Elämä vailla kipua – onko se todella mahdollista?

HÄNEN oikean kätensä etusormen nivelet ovat pahoin turvonneet. ”Kun nousen aamulla ylös, käteni ovat kauhean kipeät ja jäykät”, selittää tämä kuuluisa eteläafrikkalainen kirurgi. ”Nykyään kipu on toisinaan yltynyt niin kovaksi, että minun on ollut pakko lähteä pois kesken leikkauksen ja pyytää apulaisiani jatkamaan sitä.”

Samanlainen tai vielä pahempi nivelsärky vaivaa miljoonia ihmisiä. Yksistään Yhdysvalloissa on noin 19 miljoonaa niveltulehdusta sairastavaa. Lisäksi selkäsärky pakottaa joka päivä arviolta seitsemän miljoonaa amerikkalaista vuoteeseen. Pelkästään Yhdysvalloista sanotaan löytyvän milloin tahansa yli 12 miljoonaa päänsärystä kärsivää.

Tuskalliset hammassäryt, korvakivut ja peräpukamat vaivaavat miljoonia muita. Ja syövän sekä sydän- ja verisuonitautien vaikutukset ja lukuisat muut sairaudet ja vammat aiheuttavat sietämätöntä piinaa monille. Kivun asiantuntija tri John J. Bonica huomauttaa: ”Mielestäni pitkäaikainen kipu on suurin terveydellistaloudellinen ongelma.”

Yksistään amerikkalaiset käyttävät miljardeja dollareita vuodessa kipujen lievittämiseen. Suomessa särkylääkekaupan arvo on noin 40 miljoonaa markkaa vuodessa. Yhdysvalloissa käydään lääkärissä yli 18 miljoonaa kertaa vuodessa selkäsärkyjen takia. Ja lääkärit käyttävät vuosittain yli 12 miljoonaa tuntia päänsärystä kärsivien auttamiseen. Kun todellisuus on näin karua, saattaa tuntua harkitsemattomalta ottaa edes puheeksi sellaisesta elämästä nauttimista, jossa ei olisi kipua.

Tässä valossa se, mitä Raamattu sanoo kivusta, saattaakin tuntua epätodennäköiseltä: ”[Jumala] on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, . . . eikä surua eikä parkua eikä kipua ole enää oleva.” – Ilm. 21:3, 4.

”Se on mahdotonta”, saatat sanoa. ”Kaikki kärsivät kipua. Se kuuluu elämään.” Mutta kuuluuko se siihen? Tiedätkö, että nykyäänkin on ihmisiä, jotka eivät koskaan tunne kipua?

Kaikki eivät tunne kipua nykyään

Eräs uutinen kertoo nuoresta tytöstä: ”Kerran hän oli retkeilemässä Sveitsissä. Ystävät kysyivät häneltä: ’Miksi sinä onnut?’

”’En ollut huomannut sitä’, sanoi Joyce hymyillen. Hänen lonkkansa oli mennyt sijoiltaan.” Tämä tyttö ei tuntenut mitään kipua. Eikä hän ollut koko elinaikanaan koskaan tuntenut mitään kipua! – The Star Weekly Magazine, 30.7.1960.

On todella olemassa ihmisiä, jotka eivät koko elämänsä aikana tunne mitään kipua, vaikka sellainen onkin harvinaista. Vuoden 1976 Encyclopædia Britannica huomauttaa: ”Tiedetään olevan ainakin 65 ihmistä, jotka ovat syntyneet vailla kykyä tuntea kipua tai sitten tuntevat aivan vähäistä kipua.”

Haluaisitko olla sellainen ihminen? Haluaisitko viettää koko elämäsi tuntematta kipua? Epäilemättä monet sellaiset, jotka päivittäin kärsivät kauheaa tuskaa, vastaisivat myöntävästi. Mutta mietihän, mitä se voisi merkitä.

Jos olisit retkeilemässä tai pelaamassa jotakin ja saisit rakon jalkaasi, et luultavasti huomaisi sitä, ennen kuin se olisi muuttunut pahasti hankautuneeksi haavaksi. Myös grillaaminen tai muuten tulen lähellä oleminen olisi vaarallista sinulle, sillä voisit polttaa itsesi pahasti kipinästä, ennen kuin kukaan huomaisi sitä. Jos ihminen olisi tunnoton kivulle, siitä voisi olla vakavat, jopa tuhoisat seuraukset.

