3. luku
Iloitseminen ennakkonäystä joka on annettu niistä tuhannesta vuodesta
1, 2. a) Poltetaanko maapallomme poroksi Harmagedonin sodassa? b) Miten tämä käy ilmi siitä, mitä Saatanalle ja hänen demoneilleen tehdään sen jälkeen?
MAAPALLOAMME ei muuteta tuhkaksi ja savuksi polttamalla se poroksi ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa” Harmagedonissa. Tämä osoitetaan sillä, mitä Saatanalle tapahtuu heti tuon sodan jälkeen. Miten niin? Koska hän ja hänen demonienkelinsä ovat yhä elossa maan tienoilla, jonne ne heitettiin niiden hävittyä sodassa, joka puhkesi taivaassa sen jälkeen, kun Jumalan messiaaninen valtakunta oli syntynyt taivaissa. Saatana ja hänen demoninsa syöstiin maan läheisyyteen, johon ne on rajoitettu ’vähäksi aikaa’. (Ilm. 12:7–13) Koska niiden on oltava maan läheisyydessä ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodan” loppuun saakka, niin Jumalan enkelin tarvitsee tulla alas maahan ryhtyäkseen lisätoimenpiteisiin niitä vastaan. Luemme, mitä Johannes kertoo tätä koskevasta näystään:
2 ”Ja minä näin tulevan taivaasta alas enkelin, jolla oli syvyyden avain ja suuret kahleet kädessään. Ja hän otti kiinni lohikäärmeen sen vanhan käärmeen, joka on perkele ja saatana, ja sitoi hänet tuhanneksi vuodeksi ja heitti hänet syvyyteen ja sulki ja lukitsi sen sinetillä hänen jälkeensä, ettei hän enää kansoja villitsisi, siihen asti kuin ne tuhat vuotta ovat loppuun kuluneet; sen jälkeen hänet pitää päästettämän irti vähäksi aikaa.” – Ilm. 20:1–3.
3. Onko Saatana ainoa, joka heitetään syvyyteen, ja mistä hänen sodankäynnistään tämä tekee lopun?
3 Silloin kun Saatana heitettiin alas taivaasta, hänen demonienkelinsä heitettiin hänen kanssaan ja rajoitettiin maan läheisyyteen. Se, mitä niiden hallitsijalle tehdään, soveltuu siksi myös niihin. Ne otetaan kiinni, kahlitaan ja heitetään syvyyteen Saatanan kanssa tuhanneksi vuodeksi. Näin ne eivät pysty enää johtamaan harhaan maailmallisia kansoja, eivätkä ne voi myöskään enää käydä sotaa Jumalan messiaanisen valtakunnan kristittyjen perillisten vielä maan päällä olevaa jäännöstä vastaan. Ilm. 12:13, 17 kertoo siitä: ”Ja kun lohikäärme näki olevansa heitetty maan päälle, ajoi hän takaa sitä vaimoa, joka oli poikalapsen [joka vertauskuvaa taivaissa olevaa Jumalan messiaanista valtakuntaa] synnyttänyt. Ja lohikäärme vihastui vaimoon ja lähti käymään sotaa muita hänen jälkeläisiänsä [hänen siemenensä jäljellä olevia, Um] vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus [Jeesuksesta todistamisen työ, Um].”
4, 5. a) Kuolevatko Valtakunnan koko jäännös ja ”suuri joukko” tuossa sodankäynnissä, ja mikä todistus meillä on siitä? b) Keiden läsnäolosta Saatanan syvyyteen heittäminen siis vapauttaa maan?
4 Tämä Saatanan sodankäynti ei onnistu hävittämään Valtakunnan perillisten koko jäännöstä, joka pitää Jumalan käskyt ja todistaa Hänen Pojastaan Jeesuksesta Kristuksesta. Se ei myöskään onnistu hävittämään ”suurta joukkoa”, joka ottaa vastaan tämän Messiaasta Jeesuksesta annetun todistuksen ja joka tulee kaikista maapallon kansoista ja liittyy Valtakunnan jäännökseen palvelemaan Jehova Jumalaa hänen hengellisessä temppelissään. Ilm. 7:9–15 todistaa tämän kaikista roduista, kansoista ja heimoista tulevan ”suuren joukon” eloon jäämisen, kun se sanoo siitä: ”Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä. Sentähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä päivät ja yöt hänen temppelissään, ja hän, joka valtaistuimella istuu, on levittävä telttamajansa heidän ylitsensä.”
5 Näin ollen Saatanan ja hänen demonienkeleittensä syvyyteen sulkemisen jälkeen maa ei jää autioksi kaikista ihmisasukkaista. Syvyyteen heittäminen ei vapauta maata Valtakunnan jäännöksen ja ”suuren joukon” läsnäolosta, vaan sen sijaan Saatanan ja hänen demonienkeleittensä läsnäolosta. Ollessaan tuhat vuotta vankeudessa syvyydessä ne ovat, niin kuin niitä ’ei olisikaan’. – Vrt. Ilm. 17:8.
NE JOTKA HALLITSEVAT MAATA TUHAT VUOTTA
6. Minkä kysymyksen Saatanan syvyyteen heittäminen herättää hallitusvallasta maan suhteen?
6 Saatana ei ole enää ihmismaailman hallitsija eikä asiainjärjestelmän ”jumala”. (Joh. 12:31; 14:30; 16:11; 2. Kor. 4:4; Um) Ketkä sitten hallitsevat asuttua maata niinä tuhantena vuotena, jotka Saatana on syvyydessä ’eikä häntä ole’?
