Eräs vuosikirja (The Americana Annual 1948, s. 326, 327) sanoi siitä uskonnollisesta verilöylystä, mikä riehui:

Pahaksi onneksi se nopeus, jolla erottaminen oli aikaansaatu, toi vanavedessään suunnattoman taloudellisen mullistuksen ja uuden katkeran kunnallisriidan. Näiden kahden valtion välinen väestönvaihdos koski yli 4 000 000 henkeä, ja kahden ensimmäisen viikon kuluessa surmattiin joka päivä enemmän ihmisiä Intiassa ja Pakistanissa kuin kaikissa niissä maissa, jotka siihen aikaan olivat Yhdistyneitten Kansakuntien turvallisuusneuvoston tarkkailun alaisuudessa. Muslimien ja ei-muslimien erottaminen hävitti tärkeitten palvelusten aikaisemman tehokkuuden, . . .

18. Miten Britannica-tietosanakirja esittää todistuksen väärän uskonnon aiheuttamasta vihasta ja verivelasta?

¹⁸ Erään toisen tietosanakirjan vuosikirja (1948 Britannica Book of the Year, s. 385) esittää meille todisteen vihasta, minkä väärä uskonto ja veren pyhyyttä koskevan Jumalan lain rikkominen aiheuttaa. Siinä sanotaan Punjabin erottamisesta:

Amritsar, sikhien pyhä kaupunki, jätettiin heidän käsiinsä. Tuloksena kuitenkin oli, että sikhien yhteiskunta jakaantui kahtia, ja 2 000 000 jäi itäiseen Punjabiin (Intian dominioon) ja 1 750 000 Pakistaniin; lisäksi monet sikhien tärkeät temppelit ja maatilat olivat joen länsipuolella. Tämä johti sikhien puolella yhteisyritykseen poistaa paikalliset muslimit, mikä vuorostaan herätti raivostuneita kostotoimia. Seurauksena oli, että sikhit ja hindut muuttivat joukoittain Intian dominioon ja toisaalta muslimit siirtyivät Pakistaniin. Maantietä ja rautatietä pitkin pakenevien joukkojen kimppuun hyökättiin rajusti ja ne hävitettiin itse asiassa kokonaan monissa tapauksissa. Molemmat dominiot tekivät parhaansa varmistaakseen turvallisen siirron pakolaisille, mutta tämän teki vaikeaksi se, että sotajoukot ja poliisi olivat haluttomia ryhtymään päättäväiseen toimintaan uskonveljiään vastaan. . . .

19. Miten Suuri Babylon on käynyt kauppaa ”ihmissieluilla”?

¹⁹ Me kaikki tunnemme sen tosiasian, että papit, erityisesti kristikunnassa, rukoilivat ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa kummallakin puolella taistelevien edestä edistäen vihan lietsontaa. Eräs ensimmäisessä maailmansodassa ollut englantilainen upseeri kirjoitti: ”Kristilliset kirkot ovat parhaat verenhimon herättäjät, mitä meillä on, ja me käytimme niitä kursailematta.” (A Brass Hat in No Man’s Land) Maailman poliittiset johtajat tietävät, että nämä miehet, jotka väittävät olevansa rauhan puolella, eivät ainoastaan olleet lopettamatta näitä sotia vaan pyhittivätkin ne. Näin Babylon kävi kauppaa ”ihmissieluilla”, elämällä. – Ilm. 18:13.

MITEN VOI KUULUA ILOISIIN

20. a) Tuleeko meidän pelätä väärän uskonnon hävitystä sen aiheuttaman taloudellisen tilanteen takia? b) Minkä omakohtaisen tilanteemme tutkistelun voimme suorittaa nyt saadaksemme sitä suurenmoisemman onnen?

²⁰ Pitäisikö meidän kohdata Suuren Babylonin väistämätön hävitys levottomina sen kaupallisen menetyksen ja taloudellisen ahdingon vuoksi, minkä se saattaa aiheuttaa? Ei, vaan päinvastoin meidän täytyy pitää kiirettä päästäksemme verivelasta Suuren Babylonin kanssa kääntymällä Jehova Jumalan puoleen ja antautumalla hänelle sekä vertauskuvaamalla tämä antautuminen vesikasteella niin nopeasti kuin voimme, siten anoen Jumalalta hyvää omaatuntoa. (1. Piet. 3:21) Kun sitten olemme Jumalalle antautuneita palvelijoita, niin meidän täytyy olla erittäin huolellisia, ettemme asetu Suuren Babylonin palvelukseen emmekä tue sitä taloudellisesti, ja meidän täytyy karttaa mitenkään osallistumista sen uskonnollisiin yrityksiin ja mihinkään sen uskonnollisten esineitten kaupusteluun. Vaikka menettäisimme rahaa tai meidän olisi muutettava ammattia toimeentulomme hankkimiseksi nyt, niin on paljon parempi olla niiden joukossa, jotka pysyvät täysin puhtaina siitä. On onnellisempaa iloita Babylonin kukistumisesta, koska on Jehovan puolella iankaikkinen elämä silmämääränä, kuin saada lyhytaikaista nautintoa Babylonin kanssa ja surra sen aineellisten omaisuuksien menetystä ja, mikä on paljon vakavampaa, elämän menetystä. – Luuk. 9:25; Ilm. 18:4.

Lukijain kysymyksiä

● Olemme saaneet joukon tiedusteluja Herran illallisen vieton yksityiskohdista. Esitämme vastaukseksi seuraavan:

Tosi kristityille on Herran illallisen vuotuinen vietto paljon merkitsevä tapaus. Se on sekä vakava että riemullinen. Kuitenkaan siihen ei liity mitään ritualistista muotomenoa eikä mystiikkaa, salaperäisyyttä. Kun luetaan Raamatun kertomukset siitä, kuinka Jeesus asetti tämän vieton, niin havaitaan yksinkertaisuus ja arvokkuus asiaankuuluviksi. – Matt. 26:26–30; Luuk. 22:19, 20; 1. Kor. 11:23–26.

Vietto noudattaa nykyään pääpiirteissään seuraavaa muotoa: Kuten Jehovan todistajien kokouksissa on tavallista, ohjelma alkaa laululla ja rukouksella. Puhuja selittää sitten Raamatusta tilaisuuden ja vertauskuvien merkityksen pitäen mielessään kuulijakuntansa. Lyhyt ja yksinkertainen rukous pidetään leivän suhteen ja se pannaan kiertämään läsnäolijain