Taivaallinen palvontatemppeli koko ihmiskunnalle
1. a) Kuvaile maailmallisen uskonnon temppelit. b) Mitä on tapahtunut monille niistä ja miksi?
KAIKKIALLA maailmassa on paljon temppeleitä, joita kansojen ihmiset ja eri uskonnot pitävät jumaliensa asuinsijoina eli paikkoina, missä he voivat lähestyä Jumalaansa ja olla yhteydessä hänen kanssaan saadakseen hänen suosionsa. Ne ovat tavallisesti runsaasti koristeltuja ja kalliita ja merkitsevät raskasta taloudellista taakkaa niitä kannattaville ihmisille. Ne ovat täynnä kultaisia kuvapatsaita ja koristeltuja kallisarvoisilla jalokivillä. Jotkut ovat silatut kullalla. Monet näistä temppeleistä eivät ole kyenneet tyydyttämään ihmisten hengellisiä tarpeita, koska ne eivät ohjaa heitä tosi Jumalan luo, ja siksi ne ovat rappeutuneet tai tuhoutuneet.
2. Täyttävätkö nykyiset temppelit ihmisten tarpeen saaden aikaan ykseyden? Selitä.
2 Miljoonat ihmiset kokoontuvat nykyään temppeleihin palvomaan, monet heistä kristikunnassa, missä heidän temppeleitään ja uskonnollisia rakennuksiaan kutsutaan Jumalan temppeleiksi. Tyydyttävätkö nämä temppelit ihmisten hengelliset tarpeet, ja saattavatko ne heidät tosi Jumalan luo? Valitettavasti eivät. Sen sijaan että ne toisivat rauhaa ja ykseyttä, ne ovat tuoneet hajaannusta. Nytkin on uskontojärjestöissä vakavia sisäisiä mullistuksia. Ja eräät kaikkein katkerimmista sodista, jotka on taisteltu, ovat olleet ns. ”pyhiä sotia”. Kaikkia maailman uskontoja on vallinnut kunkin maan kansallismielisyys, minkä vuoksi ne eivät ole koonneet ihmisiä kaikkeuden ainoan tosi Jumalan yhteyteen.
JERUSALEMIN TEMPPELI
3. Miksei Jerusalemissa oleva upea Jehovan temppeli ollut kohtuuton taakka kansalle?
3 Jerusalemin temppeli oli todella upea. Kuitenkaan ei sen rakentaminen ja papiston ylläpito maailman uskonnollisten temppeleitten tavoin ollut kansalle suuri taloudellinen rasitus. Jumala antoi koko Luvatun maan Israelin kahdelletoista sukukunnalle. Temppelisukukunnalle, Leeville, olisi kuulunut oma osansa. Mutta Jumala valitsi Leevin papilliseen palvelukseen. Aaronin leeviläisperhe työskenteli ahkerasti temppelin uhritoimissa ja Jumalan lain opettamisessa. Siihen kuuluvat vapautettiin sen tähden maaosuuden hoitamisesta, ja he saivat sen sijaan elatuksensa toisten sukukuntien antamista kymmenyksistä. Jäljellä olevat sukukunnat antoivat siis todellisuudessa Jumalan papistolle ja hänen temppelilleen vain sen, minkä leeviläiset olisivat normaalisti omistaneet, jollei Jumala olisi käyttänyt heitä tähän erikoispalvelukseen.
4. a) Täyttikö Jehovan temppeli hyvän tarkoituksen? b) Miksi se hävitettiin?
4 Niin kauan kuin Israelin papisto ja sen kuninkaat olivat uskollisia, temppeli auttoi Israelia olemaan kanssakäymisessä Jehova Jumalan kanssa, ja suuri kukoistus ja siunaus olivat seurauksena. Mutta kun luopiouskonto sai jalansijaa, kansa rappeutui, ja lopulta Jehova salli Israelin vihollisten hävittää temppelin.
