Jehovan palvelushaasteen täysi hyväksyminen

”Minä peitin sinulta kasvoni silmänräpäykseksi, mutta minä armahdan sinut iankaikkisella armolla, sanoo Herra, sinun lunastajasi.” – Jes. 54:8.

1, 2. Mitkä tapahtumat muinaisessa Beetlehemissä johtivat vähitellen haasteeseen, jolla oli oleva kauaskantoiset vaikutukset?

AAMU oli sarastamassa Beetlehemin ylle. Kaduilla voitiin heikosti erottaa jo jonkin verran liikettä uuden päivän kajastuksen paljastaessa muutamia hämärästi näkyviä hahmoja kiirehtimässä jollakin varhaisella aamuaskareella. Nuoren naisen siro hahmo lähestyy kaupunkia ja liukuu nopeasti portin edustalla olevan aukion poikki. Hänen kasvoillaan on iloinen ilme ja hän kävelee hypähdellen, vaikka kantaakin viittaansa käärittyä nyyttiä. Hän kääntyy sivulle ja menee vaatimattomaan kotiin, jossa paljon vanhempi nainen tervehtii häntä lyhyesti, ja sitten kumpikin istuutuu ja odottaa toiveikkaana, nuorempi nainen eteenpäin tähtäävin tulevaisuudentoivein, vanhempi nainen elinkautisen kaipuun täyttymistoivein.

² Kummankin naisen ajatukset kääntyvät kohti kaupungin porttia ja niitä tapahtumia, jotka alkavat kehkeytyä, kun nousevan auringon ensi säteet valaisevat kukkulalla sijaitsevaa pientä kaupunkia. Yhä enemmän väkeä liikehtii kaduilla. Aurinko kohoaa korkeammalle. Vaikka on tuskin vielä kesä, niin puolivuotinen kuiva kausi on pitkälle ehtinyt, ja jo näin varhain aamulla aurinko alkaa lämmittää tuntuvasti. Nyt on ihmisiä kaikkialla, ja kaupungin portin edustalla oleva aukio on melkoisen toiminnan näyttämö. Mutta porttiaukon vieressä istuu vanhahko mies, jonka käyttäytyminen ja vaatetus ilmaisevat hänet varakkaaksi ja melko huomattavaksi mieheksi yhteiskunnassa. Hän vaikuttaa tänä aamuna vakavalta, kun hänen silmänsä tutkivat jokaisia aukiolle ilmestyviä uusia kasvoja. Hän etsii ilmeisesti jotakuta. Äkkiä hän huudahtaa: ”Sinä siellä, poikkea tänne istumaan.” Toinen kypsässä iässä oleva mies pysähtyy, kääntyy ja istuutuu ensimmäisen viereen. Tästä tervehdyksestä ja tästä vastauksesta oli alkava tapahtumasarja, joka ei ollut muuttava ainoastaan niiden kahden naisen elämää, jotka odottivat kärsivällisesti pienessä Beetlehemin kodissa, vaan myös monien tulevien sukupolvien elämän. ”Sinulle siellä” piti annettaman haaste, jolla oli oleva kauaskantoiset, aina meidän aikaamme asti ulottuvat vaikutukset.

 3. Ketkä olivat Noomia ja Ruutia koskevan näytelmän päähenkilöt, ja mitkä kysymykset täytyy selvittää heidän välisistä suhteistaan?

³ Sen nuoren naisen nimi, joka tuli kaupunkiin tänä merkityksellisenä päivänä, oli Ruut, ja se vanhempi nainen, joka tervehti häntä hänen tullessaan kotiin, oli hänen anoppinsa Noomi, Elimelekin leski. Ruut ei ollut synnynnäinen juutalainen niin kuin Noomi oli. Ruut oli mooabilainen. Mutta miten hänestä tuli Beetlehemissä, niin kaukana hänen omasta maastaan ja kansastaan asuvan Noomin miniä? Mikä hänen suhteensa oli Booakseen, siihen vanhahkoon mieheen, joka oli niin halukas keskustelemaan asiasta ”Sinun siellä” kanssa? Ja mikä tämä niin tärkeä asia oli, että sen asettama haaste voi vaikuttaa meidän elämäämme nykyään, yli 3 000 vuotta myöhemmin?