7. Mitä sellaista Johannes näki näyssä, mikä vastaa tähän kysymykseen?
7 Apostoli Johannes näki näyssä, keiden oli määrä huolehtia maan hallitusvallasta. Hän sanoo: ”Ja minä näin valtaistuimia, ja he istuivat niille, ja heille annettiin tuomiovalta; ja minä näin niiden sielut, jotka olivat teloitetut [oli teloitettu kirveellä, Um] Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, ja niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eikä sen kuvaa eivätkä ottaneet sen merkkiä otsaansa eikä käteensä; ja he virkosivat eloon ja hallitsivat [kuninkaina, Um] Kristuksen kanssa tuhannen vuotta. Muut kuolleet eivät vironneet eloon [tulleet elämään, Um], ennenkuin ne tuhat vuotta olivat loppuun kuluneet. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus. Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat [kuninkaina, Um] hänen kanssaan ne tuhannen vuotta.” – Ilm. 20:4–6.
8, 9. a) Missä valtaistuimien nähtiin sijaitsevan, ja miten monta niitä todellisuudessa oli siellä? b) Minkä ”päivän” alun Johannes siis näki, ja mitä Paavali puhui siitä Ateenassa?
8 Johanneksen näkemät valtaistuimet olivat taivaassa, eivät maan päällä, sillä ne ovat niiden valtaistuimia, jotka tulevat hallitsemaan kuninkaina Kristuksen kanssa tuhat vuotta. Valtaistuinten määrä ei siksi ollut epämääräinen. Määrä oli 144000, mikä vastaa 144000 hengellistä israelilaista, jotka sinetöidään ”elävän Jumalan sinetillä” ja jotka seuraavat Karitsaa Jeesusta Kristusta, ”mihin ikinä hän menee”. (Ilm. 7:1–8; 14:1–5) Menneinä tuhansina vuosina, jotka Saatana on ollut ”tämän maailman hallitsija”, oikeus on puuttunut tai sen toteuttamisessa on epäonnistuttu siinä määrin, että on oleva suurenmoista, kun näille Herran Jeesuksen Kristuksen 144000 tuomaritoverille annetaan valta tuomita ihmiskuntaa. Niinpä kun apostoli Johannes näki nuo 144000 valtaistuinta ja ne, jotka istuutuivat niille, hän näki sen loistoisan tuomiopäivän alun, josta puhuttiin Areiopagin oikeusistuimelle Ateenassa 1900 vuotta sitten seuraavin sanoin:
9 ”Jumala . . . on . . . määrännyt päivän, jona hän oikeudenmukaisesti tuomitsee maailman, ja tuomariksi hän panee miehen jonka on siihen valinnut. Vakuudeksi kaikille hän on herättänyt tämän miehen kuolleista.” – Apt. 17:22–31, UTN.
10, 11. Millaisia ”sieluja” Johannes näki, ja mihin työhön heidät oli varustettu?
10 Apostoli Johannes tunnistaa tuomareina toimivat valtaistuinten haltijat Herran Jeesuksen Kristuksen 144000:ksi Valtakunnan perijätoveriksi lisäksi sillä, mitä hän sanoo edelleen: ”Ja minä näin niiden sielut, jotka olivat teloitetut [oli teloitettu kirveellä, Um] Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, ja niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eikä sen kuvaa eivätkä ottaneet sen merkkiä otsaansa eikä käteensä.” – Ilm. 20:4.
11 Apostoli Johannes ei nähnyt päättömiä ”sieluja”. Käyttäessään kuvailevaa sanaa ”sielut” hän ei spiritistimeedioitten tavoin puhunut ”ruumiista vapautuneista hengistä”. Hän käytti sanaa ”sielut” siten kuin henkeytetty Pyhä Raamattu käyttää tuota sanaa, ja hän tarkoitti eläviä, tajuissaan olevia, ruumiillisia olentoja, jotka ruumiittensa välityksellä ilmaisivat persoonallisuutensa. Mutta jotta he voisivat istua tuomareina valtaistuimilla näkymättömissä taivaissa, heidän ruumiinsa täytyisi olla henkiruumiita. 1. Kor. 15:44 kertoo kuolleitten ylösnousemusta käsittelevän aiheen yhteydessä: ”Kylvetään [kuolemassa] sielullinen [aineellinen, UTN; Um] ruumis, nousee hengellinen ruumis.” Apostoli Johannes näki näin ollen eläviä, tajuissaan olevia taivaallisia ruumiita, persoonia, jotka olivat henkisesti kyvykkäitä tuomintatyöhön, ja nämä Johannes tunnisti niiksi, jotka oli ”teloitettu kirveellä” Jeesuksesta ja Jumalan sanasta antamansa todistuksen tähden.
”TELOITETTU KIRVEELLÄ”
12. a) Onko kaikki Kristuksen Valtakunnan perijätoverit kirjaimellisesti teloitettu kirveellä? b) Suorittaako Jumala kirveellä teloittamisen, vai kuka sen tekee, ja mistä syystä?
12 Kaikkia Jeesuksen Kristuksen 144000:ta Valtakunnan perijätoveria ei kuitenkaan teloitettu kirveellä tai mestattu Jeesuksesta esittämänsä todistuksen ja Jumalasta puhumisen tähden. Ei kirjaimellisella tavalla! Kuningas Herodes Agrippa I surmasi Johanneksen lihallisen veljen apostoli Jaakobin miekalla, mahdollisesti mestaamalla. (Apt. 12:1, 2) Perimätiedon mukaan apostoli Paavali mestattiin Roomassa. (2. Tim. 4:6–8) Mutta kaikki 144000 eivät koe marttyyrikuolemaa siten, että heidän päänsä hakataan irti. Jumala ei varmastikaan teloita heitä kirveellä, ei kirjaimellisesti eikä kuvaannollisesti, koska heidät kaikki teloitetaan kirveellä siksi, että he puhuivat Hänestä. Poliittinen valtio teloittaa heidät. Rooman valtakunnassa, jonka vanki apostoli Johannes oli Patmoksen rangaistussaarella, tätä teloittamisvaltaa vertauskuvattiin kirveellä, joka oli kiedottu vitsakimppuun ja jolla rikolliset ruoskittiin ja mestattiin. Tätä vertauskuvaa kutsuttiin nimellä fasces, ja liktorit kantoivat sitä kulkueessa Rooman korkeimman virkamiehen edellä. Fasistipuolueen duce (johtaja) Benito Mussolini teki tästä vertauskuvasta suositun hallitessaan Italiaa.
