19. luku

Maailman ahdingosta rauhaisaan ”uuteen maahan”

 1. Miksi Nooa ja hänen perheensä varjeltiin, kun tuon ajan ”jumalattomien maailma” tuli loppuunsa, ja miksi heidän elossa säilymisensä on tärkeä meille?

KERRAN aikaisemminkin ihmiskunnan historiassa päättyi ”jumalattomien maailma”! Meidän kaikkien yhteinen esi-isämme säilyi elossa tuossa sellaisen ”maailman” lopussa. Tämä esi-isämme oli Lemekin poika Nooa. Koska Nooa asennoitui oikealle puolelle, hän samoin kuin hänen vaimonsa ja kolme poikaansa ja kolme miniäänsä säilyivät elossa. Näin meistä kaikista nykyään elävistä tuli noiden maailman lopussa säilyneitten kahdeksan ihmisen jälkeläisiä. Maailman loppu tapahtui koko maapallon käsittäneessä vedenpaisumuksessa, jonka kaltaista ihmiskunta ei tule enää koskaan näkemään. Nooaa alettiin kutsua ”vanhurskauden saarnaajaksi”. Raamatun kertomus sanoo: ”Nooa . . . vaelsi Jumalan yhteydessä.” Juuri Hänen puolelleen Nooa asennoitui aikansa maailmankriisissä. Sen tähden hän ja hänen perheensä säilyivät elossa valtavassa arkissa, jonka hän rakensi Jumalan käskyn mukaisesti itsensä ja perhekuntansa varjeltumiseksi. – 2. Piet. 2:5; 1. Moos. 6:9; Hepr. 11:7.

 2. a) Ketkä jäävät eloon ”jumalattomien maailman” lopussa, joka nyt kohtaa ihmiskuntaa, ja mitä perustetta on olla vakuuttunut siitä? b) Mitkä ovat ne ”taivaat”, joiden he näkevät tuhoutuvan ikään kuin tulella?

² Ihmiskunta on nyt jälleen ”jumalattomien maailman” lopun edessä. Niistä huolimatta, jotka pilkkaavat sellaista valtavaa ajatusta, on monia yksilöitä, jotka asennoituvat oikealle puolelle, aivan kuten Nooa asennoitui ennen vuonna 2370 eaa. tapahtunutta maailmanlaajuista vedenpaisumusta. Nooa oli Jehovan varhaisia todistajia, mikä on merkityksellistä meidän kriittisinä päivinämme. Millä tavalla? Sillä, että samoin kuin Nooa säilyi Jumalan suojeluksessa, nykyiset Jehovan kristityt todistajat jäävät eloon ”jumalattomien maailman” tulevassa lopussa. He tulevat itse maan päällä näkemään 2. Pietarin 2:9:n mukaisesti, että ”Jehova tietää, miten vapauttaa jumalisen antaumuksen ihmiset koettelemuksesta, mutta miten säilyttää epävanhurskaat tuomion päivää varten pois karsittaviksi”. Luokkana heidät varjellaan ”Jehovan päivän läsnäolossa, päivän jonka vuoksi taivaat palavina hajoavat ja alkuaineet äärimmäisen kuumina sulavat!” ”Ja maa ja siinä olevat työt paljastuvat [poltettaviksi].” (2. Piet. 3:12, 10) He näkevät, miten näkyvät hallitus-”taivaat” sytytetään tuleen tulisin keinoin, joita ihmeitä tekevä Jumala silloin käyttää. He kuulevat pauhun, jolla nuo liekehtivät ”taivaat” katoavat kaikiksi ajoiksi. Tähän maailmalliseen asiainjärjestelmään liittyvät ”alkuaineet” hajoavat, ”sulavat” siinä sietämättömässä kuumuudessa, jolle ne saatetaan alttiiksi.

 3. Mitä ovat ne ”alkuaineet”, jotka ”sulavat” tuolloin 2. Pietarin 3:12:n mukaan?

³ ”Alkuaineet”, joista tämän katoavan asiainjärjestelmän kuvaannollinen ilmapiiri koostuu, eivät voi pysyä koossa ja kestää koetuksen tulessa. Maailmallinen asenne, että ihminen kykenee hallitsemaan maata Jumalasta riippumattomana, ei kestä tulikoetta. Lihan halu ja silmien halu ja elämän varallisuuden komeileva näyttäminen, jotka ovat tämän asiainjärjestelmän vallitsevia itsekkäitä piirteitä, osoittautuvat yhtä lyhytikäisiksi kuin tämä ”jumalattomien maailma”. Ne haihtuvat savuna Jehovan tuomiopäivän tulisessa koetuksessa. ”Heikot ja vaivaiset alkeisasiat”, ts. avuttomat teoriat, filosofiat, menettelyt ja muotomenot, joilla ihmiset ovat pyrkineet saavuttamaan oman pelastuksensa ja osoittautumaan omavanhurskaiksi, kaikki sellaiset ”alkuaineet” sulavat tulikokeen hehkuvan kuumassa sulatusastiassa. Ne osoittautuvat voimattomiksi, epäkäytännöllisiksi, tehottomiksi, arvottomiksi, vaivaisiksi. (1. Joh. 2:15–17; Gal. 4:9) Noiden ”alkuaineitten” täytyy kadota, koska ne eivät ole sitä ilmastoa, ilmakehää eivätkä luonnollista taivaan avaruutta eli taivaankantta, jonka alaisuudessa maan päällä olevien Jumalan palvojien tulisi elää.

 4. Mitä ovat ”maa ja siinä olevat työt”, jotka katoavat tulisessa ”Jehovan päivässä”?

⁴ ”Maassa ja siinä olevissa töissä” ei ilmene lainkaan tulenkestäviä aineksia tuona ylikuumentuneena ”Jehovan päivänä”. Ne osoittautuvat aivan yhtä tulenaroiksi kuin niiden yhteydessä olevat ”taivaat” ja ”alkuaineet”. Ihmisyhteiskunta, joka on ollut perustana asiainjärjestelmälle, jonka jumala Saatana Panettelija on ollut, tuhoutuu Jumalan vanhurskaitten tuomioitten täytäntöönpanossa. Tällä tavalla päättyy kokonainen maailma, ”jumalattomien maailma”, joka vastaa Nooan päivien vedenpaisumuksen aikaista maailmaa. Työt, joita tämä jumalaton maallinen ihmisyhteiskunta on muodostanut, eivät pelasta sitä, eivät ole sille turvasatama. Jumalan vihan, närkästyksen ja paheksunnan tulinen ilmaus muuttaa ne kaikki tuhaksi.

 5, 6. a) Miltä tilanne saattaa vaikuttaa maan päällä olevista Jehovan omista palvojista tuona tuhon aikana? b) Ainoastaan millä keinoin kukaan läpäisee tuon ahdingon ajan, ja mitä rohkaisua he voivat saada 46. psalmista?