 4. Keitä tai mitä päähenkilöt kuvaavat?

⁴ Näytelmä, joka oli alkamassa kehittyä muinaisessa Israelissa, kuten on kerrottu Ruutin kirjassa, esitti profeetallisesti niitä nykyisten aikain tapahtumia, jotka ovat yhtä lailla haasteen antavia ja kauaskantoisia vaikutuksiltaan kuin silloisetkin tapahtumat. (1. Kor. 10:11; Room. 15:4) Samoin on jokainen tuon muinaisen näytelmän henkilö kuvaus. Elimelekin nimi merkitsee ’Jumala on kuningas’. Hän kuvaa näin ollen Herraa Jeesusta Kristusta. Samoin Booaskin, Noomin läheinen sukulainen, jonka nimen merkitys on mahdollisesti ’voimassa’. Näin ollen voitaisiin odottaa, että Noomi, jonka nimi merkitsee ’mielihyväni’, kuvaisi niitä, jotka ovat kihlatut Jeesukselle, jotka ovat hänen morsiamensa, erityisesti niitä, jotka ovat maan päällä tänä ”lopun aikana”, jolloin näytelmä saa huomattavan täyttymyksensä. Ruutista, jonka nimi merkitsee ehkä ’ystävyyttä’, tuli Noomin miniä, joten hänellä oli mahdollisuus saada jälkeläisiä Noomille. Näin hänkin voi esittää Kristuksen morsianluokkaan kuuluvia hieman eri näkökulmasta ja erilaisissa olosuhteissa. Keitä kuvaa sitten hän, jolle huudettiin ”Sinä siellä” ja joka myös oli Noomin lähisukulainen? Annamme nykyisten tapahtumain kehityksen tehdä tämän tunnistamisen selväksi.

HYLÄTTY NAINEN

 5. a) Mitä tapahtui Beetlehemissä Noomin aikana, ja mitä hänen miehensä Elimelek teki sen takia? b) Mitä tämä kuvaa nykyisessä täyttymyksessä?

⁵ Palaamme nyt siihen aikaan, jolloin Elimelekin onnellinen perhe oli vielä eheä, hänen vaimonsa Noomin ja heidän kahden poikansa Mahlonin ja Kiljonin asuessa Juudan alueella Beetlehemissä eli Efratassa. Beetlehem merkitsee ’leipähuonetta’, kun taas Efrata merkitsee ’hedelmällisyyttä’ eli ’tuottoisuutta’. Molemmat nimet liittyvät runsauteen, nälän tai nälänhädän puuttumiseen, mutta tuolla 13. vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua kohtasi nälänhätä, leivän puute, Beetlehemiä ja koko Juudan sukukunnan aluetta, ja se kuvaa sitä hengellistä niukkuutta, joka kohtasi Jehovan järjestöä ensimmäisen maailmansodan aikana. Lähtevätpä ketkään muut Beetlehemin asukkaat kaupungista tai eivät, niin Elimelek muuttaa pois perheineen. Hän menee Jordanin ylitse ja asettuu asumaan Mooabin maahan eli Mooabin kedolle tilapäisesti muukalaisena, samoin kuin Jehovan palvelijat ovat nykyään tilapäisasukkaina Saatanan asiainjärjestelmässä. (Joh. 17:16; 1. Joh. 5:19) Näin tehdessään Elimelek jättää jälkeensä maahan perintöomaisuuden. – Ruut 1:1, 2.