13. Miksi maailmanlaajuinen poliittinen valtio teloittaa kuvaannollisesti 144000 Valtakunnan perillistä kirveellä Ilm. 20:4:n mukaan?
13 Tämän maailman poliittinen valtio itse asiassa teloittaa 144000 Valtakunnan perillistä tuomitsemalla heidät arvottomiksi elämään sen vallan alaisuudessa. Se ikään kuin tuomitsee heidät kuolemaan. Apostoli Johannes tekee selväksi syyn siihen. Miten? Sanomalla, että he ”eivät olleet kumartaneet petoa eikä sen kuvaa eivätkä ottaneet sen merkkiä otsaansa eikä käteensä”. Toisin sanoen nämä 144000 Valtakunnan perillistä eivät olleet palvoneet poliittista valtiota sen missään eri muodoissa, jotka ilmenevät kaikkialla maailmassa. Näiden Valtakunnan perillisten jäännöskään ei ollut tällä 20. vuosisadalla palvonut maailman rauhan ja turvallisuuden kansainvälistä järjestöä, joka nykyään tunnetaan Yhdistyneinä Kansakuntina, mutta aikaisemmin tunnettiin Kansainliittona. Juuri vertauskuvallinen ”peto”, maailmanlaajuinen poliittinen valtio, heitetään ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa” Harmagedonissa tuhoon, jota vertauskuvataan ”tulisella järvellä, joka tulikiveä palaa”. – Ilm. 13:1–17; 14:9–11; 19:19, 20; 20:4.
14. Millä tavalla 144000 Valtakunnan perillistä eivät palvo petoa eivätkä ota sen merkkiä otsaan tai käteen?
14 Ne 144000 Valtakunnan perillistä eivät palvo vertauskuvallista ”petoa” sekaantumalla sen politiikkaan, pyrkimällä poliittisiin virkoihin tai osallistumalla sen verisiin sotiin. Niinpä he eivät saa merkkiä otsaansa eivätkä käsiinsä sen vertauskuvaksi, että he olisivat valtion orjia ja auttaisivat sitä toimeliaasti huolehtimaan maailmallisista ja usein petomaisista toiminnoistaan. Nuo 144000 eivät myöskään palvo ”pedon kuvaa”, niin että he tunnustaisivat pelastuksen tulevan ihmistekoiselta maailman rauhan ja turvallisuuden kansainväliseltä järjestöltä. He palvovat vain Jumalaa, josta he puhuvat, ja antavat uskollisuutensa Hänelle, joka on Kaikkeuden Suvereeni. He eivät ylistä maallista poliittista valtiota, vaan todistavat, että Jeesus, Jumalan Poika, on Kristus, Messias, jonka Korkein Jumala on asettanut hallitsemaan ihmismaailmaa tuhat vuotta. Ei ole ihme, että ”peto” teloittaa nuo 144000 ikään kuin kirveellä!
15. Mitä kaikki 144000 kokevat lopulta maan päällä, ja miten he voivat istuutua tuomareiksi valtaistuimille taivaassa?
15 Päättyipä noiden 144000:n Valtakunnan perillisen maallinen vaellus väkivaltaiseen marttyyrikuolemaan tai ei, he kaikki kuolevat lopulta ruumiillisesti. Miten he sitten voivat päästä taivasten valtakuntaan ja istua tuomareina siellä oleville valtaistuimille? Se ei tapahdu ihmissielun kuolemattomuuden, vaan kuolleista ylösnousemisen avulla. Johannes sanoo niistä, ”jotka oli teloitettu kirveellä sen todistuksen vuoksi, jonka he antoivat Jeesuksesta, ja Jumalasta puhumisen vuoksi”: ”Ja he tulivat elämään ja hallitsivat kuninkaina Kristuksen kanssa tuhat vuotta.” – Ilm. 20:4, Um.
16. Millaisina luomuksina he tulevat jälleen elämään, ja minkä mittainen heidän elämänsä nyt on?
16 He ”tulivat elämään” jälleen, eivät maan päälle ihmisluomuksiksi eli ihmissieluiksi, vaan taivaaseen Jumalan hengellisiksi pojiksi. Sellaisina apostoli Johannes näkee heidät näyssä. Heidän elinaikansa on pitempi kuin ihmiskunnan nykyinen elinaika. He voivat elää kauemmin kuin Metusalah, joka eli 969 vuotta. (1. Moos. 5:25–27) He voivat elää niiden tuhannen vuoden ajan, jonka he hallitsevat Kristuksen kanssa, ja sitten edelleen loputtomaan ikuisuuteen, sillä heidät puetaan kuolemattomuuteen, kun he saavat ylösnousemuksen kuolleista. (1. Kor. 15:50–57) Sillä hetkellä, kun heidät herätetään kuolleista, he saavat elämän täyteyden vailla heikkoutta, vailla katoavaisuutta, vailla kaikkia epätäydellisyyksiä, jotka aikaisemmin olivat liittyneet heidän kuolevaan aineelliseen ruumiiseensa, jonka he olivat perineet syntiseltä Aadamilta ja Eevalta. He ovat täydellisesti elossa, ja Kaikkivaltias Jumala on vanhurskauttanut heidät iankaikkiseen elämään hengessä. – 1. Kor. 15:42–55.