5. Mikä ero oli Jerusalemin temppelillä ja Palestiinan monilla synagoogilla?
5 Israelissa ei ollut satoja temppeleitä siroteltuina ympäri maan. Ainoa temppeli oli sijoitettu Moorian vuorelle. Israelin palattua pakkosiirtolaisuudesta Babylonista ihmiset kokoontuivat eri kaupungeissaan synagoogiin, mutta nämä kokouspaikat eivät olleet temppeleitä. Ne olivat vain Jumalan lain opettamis- ja oppimispaikkoja. Vain Jerusalemissa oli temppeli pyhäkköineen, ja siellä kansa voi lähestyä Jumalaa sinne asetetun papiston välityksellä. Ainakin kolmesti vuodessa vaadittiin kaikkia miehiä tulemaan ylös Jerusalemiin temppeliin, ja monet tekivät tuon matkan useamminkin.
YKSI TEMPPELI KAIKILLE
6. Mitkä kysymykset heräävät Jumalan lupauksesta perustaa yksi temppeli koko ihmiskunnalle?
6 Jumala on sanonut perustavansa yhden temppelin koko ihmiskunnalle. Yksi temppeli ja yhden ainoan tosi Jumalan yksi oikea palvonta oli totisesti oleva ykseyttä edistävä vahva voima ihmiskunnassa. Mutta olisiko sellainen käytännöllinen? Miten koko ihmiskunta voisi mennä säännöllisesti yhteen paikkaan? Kaikkeuden Luoja Jehova Jumala viimeistelee paraillaan sellaista temppeliä. Hän antoi Johannekselle näyn valmiiksi rakennetusta temppelistä. On hyvin lähellä aika, jolloin se on avoinna koko ihmiskunnalle ja kaikki saavat sen kautta Jumalan täydelliset siunaukset.
7. Kuka antoi sopivasti Johannekselle näyn temppelistä?
7 Yksi seitsemästä enkelistä, joilla oli seitsemän maljaa, jotka sisälsivät Jumalan vihan seitsemän viimeistä vitsausta, oli näyttänyt apostoli Johannekselle ”suuren porton”, Suuren Babylonin, Kristuksen morsiamen katkeran vihollisen, tuomion. (Ilm. 17:1–6) Oli siis täysin sopivaa, että samaan ryhmään kuuluva enkeli näyttäisi Johannekselle, kuka Kristuksen morsian on, morsian, joka säilyy neitsyenä Kristukselle ja säästyy Babylonin vitsauksilta. Johannes kirjoittaa:
8. Mitä enkeli näytti Johannekselle?
8 ”Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne seitsemän maljaa täynnä seitsemää viimeistä vitsausta, ja puhui minun kanssani sanoen: ’Tule tänne, minä näytän sinulle morsiamen, Karitsan vaimon’. Ja hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui alas taivaasta Jumalan tyköä, ja siinä oli Jumalan kirkkaus; sen hohto oli kaikkein kalleimman kiven kaltainen, niinkuin kristallinkirkas jaspiskivi.” – Ilm. 21:9–11.
EI KIRJAIMELLINEN RAKENNUS
9. a) Mistä tiedämme, että pyhä kaupunki Jerusalem on myös temppeli? b) Miten ihmiset kaikkialla maailmassa voivat lähestyä sitä?
9 Huomaamme tästä, että kun hengellinen temppeliluokka mainitaan, sitä kutsutaan Jerusalemiksi. Muinainen temppeli oli rakennettu Moorian vuorelle Jerusalemiin. Huomaamme tästä näystä, ettei apostoli Johannes nähnyt temppelirakennusta vaan ”pyhän kaupungin, . . . Jerusalemin”. Koska kristillinen seurakunta on Jumalan temppeli ja Kristuksen morsian, niin Uusi Jerusalem samastetaan morsiamena myös Jumalan temppelin kanssa. (1. Kor. 6:19; 1. Piet. 2:5; Ilm. 21:2) Se on kuvaannollinen temppeli, joka ei ole kirjaimellinen rakennus eikä kirjaimellinen kaupunki, vaan jonka peruskulmakivi on Jeesus Kristus. Se on taivaallinen järjestö, joka laskeutuu maan päälle, ts. ulottaa terveellisen vaikutuksensa ihmiskuntaan. Tämä osoittaa, miten koko ihmiskunnalla on mahdollisuus lähestyä Jumalan tosi temppeliä, sillä se ei sijaitse missään paikassa maan päällä vaan on taivaassa, joten kaikki voivat lähestyä sitä ja se voi ottaa kaikki huomioon.