 6. Mitä tapahtumia sattui Mooabissa Noomin sukulaisille?

⁶ Ajan pitkään iäkäs Elimelek kuolee ja jättää Noomin leskeksi. Noomi näkee silloin hyväksi naittaa kaksi poikaansa siellä Mooabin maassa, ja Mahlon, nähtävästi vanhempi, nai mooabilaisen Ruutin, kun taas Kiljon nai Orpan, joka myös on mooabilainen. Mutta lopulta Mahlon ja Kiljonkin kuolevat ja jättävät jälkeensä leskiäidin Noomin ja leskivaimot Ruutin ja Orpan. (Ruut 1:3–5) He ovat lapsettomia leskiä, jotka eivät ole synnyttäneet jälkeläistä Noomille. Koska Noomi on liian vanha synnyttääkseen itse lapsia, niin hänen täytyy kantaa häpeän ankaruus. Mahlonin (merkitsee ’sairaalloinen, vammainen’) ja Kiljonin (merkitsee ’heikkous’) kuolema kuvaa eräitten kuolemaa, jotka olivat Jumalan järjestön yhteydessä tuona koettelevana aikana. Se oli suuren surun aikaa Jehovan kansalle.

 7. Miten Noomi suhtautui tilanteeseensa, ja millaisen tilanteen Jesaja ennusti vuosisatoja myöhemmin?

⁷ Noomi näki olevansa hylätty nainen, jolla ei ollut siementä eikä lisääntymisvoimaa siemenen tuottamiseksi. Hän oli niin kuin ’hyljätty, syvästi murheellinen vaimo, nuoruuden vaimo, joka on ollut halveksittu’. Noina päivinä, joina kohdun hedelmää voitiin pitää Jehovalta tulleena siunauksena ja hedelmättömyyttä kirouksena, Noomi tunsi olevansa oikeutettu sanomaan: ”Herra on minua vastaan todistanut.” (Ruut 1:21) Vuosisatoja myöhemmin henkeytettiin profeetta Jesaja kirjoittamaan samanlaisesta nöyryytyksestä, tässä tapauksessa Jehovan epäsuosion suoranaisesta seurauksesta. Käsittääksemme täysin Noomia kohdanneen haasteen meidän täytyy ymmärtää Jesajan ennustus ja sen sovellutus tapahtumiin, jotka ovat toteutuneet nykyajan täyttymyksessä. ”Sillä niinkuin [tyystin, Um] hyljätyn, syvästi murheellisen vaimon on Herra sinut kutsunut – nuoruuden vaimon, joka on ollut halveksittu, sanoo sinun Jumalasi. Vähäksi silmänräpäykseksi minä hylkäsin sinut, mutta minä kokoan sinut jälleen suurella laupeudella. Ylitsevuotavassa vihassani minä peitin sinulta kasvoni silmänräpäykseksi, mutta minä armahdan sinut iankaikkisella armolla, sanoo Herra, sinun lunastajasi.” – Jes. 54:6–8.

JEHOVA, AVIOMIESOMISTAJA

8, 9. a) Kenelle lausutaan sanat, jotka Jes. 54:6–8 esittää, ja miten tämä osoitetaan ennustuksen yhteydessä? b) Mikä sellainen ryhmä on otettu mukaan, jota Noomi myös kuvaa?

⁸ Tämä ennustus herättää ajatuksen, että Jehovalla, kaiken luomakunnan Jumalalla, on vaimo. Onko se mahdollista? On, vertauskuvallisesti puhuen. Jes. 54:5:ssä sanotaan tälle vaimolle: ”Sillä hän, joka sinut teki, on sinun aviomiehesi [aviomiesomistajasi, Um], Herra Sebaot [sotajoukkojen Jehova, Um] on hänen nimensä, sinun lunastajasi on Israelin Pyhä.” Näitä sanoja ei lausuta Noomille, joka oli ollut kuolleena 500 vuotta Jesajan aikaan tultaessa, eikä kenellekään kirjaimelliselle naiselle vaan järjestölle, taivaalliselle Siionille, taivaassa olevien hengellisten poikien muodostamalle Jumalan yleisjärjestölle. Kuluneiden 1 900 vuoden aikana eivät nämä Jumalan yleisjärjestön hengelliset pojat ole olleet ainoastaan niitä taivaan näkymättömiä henkienkeleitä, jotka ovat yhä pyhiä ja uskollisia Jehova Jumalalle. Tähän Jehovan yleisjärjestöön ovat tulleet ne maan päällä olevat hengestä siinneet Jumalan pojat, joita on lopulta 144 000. (Ilm. 14:1) Nämä kaikki ovat Jumalan yleisjärjestön pääpersoonan, Herran Jeesuksen Kristuksen, askelten seuraajia.