17. a) Tehdäänkö ”suuressa ahdistuksessa” eloon jäävien ”suuri joukko” heti täydelliseksi Saatanan syvyyteen heittämisen jälkeen? b) Milloin he kykenevät pitämään Jumalan lait virheettömästi ja miksi?
17 Korostaakseen eroa sen välillä, mikä on heidän silmänräpäyksessä saamansa tila ylösnousemuksessa ja mikä on ihmismaailman muun osan tila tuhannen vuoden alussa, apostoli Johannes sanoo edelleen: ”He virkosivat eloon ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhannen vuotta. Muut kuolleet eivät vironneet eloon [tulleet elämään, Um], ennenkuin ne tuhat vuotta olivat loppuun kuluneet.” (Ilm. 20:4, 5) Tämä todistaa, että Jumalan hengellisessä temppelissä olevien palvojien ”suuren joukon” jäseniäkään, jotka säilyvät elossa ”suuressa ahdistuksessa”, ei tehdä heti täydellisiksi lihansa suhteen ja julisteta arvollisiksi iankaikkiseen elämään maan päällä välittömästi Saatanan ja hänen, demoniensa sitomisen ja syvyyteen heittämisen jälkeen. Jeesuksen Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden parantavien apukeinojen ja siunausten avulla he edistyvät vähitellen inhimilliseen täydellisyyteen ja tulevat kykeneviksi elämään synnittöminä lihassa ja pitämään Jumalan lait virheettömästi. Mutta miten on niiden miljardien ihmisten laita, jotka nukkuvat maan muistohaudoissa sekä vesihaudoissa?
18. a) Kuka Jeesukselle myötätuntoinen ihminen on niiden joukossa, jotka tulevat esiin haadeksesta tuhatvuotiskaudella? b) Milloin sellaiset ylösnousseet kuolleet ihmiset saavuttavat inhimillisen täydellisyyden ja miten?
18 Johanneksen saama ennakkonäky niistä tuhannesta vuodesta osoittaa meille, mitä heille tapahtuu: ”Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela [haades, Um] antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan.” (Ilm. 20:13) Niiden joukossa, jotka siten tulevat esiin haadeksesta eli kuolleen ihmiskunnan yhteisestä haudasta, on oleva se pahantekijä, joka ripustettiin teloituspaaluun Jeesuksen viereen ja jolle Jeesus sanoi: ”Totisesti minä sanon sinulle tänä päivänä: minun kanssani sinä tulet olemaan paratiisissa.” (Luuk. 23:43, Rotherhamin käännös; Um) Tämä pahantekijä on tuleva esiin haadeksesta Jeesuksen Kristuksen valtakunnan ihmiskunnalle ennallistamaan maalliseen paratiisiin. Tuossa paratiisissa pahantekijä saa osaltaan kaikkien muiden ylösnousseitten kanssa tilaisuuden oikaista elämäntapansa ja parantua inhimillisestä epätäydellisyydestä ja syntisyydestä. Tällä tavalla hän Kristuksen hallituskauden tuhannen vuoden loppuun mennessä pystyy saavuttamaan inhimillisen täydellisyyden päämäärän Jumalan kuvana ja kaltaisena. Kaikkien niiden, jotka saavuttavat inhimillisen täydellisyyden ja synnittömyyden maan päällä tuhannen vuoden loppuun mennessä, täytyy kuitenkin läpikäydä loppukoetus, joka tutkii heidän uskollisuutensa Jumalan yleismaailmalliselle suvereenille hallitusvallalle, jotta he voisivat säilyttää täydellisen elämänsä.
19. a) Miten sitten ”muut kuolleet eivät tulleet elämään”, ”ennenkuin ne tuhat vuotta olivat loppuun kuluneet”? b) Mitä niille tehdään, jotka eivät läpäise koetta, joka tutkii uskollisuuden Jumalan suvereenisuudelle?
19 Ne täydellisiksi tulleet ihmiset, jotka maan päällä säilyttävät nuhteettomuutensa ja osoittautuvat uskollisiksi Jumalan oikeudenmukaiselle hallitusvallalle, Korkein Tuomari Jehova Jumala julistaa vanhurskaiksi. Hän julistaa nämä viattomat arvollisiksi ikuiseen elämään, ja Hän suo heille oikeuden loputtomaan elämään onnessa maallisessa paratiisissa. Nyt kun nämä tottelevaiset ovat vapaat kaikesta langettavasta tuomiosta, he todella elävät Jumalan täydelliseltä näkökannalta katsoen. Täten siis ”muut kuolleet eivät tulleet elämään” (Um), ”ennenkuin ne tuhat vuotta olivat loppuun kuluneet”. (Ilm. 20:5) Ne täydellisiksi tulleet ihmiset, jotka eivät läpäise uskollisina jumalisen uskollisuuden koetta tuhannen vuoden loputtua, hävitetään iäksi, niin kuin Johannes ennakkoesityksessään sen ilmaisee: ”Ja Kuolema ja Tuonela [haades, Um] heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi. Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.” (Ilm. 20:14, 15) Niinpä nämä uskottomat eivät saa ikuista elämää.
”ENSIMMÄINEN YLÖSNOUSEMUS”
20–22. a) Miksi siinä yhteydessä, kun Johannes palaa käsittelemään ”ensimmäistä ylösnousemusta”, herää kysymys siitä, mitä Ef. 2:1–6 tarkoittaa? b) Miksi samaten herää kysymys sen johdosta, mitä Kol. 2:11–13, jossa Paavali käsittelee kristillistä ympärileikkausta, sanoo?