Kipu on todellakin tärkeä elimistön varoitusmerkki. Se oikeastaan pakottaa sinut toimimaan itsesi suojelemiseksi. Mitä sitten voidaan sanoa siitä aiemmin mainitusta suurenmoiselta kuulostavasta Raamatun lupauksesta, että ”kipua [ei] ole enää oleva”?

Oletko taipuvainen sanomaan: ”Emme tarvitse tuon lupauksen täyttymystä; haluan mieluummin tuntea kipua”? Tällainen suhtautuminen on ymmärrettävää, jos tämä lupaus ymmärretään kirjaimellisella, rajoitetulla tavalla. Mutta pitäisikö se ymmärtää siten? Onko todella sopivaa tulkita se ehdottoman kirjaimellisesti?

Mitä lupaus merkitsee?

Katsahda hetkeksi tämän lupauksen raamatulliseen taustaan eli tekstiyhteyteen. Pane merkille, että juuri sen edellä on Jumalan lupaus siitä, että ”hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistään”. Mitä arvelet, merkitseekö se sitä, että Jumalan tarkoitus on muuttaa silmien kyynelkanavien normaalia toimintaa? Tukkiiko hän ne niin, ettei niistä kihoa mitään nestettä? Mitä siitä seuraisi?

Yötä päivää kyynelkanavistasi valuu pienen pieniä määriä kasteen tapaista kosteutta, joka virkistää silmiä ja pitää ne puhtaina. Se pitää silmäsi kosteina ja estää silmän ja luomen välisen hankauksen. Kun silmiisi pääsee vieraita aineita, kuten pölyä, savua tai likaa, kyyneleesi pesevät ne pois. Kyyneleet sisältävät myös lysotsyymiä, tärkeää antiseptistä ainetta, joka desinfioi silmät ja estää vaaralliset tulehdukset.

Näin ollen kyyneleet ovat ratkaisevan tärkeitä silmien terveydeksi ja suojelemiseksi. Jos Jumala pyyhkisi pois ehdottomasti kaikki kyyneleet ihmisten silmistä, se olisi suuri onnettomuus. Ilmeisestikään Jumala ei ole luvannut tehdä mitään sellaista. Mitä sitten merkitsee se, että ”hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistään”?

Ei ole kysymys niiden kyynelten pois pyyhkimisestä, jotka normaalisti huuhtelevat ja suojelevat silmiä. Jumala tulee sen sijaan pyyhkimään pois surun kyyneleet. Jumalan alkuperäinen tarkoitus ei ollut se, että ihmiset vuodattavat sellaisia kyyneleitä. Kuitenkin ensimmäisen ihmisparin kapina Hänen hallintoaan vastaan aiheutti sairautta ja vaivaa koko ihmisperheelle, ja juuri se on johtanut kärsimyksen ja surun kyyneliin. Huomaa miten tämän raamatunlauseen tekstiyhteys sanoo huojennuksen tulevan.

Ennen lupausta, jonka mukaan tuska ja kyyneleet poistetaan, raamatunkirjoittaja kertoo: ”Minä näin uuden taivaan ja uuden maan, sillä entinen taivas ja entinen maa olivat kadonneet.” (Ilm. 21:1) Pane merkille, että huojennus liittyy entisen taivaan ja maan katoamiseen ja niiden korvaamiseen ”uudella taivaalla ja uudella maalla”.

Raamattu ei tietenkään puhu kirjaimellisen taivaan ja maan katoamisesta. ”Entinen taivas” tarkoittaa nykyään vallassa olevia epävanhurskaita hallitsijoita, nykyiset epävanhurskaat poliittiset hallitukset ja niiden takana olevat pahat voimat mukaan luettuina. ”Entinen maa” tarkoittaa nykyajan jumalatonta ihmisyhteiskuntaa. Toisaalta ”uusi taivas” on vanhurskas uusi hallitus eli se Jumalan valtakunta, jota kristityt rukoilevat. (Matt. 6:9, 10) Ja ”uusi maa” on Jumalan valtakunnan tottelevien alamaisten muodostama vanhurskas ihmisyhteiskunta.

Niinpä kipua vailla olevasta elämästä tullaan nauttimaan täällä maan päällä, kun entinen taivas ja maa on poistettu ja niiden tilalla on Jumalan valtakunnan hallitsema puhdas ihmisyhteiskunta.

Mutta millaista tulee olemaan, kun ’kipua ei enää ole’? Eivätkö ihmiset edes tilapäisesti kärsi ankaraa kipua, joka aiheuttaa surua ja itkua?

[Huomioteksti s. 4]

”Tiedetään olevan ainakin 65 ihmistä, jotka ovat syntyneet vailla kykyä tuntea kipua.”