⁹ Nämä 144 000 Jeesuksen Kristuksen seuraajaa on kihlattu avioitumaan hänen kanssaan taivaassa, joten he ovat Kristuksen tuleva morsian, joksi Ilm. 21:9 kutsuu heitä: ”morsian, Karitsan vaimo”. Näitä morsianluokan jäseniä on koottu kuluneet 1 900 vuotta. Tästä syystä voi heistä olla maan päällä nykyään korkeintaan vain jäännös. Näytelmässä Noomi kuvaa niitä, jotka varjeltuivat ensimmäisessä maailmansodassa antautuneina Jumalalle ja kastettuina ennen vuotta 1919 tällä 20. vuosisadallamme. Miten he sitten joutuivat Noomin tilaan Mooabin maassa, lapsettomiksi ja hylätyiksi?

10. Mikä keskinäinen suhde vallitsee jäännöksen ja Jumalan yleisjärjestön välillä, ja minä aikana Suurempi Elimelek ”kuoli” Noomi-luokkaan nähden?

¹⁰ Ymmärtääksemme Noomia ja Ruutia koskevan näytelmän tämän piirteen on välttämätöntä ymmärtää eräs toinen piirre maan päällä olevan jäännöksen suhteesta Jumalan yleisjärjestön toisiin jäseniin, niihin, jotka ovat taivaassa. Koska jäännöksen jäsenet ovat Jumalan yleisjärjestön jäseniä, niin mikä tahansa mikä koskee vielä lihassa olevaa morsiamen jäännöstä, vaikka sen jäsenet ovat Jumalan hengellisiä poikia, koskee samaten myös Jumalan vaimoa, taivaallista Siionia eli yleisjärjestöä. Tämä tulee täysin selväksi, kun tarkastelemme ennustusta, jonka Jes. 54:6–8 esittää, niiden tapahtumien valossa, jotka ympäröivät Noomi-luokan toimintaa ensimmäisen maailmansodan aikana. Sillä tuona aikana, vuodesta 1918 vuoteen 1919, Suuri Elimelek ”kuoli” Noomi-luokkaan nähden, joka tuli hylätyksi, ikään kuin jäi vaille aviomiesomistajaa. Se oli nöyryyttävä kokemus, kun Jehova, tuon yleisjärjestön aviomies, hylkäsi Jes. 54:6–8:n täyttymykseksi vaimonsa, jota edustivat täällä maan päällä olevat hengestä siinneet jäsenet.

JEHOVA ON TYYTYMÄTÖN VAIMOONSA

11. Milloin ja mistä syystä Jehova oli tyytymätön jäännökseen, ja miten se ilmeni vaikuttaen koko yleisjärjestöön?

¹¹ Huomaa miten Jehova kuvailee vaimonsa Jesajan ennustuksessa hylättynä, syvästi murheellisena hänen peittäessään vaimoltaan kasvonsa. Se ilmaisee tyytymättömyyden aikaa vaimon suhteen. Siksi hän puhuu vaimolleen 11. jakeessa näin: ”Sinä kurja, myrskyn raastama, sinä lohduton!” Noomi-jäännös joutui tällaiseen tilaan erityisesti vuonna 1918, jolloin se eräässä merkityksessä karkotettiin Jehova Jumalan suosiosta. Jehova Jumala tuli tuona vuonna äkisti temppeliinsä liiton sanansaattajan, Herran Jeesuksen Kristuksen, seuraamana. Hän tutki täällä maan päällä olevaa jäännöstä ja oli tyytymätön siihen. (Mal. 3:1, 2) Jäännöksen jäsenet eivät vähään aikaan ottaneet täysin vastaan heille avautunutta Jehovan valtakunnan palveluksen haastetta. He pidättyivät ihmispelon takia eivätkä varjelleet itseään kunnolla ”niin, ettei maailma saastuta”. (Jaak. 1:27) Siksi Jehova salli heidän joutua Suuren Babylonin ja sen poliittisten liittolaisten orjuuteen. Sinä aikana kohdistettiin heihin paljon vainoa ja herjausta, mikä huipentui Seuran päätoimiston edustajien pidättämiseen ja vangitsemiseen vuonna 1918 väärän vakoilusyytöksen perusteella.a Tämä merkitsi sitä, että Jumalan tyytymättömyys vaikutti Jumalan koko yleisjärjestöön, Jumalan vaimoon, ja ennustus sanoo, että koko järjestö oli oleva kuin tyystin ’hylätty vaimo’.