20 Esitettyään välihuomautuksensa ”muista kuolleista” apostoli Johannes viittaa jälleen niiden paluuseen takaisin elämään, jotka oli ”teloitettu kirveellä sen todistuksen vuoksi, jonka he antoivat Jeesuksesta, ja Jumalasta puhumisen vuoksi”, ja hän sanoo edelleen: ”Tämä on ensimmäinen ylösnousemus. Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat [kuninkaina, Um] hänen kanssaan ne tuhannen vuotta.” – Ilm. 20:5, 6.
21 Voiko olla niin, että tämä Kristuksen 144000:n Valtakunnan perijätoverin ”ensimmäinen ylösnousemus” on se, mistä apostoli Paavali puhuu Efesolaiskirjeen 2. luvun jakeissa 1–6? Apostoli kirjoittaa siinä Vähässä-Aasiassa olleen Efeson kaupungin kristityille ensimmäisellä vuosisadalla ja sanoo: ”[Te] olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne, joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa, . . . mutta Jumala, joka on laupeudesta rikas, suuren rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut, on tehnyt meidät, jotka olimme kuolleet rikoksiimme, eläviksi Kristuksen kanssa – armosta te olette pelastetut – ja yhdessä hänen kanssaan herättänyt ja yhdessä hänen kanssaan asettanut meidät taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa.”
22 Samaten kirjoittaessaan kristillisestä ympärileikkauksesta Vähän-Aasian Kolossan kristityille apostoli Paavali sanoi: ”Hänessä te myös olette ympärileikatut . . . Kristuksen ympärileikkauksella: ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista. Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, teidät hän teki eläviksi yhdessä hänen kanssaan, antaen meille anteeksi kaikki rikokset.” – Kol. 2:11–13.
23. a) Mitä Uusi katolinen tietosanakirja sanoo ”ensimmäisestä ylösnousemuksesta”, koska edellä mainitut raamatunkohdat viittaavat yhteen kristityn elämän ’ensimmäisistä’ kokemuksista? b) Mitä se näin ollen sanoo Saatanan sitomisesta tuhanneksi vuodeksi?
23 Meidän on myönnettävä, että tämä siirtyminen kuolemasta elämään kuvaannollisella tavalla eli hengellisessä mielessä on kristityn vaelluksen ’ensimmäisiä’ kokemuksia. Niinpä Uusi katolinen tietosanakirja (New Catholic Encyclopedia, julkaistu 1967) samastaa tämän kokemuksen Ilm. 20:5, 6:ssa mainitun ”ensimmäisen ylösnousemuksen” kanssa ja sanoo edelleen otsikon ”Kiliasmi” alla:
. . . ”Ensimmäinen ylösnousemus” vertauskuvaa kastetta, . . . jonka välityksellä ihminen osallistuu Kristuksen, ylösnousemukseen. . . . Kaikki sekä maan päällä että taivaassa olevat uskolliset osallistuvat Jeesuksen 1000-vuotiseen hallituskauteen, joka on vertauskuva kirkon koko elinajasta sen loistoisassa asemassa Kristuksen ylösnousemuksesta viimeiseen tuomioon asti, . . . Saatanan kahlitseminen tänä samana ajanjaksona merkitsee, että Saatanan vaikutusvaltaa on huomattavasti vähennetty, ei täysin poistettu. Saatanan vaikutusvallan vähentyminen on seurausta Kristuksen lunastuksen tehokkuudesta. Lopullisen kamppailun jälkeen aikojen lopun lähellä . . . Kristus voittaa Saatanan täydellisesti. . . .
24, 25. Miten pitkä kirkon elinaika vuoden 33 helluntaista lähtien on ollut, ja mitä Paavali sanoo kuninkaina hallitsemisesta kristillisessä seurakunnassa omana aikanaan?
24 Onko tämä ”ensimmäisen ylösnousemuksen” selitys sopusoinnussa sen kanssa, mitä Ilm. 20:1–6 esittää Johanneksen kirjoittaneen? Vuoden 33 viikkojuhlan päivästä, jolloin Jerusalemin kristillistä seurakuntaa alettiin kastaa Jumalan pyhällä hengellä, tähän asti ’kirkon elinaika’ on osoittautunut, ei vain tuhanneksi vuodeksi, vaan lähes kaksi kertaa niin pitkäksi. Onko yksikään tosi kristillisen seurakunnan jäsen ’hallinnut’ kaikkina näinä lähes kahtenatuhantena vuotena edes seurakunnan itsensä keskuudessa?
25 Kuka apostoleista ’hallitsi’ siten? Ei ainakaan apostoli Paavali! Hän nimittäin kirjoitti eräille Korinton seurakunnan kunnianhimoisille jäsenille: ”ILMAN meitä teistä on tullut kuninkaita! Kunpa teistä olisikin tullut kuninkaita, niin että mekin pääsisimme kuninkaiksi teidän kanssanne! Sillä minusta näyttää, että Jumala on asettanut meidät apostolit vihoviimeisiksi, ikäänkuin kuolemaan tuomituiksi; meistä on tullut kaiken maailman katseltava, sekä enkelien että ihmisten.” (1. Kor. 4:8, 9) Lähetystyöntekijätoverilleen Timoteukselle hän esitti hallitsemisen tulevan sen jälkeen kun kristitty on kuollut ruumiillisesti, kun hän sanoi: ”Varma on tämä sana; sillä: jos olemme kuolleet yhdessä hänen kanssaan, saamme myös hänen kanssaan elää; jos kärsimme yhdessä, saamme hänen kanssaan myös hallita [kuninkaina, Um]; jos kiellämme hänet, on hänkin kieltävä meidät.” – 2. Tim. 2:11, 12.