⁵ Kuvaannollisten ”taivaitten” ja ”alkuaineitten” ja ”maan ja siinä olevien töitten” tuhoutuessa Jehovan palvojista, jotka ovat tämän vertaansa vailla olevan maailman ahdingon keskellä, saattaisi näyttää siltä, että koko kaikkeus luhistuu heidän ympärillään. Niin, ikään kuin maa siirtyisi pois heidän jalkojensa alta. Tapahtumainkulku saattaa näyttää maallisista katsojista pelottavalta. Tulee ilmeiseksi, että ainoastaan Kaikkivaltiaan Jumalan ihmeen avulla kukaan maan päällä lihassa oleva voi mitenkään jäädä eloon. Ainoastaan luottamalla täysin Kaikkeuden Suvereeniin Jehovaan maalliset katselijat estävät kauhun tarttumasta sydämeensä. Sellaista järkyttävää kokemusta varten talletettiin temppelipsalmi, jonka sepittivät Koorahin pojat, jotka säilyivät elossa kapinallisen isänsä ja tämän julkeitten leeviläistovereitten tulisessa tuhossa:

⁶ ”Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, apumme hädässä aivan vahva. Sentähden emme pelkää, vaikka maa järkkyisi ja vuoret meren pohjaan vajoaisivat, vaikka sen vedet pauhaisivat ja kuohuisivat ja vuoret vapisisivat sen raivosta. . . . Virta lähteinensä ilahuttaa Jumalan kaupungin, Korkeimman pyhät asunnot. Jumala on sen keskellä, ei se horju, Jumala auttaa sitä jo aamun koittaessa. Pakanat pauhaavat, valtakunnat horjuvat; kun hän jylisee, huojuu maa. Herra Sebaot [Sotajoukkojen Jehova, UM] on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme.” – Ps. 46:1–8.

 7, 8. Miten tuon psalmin muut jakeet saavat sinut vakuuttuneeksi siitä, että tuossa maailmanmullistuksessa on oleva eloon jääneitä?

⁷ Sellaisesta luonnon maailmassa tapahtuvasta pelkoa herättävästä mullistuksesta voi olla ja olisi eloon jääviä, kuten psalminkirjoittajat (Koorahin pojat) osoittavat heti seuraavissa sanoissa:

⁸ ”Tulkaa, katsokaa Herran töitä, hänen, joka tekee hämmästyttäviä tekoja maan päällä: hän lopettaa sodat maan ääriin saakka, hän särkee jousen, taittaa keihään, polttaa sotavaunut tulessa. ’Heretkää ja tietäkää, että minä olen Jumala, korkea kansojen keskellä, korkea maan päällä.’ Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme.” – Ps. 46:9–12; 4. Moos. 16:1–35; 26:10, 11; 27:2, 3; Juud. 11.

 9. a) Mitä meidän täytyy tehdä nyt, jotta Jehova olisi turvamme silloin? b) Mihin historialliseen tapahtumaan Heprealaisille 12:26–29 viittaa muistuttimena, kun se puhuu ”taivaan” ja ”maan” tuhosta?

⁹ Koska Jehova Jumala on turvapaikkamme silloin sellaisen maailmaa järkyttävän kuohunnan aikana, meidän tarvitsee etsiä Hänestä turvaa etukäteen, jo nyt. Hänen kykynsä järkyttää ”taivas” ja ”maa” tuhoon ilmeni vuonna 1513 eaa. hänen pannessaan Siinainvuoren järkkymään tilaisuudessa, jossa hän antoi kymmenen käskyään muinaisille israelilaisille. (2. Moos. 20:1–18) ”Silloin hänen äänensä järkytti maata, mutta nyt hän on luvannut sanoen: ’Vielä kerran minä panen liikkeelle, en ainoastaan maata, vaan myös taivaan.’ Mutta ilmaus ’vielä kerran’ merkitsee sen poistamista, mikä tehtynä järkkyy, jotta se, mikä ei järky, pysyisi. Siksi, koska me [hengelliseen Israeliin kuuluvat] saamme valtakunnan, joka ei voi järkkyä, olkoon meillä jatkuvasti ansaitsematon hyvyys, jonka välityksellä voimme otollisesti suorittaa Jumalalle pyhää palvelusta jumalanpelossa ja pelonomaisessa kunnioituksessa. Sillä meidän Jumalamme on myös kuluttava tuli.” – Hepr. 12:26–29; Hagg. 2:6, 7.

10. a) Mikä tulee pysymään tuona voimakkaan järkyttämisen aikana ja minkä ilmaus se on? b) Voivatko Saatana ja hänen demoninsa tehdä mitään estääkseen nykyisen pahan asiainjärjestelmän ”taivaan” ja ”maan” tuhon?

¹⁰ Järkkyköön keinotekoinen ”taivas” ja ”maa” täydellisesti pois tulisessa tuhossa ”Jehovan päivän läsnäolon” aikana, mutta Jumalan messiaaninen valtakunta, joka on hänen taistelussa voitokkaan Poikansa käsissä, tulee pysymään. Hänen järkkymättömän kaikkeudensuvereenisuutensa ilmauksena se on pysyvä pystyssä Hänen ikuiseksi kunniaan saattamisekseen kaiken Suvereenina Herrana. Saatana Panettelija, ”tämän maailman hallitsija”, ja kaikki hänen demonienkelinsä ovat kauan hallinneet nykyisen pahan asiainjärjestelmän keinotekoista ”taivasta” ja ”maata”. Kaikesta heidän yli-inhimillisestä voimastaan huolimatta he eivät kuitenkaan kykene estämään tuomittua ”taivasta” ja ”maata” järkkymästä kappaleiksi ja tulemasta hävitetyksi pois kaikkeudesta. ”Lyhyt aika”, jona nämä ”taivaallisissa olevat pahat henkivoimat” on rajoitettu tänne maan läheisyyteen, päättyy. Välittömästi sen jälkeen kun Jeesus Kristus on hankkinut Jehova Jumalalle ikuisen voiton ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä” Har-Magedonissa, Saatana Panettelija ja hänen demonienkelinsä otetaan kiinni, sidotaan ja heitetään syvyyteen pois maan läheisyydestä. – Ilm. 20:1–3.

11. Tulevatko eloon jääneet Jehovan todistajat olemaan tietoisia siitä, että Saatanan ja hänen demoneittensa sitominen ja syvyyteen heittäminen on tapahtunut?

¹¹ Vaikka tuo Saatanan ja hänen demonienkeleittensä sitominen ja syvyyteen heittäminen on näkymätöntä eloon jääneitten Jehovan todistajien silmille ja todennäköisesti kuulumatonta heidän luonnollisille korvilleen, he tuntevat sen vapauttavat vaikutukset. Enää ei pidä paikkaansa, että ”Saatana katkaisi tiemme”, kun me pyrimme suorittamaan Jehovan antamaa rakentamistyötä puhdistetussa maassa sen jälkeen kun nuo henkivoimat, joiden kanssa meidän nyt on kamppailtava ja taisteltava hengellisin asein, on heitetty vankeuden syvyyteen. (1. Tess. 2:18; Ef. 6:12–18) Sellaista kamppailua ja hengellistä taistelua heidän ei enää tarvitse käydä Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden aikana. – Ilm. 20:1–6; Room. 16:20.

”UUDET TAIVAAT JA UUSI MAA”

12. Mitkä Danielin ja Jeesuksen Kristuksen ennustamat tapahtumat ovat silloin täyttyneet?

¹² Miten siunattu tuo päivä onkaan, jota niin innokkaasti odotamme! Silloin on oleva täysin täyttynyt se ennustus, jonka profeetta Daniel esitti sanoessaan: ”Siihen aikaan nousee Miikael [kirkastettu Kristus], se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti.” Lisäksi Jeesus Kristus lainasi noita Danielin sanoja esittäessään ennustuksensa ”asiainjärjestelmän päättymisestä” ja jatkoi: ”Ei, eikä enää satu. Ellei näet noita päiviä lyhennettäisi, ei mikään liha pelastuisi, mutta valittujen vuoksi nuo päivät lyhennetään.” – Dan. 12:1; Matt. 24:3, 21, 22; Mark. 13:19, 20.