12. Miten se, että Jehova peitti kasvonsa vaimoltaan, sopii yhteen Elimelekin kuoleman kanssa, jos Elimelek edustaa Herraa Jeesusta Kristusta?

¹² Mutta miten se, että Jehova peittää kasvonsa vaimoltaan, sopii yhteen Elimelekin kuoleman kanssa, jos Elimelek edustaa Herraa Jeesusta Kristusta? Miten taivaallinen Jeesus Kristus itse asiassa kuolee maan päällä olevaan Noomi-luokkaan nähden? Jeesus ilmaisi maallisen palveluksensa aikana selvästi seuraavan toimintasäännön: ’Mitä minä näen Isäni tekevän, sitä minä teen.’ Jos siis Jehova hylkäsi vaimonsa, peitti siltä kasvonsa, jäännöksen kokeman Jumalan epäsuosion aikana, niin Pojankin täytyi tehdä samoin erityisesti sille Jumalan yleisjärjestön osalle, täällä maan päällä olevalle hengelliselle jäännökselle, joka on hänen morsiamensa jäsenjoukkoa. Näin Jeesus Kristus todella ”kuoli” niille, jotka Jehova hylkäsi.

VAKAVA HAASTE ASETETAAN

13. Mitä Noomi päättää nyt tehdä, ja miten se asettaa haasteen Ruutille ja Orpalle?

¹³ Muinaisen näytelmän tähän vaiheeseen tultaessa on mennyt kymmenen vuotta, ja nyt Noomi kuulee olosuhteiden muuttuneen Beetlehemissä. Jehova on jälleen kohdistanut huomionsa kansaansa antamalla sille leipää. Noomi päättää palata. Mutta siihen on toinenkin, pakottavampi syy. Noomilla oli Juudan Beetlehemissä perintömaa, ja hänen on palattava sinne ottamaan se haltuunsa. Tämä asettaa vakavan haasteen Ruutille ja Orpalle, hänen kahdelle ’tyttärelleen’. Mitä he tekevät? Ilmeisesti he lähtevät empimättä Noomin kanssa paluumatkalle Beetlehemiin. (Ruut 1:6, 7) Noomi yrittää sitten jossain matkan varrella saada heidät luopumaan matkasta. ”’Menkää, palatkaa kumpikin äitinne kotiin. . . . Herra suokoon, että saisitte turvan kumpikin miehenne kodissa.’ Ja hän suuteli heitä. Mutta he korottivat äänensä ja itkivät ja sanoivat hänelle: ’Me seuraamme sinua sinun kansasi luo’. Mutta Noomi vastasi: ’Kääntykää takaisin, tyttäreni; miksi te lähtisitte minun kanssani? Voinko minä enää saada poikia miehiksi teille? Kääntykää takaisin, tyttäreni, menkää, sillä minä olen liian vanha joutuakseni miehelään. . . . Ei, tyttäreni; minä olen hyvin murheissani teidän tähtenne, sillä Herran käsi on sattunut minuun.’” – Ruut 1:8–13.

