Syvempää näkemystä uutisiin
”Sodasta häiriintymätön Babylon nukkuu”
New York Times -lehti kirjoitti hiljattain tuon otsikon alla nykyisessä Irakissa sijaitsevista muinaisen Babylonin raunioista. Vaikka lähellä raivoaa säälimätön Irakin ja Iranin välinen sota, ”Babylonissa kaikki on rauhallista – –. Siellä ei ole oppaita, ei vartijoita, tuskin yhtäkään vierailijaa.” Koska muutamat muinaiset kaupungit – kuten Rooma, Ateena ja Aleksandria – ovat yhä vilkkaita, niin miksi Babylon on vain rauniokasa, jossa ei ole asukkaita? Entä mitä sinä voit oppia siitä?
Raamatun tutkijat palauttavat mieleensä Jeremian 50:38:n ja 51:64:n, joissa ennustettiin Babylonin tuhoutuminen iäksi. Niissä sanotaan: ”Helle sen vetten kimppuun, ja ne kuivuvat! Sillä se on jumalankuvien maa.” ”Näin uppoaa Baabel eikä nouse enää siitä onnettomuudesta, jonka minä [Jehova] sille tuotan.”
Babylon oli ollut ihmisten ensimmäisen poliittisen valtakunnan keskus, ja sen perustaja oli Nimrod. Myöhemmin siitä tuli maailmanvalta, jonka maailmanherruus kesti vuodesta 632 eaa. vuoteen 539 eaa. Vielä vähän ennen sen loppua Nebukadnessar II kerskui kaupungin suuruudesta: ”Eikö tämä ole se suuri Baabel, jonka minä – – olen rakentanut!” (Daniel 4:27) Sen riippuvia puutarhoja on pidetty yhtenä muinaisen maailman seitsemästä ihmeestä. Se oli hyvin uskonnollinen kaupunki ja siellä oli ainakin 53 temppeliä. Vaikka sen muureja pidettiin valloittamattomina, eivät ne eivätkä sen epäjumalat tai temppelit voineet pelastaa sitä meedialaisten ja persialaisten valloitukselta v. 539 eaa. Aikanaan se raunioitui tyystin ja on edelleenkin raunioina, kuten Jumalan sanassa oli ennustettu.
Monet Babylonista alkunsa saaneet väärät uskonnolliset opetukset ovat siirtyneet kristikunnan ja ei-kristillisten kansojen uskontoihin. Kaikkia näitä uskontoja yhdessä kutsutaan sopivasti ”Suureksi Babyloniksi”, joka Ilmestyskirjan 18:21:n mukaan ’heitetään pois, eikä sitä löydetä enää koskaan’. Niinpä vaikka varsinainen muinainen Babylonin kaupunki on raunioina, meidän on viisasta totella nykyistä Suurta Babylonia, uskonnollista maailmanmahtia, koskevaa käskyä: ”Lähtekää siitä ulos, minun kansani, ellette tahdo osallistua hänen kanssaan hänen synteihinsä ja ellette tahdo saada osaa hänen vitsauksistaan.” – Ilmestys 18:2–4.
Sijaisäitejä
Ihmisen keinohedelmöityksestä on muistiinmerkintä jo vuodelta 1799. Mutta viime vuosina tämä menettely on saanut laajempaa kannatusta. New York Times -lehden mukaan naista, joka keinohedelmöitetään ja joka ”kantaa” lapsen toiselle naiselle tämän sijasta, kutsutaan sijaisäidiksi. Hedelmätön vaimo ja hänen miehensä suostuvat tähän järjestelyyn, ja kun sijaisäiti synnyttää lapsen pariskunta adoptoi vauvan. Sperma voi tällaisissa tapauksissa olla peräisin avioparin mieheltä tai joltakulta muulta lahjoittajalta.
Vaikka monet maailmassa olevat voivat hyväksyä tällaisen järjestelyn, kristitty kysyy aivan oikein, onko se sopusoinnussa Jumalan lakien kanssa. Raamattu on hyvin selvä tässä asiassa, kun se sanoo 3. Mooseksen kirjan 18:20:ssa: ”Etkä saa antaa siemenvuotoasi toverisi vaimolle, niin että tulet siitä epäpuhtaaksi.” (UM) Naisen keinohedelmöitys jonkun muun lahjoittajan kuin hänen laillisen aviomiehensä siemennesteellä merkitsee sitä, että hän syyllistyy aviorikokseen, mikä on synti Jumalaa vastaan. (5. Mooseksen kirja 5:18) Jumala ei ole yhdistänyt avioliittoon sperman lahjoittajaa ja sijaissynnyttäjää. – Matteus 19:4–6.
Sokeaa uskoa
”Sodan pääasiallisin syy ei enää ole ahneus vaan uskonto”, sanoi kolumnisti H. Gordon Green kirjoittaessaan Toronto Star -lehteen. Green jatkoi mainiten esimerkkinä sen, mikä on Iranissa, Irlannissa ja Lähi-idässä käytävien sotien takana. Hän on sitä mieltä, että veri virtaa katuojissa, ”koska ihmiset ovat lopullisen vakuuttuneita siitä, että esi-isiltä peritty usko on ainoa oikea usko ja että kaikki muu on erhettä ja Saatanan työtä”.
Tällainen uskonnollinen käsitys saa ihmiset tappamaan niitä, jotka uskovat eri tavoin, mainitsee Green. Joissakin tapauksissa uskonnolliset johtajat opettavat nuorille miehille, joiden osaksi tappaminen useimmiten lankeaa, että tuollainen tappaminen on Jumalan tahdon mukaista ja että heidän palkkansa sen tekemisestä on ikuinen onni taivaassa. Greenin mukaan ajatollah Khomeini kuvailee uskonsa puolesta taistelevia marttyyreja ”Jumalan sotureiksi”, ja kullekin heistä hän ”on antanut pienen metallisen avaimen otettavaksi mukaan kahakoihin – avaimen joka avaa varmasti taivaan portit”.
Mutta johtaako tuollainen ”usko” siihen, että ihmiset saavat ikuisesti nauttia Jumalan siunauksista? Muista, että Jeesus sanoi aikansa uskonnollisista johtajista: ”He ovat sokeita oppaita. Jos siis sokea opastaa sokeaa, niin molemmat putoavat kuoppaan.” Jeesus neuvoi: ”Antakaa heidän olla.” (Matteus 15:14) Raamatun täsmällinen tuntemus auttaa meitä välttämään sokeaa uskoa ja palvelemaan Jehova Jumalaa tahrattomin käsin ja puhtain sydämin. – Psalmit 24:3, 4.