13. Minkä sykähdyttävän oivalluksen ja minkä harvinaisen edun jäännös ja sen palvojatoverit kokevat läpäistyään tuon maailman ahdingon?

¹³ Se, missä tilassa hengellisen Israelin uskolliseen jäännökseen ja sen uskollisten palvojatovereitten ”suureen joukkoon” kuuluvat tulevat tuosta ihmisen kokemuksen pahimmasta maailman ahdingosta ruumiinsa ja ympäristönsä kunnon suhteen, nähdään ja käsitetään vasta tulevaisuudessa. Mutta miten sykähdyttävää onkaan silloin oivaltaa, että viimeinkin Jumalan vanhurskas uusi järjestys on alkanut! Miten harvinainen etu onkaan nähdä todellisuudessa, mitä iäkäs apostoli Johannes näki kauan sitten ainoastaan näyssä! ”Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan, sillä entinen taivas ja entinen maa olivat kadonneet, eikä merta enää ole.” (Ilm. 21:1) Samoin on täyttynyt Jehovan ennustus, joka esitti sellaisen toivon jo kauan sitten profeetta Jesajan päivinä: ”Katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu; vaan te saatte iloita ja riemuita iankaikkisesti siitä, mitä minä luon.” – Jes. 65:17, 18.

14. a) Miten lupaus ”uusista taivaista ja uudesta” maasta” vaikutti kristittyihin ensimmäisellä vuosisadalla? b) Miksi Jehovan kristittyjen todistajien tuohon lupaukseen liittyvät odotteet ovat nykyään entistä innokkaammat?

¹⁴ Tuohon valehtelemattoman Jumalan lupaukseen kiinnitettiin myös ensimmäisen vuosisadan kristittyjen huomio. He vahvistivat itseään hengellisinä israelilaisina kristillisessä kestävyydessään odottamalla Jumalan panevan täytäntöön kallisarvoisen lupauksensa. Esitettyään kirjeensä vastaanottajalle raitistuttavan kuvauksen olemassa olevien ”taivaitten”, ”alkuaineitten” ja ”maan ja siinä olevien töitten” tulisesta hajoamisesta apostoli Pietari lisää vastakohdaksi seuraavat iloa tuottavat sanat: ”Mutta hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus on asuva.” (2. Piet. 3:13) Myös nykyään tällä 20. vuosisadalla Jehovan kristityt todistajat odottavat noita samoja uusia taivaita ja uutta maata. He kuitenkin tietävät, että he elävät ”nykyisten taivaitten ja maan” viimeisiä päiviä. Se sukupolvi, jonka ei ollut määrä kadota, ennen kuin ”kaikki nämä” Jeesuksen Kristuksen ennustamat tapahtumat sattuisivat, on säilynyt elossa sen jälkeen, kun pakanain ajat päättyivät vuonna 1914, ja on nähnyt jotakuinkin kaikkien ”näiden” tapahtuvan. (Matt. 24:3, 34) Niinpä he nykyään odottavat entistä innokkaammin!

15. Mihin toimintaan meidän kaikkien tulisi olla täysin uppoutuneita?

¹⁵ ”Tähän sukupolveen” kuuluvilla Jehovan kristityillä todistajilla on enemmän syytä kuin koskaan aikaisemmin olla täysin uppoutuneita ”pyhiin käytöstapoihin ja jumalisen antaumuksen tekoihin” ja pitää erityisen hartaasti ”läheisenä mielessä Jehovan päivän läsnäoloa”, päivän jona vanha epävanhurskas järjestys hajoaa tuhoonsa. (2. Piet. 3:11, 12) Tuo päivä on väistämätön. Sen täytyy tulla, jotta se raivaisi tien Jumalan erinomaisen lupauksen täyttymykselle, joka koskee ”uusia taivaita ja uutta maata”, joissa vanhurskaus on asuva. Lähestyy päivä, jolloin nuo luvatut uudet luomisteot kaunistavat valtapiiriä, jota Panettelijan tekemien jumalattomien taivaitten ja maan läsnäolo on niin kauan turmellut. Miten suurenmoista aikaa onkaan elää silloin maan päällä!

16. a) Mitä tuo taivaallinen messiaaninen valtakunta tulee merkitsemään maan asukkaille? b) Minkä ilmaus se on Jehovalta ihmiskunnan suhteen?

¹⁶ Herran Jeesuksen Kristuksen ja hänen kirkastetun seurakunta-”morsiamensa” hallituskausi toteuttaa vanhurskaan hallinnon ja rauhan ja onnellisuuden keskeytymättömän aikakauden maan asukkaille. Tuo taivaallinen messiaaninen valtakunta tulee paholaisten ja ihmisten sydämettömän, huonon hallituksen sijaan, joka on hallinnut ihmiskuntaa menneet kuusituhatta vuotta. Messiaaninen hallitus tulee pahojen vanhojen ”taivaitten” sijaan. Se on oleva Jehova Jumalan äärettömän rakkauden ilmaus ihmistä kohtaan, joka luotiin ”Jumalan pojaksi”, Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi. (1. Moos. 1:26–28; Luuk. 3:38) Jehova Jumala rakasti ihmismaailmaa niin paljon, että hän maksamalla erittäin suuren hinnan antoi rakastetun ainosyntyisen Poikansa tuon messiaanisen hallituksen Kuninkaaksi. – Joh. 3:16.

17. Mikä tulevaisuudennäkymä kohoaa Har-Magedonissa eloon jääneitten eteen, ja mistä tilasta he todellisuudessa jo nauttivat?

¹⁷ Kun ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sota” Har-Magedonissa on käyty ja Saatanan ja hänen demoniensa muodostamat ”pahat henkivoimat” on vangittu syvyyteen, niin ne maan päällä olevat, joita on suosittu elossa säilymisellä, täyttyvät sydämestä lähtevällä ilolla tajutessaan, että Jumalan luomat kauan odotetut ”uudet taivaat” todella hallitsevat heitä. Kun he katsovat puhdistettua maata, joka avautuu heidän eteensä, heidät täyttää tienraivaushenki. Kaikkialla maassa on tehtävä tuhat vuotta kestävä työ! Tulevaisuudennäkymä kaikkialle maapallolle ulottuvasta paratiisista kohoaa heidän silmiensä eteen. He nauttivat jo Jumalan hengen ja suosion hengellisestä paratiisista. Heidät varjeltiin tässä hengellisessä paratiisissa kuin turva-arkissa suuren tuho-onnettomuuden aikana, joka hajotti ja tuhosi vanhan järjestelmän. Sen tähden heistä alkaa Jumalan lupaama ”uusi maa”. Mitä iloa tuottaakaan se, että he itse ovat ”uuden maan”, uuden ihmisyhteiskunnan, jumalisten ihmisten uuden maailman, ydin!

18. Minkä Ilmestyksen 21:3, 4:ään muistiin merkityn kallisarvoisen lupauksen täyttymyksen aikaa se on?

¹⁸ Nyt alkaa toteutua se, mitä apostoli Johannes kuuli julistettavan taivaasta: ”Katso! Jumalan teltta on ihmisten luona, ja hän on asuva heidän kanssaan, ja he tulevat olemaan hänen kansojaan. Ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan. Ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä surua eikä parkua eikä kipua ole enää oleva. Entiset ovat kadonneet.” – Ilm. 21:3, 4.