14. Millaisen ratkaisun Orpa tekee, ja miten ne, joita hän kuvaa, menettelevät nykyään samalla lailla?

¹⁴ ”Niin he korottivat vielä äänensä ja itkivät. Silloin Orpa suuteli anoppiaan jäähyväisiksi, mutta Ruut riippui kiinni hänessä. Ja Noomi sanoi: ’Katso, kälysi on kääntynyt takaisin oman kansansa ja jumalansa luo, käänny sinäkin kälysi kanssa’.” (Ruut 1:14, 15) Orpa kuvaa eräitä, jotka joutuvat kosketuksiin uskollisen Noomi-luokan kanssa ja osoittavat jossain määrin kiinnostusta ja intoa jonkin aikaa, mutta jotka vetäytyvät pois ollessaan vielä nuoria kristittyinä. Oma etu ja henkilökohtaiset halut estävät heitä ottamasta vastaan Jehovan haastetta ”koetelkaa minua”, ettenkö ’minä avaa teille taivaan akkunat ja vuodata teille siunausta ylenpalttisesti’. – Mal. 3:10; Hepr. 10:38, 39; 2. Piet. 2:22.

15, 16. Miten Ruut suhtautui haasteeseen?

¹⁵ Ruut-luokka toisaalta uhraa kaikki henkilökohtaiset etunsa osallistuakseen Noomi-luokan kanssa toteuttamaan Jehovan tarkoitusta siihen kuuluvien suhteen. ”Mutta Ruut vastasi: ’Älä vaadi minua jättämään sinua ja kääntymään takaisin, pois sinun tyköäsi. Sillä mihin sinä menet, sinne minäkin menen, ja mihin sinä jäät, sinne minäkin jään; sinun kansasi on minun kansani, sinun Jumalasi on minun Jumalani. Missä sinä kuolet, siellä minäkin tahdon kuolla ja sinne tulla haudatuksi. Herra rangaiskoon minua nyt ja vasta, jos muu kuin kuolema erottaa meidät.’” – Ruut 1:16, 17.

¹⁶ Näillä sanoilla ”Herra rangaiskoon minua nyt ja vasta” Ruut vannoi, teki valan Jehovalle, että hän tekee näin. Hän otti vastaan täysin tämän haasteen palvella Noomin Jumalaa, seurata Noomia hänen palveluksessaan kuolemaan asti. Se, että Orpa ei ottanut sitä vastaan, ei heikentänyt Ruutin päättäväisyyttä eikä laimentanut hänen intoaan. Noomin vaikutus oli saanut aikaan Ruutin kääntymyksen, ja Noomin sydämen syvälle juurtuneen halun piti nyt päästä toteutumaan, niin että Ruut puolestaan ottaisi uskollisesti vastaan lisähaasteen, joka oli tuleva kummallekin naiselle Beetlehemissä.

LISÄHAASTE ESITETÄÄN

17. Mitä Noomi vastasi naapureittensa tervehdykseen palattuaan Beetlehemiin?

¹⁷ Sitä katkeruutta ja pettymystä, jonka Noomi oli ilmaissut Ruutille ja Orpalle heidän mahdollisuuksistaan Beetlehemissä, ei lievennä Noomin kotiintulo. Kun hän on jälleen kotonaan, niin hänen menetyksen tunteensa vain korostuu, ja hänen kyvyttömyytensä viiltävä tajuaminen vain lisää hänen katkeruuttaan ja suruaan. Koko kaupunki joutuu kuohuksiin heidän paluustaan, varsinkin naisväki, eivätkä he voi uskoa silmiään. Mitä, missä on Elimelek? Missä ovat Mahlon ja Kiljon? Ja kuka tämä mooabilaistyttö on? ”Ja vaimot sanoivat: ’Onko tämä Noomi?’ Mutta hän vastasi heille: ’Älkää kutsuko minua Noomiksi [mikä merkitsee ’mielihyväni’], kutsukaa minua Maaraksi [mikä merkitsee ’katkera’], sillä Kaikkivaltias on antanut minulle paljon katkerata murhetta. Rikkaana minä lähdin, mutta tyhjänä Herra antaa minun palata. Miksi siis kutsutte minua Noomiksi, kun Herra on minua vastaan todistanut ja Kaikkivaltias on tuottanut minulle onnettomuutta?’” – Ruut 1:18–22.

