin valtion ylläpitämiin sotilashautausmaihin, joilla käydään vuosittain kaatuneitten muistopäivänä. Koska he eivät ansaitse ylösnousemusta, heidän ruumiinsa kuvataan jätetyn lojumaan Harmagedonin taistelukentälle, missä niiden löyhkä vetää puoleensa kaikkia haaskalihaa syöviä lintuja. Ennustus kertoo: ”Kaikki linnut tulivat ravituiksi heidän lihastansa.” Ne ovat pakahtumaisillaan herkuttelusta ”Jumalan suurella aterialla”. – Ilm. 19:17–21.
16. Mitä voidaan sanoa siitä, säilyvätkö a) maa, b) linnut ja c) pedon palvonnasta kieltäytyvät Harmagedonin sodassa?
16 On huomionarvoista, että kertomus ei sano, että kirjaimellinen maa, jonka päällä ”kuninkaat” ovat hallinneet, poltetaan. Ei, vaan maa säilyy ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa” Harmagedonissa. Myös ”kaikki keskitaivaalla lentävät linnut” jäävät eloon herkutellakseen maan päällä lojuvien ruumiitten lihaosilla. Mutta maan päällä on myös ihmisiä, jotka jäävät eloon ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa”. Tätä ei osoiteta suoranaisesti tässä taistelukertomuksessa. Kuitenkin niin täytyy olla! Miksi? Koska ”väärä profeetta” ei eksytä kaikkia maan asukkaita taistelun aikaan. On oleva poikkeuksia, vaikkakin verrattain harvoja, ”niistä, jotka olivat ottaneet pedon merkin, ja niistä, jotka olivat sen kuvaa kumartaneet”. (Ilm. 19:20) Miten on ”suuren joukon” laita, jonka apostoli Johannes näki näyssä aikaisemmin ja jonka nähtiin seisovan Jumalan valtaistuimen edessä ja Karitsan Jeesuksen Kristuksen edessä? Siihen kuuluvat eivät ole niiden joukossa, jotka taistelevat Jumalan messiaanista valtakuntaa vastaan Harmagedonissa.
17. Mitä Ilmestyskirjan 7. luku osoittaa ”suuren joukon” asenteesta Jumalaa ja hänen messiaanista valtakuntaansa kohtaan?
17 Heistä Johannes sanoo: ”He huusivat suurella äänellä sanoen: ’Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta’.” Johanneksen esitettyä näitä koskevia tiedusteluja yksi kahdestakymmenestäneljästä taivaallisesta vanhimmasta kertoo hänelle: ”Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.” (Ilm. 7:9–14) Tämä ”suuri joukko”, joka tulee ”kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä”, ei selvästikään ole Jumalan messiaanista valtakuntaa vastaan. Se kieltäytyi ottamasta ”pedon merkkiä” ja ’kumartamasta sen kuvaa’.
18. Miksi maata ei havaita tyhjäksi ihmiselämästä, kun Kristuksen tuhatvuotinen hallituskausi alkaa?
18 ”Suuri joukko” ei siis makaa surmattuna Harmagedonissa teloitettujen ihmisten kanssa, vaan se ’tulee siitä suuresta ahdistuksesta’, jonka suuri huippukohta on ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sota”. ”Suuri joukko” säilyy elossa ”suuressa ahdistuksessa”, ja osoittaen riemuiten suosiota voittoisalle Jehova Jumalalle ja Karitsalle Jeesukselle Kristukselle ikään kuin palmunlehvin se katsoo iloiten eteenpäin niihin edessä oleviin tuhanteen vuoteen. Maa ei siis jää tyhjäksi ihmiselämästä, kun Kristuksen hallituskauden loistoisat tuhat vuotta alkavat.