MORSIANJÄÄNNÖKSEN AVIOLIITTO SULHASEN KANSSA

19. a) Miksi hengellisten israelilaisten elossa säilynyt jäännös ei jää tänne maan päälle loputtomiksi ajoiksi? b) Mitä siihen kuuluville merkitsee se, että he saavat taivaallisen elämän?

¹⁹ Katsellessaan sellaista onnellista alkua puhdistetun maan päällä hengellisten israelilaisten elossa säilyneeseen jäännökseen kuuluvat iloitsevat ja riemuitsevat suuresti. Jumala käyttää heitä välikappaleinaan ”uuden maan” saamiseksi toimimaan sopusoinnussa ”uusien taivaitten” hallituksen kanssa. Heidän perimmäiset toiveensa eivät kuitenkaan kohdistu maahan; ne kohdistuvat sen sijaan taivaaseen. Hengestä siinneeseen jäännökseen kuuluvat odottavat, että määräaikana taivaallinen Sulhanen Jeesus Kristus vie heidät taivaallisen Isänsä kotiin morsianseurakuntansa täydennykseksi ja muodostamaan siten ”pyhän kaupungin, Uuden Jerusalemin”, lopullisen osan. (Ilm. 21:2, 9, 10; 20:4, 6; Joh. 14:2, 3; 17:24) Silloin he lakkaavat olemasta henkilökohtaisessa yhteydessä ”uuteen maahan”, ja heidät yhdistetään taivaallisella avioliitolla rakastettuun Sulhaseensa yhdessä toisten hänen morsianseurakuntaansa kuuluvien kanssa. Siten he tulevat osaksi ”uusia taivaita” sen oikeassa sijaintipaikassa. – Ef. 5:25–27.

20. a) Mistä syystä ”suuri joukko” on vuodesta 1935 lähtien antanut rakkaudellista apua tulevalle morsianluokalle? b) Missä on ”suuren joukon” paikka hänen kuningaskunnassaan?

²⁰ Jumalan hengellisessä temppelissä olevien palvojatovereitten ”suureen joukkoon” kuuluvat iloitsevat hengellisen Israelin voidellun jäännöksen avioliitosta, jäännöksen, jonka kanssa he ovat säilyneet elossa ”Jehovan päivän läsnäolossa”. Koko sen ajan, jonka he ovat olleet henkilökohtaisessa yhteydessä morsianjäännöksen kanssa vuodesta 1935 lähtien, he ovat palvelleet tulevaa morsianluokkaa morsiusneitojen tavoin. He ovat toimineet siten rakkaudellisen uskollisina Sulhas-Kuninkaalle. Koska he eivät ole tämän morsianluokan jäseniä, heitä ei oteta taivaaseen. Heidät otetaan kuitenkin Sulhas-Kuninkaan valtapiiriin nauttimaan hänen tuhatvuotisesta hallituskaudestaan. Heidät varjellaan yhdessä morsianluokan jäännöksen kanssa ”suuren ahdistuksen” läpi ja he tulevat siitä hänen kuningaskuntansa maalliseen osaan, johon välttämättä sisältyy myös muinaisen Israelin alue, missä Kuninkaan kuuluisa esi-isä kuningas Daavid muinoin hallitsi. – Ps. 72:6, 7; Luuk. 1:31–33.

21. a) Mitä Kuningas siis tarkoittaa, kun hän sanoo heille Matteuksen 25:34:n mukaan: ”Perikää se valtakunta . . .”? b) Millä tavalla heitä kuvaillaan sopivasti Psalmissa 45:15, 16?

²¹ Kun Sulhas-Kuningas täyttää vertauksen lampaista ja vuohista, hänellä on mielessään kuningaskuntansa maallinen osa, kun hän sanoo oikealla puolellaan oleville lampaan kaltaisille: ”Tulkaa, te Isäni siunaamat, perikää se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.” (Matt. 25:31–34) Hänen lämmin kutsunsa näille lampaan kaltaisille hyvää tekeville, jotka ovat olleet kuin hänen morsianluokkaansa palvelevia morsiusneitoja, vastaa sitä, mitä sanotaan morsiusneidoista Psalmissa 45:15, 16: ”Neitsyet seuraavat häntä, hänen ystävättärensä tuodaan sinun [Sulhas-Kuninkaan] tykösi. Ilolla ja riemulla heitä saatetaan, he astuvat kuninkaan palatsiin.” He eivät ole turhaan olleet kuin Kristuksen morsianluokkaa palvelevia morsiusneitoja. Heidän palkintonsa, asettaminen hänen kuningaskuntansa maalliseen paratiisiin, on oleva mitä onnea tuottavin. Siellä he rakkaudellisen epäitsekkäinä iloitsevat taivaallisen Kuninkaansa taivaallisesta avioliitosta hänen morsianseurakuntansa kanssa, jonka lopullisen jäännöksen he tunsivat henkilökohtaisesti ja jolle he tekivät hyvää Sulhasen tähden.

22. Mitä etuja avautuu Kuninkaan Jeesuksen Kristuksen maallisille alamaisille, kuten Psalmi 45:17 osoittaa?

²² Sulhas-Kuninkaan Jeesuksen Kristuksen lampaankaltaisten alamaisten ”suurelle joukolle” suodut erikoispalvelusedut lisäävät sen iloa maan päällä. Sellaisiin huomattaviin maallisen palveluksen etuihin viitataan Psalmin 45 seuraavassa jakeessa, joka osoitetaan Sulhas-Kuninkaalle, jonka palatsiin morsiusneidot tuodaan. Tuo jae (17) sanoo hänelle: ”Sinun poikasi tulkoot sinun isiesi sijaan; aseta heidät ruhtinaiksi kaikkeen maahan.”

23. Vaikka Jeesuksen nimen yhteys hänen maineikkaitten esi-isiensä nimiin lisää jonkin verran hänen kunniaansa, niin mitä heistä täytyy tulla, jotta he voisivat elävällä tavalla edistää hänen hallituskauttaan?

²³ Lisätäkseen suuresti toimeliaan messiaanisen kuninkuutensa kunniaa ja arvokkuutta avioliittoon vihityn Herran Jeesuksen Kristuksen ei tarvitse kääntyä pelkästään maallisen sukupuunsa maineikkaitten esi-isien puoleen. (Matt. 1:1–17; Luuk. 3:23–38) Se, että häntä sanotaan ”Daavidin Pojaksi”, lisää tosiaan hänen kunniaansa. Myös se, että häntä kutsutaan ”Aabrahamin pojaksi”, patriarkan, jonka kupeista Jumala lupasi tulevan kuninkaita, lisäsi Sulhas-Kuninkaan nimen mainetta. (1. Moos. 17:6, 15, 16) Mutta nämä laajalti tunnetut esi-isät samoin kuin muut uskolliset ja Jehova Jumalalle antautuneet miehet ovat jo kauan olleet kuolleita, eivätkä he voi siinä tilassa lisätä elävällä tavalla hänen tuhatvuotisen hallituskautensa kunniaa. Ne, jotka kykenevät toimimaan siten, tulevat sen tähden olemaan eläviä poikia, hänen poikiaan maallisessa valtapiirissä.

