Nautintoja rakastava maailma loppumaisillaan!

HISTORIA on täynnä esimerkkejä mahtavista valtakunnista ja maailmanvalloista, jotka on saattanut loppuunsa moraalinen rappio, irstas elämä ja hillitön nautintojen rakastaminen. Jopa yksityisessä kansakunnassakin hallitsijasukuja tai hallintojärjestelmiä on kaatunut, kun rakkaus nautintoihin on syövyttänyt niiden moraaliset ainekset.

William Morey kirjoitti eräässä Rooman historiaa käsittelevässä kirjassaan: ”Jos meiltä kysyttäisiin, mitkä olivat [Rooman] moraalisen rappion oireet, vastaisimme: yhteiskuntaluokkien itsekkyys, rikkauksien kokoaminen, – – rakkaus kultaan ja intohimo ylellisyyksiä kohtaan – –. Nämä olivat moraalisia sairauksia, joita tuskin mikään hallitus saattoi parantaa.” – Outlines of Roman History.

Emmekö näekin nykyään ihmisten kietoutuvan maalliseen, nautintoja korostavaan elämäntapaan? Emmekö eläkin nautintoja rakastavassa maailmassa? Kyllä tosiaankin, sillä vaikka monet yhä haluavat elämäänsä jonkin verran uskontoa, seuraelämä ja virkistäytymiskeinot ovat vallanneet ensimmäisen sijan. Ihmisistä on tullut Nooan aikalaisten kaltaisia: he ovat uppoutuneet sellaisiin asioihin kuin ’syömiseen ja juomiseen’. He ovat liian kiireisiä halujensa täyttämisessä kiinnittääkseen huomiota hengellisiin tarpeisiinsa. Kiinnostus uskontoon ja sen tukeminen ovat toden totta alennustilassa. – Matteus 24:37–39.

Tämä nautintojen rakastaminen ja siihen liittyvä uskonnon kannatuksen rappeutuminen saavat erityistä merkitystä, kun harkitsemme sitä, miten toinen muinainen maailmanvalta, Babylonia, kohtasi loppunsa. Itse asiassa tuon kukistumisen epätavalliset yksityiskohdat, kuten muutkin historialliset kertomukset, merkittiin muistiin Raamattuun nimenomaisesta syystä: ”Ne kirjoitettiin varoitukseksi meille, joille asiainjärjestelmien loput ovat saapuneet.” – 1. Korinttolaisille 10:11.

Yksi menneisyyden opetuksista

Eufratvirta näytteli tärkeää osaa Babylonin suuren kaupungin toimeentulossa. Kirjassaan History of Cyrus the Great (1878) Jacob Abbott kirjoitti: ”[Babylon] oli laajan ja erittäin hedelmällisen alueen pääkaupunki. Tuo alue levittäytyi Eufratin molemmille puolille melkein Persianlahteen saakka. – – Eufratvirta oli hedelmällisyyden suuri lähde koko sille alueelle, jonka läpi se virtasi.” Babylonin menestyksen juuret olivatkin Eufratvirrassa. On sen tähden sitäkin merkittävämpää, että myös kaupungin kukistuminen liittyi tuohon jokeen.

Abbott esittää seuraavan kiinnostavan kuvauksen voitosta, jonka kuningas Kyyros sai Babylonista:

”Kyyros eteni kaupunkiin. Hän sijoitti yhden suuren erillisosaston joukoistaan päämuurien aukolle, mistä joki virtasi kaupunkiin, ja toisen alapuolelle, mistä se virtasi ulos. Näiden erillisosastojen oli määrä marssia kaupunkiin joenuomaa pitkin heti kun ne huomaisivat veden alenevan. Sitten hän pani valtavan joukon työläisiä avaamaan uusia kanavia ja leventämään ja syventämään niitä, jotka olivat ennestään olemassa, johdattaakseen vedet pois tavanomaisesta uomastaan. Kun nämä kanavat oli näin saatu valmiiksi, vesi laskettiin niihin yhtenä yönä, etukäteen määrättynä aikana, ja joki lakkasi pian virtaamasta kaupungin läpi. Sotilaiden erillisosastot marssivat sisään virranuomaa pitkin.”