10. Mitä Johannes näki kaupungin muureista?
10 Johannes jatkaa kaupungin kuvausta: ”Siinä oli suuri ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia ja porteilla kaksitoista enkeliä, ja niihin oli kirjoitettu nimiä, ja ne ovat Israelin lasten kahdentoista sukukunnan nimet; idässä kolme porttia ja pohjoisessa kolme porttia ja etelässä kolme porttia ja lännessä kolme porttia. Ja kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta, ja niissä Karitsan kahdentoista apostolin kaksitoista nimeä.” – Ilm. 21:12–14.
11. Miten voimme ymmärtää, että kaupunki esittää hengellistä Israelia?
11 Se, että kahteentoista porttiin oli kirjoitettu Israelin lasten kahdentoista sukukunnan nimet, auttaa meitä näkemään, mikä tämä kuvaannollinen kaupunki on. Se saa ymmärtämään, että se esittää hengellistä Israelia, joka koostuu 144 000 jäsenestä niin kuin Ilm. 7:4–8 kuvailee.
12. Minkä varmuuden saamme siitä, että kaksitoista enkeliä vartioi kaupungin kahtatoista porttia?
12 Kahdentoista enkelin nähdään vartioivan kaupungin portteja. Tämä on lohdullista meille, sillä se antaa meille varmuuden siitä, ettei kaupunkiin pääse kukaan, joka ei ole vanhurskas ja joka ei niin ollen kuulu siihen. Kukaan, joka haluaa harjoittaa väärää uskontoa tai joka todennäköisesti saastuttaisi tämän temppelin ja turmelisi sen palvonnan, niin kuin muinaisen Jerusalemin papit tekivät, ei pääse sinne.
TEMPPELIN PERUSTUKSET
13. Miten tiedämme, onko Paavalin tai Mattiaan tai Juudaan nimi jossakin peruskivessä?
13 Kaupungin muurin kussakin kahdestatoista peruskivestä oli yksi Karitsan kahdentoista apostolin nimistä. Jos Johannes olisi kuvaillut kristillisen seurakunnan, kun se perustettiin helluntaipäivänä vuonna 33, niin yksi näistä nimistä olisi ollut Mattias. Mutta Johannes sai näyn täydellisestä, kirkastetusta Jumalan seurakunnasta taivaissa Kristuksen tuhatvuotishallituksen alussa. Sen tähden ei siinä suinkaan ole nimeä Mattias vaan Paavali, koska Jeesus Kristus itse valitsi hänet suoraan yhdeksi apostoleista samoin kuin ne muut yksitoistakin. (Apt. 1:15–26; 9:15; Gal. 1:1) Juudas Iskariotin nimeä ei luonnollisestikaan olisi siinä. Sellaisella henkilöllä ei voi olla osuutta tässä kuvaannollisessa kaupungissa, koska hän rakasti epärehellistä voittoa ja palvoi sen tähden itseään epäjumalana ja kuoli ”toisen kuoleman” ”kadotuksen lapsena”. – Joh. 17:12; Apt. 1:16–20; 1. Piet. 5:2.
14. Mitkä ovat kahdentoista perustuksen nimet?
14 Näin ollen peruskivien nimet olisivat: 1) Simon Pietari, 2) Andreas, 3) Jaakob, 4) Johannes, 5) Filippus, 6) Bartolomeus (Natanael), 7) Tuomas, 8) Matteus, 9) Jaakob Alfeuksen poika, 10) Taddeus (Juudas, Jaakobin poika), 11) Simon Kananeus ja 12) Paavali. – Matt. 10:1–4; Luuk. 6:12–16; Joh. 1:45–49; Mark. 3:16–19.