24. a) Miten Jeesus tulee elämään arvonimensä ”Iankaikkinen isä” mukaisesti? b) Ketkä ovat ensimmäisiä, joista tulee hänen maallisia poikiaan ja tyttäriään?

²⁴ Maallisiako poikia? Niin! Sillä Jesajan 9:5:ssä hänelle ennustettujen suurenmoisten arvonimien joukossa on arvonimi Iankaikkinen isä, eikä se ole pelkästään kunnioituksesta annettu arvonimi, joka ei toisi mukanaan sellaiseen virkaan kuuluvia velvollisuuksia. Hän tulee todellakin elämään tämän arvonimen mukaisesti tulemalla ikuisesti elävien lasten isäksi. Ensimmäiset, joista tulee hänen maallisia poikiaan ja tyttäriään, ovat ”suuren joukon” jäseniä, jotka ”suuresta ahdistuksesta” tultuaan sanovat: ”Pelastuksesta saamme kiittää Jumalaamme, joka istuu valtaistuimella, ja Karitsaa.” (Ilm. 7:9, 10, 14) He tunnustavat pelastuksensa olevan Jehova Jumalan ansiota hänen Karitsansa Jeesuksen Kristuksen kautta.

”RUHTINAIKSI KAIKKEEN MAAHAN”

25. Keitä päteviä miehiä on Har-Magedonissa varjeltuvien joukossa, miehiä, joiden keskuudesta Kuningas voisi valita ”ruhtinaita kaikkeen maahan”, ja mitä kokemusta he ovat saaneet?

²⁵ Koska he jäävät eloon maan päälle maailman ahdingossa, jossa ”jumalattomien maailma” tuhotaan, he ovat itse paikalla, välittömästi käytettävissä, jotta hallitseva Iankaikkinen isä valitsisi heidän keskuudestaan päteviä miehiä, ’poikiaan’, asetettaviksi ”ruhtinaiksi kaikkeen maahan”. Jehovan kristittyjen todistajien kymmenissä tuhansissa seurakunnissakin on nykyään tuhansia antautuneita, kastettuja miehiä, jotka on nimitetty teokraattisesti virallisten vanhinten asemaan. He palvelevat ”valvojina” ja suorittavat paimennustyötä niiden seurakuntien keskuudessa, joihin he kuuluvat. (Apt. 20:17–28; Fil. 1:1; 1. Tim. 3:1–7; Tiit. 1:5–9; 1. Piet. 5:1–4) He ottavat myös johdon työssä, jonka Jeesus Kristus ennusti tätä ”asiainjärjestelmän päättymistä” varten sanoessaan: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille.” (Matt. 24:14) Tällä tavalla he pyrkivät täyttämään vastuutaan taivaalliselle messiaaniselle valtakunnalle, joka perustettiin pakanain aikojen päättyessä vuonna 1914.

26. Mitä tehtävää nämä seurakuntien vanhimmat jo täyttävät, kuten Jesajan 32:1, 2 ennusti?

²⁶ Nämä seurakuntien vanhimmat eli valvojat täyttävät uskollisesti Jesajan 32:1, 2:ssa ”ruhtinaista” esitettyä profeetallista kuvausta: ”Katso, kuningas on hallitseva vanhurskaudessa, ja valtiaat [ruhtinaat, UM] vallitsevat oikeuden mukaan. Silloin on jokainen heistä oleva turvana tuulelta ja suojana rankkasateelta, oleva kuin vesipurot kuivassa maassa, kuin korkean kallion varjo nääntyvässä maassa.” Näin ollen he eivät ole sortavia uskonnollisia ”ruhtinaita”, niiden kristikunnan uskonnollisiin lahkoihin kuuluvien kaltaisia, joita kutsutaan ”kirkkoruhtinaiksi”. Sen sijaan kukin näistä seurakuntien vanhimmista pyrkii olemaan huojennukseksi, virkistykseksi seurakuntansa jäsenille. Kukin pyrkii huolellisesti palvelemaan samoin kuin muinaisen Israelin ruhtinaalliset vanhimmat palvelivat, ”oikeuden mukaan”. Siten hän jäljittelee taivaallista Kuningastaan, joka hallitsee ”vanhurskaudessa”. – Luuk. 22:25–27.

27, 28. a) Poistaako ”suuri ahdistus” vanhimmat heidän teokraattisesta asemastaan? b) Mihin palvelukseen he ovat siis käytettävissä, koska he alistuvat taivaallisen Kuninkaan Jeesuksen Kristuksen tahtoon?

²⁷ Kun ”uusi maa”, ”uusien taivaitten” valtakunnan alaisuudessa järjestäytynyt ihmisyhteiskunta, pääsee alkuun, tarvitaan valvojia, esimiehiä ja ohjaajia yhdyskuntia ja eri toimintoja varten. Vanhimmat, jotka jäävät eloon ”suuressa ahdistuksessa” ja muodostavat osan ”uudesta maasta”, ovat saaneet paljon kokemusta palvellessaan nyt Jehovan kristittyjen todistajien seurakunnissa. ”Suuri ahdistus” ei ole poistava tai erottava heitä teokraattisesta asemasta vanhimpina ja valvojina niiden seurakunnan jäsenten keskuudessa, jotka säilyvät heidän kanssaan Jumalan vanhurskaaseen uuteen järjestykseen. He voivat jatkaa suoraan tässä asemassa, jos taivaallinen Kuningas Jeesus Kristus niin suo.

²⁸ Joka tapauksessa kokeneet vanhimmat ja valvojat ovat messiaanisen Kuninkaan käytettävissä, niin että tämä voi asettaa heidät ”ruhtinaiksi kaikkeen maahan” aivan tuhatvuotisen hallituskautensa alusta lähtien. Mikä etu heillä onkaan olla tuhatvuotisen Valtakunnan näkyviä ruhtinaallisia edustajia maan päällä!

29, 30. a) Ketkä muut epäilemättä tulevat ”ruhtinaiksi kaikkeen maahan” palattuaan kuolleista ylösnousemuksen välityksellä? b) Miksi ei ole odotettavissa, että heillä olisi mitään suuria vaikeuksia sopeutua maan päällä vallitseviin uusiin olosuhteisiin?

²⁹ Kaikki ”suuressa ahdistuksessa” eloon jääneet odottavat innokkaana lunastettujen kuolleitten ihmisten ylösnousemuksen alkua. He odottavat sitä ”hetkeä”, jona kaikki muistohaudoissa olevat kuulevat kirkastetun ihmisen Pojan Jeesuksen äänen, ja kaikki, jotka sen kuulevat, tulevat esiin ylösnousemuksessa, joka tarjoaa mahdollisuudet elämään tuhatvuotisen Valtakunnan alaisuudessa. (Joh. 5:28, 29; 11:25, 26; Apt. 24:15; 1. Tim. 2:5, 6) He odottavat erityisesti Sulhas-Kuninkaan uskollisten ”isien” ylösnousemusta. Miten he iloitsevatkaan Hanokin, Nooan, Seemin, Aabrahamin, Iisakin, Jaakobin, Booaan, Daavidin, Hiskian ja Joosian palauttamisesta elämään maan päälle! Nämä tulevat olemaan erinomaista ainesta asetettavaksi palvelukseen, ”ruhtinaiksi kaikkeen maahan”. Ollessaan jälleen elävien maassa ja nyt ruhtinaallisessa palveluksessa he lisäävät kunniaa messiaaniselle Kuninkaalle, jonka maallisia esi-isiä heillä oli etu olla.