26. Mitä Jeesuksen sanat laodikealaisille osoittavat kristityn hallitsemisesta maan päällä kasteensa päivästä alkaen?
26 Entä sitten apostoli Johannes? Ollessaan karkotettuna Patmoksen roomalaiselle rangaistussaarelle hän kirjoitti ylösnousseen Herran Jeesuksen Kristuksen sanovan Laodikean kristityille: ”Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimellensa.” (Ilm. 3:21) Kaikki hallitseminen tapahtuisi tulevaisuudessa, Jeesuksen Kristuksen uskollisten opetuslasten ruumiillisen kuoleman jälkeen. Kristityn ei ollut määrä hallita täällä maan päällä vesikasteensa päivästä lähtien.
27, 28. a) Kuvaako Ilm. 20:4 heidän tulevan elämään kuvaannollisesta kuolemasta vesikasteella, johon he halusta alistuvat? b) Millä keinoin kuoleman kuvataan tulevan, ja mistä syystä, joten millaisesta kuolemasta ”ensimmäisen ylösnousemuksen” täytyy tapahtua?
27 Millaisen ylösnousemuksen kautta he ”tulivat elämään ja hallitsivat kuninkaina Kristuksen kanssa tuhat vuotta” (Um)? Kuvaannollisen ylösnousemuksen kautta vai kirjaimellisen todellisesta kuolemasta ja haudasta saatavan ylösnousemuksen kautta? Ilm. 20:4 ei puhu heidän tulemisestaan elämään kuvaannollisesta kuolemasta, minkä he halukkaasti kokevat, kun heidät kastetaan vedessä Jeesuksen tavoin. Ei, vaan kysymyksessä on kuolema, jonka he kokevat, kun heidät ’teloitetaan kirveellä sen todistuksen vuoksi, jonka he antoivat Jeesuksesta, ja Jumalasta puhumisen vuoksi’.
28 Tätä ’kirveellä teloittamista’ ei suoriteta heille heidän tahdostaan, vaan Jumalan ja Kristuksen vihollisten tahdosta, ja se tapahtuu heidän vesikasteensa jälkeen ja siksi, että he todistavat Jeesuksen olevan Kristus ja sanovat Jumalan olevan kaikkeuden (maankin) oikeudenmukainen Hallitsija. Tämä ’kirveellä teloittaminen’ johtaa lopulta todelliseen ruumiilliseen kuolemaan. Näin ollen heidän ’tulemisensa elämään’ hallitsemaan kuninkaina tapahtuu kirjaimellisesta, ruumiillisesta kuolemasta eikä kuvaannollisesta kuolemasta, joka tapahtuu vesikasteessa. Samaten kuninkaana hallitseminen ei ala maan päällä hengellisen ylösnousemuksen jälkeen, joka seuraa heidän vesikastettaan. Ilm. 20:4–6 tarkoittaa ylösnousemuksella todellista, kirjaimellista ylösnousemusta kuoleman unesta šeolista eli ihmiskunnan yhteisestä haudasta.
29, 30. a) Pitääkö pelkästään kuvaannollisen ylösnousemuksen saaneista paikkansa, että ”heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa”? b) Mitä Paavali sanoo tästä, kuten Hepr. 10:26–31 esittää?
29 Älkäämme jättäkö huomioon ottamatta toistakaan tätä tukevaa todistetta: Ilm. 20:6 sanoo: ”Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa.” Tuota toista kuolemaa vertauskuvataan ”tulisella järvellä, joka tulikiveä palaa”. (Ilm. 19:20; 20:14) Pitääkö se paikkansa niistä, jotka on pelkästään kastettu vedessä ja jotka on tehty hengellisesti eläviksi rikoksiin ja synteihin kuolemisesta ja jotka on yhdessä herätetty hengellisesti ja ’asetettu taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa’? (Ef. 2:1, 5, 6) Ei, sillä näille kastetuille on yhä mahdollista osoittautua uskottomiksi, kun he ovat maan päällä koetuksessa, ja he voivat kokea rangaistukseksi ”toisen kuoleman”, täydellisen tyhjäksi tekemisen. Sen tähden apostoli Paavali varoitti Korintossa Kreikassa olevia kastettuja, voideltuja kristittyjä: ”Joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei lankea.” (1. Kor. 10:12) Myös Hepr. 10:26–31 varoittaa kastettuja, voideltuja kristittyjä:
30 ”Jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä, vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat. Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman: kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä! Sillä me tunnemme hänet, joka on sanonut: ’Minun on kosto, minä olen maksava’; ja vielä: ’Herra on tuomitseva kansansa’. Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin.”
31. Mitä Hepr. 6:4–8 sanoo tästä?
31 Myös Hepr. 6:4–8 esittää: ”Mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia, ja sitten ovat luopuneet – taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät. Sillä maa, joka särpii sisäänsä sen päälle usein tulevan sateen ja kantaa kasvun hyödyksi niille, joita varten sitä viljelläänkin, saa siunauksen Jumalalta; mutta se, joka tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita, on kelvoton ja lähellä kirousta, ja sen loppu on, että se poltetaan.”
32. Vain millaisen ylösnousemuksen kokeneisiin kristittyihin ”toisella kuolemalla” ei ole ”valtaa”, niin että se voisi vahingoittaa heitä?