15. a) Miksi kaupunki on muodoltaan kuutio? b) Vertaa sitä historian muihin pyhiin pääkaupunkeihin.
15 Jerusalemin muinaisessa temppelissä oli kaikkeinpyhin täydellinen kuutio. (1. Kun. 6:20) Se kuvasi Jehovan taivaallisen temppelin täydellisyyttä ja vankkumattomuutta, ja sen osoitetaan olevan suunnattoman suuri täydellinen kuutio. Se laajenee kolmanteen ulottuvuuteen ylittäen siten muinaisen Babylonin nelikulmaisuuden, joka sekin oli pyhä kaupunki ja historioitsija Herodotoksen mukaan rakennettu neliön muotoon molemmin puolin Eufratia. Se on paljon suurempi kuin Assyrian pääkaupunki Niinive, jonka Diodoros Siculus mainitsee rakennetun neliön muotoon. Taivaallisen Jerusalemin mitat annettiin Johannekselle:
SEN ULOTTUVUUDET
16. Esitä yleiskuvaus pyhästä kaupungista Uudesta Jerusalemista.
16 ”Ja sillä, joka minulle puhui, oli mittasauvana kultainen ruoko, mitatakseen kaupungin ja sen portit ja sen muurin. Ja kaupunki oli neliskulmainen, ja sen pituus oli yhtä suuri kuin sen leveys. Ja hän mittasi sillä ruovolla kaupungin: se oli kaksitoista tuhatta vakomittaa. Sen pituus ja leveys ja korkeus olivat yhtä suuret. Ja hän mittasi sen muurin: se oli sata neljäkymmentä neljä kyynärää, ihmismitan mukaan, joka on enkelin mitta. Ja sen muuri oli rakennettu jaspiksesta, ja kaupunki oli puhdasta kultaa, puhtaan lasin kaltaista. Ja kaupungin muurin perustukset olivat kaunistetut kaikkinaisilla kalleilla kivillä; ensimmäinen perustus oli jaspis, toinen safiiri, kolmas kalkedon, neljäs smaragdi, viides sardonyks, kuudes sardion, seitsemäs krysoliitti, kahdeksas berylli, yhdeksäs topaasi, kymmenes krysoprasi, yhdestoista hyasintti, kahdestoista ametisti. Ja ne kaksitoista porttia olivat kaksitoista helmeä; kukin portti oli yhdestä helmestä; ja kaupungin katu oli puhdasta kultaa, ikäänkuin läpikuultavaa lasia.” – Ilm. 21:15–21.
17. Minkä kokoinen kaupunki on nykymitoissa?
17 Vaikkei sanotakaan, miten pitkä enkelin kädessä ollut ruoko oli, niin mittayksikkö on ymmärrettävä, sillä Raamattu sanoo sen olevan ”ihmismitan mukaan”, joten kaupungin ulottuvuudet on ilmaistu meidän omilla inhimillisillä sanoillamme. Enkeli mittasi ilmeisesti kaupungin ympäri, ja sen piiri oli kaksitoistatuhatta vakomittaa eli 2 400 km, joten kaupungin jokainen sivu oli 600 km pitkä – korkeuden ollessa sama, 600 km. Johanneksen aikana ainoastaan enkeli saattoi mitata minkään niin korkean. Maan päältä katsottuna kaupungin korkeus ulottuisi ns. ”lähiavaruuteen”.
18. Kuinka korkea on muuri, ja millainen se on kaupungin korkeuteen verrattuna?
18 Kaupungin muuri oli 144 kyynärää eli 66 metriä korkea. Kaupunki oli siis yli 9 000 kertaa niin korkea kuin sen muurit, ja sen on täytynyt olla kunnioittavaa pelkoa herättävä näky apostolin katsella, näky, joka kuvasi Uuden Jerusalemin suuruutta ja sai muut kaupungit temppeleineen näyttämään lattealta siihen verrattuina.