Siitä hetkestä lähtien, jona Eufratin vedet alkoivat aleta, Babylon oli tuomittu! Ja pantakoon merkille, että kaupunki kukistui yönä, jonka täytti nautintojen kyllästämä juhlinta. – Vrt. Daniel, 5. luku.

Pian historia toistaa itseään

Se mitä tapahtui muinaiselle Babylonille Kyyros Suuren valloittaessa sen, ei ole kiinnostavaa pelkästään historiallisesti. Käyttäen sitä esikuvana Raamatun Ilmestyskirja puhuu ”Suuri Babylon” -nimisestä portosta istumassa ”paljojen vetten päällä”. Ja ennustetaan, että Jumalan käskystä enkeli ”vuodatti maljansa suureen Eufratvirtaan, ja sen vesi kuivui, jotta tie valmistuisi auringon noususta tuleville kuninkaille”. – Ilmestys 17:1, 5; 16:12.

Kuka tai mikä on ”Suuri Babylon”? Mitä kuvataan ”suuren Eufratvirran” ”paljoilla vesillä”? Ja mitä tarkoitetaan sen vesien ’kuivumisella’?

Vaikka muinainen Babylon ei ole enää poliittinen mahti, sen uskonnollinen vaikutus on ulottunut läpi vuosisatojen maan jokaiseen kolkkaan. Täten ”Suuri Babylon” on väärän uskonnon maailmanmahti, kaikki kristikunnan kirkot mukaan luettuina. Ilmestyksen 17:15 osoittaa, että ”paljot vedet” joiden päällä tämä uskonnollinen portto istuu, ovat ”kansoja ja ihmisjoukkoja ja kansakuntia ja kieliä”, joista se on riippuvainen tuen saamiseksi paljolti samoin kuin muinaisen Babylonin menestys oli riippuvainen Eufratin vesistä. Vesien kuivuminen merkitsee siis ihmisten uskonnolle antaman tuen heikkenemistä.a

”Loppu” on lähellä!

Tämän asiayhteyden huomioon ottaen me siis ymmärrämme, että kautta maailman ilmenevällä maallistumisen yleistymisellä ja uskontoon kohdistuvan kiinnostuksen ja sille annetun tuen heikkenemisellä on kaksitahoinen profeetallinen merkitys. Ensiksi nämä kehitysvaiheet ovat sen apostoli Paavalin ennustuksen täyttymys, jonka mukaan ”viimeisinä päivinä” ihmisistä tulisi ”nautintoja ennemmin kuin Jumalaa rakastavia”. Tämä on osa siitä merkistä, joka osoittaa meidän elävän ”viimeisissä päivissä” eli ”asiainjärjestelmän päättymisessä”. (Matteus 24:3) Toiseksi aivan niin kuin muinainen Babylon kukistui juuri sinä yönä, jona Eufratin vedet alenivat, maallistumisen yleistyminen ja uskonnon saaman tuen heikkeneminen ovat selviä merkkejä siitä, että ”Suurta Babylonia” uhkaa tuho.

Nämä parhaillaan täyttyvät ennustukset osoittavat selvästi, että me elämme ”lopun ajassa”. (Daniel 12:4) Niin, me lähestymme viimeisten päivien loppuvaihetta, jonka huippukohta on Saatanan koko jumalattoman asiainjärjestelmän tuho. Tämä nautintoja rakastava maailma on tosiaankin häviämäisillään. Mutta tämän vuoksi me voimme rohkaista mielemme, sillä se tekee tietä Jumalan lupaamalle vanhurskaalle uudelle järjestykselle. (2. Pietari 3:13) Voit osallistua sen suurenmoisiin siunauksiin, jos et pane nautintoja Jumalan tilalle, vaan pikemminkin panet hänet ensimmäiseksi elämässäsi näinä viimeisinä päivinä.

[Alaviitteet]