18. Miksi piti maan päällä olevan Noomi-jäännöksen edustama Jumalan vaimo lunastaa?

¹⁸ Noomi-luokka saattoi tosiaan sanoa tänä ahdistuksen aikana: ”Kutsukaa minua Maaraksi, katkeraksi.” Jes. 12:1 viittaa myös tähän ankaraan kuritukseen, kun siinä sanotaan profeetan puhuvan Jehova Jumalalle: ”Sinä olit minuun vihastunut, mutta sinun vihasi asettui.” Sitten sanoo Jes. 52:3: ”Ilmaiseksi teidät myytiin, rahatta teidät lunastetaan.” Toisin sanoen: ihmiset, jotka ottivat vangiksi Jumalan antautuneet palvelijat täällä maan päällä, eivät maksaneet heistä, he saivat heidät ilmaiseksi. Jakeet 5 ja 6 lisäävät: ”Ja nyt, mitä minulla on tekemistä täällä, sanoo Herra, kun minun kansani on viety pois ilmaiseksi? . . . Sentähden minun kansani on tunteva minun nimeni, sentähden se on tunteva sinä päivänä, että minä olen se, joka sanon.” Jumala antoi siis kansansa mennä ilmaiseksi; hän salli vihollisen ottaa haltuunsa sen ostamatta sitä. Sen tähden piti täällä maan päällä olevan Noomi-jäännöksen edustama Jumalan vaimo lunastaa Suuresta Babylonista.

19. Mistä Jaakobin Juudalle antamasta lupauksesta Noomi oli erityisesti tietoinen hylätyssä tilassaan?

¹⁹ Tämä oli se haaste, joka kohtasi Juudan suvun Beetlehemistä olevaa Noomia, ikään kuin Jehovan hylkäämää, kurittamaa lapsetonta leskeä. Kuitenkin syvällä hänen sydämessään paloi halu olla mukana siinä, mikä oli Jehovan tarkoitus Israelin naisten, erityisesti Juudan sukukunnan suosittujen harvojen, suhteen, sillä tässä sukukunnassa olevat olivat ehdolla Juudan isän Jaakobin lupaukseen. Juuri ennen kuin Jaakob kuoli Egyptissä vuonna 1711 eaa., hän siunasi Juudan seuraavin sanoin: ”Ei siirry valtikka pois Juudalta eikä hallitsijansauva hänen polviensa välistä, kunnes tulee hän [Siilo, Um], jonka se on ja jota kansat tottelevat.” (1. Moos. 49:10) Tämän Siilon, jonka nimi merkitsee ’Hän, jonka se on’, tai ’Hän, jolle se kuuluu’, täytyy olla se Hallitsija, jonka hallussa on tämä sauva. Hänen täytyy olla Se, joka pitelee kuninkaallista valtikkaa. Hänen täytyy olla Messias, Aabrahamin tosi Siemen, jonka kautta kaikki maan perheet tulevat siunatuiksi. (1. Moos. 22:17, 18) Kenen pojaksi hän osoittautuu Aabrahamin pojanpojan pojan Juudan sukuhaarassa? Kuka Juudan suvun äiti oli saava huomattavan kunnian kantaa häntä rinnoillaan? Ei Noomi, hän mahtoi hyvinkin päätellä omassa sydämessään lapsettomana ja lapsensaanti-iän sivuuttaneena. Ei ihme, että Noomi lohduttomana huudahti: ”Kutsukaa minua Maaraksi.”

JEHOVA AVAA TIEN

20. Mikä Jehovan lupaus annettiin vuosisatoja myöhemmin Jesajan kautta?

²⁰ Mutta Jehova ei ollut hylkäävä tätä uskollista naista, jonka huuto oli kantautunut hänen korviinsa. Hyvin olisi profeetta saattanut sanoa hänelle niin kuin hän sanoi puhuessaan Jehovan puolesta vuosisatoja myöhemmin hänen kuvaamalleen vaimolle: ”Ylitsevuotavassa vihassani minä peitin sinulta kasvoni silmänräpäykseksi, mutta minä armahdan sinut iankaikkisella armolla, sanoo Herra, sinun lunastajasi.” (Jes. 54:8) Miten tämä oli toteutuva Noomin suhteen? Jos hän olisi kuollut ilman luonnollista jälkeläistä, niin hänellä ei olisi ollut ketään perillistä, jolle olisi jättänyt kuolleen miehensä tilan. Jos sitä paitsi Jehovan päätös tuottaa Siilo Juudan sukukunnasta oli toteutuva hänen kauttaan, niin hänellä olisi pitänyt olla miesperillinen. Mitä hänen oli tehtävä?