19. Miksi kaupunki kuvataan niin suureksi, kauniiksi ja rikkaaksi, ja miten meidän tulee arvioida se?
19 Tämä taivaallinen kaupunki ylittää suuresti kauneudessa ja rikkaudessa kaiken, mitä maan päällä tunnetaan – tuon kokoinen kaupunki, joka on rakennettu metalleista ja jalokivistä ja jossa kaikki on kallisarvoista. Sen kuvaamat hengelliset asiat ovat paljon arvokkaampia. Tämän pitäisi tehdä selväksi meille, että kaupunki on mitä kallisarvoisin Jumalalle ja että sen pitäisi olla sellainen koko Jumalan uskolliselle kansalle aikana, jolloin se tulee Jumalan luota taivaasta, ts. Jumalan uuden järjestyksen uudesta taivaasta. Samoin kuin Kristuksen morsiamen sanotaan olevan ihana, puhdas ja siveä, tämä kaupunkikin kuvataan äärimmäisen puhtaaksi, sillä sen vanhurskaus esitetään puhtaan lasin kaltaisella puhtaalla kullalla.
JUMALAN PALATSI
20. Mikä muu kaupunki on kuin hengellinen temppeli?
20 On kiinnostavaa, että se heprealainen sana, joka Raamatussa useimmin käännetään ”temppeliksi”, merkitsee myös ”palatsia”. Koska tämä Jumalan temppeli on pyhitetty hänen asuttavakseen, niin se on siis kaikkeuden suuren Kuninkaan asunto ja hänen taivaallinen palatsinsa. Johannes sanoo:
21. Mitä muuta poikkeuksellista Johannes näki tässä kaupungissa?
21 ”Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt; sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, on sen temppeli, ja Karitsa. Eikä kaupunki tarvitse valoksensa aurinkoa eikä kuuta; sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppu on Karitsa.” – Ilm. 21:22, 23.
22. a) Miksei tässä kaupungissa ole temppeliä? b) Mitkä asemat Jeesuksella Kristuksella on temppelikaupunkiin nähden?
22 Koska tuo kuvaannollinen kaupunki on itsessään temppeli ja palatsi, kaikkeuden Jumalan ja Kuninkaan asunto, niin on ilmeistä, ettei siinä ole temppelipyhäkköä. Ihmiset ovat tottuneet menemään temppelirakennukseen palvomaan Jumalaa, mutta tämän kaupungin 144 000 asukkaan ei tarvitse mennä mihinkään temppeliin lähestyäkseen Jehova Jumalaa, Kaikkivaltiasta, koska hän asuu henkensä välityksellä juuri siinä. He voivat lähestyä Jumalaa suoraan. Tässä merkityksessä hän on kuin tuo temppeli. Tämän kaupungin asukkaitten ei tarvitse lähestyä häntä minkään rakennuksen välityksellä, jonka sisällä olisi jotain häntä edustavaa. Samanlaisista syistä Karitsa Jeesus Kristus on myös tämän kaupungin temppeli. Jerusalemin temppelissä palveli ylimmäinen pappi. Jeesus Kristus on Jehovan Ylimmäinen Pappi. Hänet tunnetaan myös tämän kuvaannollisen temppelikaupungin Aviomiehenä. Hän on hengellisen temppelin Perustus, Kulmakivi, ja koska temppeli kestää koko tuhatvuotiskauden, niin hän on aina siinä sen Ylimmäisenä Pappina ohjaamassa ihmisten palvontaa Jehovan tahdon mukaisesti ja opettamassa heitä Jumalan tiellä papin velvollisuuksien mukaan. – Ef. 2:19–22; Ilm. 20:4–6.
23. Miksei Uusi Jerusalem tarvitse auringon eikä kuun valoa?
23 Muinaisen tabernaakkelin ja Jerusalemin temppelin pyhässä oli palavia öljylamppuja, mutta Jehovan šekinavalo oli yliluonnollisella tavalla antamassa valoa kaikkeinpyhimmässä. Maallinen kaupunki tarvitsee auringon valoa päivällä ja joko kuun valoa tai keinotekoista valoa yöllä. Mutta Uusi Jerusalem on taivaallinen kaupunki. Koska sen valona on itse Jehova Jumala ja lamppuna Karitsa, näitä valaisimia ei koskaan tarvita, ei aurinkoa eikä kuutakaan.