³⁰ Entä sitten kaikki muut profeetat ja uskon esimerkit, kuten Aabel, Job, Mooses, Jesaja, Jeremia, Hesekiel, Daniel ja muut aina Johannes Kastajaan, Jeesuksen Kristuksen maalliseen edelläkävijään ja ”sulhasen ystävään”, asti? Näitä miehiä koskevan suotuisan raamatullisen todistuksen valossa he ovat osoittautuneet arvollisiksi siihen, että heidät voidaan asettaa ”ruhtinaiksi kaikkeen maahan” sen toimesta, jonka tulemista Messiaaksi he odottivat ja monet heistä jopa ennustivat. Ilman suuria vaikeuksia ja Jumalan pyhän hengen avulla näiden kyvykkäitten miesten tulisi kyetä sopeutumaan uusiin olosuhteisiin maan päällä ihmisen maanpäällisen olemassaolon seitsemännen vuosituhannen aikana. Kaikki, mitä Raamattu heistä mainitsee, suosittelee heille kunniaa palvella ’ruhtinaina kaikessa maassa’. Ne seurakuntien vanhimmat ja valvojat, jotka jäävät eloon ”suuressa ahdistuksessa”, voivat antaa kaikille näille ajankohtaista apua.

31. a) Kenen edustajia noista ”ruhtinaista” tulee heidän suorittaessaan työtään? b) Miksi silloin tullaan suorittamaan valtava opetustyö?

³¹ Sellaisten ”ruhtinaitten” saaminen ”kaikkeen maahan”, jotka hallitsevat ”oikeuden mukaan”, takaa sen, että ”uudessa maassa” asuu tosiaan vanhurskaus; se pysyy siinä ikuisesti. Messiaanisten ”uusien taivaitten” ollessa ylhäällä ja edellä kerrotun kaltaisten ”ruhtinaitten” palvellessa noiden ”uusien taivaitten” näkyvinä edustajina maan kaunistamistyö edistyy, niin että siitä tulee ihmiskunnan ikuinen paratiisikoti. Tuhannet miljoonat kuolleista herätetyt ryhtyvät osaltaan näin sonnustamaan koko maata paratiisin kunniaan. (Luuk. 23:43) Maailmanlaajuista opetusohjelmaa on laajennettava kuolleitten ihmisten sukupolven toisensa jälkeen palatessa muistohaudoista. Näille ylösnousseille on osoitettava, miten Pyhä Raamattu on tosi historia Jumalan menettelyistä ihmiskunnan kanssa ja miten kaikki Raamatun ennustukset ovat täyttyneet ja yhä täyttyvät. Heille on annettava tietoa siitä, mitä silloin avattavat Jumalan opetuksen ”kirjakääröt” sisältävät. – Ilm. 20:12.

32. a) Mitä onnellisia odotteita on Jehovan todistajien edessä, jotka osallistuvat nykyään innokkaasti raamatulliseen opetustyöhön? b) Millä tavoilla Iankaikkinen isä Jeesus Kristus osoittautuu ”elämää antavaksi hengeksi”?

³² Onnelliset tulevaisuudennäkymät ovat tosiaankin kaikilla antautuneilla, kastetuilla Jehovan todistajilla, jotka nykyään osallistuvat innokkaasti raamatulliseen opetustyöhön koko asutussa maassa. Se on elämää antavaa työtä, joka auttaa lukemattomia ihmisiä pakenemaan Jumalan tuomioitten tuhoisaa täytäntöönpanoa tulevassa ”suuressa ahdistuksessa”. Se on työtä, joka valmistaa ja valmentaa heitä paljon suunnattomampaa opetustyötä varten kaikkien lunastettujen kuolleitten ihmisten hyväksi, jotka hallitseva Kuningas Jeesus Kristus kutsuu esiin tullakseen heidän Iankaikkiseksi isäkseen. Juuri häneen soveltuu 1. Korinttolaisille 15:45: ”Viimeisestä Aadamista tuli elämää antava henki.” Sellaisena hän antaa heille elämän, ei ainoastaan antamalla heille uuden alun elämässä heidän ylösnousemuksensa välityksellä vaan kasvattamalla heitä elämää varten tuhatvuotisen hallituskautensa aikana.

33. a) Milloin kaikki maan päällä olevat kuuliaiset ihmiset palkitaan ikuisella elämällä? b) Miten Jehovan ”hallinto”, jonka Efesolaisille 1:9, 10 mainitsee, on silloin täyttänyt menestyksellisesti hänen suurenmoisen tarkoituksensa?

³³ Hänen elämää antavan hallituskautensa loppuun mennessä kaikki vastakaikua osoittaneet ja tottelevaiset ihmiset saavuttavat inhimillisen täydellisyyden loistoisan tilan, joka ensimmäisellä Aadamilla oli alkuperäisessä paratiisissa, Eedenin puutarhassa. Jos he sitten ratkaisevassa koetuksessa osoittautuvat uskollisiksi hänen taivaalliselle Isälleen, Kaikkeuden Suvereenille, heidän palkintonsa on ikuinen elämä. Maa, joka on silloin kaikkialla sonnustautunut paratiisin kauneuteen, on jälleen oleva ykseydessä pyhien taivaitten kanssa. Jehovan ”hallintoa” koskeva ohjelma on silloin pantu täytäntöön hänen suurenmoisen tarkoituksensa menestykselliseksi toteutumiseksi. Poikkeuksetta ”kaikki”, ”se mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä”, on silloin jälleen koottu yhteen ”Kristuksessa”, hänessä jonka Jehova Jumala on tehnyt hallintojärjestönsä Pääksi, hänen Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Maan päällä oleva ihminen, joka nauttii sekä hengellisestä paratiisista että Eedenin kaltaisesta paratiisista, kuuluu jälleen osana Jehovan yleisjärjestöön. Ykseys ja rauha vallitsee kaikkien hänen luomustensa keskuudessa taivaassa ja maan päällä. (Ef. 1:9, 10) Maan päällä olevat eläimet ovat alamaisia ihmiselle.

MITÄ ME TEEMME NYT?

34. Mihin meidän tarvitsee pitää uskon silmämme lujasti kiinnittyneinä, ja miksi voimme luottaa sen toteutumiseen?

³⁴ Tulevaisuudennäkymä, jonka Jumalan varma sana asettaa uskon silmiemme eteen, on suurenmoinen! Me emme saa nyt menettää sitä näkyvistämme. Emme saa antaa silmiemme koskaan väistyä siitä. Se ei ole hallusinaatio, ei kangastus, ei haavekuva. Jumala on antanut oman nimensä täydeksi vakuudeksi noista suurenmoisista asioista, jotka tulevat – ja tulevat pian – hänen tuhoutumattoman Sanansa ennustusten mukaisesti. Yhtä varmasti kuin aika liikkuu eteenpäin, me liikumme niitä kohti. Tämän päämäärän on eteemme asettanut Jumala, joka on ”niiden palkitsija, jotka hartaasti etsivät häntä”. (Hepr. 11:6) Jos me pidämme kiinni uskostamme ja elämme ja toimimme sen mukaisesti, mikään ei estä meitä saavuttamasta palkintoa, jonka Jumala asettaa eteemme ja lupaa meille.