21. Mikä varaus tehtiin Israelin laissa Noomin tavalla ahdingossa olevan lesken hyväksi, ja miten se asetti haasteen Ruutille?

²¹ Jälleen huolehti Israelin laki Noomin tavalla ahdingossa olevasta. Jehovan oman lupauksen mukaan ketään muinaisen Israelin uskollista vaimoa ei jätetty hedelmättömäksi. Hän sanoi: ”Jos kuulet Herran, sinun Jumalasi, ääntä. . . . Siunattu on sinun kohtusi hedelmä.” (5. Moos. 28:2–4) Eikä mieskään ollut jäävä nimensä jatkajaa vaille. Israelin laki sanoi: ”Kun veljeksiä asuu yhdessä ja joku heistä kuolee eikä hänellä ole poikaa, niin älköön vainajan leski menkö naimisiin muuhun sukuun, syrjäisen miehen kanssa. Hänen lankonsa yhtyköön häneen, ottakoon hänet vaimokseen ja täyttäköön häntä kohtaan langon velvollisuuden. Ja esikoinen, jonka vaimo synnyttää, katsottakoon kuolleen veljen omaksi, ettei hänen nimeänsä pyyhittäisi pois Israelista.” (5. Moos. 25:5, 6) Tämä laki sukulunastuslain ohella oli Noomin ainoa toivo. Jos löytyisi veli tai läheinen sukulainen, niin Noomi voisi turvautua tähän lain varaukseen pääsytien löytämiseksi. Mutta Noomi itse ei voinut saada lasta, vaikka sukulainen löytyisikin. Hänen ainoa mahdollisuutensa oli näin ollen riippuvainen Ruutista, hänen miniästään, joka voi ottaa hänen paikkansa tässä järjestelyssä ja varata siemenen Elimelekille. Miten Ruut suhtautuisi tähän tilaisuuteen? Olisiko hän halukas syrjäyttämään kaikki mahdolliset omat toiveensa sellaisen nuoren miehen löytämisestä, joka voisi antaa jotain hänelle itselleen? Vai käsittäisikö hän tässä haasteessa tilaisuuden etsiä Jehovan tarkoitusta ja omaksua sen elämäntavakseen?

22. Keihin muihin profeetallisessa näytelmässä oleviin oli tuo haaste vaikuttava, ja miten sen tulos vaikuttaa meihin nykyään?

²² Entä Booas ja ”Sinä siellä”? Miten he ottaisivat vastaan tämän haasteen varata perillinen Noomille hänen kuolleen miehensä Elimelekin nimen vuoksi? Ymmärtäisivätkö he sen tilaisuudeksi osallistua täydemmin Jehovan palvelukseen? Ja miten tämä haaste ja sen tulos vaikuttaa meihin nykyään? Tapa, jolla Noomin henki oli tuleva ennallistetuksi, tapa, jolla hänen elinikäinen unelmansa oli toteutuva, ja ne osat, jotka Ruut, Booas ja ”Sinä siellä” joutuivat näyttelemään kohdatessaan tämän haasteen, kaikki nämä kuuluvat osana tähän innoittavaan näytelmään, joka saa meidät nykyäänkin tekemään Jehovan tarkoituksesta elämäntapamme. Seuraava kirjoitus paljastaa tuloksen.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 197]

”Pysy alallasi, tyttäreni, kunnes saat tietää, kuinka asia päättyy; sillä mies ei suo itselleen lepoa, ennenkuin hän tänä päivänä saattaa asian päätökseen”

[Kuva s. 200]

Ruut otti vastaan haasteen palvella Jehovaa ja selitti Noomille: ”Sinun kansasi on minun kansani, sinun Jumalasi on minun Jumalani”