VALO KANSOILLE
24. Mitä valoja kansat tarvitsevat silloin, kun Uusi Jerusalem laskeutuu taivaasta?
24 Mutta maan päällä olevat kansat tarvitsevat aurinkoa ja kuuta, ja ne tarvitsevat myös taivaallisen Jerusalemin hengellistä valistusta. Ilmestyskirjan kuvaus jatkaa: ”Ja kansat tulevat vaeltamaan sen valkeudessa, ja maan kuninkaat vievät sinne kunniansa. Eikä sen portteja suljeta päivällä, ja yötä ei siellä ole, ja sinne viedään kansojen kunnia ja kalleudet [ylistys ja kunnia, Um].” – Ilm. 21:24–26.
25. Kuvaile, miten tuo taivaallinen kaupunki tuo valoa, jossa kansat voivat vaeltaa.
25 Tämä taivaallinen kaupunki ohjaa maan päällä olevia. Raamattu selvitetään heille täysin, samoin myös kirjoitettaviksi tulevat kirjakääröt, jotka tulevat sisältämään Jumalan vanhurskaat ja valistavat säännöt, lait ja opetukset, tehdään niin selviksi, ettei kukaan riko niitä tietämättömyyden takia. Hengellinen temppeli palvelee todella sille tarkoitetussa tehtävässä ja saattaa koko ihmiskunnan täydelliseen yhteyteen Jumalan kanssa, niin että se voi vaeltaa kompastumatta iankaikkiseen elämään johtavaa tietä. Tämä Aabrahamin siemenen muodostama temppeli siunaa todella kaikki maan sukukunnat ja kansat. – 1. Moos. 12:3; 22:18.
26. a) Ketkä ovat tässä mainitut ”maan kuninkaat”? b) Voimmeko luottaa näihin kuninkaisiin, ja miten he vievät kunniansa kaupunkiin?
26 Keitä ne maan kuninkaat ovat, jotka vievät kunniansa tähän taivaalliseen kaupunkiin, Uuteen Jerusalemiin? He eivät ole varmastikaan poliittisten kansojen kuninkaita. Ilmestyskirjan edelliset luvut ovat osoittaneet, että siihen aikaan, jolloin Jehovan kaupunki on esittäytynyt ihmiskunnalle, maan kuninkaat on surmattu Harmagedonin taistelussa. Sitten Juudan kuningasten päivien ainoat kuninkaat, jotka Jehova Jumala koskaan määrää virkaan, ovat Jeesus Kristus ja hänen 144 000 maailmanvoittajaansa, jotka hallitsevat hänen kanssaan taivaallisina kuninkaina tuhat vuotta. (Ilm. 5:8–10) Nämä ovat maan päällä ollessaan täysin antautuneita Jehova Jumalalle ja antavat elämänsä ja nuhteettomuutensa Jumalalle hänen kaikkeudensuvereenisuutensa tueksi. He eivät ole kuninkaita maan päällä ollessaan. Heidät koetellaan ja tutkitaan täällä. Kuninkaallisessa ja papillisessa asemassaan taivaassa he vievät innolla kaiken Jumalan antaman kunnian pyhään kaupunkiin, Uuteen Jerusalemiin, kirkastaakseen kuninkaallista järjestöä Jumalan ylistykseksi ja hänen kaikkeudensuvereenisuutensa tueksi. (1. Kor. 15:24–28) Tällaisen jumalallisen hallituksen alaisuudessa toteutetaan Jehovan päätökset täysin täydellisyyden aikaansaamiseksi paratiisimaassa ihmiskunnan ikuiseksi hyödyksi.