32 Tässä valossa ”ensimmäinen ylösnousemus” ei ole se kuvaannollinen ylösnousemus, joka seuraa vesikastetta ja jonka jälkeen kastettu on yhä alttiina ”toisen kuoleman” mahdollisuudelle, niin että sillä on yhä ”valtaa” häneen. Se on todellinen, kirjaimellinen ylösnousemus šeolista elämään Jumalan henkipoikana näkymättömissä taivaissa, jonne Jeesus Kristus itsekin nousi. Näihin soveltuu Jeesuksen lupaus: ”Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sitä, joka voittaa, ei toinen kuolema vahingoita.” (Ilm. 2:10, 11) Niitä, jotka osallistuvat ”ensimmäiseen ylösnousemukseen”, ”toinen kuolema” ei voi vahingoittaa, eikä sillä ole heihin ”valtaa”, koska tässä ylösnousemuksessa heidät on puettu kuolemattomuuteen ja katoamattomuuteen. – 1. Kor. 15:53, 54.
33. Millä kahdella tavalla sitä voidaan kutsua ”ensimmäiseksi ylösnousemukseksi”?
33 Voimme nyt ymmärtää syyn, miksi tätä kutsutaan ”ensimmäiseksi ylösnousemukseksi”. Se johtuu siitä, että se on samanlainen ylösnousemus, jonka Jeesus Kristus koki kolmantena päivänä kuolemastaan, ylösnousemuksen silmänräpäyksessä toteutuvaan elämän täyteyteen, niin että ylösnousseesta Jeesuksesta Kristuksesta tuli ”kuolleitten esikoinen”. (Ilm. 1:5; Kol. 1:18) Se tapahtuu ajan suhteen ennen ”muiden kuolleitten” ’elämään tulemista’. Se ei ole ensimmäinen vain ajan suhteen vaan ”ensimmäinen” myös siinä mielessä, että se on paras ylösnousemus, minkä kuolleet voivat kokea. Se on ylösnousemus katoamattomaan, kuolemattomaan elämään Jumalan henkipojaksi Jumalan omiin taivaisiin.
34. Miten ne, joilla on osa ”ensimmäisessä ylösnousemuksessa”, ovat pyhiä?
34 Niinpä voidaan todellakin huudahtaa: ”Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa.” (Ilm. 20:6) He ovat todella ’pyhiä’ siinä mielessä, että mikään uskottomuus, joka ansaitsisi ”toisen kuoleman”, ei ole heille mahdollista. Tämän ylösnousemuksen kautta heille tehdään myös mahdolliseksi olla taivaallisia ”Jumalan ja Kristuksen pappeja” ja ’hallita kuninkaina Kristuksen kanssa ne tuhannen vuotta’. Saatana ei ole silloin maailman hallitsija.
KIRJAIMELLISET, TARKOIN MÄÄRÄTYT ”TUHAT VUOTTA”
35, 36. a) Ovatko kristityt kasteesta lähtien kokeneet Saatanan vaikutusvallan vähenemisen ”Kristuksen lunastuksen tehokkuuden” tähden? b) Miten Pietarin ja Paavalin neuvot osoittavat asian olevan?
35 Saatanan ja hänen demonienkeleittensä kahlitseminen ja syvyyteen heittäminen ei siis merkitse sitä, mitä Uusi katolinen tietosanakirja sanoo, nimittäin Saatanan vaikutusvallan huomattavaa vähentämistä tämän nykyisen asiainjärjestelmän aikana, sellaista Saatanan vaikutusvallan vähentymistä, joka johtuu ”Kristuksen lunastuksen tehokkuudesta”. Maan päällä olevat tosi kristityt eivät ole varmastikaan tunteneet vesikasteestaan lähtien sellaista Saatanan vaikutusvallan vähentymistä, sen huomattavaa vähentämistä. Sen sijaan apostoli Pietari havaitsi maallisen elämänsä lopulla välttämättömäksi kirjoittaa kristityille tämän varoituksen: ”Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä.” (1. Piet. 5:8) Samasta syystä apostoli Paavali antoi heille tämän neuvon:
36 ”Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kestää perkeleen kavalat juonet. Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa. Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä.” – Ef. 6:11–13.
37. Mitä Ilm. 12:17 osoittaa siitä, onko Saatana ollut kuvaannollisesti kahlittuna Kristuksen lunastusteosta lähtien?
37 Lisäksi Ilm. 12:1–17 esittää apostoli Johanneksen kuvailevan vertauskuvin Jumalan messiaanisen valtakunnan synnyn ja ”suuren lohikäärmeen”, ”sen vanhan käärmeen, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan”, toimenpiteet, sen jälkeen kun tämä on heitetty taivaasta alas maahan. Sitten Johannes lisää seuraavat sanat erikoisvaroitukseksi tosi kristityille, jotka elävät näiden tapahtumien aikaan 20. vuosisadalla: ”Ja lohikäärme vihastui vaimoon ja lähti käymään sotaa muita hänen jälkeläisiänsä vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus.” (Ilm. 12:17) Kuulostaako tämä Saatanan voiman ja vaikutusvallan huomattavalta vähentämiseltä kristittyjä kohtaan heidän vesikasteensa jälkeen? Onko tämä Saatanan panemista kahleisiin?
38. Keitä johtamasta enempää harhaan Saatana sidotaan ja heitetään syvyyteen?
38 Mutta miksi sen mukaan, mitä apostoli Johannes todellisuudessa sanoo, Saatana otetaan kiinni, kahlitaan ja singotaan syvyyteen? Syynä on se, ”ettei hän enää kansoja villitsisi [johtaisi harhaan, Um], siihen asti kuin ne tuhat vuotta ovat loppuun kuluneet”. (Ilm. 20:1–3) Sanalla ”kansat” Johannes ei tarkoita 144000 kastettua, voideltua Valtakunnan perillistä vaan ihmisiä, jotka eivät ole Herran Jeesuksen Kristuksen todellisia, aitoja seuraajia ja jäljittelijöitä. Siihen aikaan kun Saatana heitettiin pois taivaasta, häntä kutsutaan ”Saatanaksi, joka johtaa harhaan koko asuttua maata”. (Ilm. 12:9, Um) Valtakunnan uskolliset 144000 perillistä eivät kuulu osana niihin asutun maan ”kansoihin”, joita johdetaan harhaan. Niinpä Saatanan ja hänen demonienkeliensä sitominen ja syvyyteen heittäminen on lopettava, ei ”ensimmäiseen ylösnousemukseen” osallistuvien 144000:n harhaanjohtamista, vaan ”kansojen” jatkuvan harhaanjohtamisen.