35. Poistaako Suuren Babylonin tuho kaikki esteet tieltämme, vai millainen tilanne on oleva?

³⁵ Sellaisia, jotka yrittävät panna esteitä edessämme olevalle tielle, varmasti ilmaantuu. Vaikka ”suuren ahdistuksen” alkamisen päivää ja hetkeä ei ole paljastettu meille, Jumala on ajoittanut sen eikä hän viivyttele. (Hab. 2:3) ”Suuri ahdistus” sisältyy Jumalan julistamaan tarkoitukseen ja se tulee ehdottomasti. Pitäkäämme mielessä, että uskonnollisen Suuren Babylonin tuho ahdistuksen alkuosassa ei raivaa kaikkea pois tieltämme. Se pelkästään vapauttaa viimeisten jäljelle jäävien tiemme tukkijoitten kädet, niin että he voivat kiinnittää jakamattoman huomionsa estääkseen meitä saavuttamasta Jumalan asettamaa päämäärää. Mitä me teemme silloin?

36. Minkä historiallisen tilanteen silloinen kriittinen tilanne palauttaa mieleemme?

³⁶ Kriittinen tilanne, joka silloin muotoutuu eteemme, palauttaa mieleen muiston israelilaisista, jotka näyttivät joutuneen ansaan Punaisenmeren Egyptin puoleiselle rannalle vuoden 1513 eaa. pääsiäisen jälkeen. Heidän edessään oleva meri sulkee heidän pääsynsä Arabian niemimaalla sijaitsevalle Jumalan vuorelle, Siinainvuorelle. Heidän meren rannalla olevaa leiriään uhataan takaapäin. Egyptiläiset tulevat! Egyptin kuninkaan, faaraon, johdossa olevat sotavaunut ja ratsumiehet lähestyvät nopeasti israelilaisten leiriä. Miten kauan kestää, ennen kuin faaraon sotajoukot syöksyvät heidän kimppuunsa? Tilanne vaikuttaa mitä hälyttävimmältä! Mitä he tekevät? Näissä olosuhteissa he kohottavat huutonsa Jumalan puoleen käsittämättä, miksi hän johti heidät näin vaaralliseen tilanteeseen.

37. Mitä mahdottomalta tuntuvaa Jumala käski heidän tehdä tuossa hälyttävässä tilanteessa?

³⁷ Minkä käskyn he nyt kuulevat? Se vaikuttaa siinä tilanteessa uskomattomalta, mahdottomalta! Jumalan käsky kuuluu: purkakaa leiri, ei pakokauhun vallassa päälle syöksyvän vihollisen edessä, vaan marssiaksenne pois heidän tieltään. Se merkitsi – mereen! Aivan oikein, marssikaa eteenpäin! ”Herra sanoi Moosekselle: ’Miksi huudat minulle? Sano israelilaisille, että he lähtevät liikkeelle [marssivat eteenpäin, Moffatt]. Mutta sinä nosta sauvasi ja ojenna kätesi meren yli ja halkaise se, niin että israelilaiset voivat käydä meren poikki kuivaa myöten. Ja katso, minä paadutan egyptiläisten sydämet, niin että he tulevat heidän perässänsä; minä näytän kunniani tuhoamalla faraon ja koko hänen sotajoukkonsa, hänen sotavaununsa ja ratsumiehensä.’” – 2. Moos. 14:15–18.

38. a) Miten vihollinen joutui ansaan ja tuhottiin perusteellisesti? b) Mihin israelilaisilla oli silloin hyvä syy?

³⁸ Käytävää pitkin, jonka Kaikkivaltias Jumala ihmeen avulla halkaisee Punaiseenmereen, hänen uhattu kansansa marssii eteenpäin leirin purkamisen jälkeen. Se marssii suoraan Siinain niemimaan rannoille. Pakokäytävä jätetään houkuttelevasti auki. Egyptiläiset, jotka on väliaikaisesti estetty hyökkäämästä israelilaisten leiriin, ryhtyvät jälleen raivoisaan hyökkäykseen. He vyöryvät vesiseinäiseen käytävään ja laukkaavat huimassa takaa-ajossa. Lopulta he kaikki ovat käytävässä. Silloin vaunuihin tulee vikoja, jotka estävät etenemisen. Siispä: peräytykää israelilaisten Jumalan edestä, joka taistelee heidän puolestaan! Mutta se on liian myöhäistä. Mooses antaa merkin profeetansauvallaan, ja ansa laukeaa. Jakautuneen meren vedet syöksyvät yhteen. Ne nielevät faaraon koko sotajoukon. Kuolleitten sotilaitten ruumiita huuhtoutuu Siinain niemimaan rannoille. Laulakaa ja tanssikaa nyt, te israelilaiset, saatuanne pelastuksen Jehovan kädestä. – 2. Moos. 14:19–15:21.

39. a) Keiden opetukseksi nuo tapahtumat on merkitty muistiin Raamattuun? b) Mistä päätöksestämme meidän täytyy pitää kiinni, kun kohtaamme Saatana Panettelijan ja hänen kansainvälisten joukkojensa kaiken käsittävän hyökkäyksen?

³⁹ Nuo aikaisemmin muistiin merkityt tapahtumat kirjoitettiin meille opetukseksi erittäin kriittistä aikaa varten. (Room. 15:4) Vertauskuvallisten kymmenen sarven ja siihen aikaan ratsastajaa vailla olevan helakanpunaisen pedon tuleva hyökkäys on oleva suuri uhka olemassaolollemme ja hengelliselle paratiisillemme, sen jälkeen kun ne ovat vihassaan hävittäneet väärän uskonnon babylonilaisen maailmanmahdin. (Ilm. 17:14) Vertauskuvallisen Maagogin maan Googin (Saatana Panettelijan) ja hänen kansainvälisten joukkojensa kaiken käsittävä hyökkäys tullaan tähtäämään sitä ennallistettua suhdetta vastaan, joka meillä on Jehova Jumalaan, ja tinkimätöntä asennettamme vastaan, jonka olemme ottaneet hänen kaikkeudensuvereenisuutensa ja hänen messiaanisen valtakuntansa puolelle. (Hes. 38:10–17) Kaikkien epäuskonnollisten kansojen Jehovan kristittyihin todistajiin kohdistama viha on silloin kaikkein kiihkeimmillään. Mitä meidän on silloin tehtävä: menetämmekö toivomme? Emme missään olosuhteissa! Olemme jo nyt tehneet tuota äärimmäistä tilannetta varten päätöksen pitää lujasti kiinni menettelystä, joka johtaa Jehovan kunniaansaattamiseen Kaikkeuden Suvereenina!

40. Mitä käsky marssia yhtyneinä eteenpäin merkitsee meidän tapauksessamme?

⁴⁰ Niinpä vaikka saattaa tuntua siltä, että meiltä vaaditaan mahdottomia, Suvereenilta Herralta Jehovalta tulee hänen Suuremman Mooseksensa Jeesuksen Kristuksen kautta käsky, joka kaikuu selvänä ja kirkkaana korvissamme: ’Menkää eteenpäin! Marssikaa yhtyneinä eteenpäin!’ Se merkitsee: Täyttäkää jatkuvasti hallitsijanne Jehova Jumalan tahtoa ennemmin kuin ihmisten tahtoa. Pysykää jatkuvasti sen opetuslapsina, jonka Hän on asettanut ihmiskunnan messiaaniseksi kuninkaaksi edessä oleviksi tuhanneksi vuodeksi! Siis eteenpäin silmät yhä kohdistettuina päämäärään. Se on yhä edessäpäin. Kun kuljemme järkähtämättä eteenpäin, saavumme voittoisina sen luo. (Hepr. 10:39) Yrittipä vihollinen mitä tahansa saadakseen meidät takaisin tämän jumalattoman maailman orjuuteen, hän epäonnistuu. Kaikkivaltias Jumala avaa meille käytävän vapauden rannoille. Vihollinen, joka jatkaa sinnikkäästi ja kostonhaluisesti Suvereenin Jehova Jumalan eteenpäin marssivien palvojien takaa-ajoa, joutuu tuhon ansaan.