SEURAUKSET IHMISKUNNALLE
27. Miten kansojen ylistys viedään kaupunkiin?
27 Ihmisten vastaus on, että maan kansojen ylistys ja kunnia viedään tuohon taivaalliseen kaupunkiin. Kun he unohtavat menneet kansalliset ja uskonnolliset eroavuutensa, niin Jehovan tosi palvonnan harjoittaminen ja uskollisuus hänen taivaalliselle hallitukselleen tuo heidän sydämellisen ylistyksensä ja kiitollisuutensa Jumalalle ja todellisen rakkauden ja rauhan ihmisten keskuuteen.
28. a) Mikä on maan kansojen suhde tähän taivaalliseen kaupunkiin? b) Mitä on oleva seurauksena maan päällä oleville?
28 Kristityt ovat nyt ainoastaan suhteellisesti alamaisia ”esivalloille”, tämän maailman poliittisille hallituksille, koska heidän täytyy olla pääasiassa alamaisia Jumalalle. Mutta silloin ollaan täysin alamaisia Jumalan messiaaniselle hallitukselle, sillä temppeli palvonnan keskuksena on myös kaikkeuden Kuninkaan palatsi. Kansat alistuvat iloiten sen suvereenisuuteen. Sitä mukaa kuin ihmiset kokevat yhä täydemmässä määrässä ihanuuksia, nykyisten kansallispoliittisten hallitusten ihanuudet häipyvät vähitellen heidän muististaan. Maan kansat panevat iankaikkisesti täyden luottamuksensa ja uskonsa Jumalan messiaaniseen valtakuntaan. Mikään politiikka, väärä uskonto tai turmeluksen häive ei koskaan pääse Jumalan pyhäkköön, pyhään kaupunkiin: ”Eikä sinne ole pääsevä mitään epäpyhää eikä ketään kauhistusten tekijää eikä valhettelijaa, vaan ainoastaan ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan elämänkirjaan.” (Ilm. 21:27) Tämän kaupungin asukkaat, ”uuden maan” kuninkaat, ansaitsevat jakamattoman luottamuksen.
29. Miten me voimme kuulua niihin, jotka vaeltavat tämän taivaallisen kaupungin valossa?
29 Jos aiomme palvoa tosi Jumalaa hänen temppelissään ja kuulua kansoihin, jotka vaeltavat Uuden Jerusalemin valossa, niin meidän täytyy olla nyt kiinnostuneita samasta Kirjasta, joka kertoo meille Jumalan taivaallisen temppelin toiminnasta. Me löydämme siitä selväpiirteisiä opetuksia, jotka auttavat meitä kuulumaan niiden kansojen ensimmäisiin, jotka vaeltavat tämän pyhän kaupungin valossa. Se auttaa meitä varjeltumaan siinä hävityksessä, mikä kohtaa tämän maailman vääriä uskontoja ja poliittisia järjestelmiä, ja juomaan sitä elämää antavaa vettä, joka virtaa temppelistä. Jehova on jo ottanut Messiaansa välityksellä vallan hallita Kuninkaana. Hän on rakentanut temppelin melkein valmiiksi. Psalmista käyttää muinaista Siionin vuorta kauniina kuvauksena meille annettujen opetusten ohella sanoessaan:
30. Mitä voimme oppia psalmistalta siitä, millainen meidän suhteemme tulee olla tähän temppelikaupunkiin?
30 ”Suuri on Herra [Jehova, Um] ja korkeasti ylistettävä meidän Jumalamme kaupungissa, pyhällä vuorellansa. Kauniina kohoaa, kaiken maan ilona, pohjan puolella Siionin vuori, suuren kuninkaan kaupunki. Jumala on sen linnoissa turvaksi tunnettu. Kiertäkää Siion, käykää sen ympäri, lukekaa sen tornit. Tarkatkaa sen muurit, kulkekaa sen linnat, kertoaksenne niistä tulevalle polvelle. Sillä tämä on Jumala, meidän Jumalamme, aina ja iankaikkisesti; hän johdattaa meitä kuolemaan asti.” – Ps. 48:2–4, 13–15.
[Kuva s. 405]
Apostoli Johanneksen Uudesta Jerusalemista saama näky