39. Onko Saatana johtanut kansoja vähemmän harhaan vuoden 33 helluntain jälkeen, ja mitä Ilm. 12:12 ennustaa?
39 Onko sitten Saatanan harjoittama sellaisten kansojen harhaanjohtaminen vähentynyt, pienentynyt, supistunut niinä yli 1900 vuotena, jotka ovat kuluneet kristillisen seurakunnan kastamisesta Jumalan pyhällä hengellä viikkojuhlan päivänä Jerusalemissa vuonna 33? Onko ketään niin sokeata ja ihmisten historiasta tietämätöntä, että hän vastaisi tähän kysymykseen myöntävästi? On käynyt aivan päinvastoin. Nykyään, jolloin ihmiskunnan valistus on suurimmillaan tieteellisellä alalla, maailmallisia ”kansoja” johdetaan harhaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja myös seuraukset ovat vakavampia. Mistä se johtuu? Syynä on se, että Saatanan ja hänen demoneittensa harjoittama kansainvälinen pettäminen johtaa kaikkien näiden harhaan johdettujen kansojen tuhoon hyvin läheisessä tulevaisuudessa. Syystä ”suuri ääni taivaassa” sanoi Saatanan karkottamisen aikaan: ”Voi maata ja merta, sillä perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa!” – Ilm. 12:10–12.
40, 41. a) Mikä uskonnon harjoittajien väite Saatanan sitomisesta tuhanneksi vuodeksi on täten todistettu vääräksi? b) Minkä todellista tapahtumista ihmiskunta tarvitsee, ja ketkä panevat nyt toivonsa Kristuksen tuhatvuotiseen hallituskauteen?
40 Näin ollen kristikunnan uskonnon harjoittajien väite, että Saatanan syvyyteen heittämisen ”tuhat vuotta” eivät merkitse kirjaimellista tuhatta vuotta vaan soveltuvat ”kirkon koko elinaikaan” maan päällä (jo yli 1900 vuotta pitkä), on todistettu vääräksi!
41 Raamatun ajanlaskun mukaan ihmiskunnan maan päällä olemisen seitsemännen vuosituhannen alku on hyvin lähellä, se alkaa tämän sukupolven aikana. Nyt enemmän kuin minään muuna menneenä aikana maan asukkaat tarvitsevat Saatanan todellista sitomista ja syvyyteen heittämistä. Tätä välittömästi edeltävät maailman tapahtumat ovat alkamaisillaan, ja ihmiskunnan suuri vastustaja ja sortaja heitetään sinetillä suljettavaan syvyyteen tuhanneksi vuodeksi. Kristuksen ja hänen kuolleista herätetyn seurakuntansa tuhatvuotisen rauhan ja siunauksen kuninkaallinen hallitusvalta ihmisperheen hyväksi on edessämme ja tuo mukanaan loistoisia mahdollisuuksia! ”Suurella joukolla” antautuneita, Raamattuun uskovia ihmisiä, jotka panevat nyt toivonsa Kristuksen tuhatvuotiseen hallituskauteen, on nyt Jumalan vakuutus siitä, että se säilyy kuolemalta ja että se johdetaan tuohon ihmisen koko historian loistavimpaan aikakauteen. Mikä siunattu tulevaisuuden toivo se onkaan siihen kuuluville!
42. Mitä kysymyksiä herää ”suureen joukkoon” kuuluvien asenteesta niitä kohtaan, jotka hallitsevat heitä tuhatvuotiskaudella, ja mitä meidän on siis ajankohtaista nyt pohtia?
42 Eikö ”suuri joukko” väsy siihen, että samat hallitsijat hallitsevat siihen kuuluvia tuhat vuotta? Eivätkö he kauan ennen tuon ajanjakson päättymistä halua hallituksen vaihtoa ja vaadi äänekkäästi yleisiä vaaleja toisenlaisten hallitsijoitten valitsemiseksi? Vai oppivatko he sen sijaan rakastamaan yhä enemmän näitä heitä hallitsevia taivaallisia pappeja ja kuninkaita ja olemaan kiitollisia siitä, että nämä pysyvät virassaan koko sen ajan, jonka Jumala on määrännyt? Nämä ovat vakavia kysymyksiä, sillä tällä ”suurella joukolla” on tuhatvuotisen valtakunnan alaisuudessa tilaisuus elää yhtä kauan kuin tuo taivaallinen hallitus kestää – tuhat vuotta, ja sen jälkeen loputtomasti. Pohtiessamme nyt näitä kiinnostavia kysymyksiä meidän on ajankohtaista tutkia tarkemmin, millaisia nuo kuninkaat ja papit tulevat olemaan ja miten arvokkaita heidän palveluksensa tulevat olemaan koko ihmiskunnalle, sekä eloon jääville että kuolleille. (2. Tim. 4:1) Tämä vaatii meitä katsomaan heidän taustaansa ja menneisyyteensä ja niihin vaatimuksiin, jotka Korkein Jumala on asettanut heille laskeakseen heidät arvollisiksi palvelemaan tuhatvuotiskauden kuninkaina ja pappeina.
[Kuva s. 32]
Fasces