41. Mikä koskaan toistumaton etu tulee niiden osaksi, jotka ovat silloin elossa?

⁴¹ Miten loistavaa silloin onkaan, kun voimme jäljitellä profeetta Moosesta ja israelilaisia heidän vapauduttuaan Punaisellamerellä ja voimme laulaa oman laulumme, jossa kertaamme ”sotasankarin”, Jehovan, urotekoja Har-Magedonissa ja voimme huipentaa tuon ylistyslaulun sanoihin: ”Herra [Jehova, UM] on kuningas aina ja iankaikkisesti”! (2. Moos. 15:1–18) Epäilemättä taivaat samoin kuin ne, jotka ovat maan päällä saaneet katsella Jehovan kaiken kruunaavaa voittoa ja säilyä elossa, laulavat silloin yhdessä ylistystä koko kaikkeuden kiistämättömälle Kuninkaalle. Millainen koskaan toistumaton etu onkaan havaita olevamme noiden voiton laulajien joukossa!

42, 43. a) Miten Psalmin 66:10–12 sanat soveltuvat niiden kokemuksiin, jotka ovat eläneet Jehovan kristittyinä todistajina vuoden 1914 jälkeisten tapahtumien läpi? b) Mikä suurenmoinen vakuutus on esitetty hengellisen Israelin jäännökselle Jesajan 43. luvussa riippumatta siitä, mitä vaikeita olosuhteita sen edessä saattaa yhä olla?

⁴² Vertaansa vailla oleva maailman ahdinko on aivan edessämme, mutta kohdatkaamme se pelottomina. Me ”tähän sukupolveen” kuuluvat vanhukset, jotka olemme läpäisseet vuoden 1914 jälkeen kaksi maailmansotaa ja myös kokeneet Jehovan kristittyjen todistajien uskonnollista vainoa, jota on esiintynyt kaikkina vuosina vuodesta 1914 lähtien, me voimme tosiaankin sanoa kuten Raamatun muinainen psalmista: ”Sinä, Jumala, olet koetellut meitä, olet sulattanut meitä, niinkuin hopea sulatetaan. Sinä veit meidät verkkoon, panit kuorman meidän lanteillemme. Sinä annoit ihmisten ajaa päämme päällitse, me jouduimme tuleen ja veteen. Mutta sinä veit meidät yltäkylläisyyteen.” (Ps. 66:10–12) Meidän on ehkä vielä mentävä ”tuleen ja veteen” aivan edessämme olevassa vaikeimmassa maailman ahdingossa. Mutta hengellisen Israelin voidellulla jäännöksellä on tämä suurenmoinen vakuutus Jehova Jumalalta:

⁴³ ”Mutta nyt, näin sanoo Herra, joka loi sinut, Jaakob, joka valmisti sinut, Israel: Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut; sinä olet minun. Jos vetten läpi kuljet, olen minä sinun kanssasi, jos virtojen läpi, eivät ne sinua upota; jos tulen läpi käyt, et sinä kärvenny, eikä liekki sinua polta. Sillä minä olen Herra, sinun Jumalasi, Israelin Pyhä, sinun vapahtajasi: . . . Te olette minun todistajani, sanoo Herra [Jehova, UM], minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, jotta te tuntisitte minut ja uskoisitte minuun ja ymmärtäisitte, että minä se olen [minä olen se Sama, UM].” – Jes. 43:1–3, 10.

44. Mitä Sefanjan 3:16, 17 kehottaa Jehovan palvelijoita tekemään riippumatta siitä, mitä tulevaisuus tuoneekin mukanaan, ja mihin luottaen?

⁴⁴ Vaikka Jehovan kristittyjen todistajien tarvitsisi yhä mennä sellaisen läpi, mikä vastaa tulta ja vettä, hän on heidän kanssaan. Hän on osoittautuva samaksi vapautuksen Jumalaksi. Nyt ei ole mitään perustetta antaa kätemme vaipua ja hidastaa tahtiamme palvellessamme hänen Valtakuntansa todistajina. Maan päällä kohtaamamme välittömän tulevaisuuden pelon ei tulisi jähmettää meitä pelolla eikä jäykistää meitä toimettomiksi. Hän on onnellinen siitä, mitä me olemme tehneet hänen Valtakuntansa palveluksessa tähän mennessä, ja siitä syystä hän on suurenmoisella tavalla siunannut meitä. Meidän hyväksemme kirjoitettiin profeetalliset sanat, jotka nykyään soveltuvat meihin: ”Sinä päivänä sanotaan Jerusalemille: ’Älä pelkää, Siion, älkööt kätesi hervotko. Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, sankari, joka auttaa. Hän ilolla iloitsee sinusta, hän on ääneti [hiljaa; rauhallinen; tyytyväinen], sillä hän rakastaa sinua, hän sinusta riemulla riemuitsee.’” – Sef. 3:16, 17.

45. Mihin työhön meidän tulisi sen tähden rohkeasti käyttää käsiämme?

⁴⁵ Antakaamme jatkuvasti ”taivaallisen Jerusalemin” elävälle Jumalalle paljon syytä olla onnellinen ja iloita meistä. Älkööt sen tähden kätemme, jotka ovat olleet niin toimeliaita tähän asti Jehova Jumalan palvelemisessa hänen hengellisessä temppelissään – älkööt ne nyt hervotko, vaipuko. Käyttäkäämme niitä rohkeasti elämää pelastavassa työssä, joka on yhä tehtävänä, ennen kuin nykyinen maailman ahdinko huipentuu ”suureen ahdistukseen”.

46. a) Miten kauan ”tätä valtakunnan hyvää uutista” on määrä saarnata? b) Kenelle annetaan kaikki kiitos siitä, että tottelevaiset ihmiset pelastuvat maailman ahdingosta?

⁴⁶ Jeesus Kristus ennusti, että ”tätä valtakunnan hyvää uutista” saarnattaisiin siihen asti, kun tämän asiainjärjestelmän loppu tulee. (Matt. 24:14) Meillä, hänen uskollisilla ja tottelevaisilla opetuslapsillaan, ei ole muuta oikeaa menettelyä kuin saarnata jatkuvasti maailmanlaajuisesti, kunnes ”uusien taivaitten” valtakunta ei ole enää pelkästään ”hyvä uutinen” vaan – mikä ilo! – loistoisaa todellisuutta yhdessä ”uuden maan” kanssa, uuden ihmisyhteiskunnan, joka täyttää vanhurskaaksi ennallistetun paratiisin. Silloin suodaan kaikki kiitos helläsydämiselle Jumalalle Jehovalle, joka pelastaa tottelevaiset ihmiset maailman ahdingosta rauhaisaan ’uuteen maahansa’.